ILP:n katoksen tarpeellisuudesta ja hyödyistä + kondenssi-/lauhdeveden maahan johtamisesta.

[rettee]

Terve.

Tuli viime syksynä juuri ennen pakkasia asennetettua ILP maatelineelle seinän viereen. Kondenssiveden poistoputki tuotiin ulkoyksikön alaosaan.
Huomasin viime talven aikana että ulkoyksikkö kerää aika paljon jäätä pumpun alle / seinää vasten.

Voiko tästä olla haittaa talon rakenteille?
Jatkokysymys tähän : mikäli voi miten tilannetta voisi parantaa? Mahdollisesti jonkinlainen vedenohjauspelti?
Miten vesien ohjaus / poisto tulisi toteuttaa?

Lisäksi onko ILP:n katoksesta varsinaisesti mitään hyötyä vai onko kyseessä ulkonäköseikka?
Lähinnä pitäisikö katos olla ja jos niin miksi?

T: rettee

 

[Mikki]

Katos voi suojata ulkoyksikköä jonkun verran lumelta ja vesisateelta. Kumpikaan ei ole varsinaisesti hyödyksi laitteelle.

Sulatusvedet ei kyllä saisi jäätyä seinää/sokkelia vasten. Perinteisin ratkaisu on kerätä sulatusvedet laastipaljuun ja sitten jonkunajan välein käy kippaamassa jääklimpin jonnekkin kauemmas seinästä.

Jos "huoltovapaan" ratkaisun haluaa, niin sitten sulatusvesille pitäisi olla saattolämmitetty putki ja vedet johdettu jotenkin joko:
- Maahan routarajan alle kaivettuun kivipesään
- Sadevesiputkiin omalla haaralla, jos ne kulkevat routaeristeiden alla
- Sisälle seinän läpi, jos on esim. kellari takana ja siellä mahdollisuus viemäröidä vedet

 

[VesA]

Laita vesivaneeria seinä ja pumpun väliin

Minulla oli saunasatua 45 asteen kulmassa, siitä saa jäät irti vähän taivuttelemalla aika mukavasti.

 

[Kaitsu]

Lisäksi onko ILP:n katoksesta varsinaisesti mitään hyötyä vai onko kyseessä ulkonäköseikka?

Pitäisi erotelle onko kysymyksessä suojakotelo vai suojakatos ehkäpä tarkemmin.

Suojakotelosta on useimmin enemmän haittaa kuin hyötyä, varsinkin jos se on liian tiivis. Tällöin ilmankiertoa rajoitetaan ulkoyksikössä. Tietenkin se taasen kyllä estää ulkoyksikön kennoa likaantumasta sekä lumen menemisen ulkoyksikön kennolla josta seuraisi lisäsulatustarvetta etc.

Suojakatoksesta on useimmiten hyötyä enemmän kuin haittaa. Estää ulkoyksikön kennoa liikaantumasta, estää lumen menemisen ulkoyksikön kennolla josta seuraisi lisäsulatustarvetta etc. Ei kuitenkaan rajoita ilmankiertoa.

 

[VesA]

Ulkoyksikkö kiskoo ilmaa lävitseen useamman pölynimurin edestä, jos ilmassa jotain on niin kyllä sitä tavaraa ulkoyksikön läpi menee runsaasti, täällä Helsingissä ulkoyksikkö mustuu. Lieneekö naapurien tulisijoilla tai muilla nokivasaroilla asian kanssa tekemistä. Ylhäältä putoava lumi ei jostain syystä meillä mene laitteiden ( 4 ) taakse, mutta tukkii kyllä sopivilla keleillä kyljessä olevan vaihtimen pätkän. Kyllä se katoskin on enempi ulkonäköjuttu, ei ulkoyksikkö varsinaisesti suojaa tarvitse.

 

[IJN]

Jos on sellainen paikka että katolta voi pudota lunta päälle, katos on kyllä ehdoton. Mulla ainoa järkevä asennuspaikka oli tälläinen ja viime talvena sieltä tuli lumet sekä lumiesteet. Ilman (omatekoista) katosta ulkoyksikkö olisi jo entinen.

 

[VesA]

Jos on sellainen paikka että katolta voi pudota lunta päälle, katos on kyllä ehdoton. Mulla ainoa järkevä asennuspaikka oli tälläinen ja viime talvena sieltä tuli lumet sekä lumiesteet. Ilman (omatekoista) katosta ulkoyksikkö olisi jo entinen.

Rautakaupan peruslippa ei tuohon riitä.. itse saa usein tehtyä paremmin rakennukseen sopivankin.

 

[rettee]

Ok, kiitoksia vastauksista.
Saa siis pärjätä jatkossakin ilman suojakatosta kun ei ole katolta tulevista lumista haittaa kun on päätykolmion puolella.
Yksinkertaisin konsti suojata sokkelia kosteudelta siis lienee laittaa riittävän iso vesivanerin pala seinää vasten?
Ja vaikka pari pätkää kyllästettyä lankkua niin säilyy jonkinlainen ilmankierto?

 

[Italian ihme]

Jos "huoltovapaan" ratkaisun haluaa, niin sitten sulatusvesille pitäisi olla saattolämmitetty putki ja vedet johdettu jotenkin joko:
- Maahan routarajan alle kaivettuun kivipesään
- Sadevesiputkiin omalla haaralla, jos ne kulkevat routaeristeiden alla
- Sisälle seinän läpi, jos on esim. kellari takana ja siellä mahdollisuus viemäröidä vedet

Apuja kaivattaisiin;
Nyt on Fujitsun AOYG09LMCBN löytänyt tiensä 45 m2 tallin seinustalle pitämään autotallia +16 asteessa ja sulatusvesien keräykseen tuli hankkineeksi saattolämmitetetty kaukalo. Tehot on saattolämmityksessä 100W (kerääjäkaukalo)+60W (kaapeli) ja tätä härvätystä ei oikein viitsi lämmittää harakoille 24/7 lämmityskauden ajan. Joku termariratkaisu pitäisi saada kohtuukustannuksin. Perus Klixonien laittaminen olisi mahdollista tai vastaavasti muutama DIN-kiskoon asennettava termari (näissä tosin hinta karkaa herkästi).

Käsittääkseni ohjaus siten, että toinen termostaatti haistelee ja sulkee kytkennän esim ulkolämmän painuessa 0 asteen alle (ei päällä kesäisin) ja samassa kytkennässä myös toinen termari haistelemassa sulatusta (kennon lämpötila esim plussalle, pitää vähän tutkia tähän oikeaa kohtaa ja lämpötilaa. Ideoita myös otetaan vastaan).

Mistä Klixonit ja millaiset? Tai muita vastaavalla logiikalla sopivia ratkaisuja. Sähkökeskus on pumpun vieressä, joten jotain ulkolämpöön jääviä ratkaisuja ensisijaisesti mietinnässä. Muutamat halpis 230 V rele -controllerit näytti olevan ’sisäkäyttöön’. Toki ei sähkökeskus nyt suoraa vettä sisäänsä saa mutta -25 astetta voi olla vähän kova paikka.

 

[Latvis]

Laitoin tilaukseen metallipajalta katoksen Viessmannin ulkoyksikölle koska viikonlopun lumisateiden jälkeen ulkoyksikkö näytti tältä sekä propelli hankasi sisälle kertyneisiin jääkokkareisiin kiinni. Sulattelin niitä sitten parhaani mukaan lämpöisellä vedellä. Kuvittelin ettei nämä kerää jäätä sisälleen, mutta ilmeisesti on päässyt puhaltamaan sen verran lunta sisään. Sekä ulkoyksikkö on sopivasti räystään reunan alapuolella. Katos maalataan samalla sinkkipohjalla sekä pulverilla joten luulisi kestävän pidempään.

 

[sammyfinland]

Kyllä tuossa sokkelia vasten monesti on luntakin niin paljon, ettei sokkelia edes näy. Onko se jää siinä sokkelin reunassa jotenkin eri?

 

[HiTec]

Meillä tuo ulkoyksikkö on sen verran suojaisassa nurkassa, jotta varmaan pärjäisi ilman katostakin. Mutta kun Ultimatelta aikanaan sellainen peltilippa paketissa tuli, niin pitihän se paikalleenkin ruuvata. No nyt tuo uusi Mitsun ulkoyksikkö on aikalailla pienempi, joten rako yksikön ja lipan välillä on melko suuri, vaan aika hyvin nuo alkuviikon lumituiskeet silti poissa piti. Katoksen päälle oli tuuli tuiskuttanut varmaan 20cm lunta, mutta ulkoyksikön päällä ei lunta ollut kuin nimeksi. No pääty oli kyllä aika jäässä, mutta auton lumiharjalla suurimmat pois ja nyt pari pv tuiskun jälkeen on ulkoyksikkö jälleen puhdas, lumesta ja jäästä täysin vapaa = pääsee toimimaan täydellä puhdillaan kun -20 pahemmalle puolelle pakkasia on tässä viime päivät pidellyt. Tänä aamuna "vain" -18

Vesiä varten on meillä ihan vain se klassinen pulkka, mutta eipä tuohonkaan jäätä ole kertynyt kuin nimeksi. Toki se toinen vaihtoehto olisi vaan antaa valua, mutta kun tuon ulkoyksikön alla on puuterassi, niin turhaan tuosta luistinrataa alkaa tekemään ja siksi pulkka. Sillä se on helppo kuskata jäät aina pois, kopistella pulkka tyhjäksi ja uudelleen takaisin paikalleen

 

[VesA]

No nyt tuo uusi Mitsun ulkoyksikkö on aikalailla pienempi, joten rako yksikön ja lipan välillä on melko suur

Asennusohjeiden mukaan pitäisi aika iso rako ollakin vähän joka puolella ulkoyksikköä, mutta kukaan ei ole tutkinut vaikkapa lipan paikan käytännön merkitystä.

 

[Valokki]

Olen miettinyt millainen suojan tulisi olla että se yhtäältä suojaisi lumelta ja jäältä ja toisaalta auringolta, kun "jouduin" asentamaan ulkoyksikön eteläpuolen seinustalle maahan laatoihin kiinnitettynä. Ongelma on rakentaa suojuksesta tarpeeksi harva, jotta se ei heikennä ilmansiirtoa ja peittää kuitenkin suoralta auringonvalolta. En ole ollut tyytyväinen yhteenkään valmiiseen rakennenmalliin, tai yksi metallinen oli, mutta metallista en halua asentaa.

 

[Valokki]

Lisäksi kondenssiveden ohjaus tulisi toteuttaa siten ettei vesi tee jääkakkua koneen alle. Kolmanneksi rakenteen ei pidä olla mikään kaikukammio.

 

[Mikki]

Miksi se auringolta pitäisi suojata? Hyvä vain jos aurinko paistaa suoraan pumppuun.

 

[VesA]

Pumppu kestää hyvin ulkona ilman suojaakin jos ei ihan katolta putoavan lumen uhriksi joudu, eikä yleensä edes ruostu jossei ihan meren äärellä ole ( nämä on tehty kuumankosteaan ilmastoon) , mutta talosta riippuen voihan se peltiloota olla liian eri tyyliä. Valmiit suojatkin ovat väärän näköisiä näissä tilanteissa - joku näköeste pitää sitten itse kyhätä ympäristön mukaan sille suunnalle josta se pelti silmiä särkee.

 

[Valokki]

Miksi se auringolta pitäisi suojata? Hyvä vain jos aurinko paistaa suoraan pumppuun.

Talvella kyllä, mutta kesällä vastaavasti jäähdytys hankaloituu. Ei tosin kovin merkittävästi, koska lämpötilaerot ovat suhteellisesti pienemmät.

 

[Valokki]

Pumppu kestää hyvin ulkona ilman suojaakin jos ei ihan katolta putoavan lumen uhriksi joudu, eikä yleensä edes ruostu jossei ihan meren äärellä ole ( nämä on tehty kuumankosteaan ilmastoon) , mutta talosta riippuen voihan se peltiloota olla liian eri tyyliä. Valmiit suojatkin ovat väärän näköisiä näissä tilanteissa - joku näköeste pitää sitten itse kyhätä ympäristön mukaan sille suunnalle josta se pelti silmiä särkee.

Ei se taida paljon omaa silmää särkeä vaimoväen ehkä enemmän. Taidan tyytyä katokseen ja vedenohjaimeen. Sen verran täällä välillä myrskyää että katoksen kiinnitys täytyy erikseen varmistaa. Olen harkinnut myös seinälle kiinnitettävää infrapunalevyä (esim. 300 W) lämmittämään kennoa ja pitämään sen näin sulana, tavoitteena samalla tehokkaampi lämmönsiirto. Sen tuottamaa lämpöä ei välltämättä mene edes kovin paljoa hukkaan, koska se osaltaan höyrystäisi myös kylmäainetta. Sen pitäisi tosin saada ohjaus lämmitysjaksosta jostain pinnistä?

 

[VesA]

Olen harkinnut myös seinälle kiinnitettävää infrapunalevyä (esim. 300 W) lämmittämään kennoa ja pitämään sen näin sulana, tavoitteena samalla tehokkaampi lämmönsiirto. Sen tuottamaa lämpöä ei välltämättä mene edes kovin paljoa hukkaan, koska se osaltaan höyrystäisi myös kylmäainetta.

Kennossa on senverran huima veto että 300W ei välttämättä paljon tunnu. Vaihtimessa on pieni lämpötilaero ja suuri ilmavirta, 300W nostaa kennon lämpöä asteen kymmenyksillä. Asteen kymmenykset voivat silti olla joissain keleissä ratkaisevia jos sillä päästään kastepisteen paremmalle puolelle. Se 300W ei valitettavasti muuten tunnu missään - pumpun antama tai ottama teho ei siitä muutaman kymmenyksen muutoksesta paljon muutu. Mutta JOS sillä saa sulatukset pois jossain kelissä vaikutus voi olla sitä kautta merkittäväkin kun pumppu ei seisahtele ja ala siirtämään lämpöä sisältä ulos. Eli jos sellaisen lämmittimen jostain löytää - ja pystyy vähän mittaamaan miten se vaikuttaa - asiaa voisi olla hauska kokeilla. Suuria summia en uuteen grilliin laittaisi - sen verran epävarmaa on.

 

[Valokki]

Kennossa on senverran huima veto että 300W ei välttämättä paljon tunnu. Vaihtimessa on pieni lämpötilaero ja suuri ilmavirta, 300W nostaa kennon lämpöä asteen kymmenyksillä. Asteen kymmenykset voivat silti olla joissain keleissä ratkaisevia jos sillä päästään kastepisteen paremmalle puolelle. Se 300W ei valitettavasti muuten tunnu missään - pumpun antama tai ottama teho ei siitä muutaman kymmenyksen muutoksesta paljon muutu. Mutta JOS sillä saa sulatukset pois jossain kelissä vaikutus voi olla sitä kautta merkittäväkin kun pumppu ei seisahtele ja ala siirtämään lämpöä sisältä ulos. Eli jos sellaisen lämmittimen jostain löytää - ja pystyy vähän mittaamaan miten se vaikuttaa - asiaa voisi olla hauska kokeilla. Suuria summia en uuteen grilliin laittaisi - sen verran epävarmaa on.

Tuon tapainen, ei paljon maksaisi.

Infrapunalämpölevy TIH 300 S

Infrapunalämpölevy TIH 300 SLämpölevy on erinomainen lämmitysratkaisu huoneisiin ilman pattereita. Lisäksi se on oiva lisälämmitys kohdistettuun lämmitykseen ilman suuria lämpökustannuksia.

www.trotec24.fi

Nimenomaan siihen kastepisteeseen vaikuttamisesta olisi kyse.

 

[VesA]

Tuon tapainen, ei paljon maksaisi.

Infrapunalämpölevy TIH 300 S

Infrapunalämpölevy TIH 300 SLämpölevy on erinomainen lämmitysratkaisu huoneisiin ilman pattereita. Lisäksi se on oiva lisälämmitys kohdistettuun lämmitykseen ilman suuria lämpökustannuksia.

www.trotec24.fi

Nimenomaan siihen kastepisteeseen vaikuttamisesta olisi kyse.

No eise kallis ole jonkun roikan perään laitettuna. Enemmän rahaa voi mennä niihin mittalaitteisiin, pitäisi tietää lämpötiloja ja ilman kastepiste nyt ainakin. Kastepiste on vähän paha rasti, jos lähellä on joku virallinen mitta-asema kannattaa ehkä käyttää sen lukemia - ja varautua siihen että ilmamassan siirtyillessä se tulee omille nurkille vähän eri aikaan.

 

[Valokki]

No eise kallis ole jonkun roikan perään laitettuna. Enemmän rahaa voi mennä niihin mittalaitteisiin, pitäisi tietää lämpötiloja ja ilman kastepiste nyt ainakin. Kastepiste on vähän paha rasti, jos lähellä on joku virallinen mitta-asema kannattaa ehkä käyttää sen lukemia - ja varautua siihen että ilmamassan siirtyillessä se tulee omille nurkille vähän eri aikaan.

Ilmankosteus ´ja lämpötila sen kastepeisteen määrittää, niiden perusteella tarvittavat tiedot löytää Mollier diagrammista. Sen jälkeen on kyse vaoin siitä riittääkö esim. 300 W säteilylämmitin (neliöteho kesäauringon luokkaa) pitämään höyrystimen kennon sulana pakkasella. Tälläkin hetkellä kennon takaosa on ns. peilijäässä (ilmankosteus korkeahko ja pakkaskeli) joten ilmanläpäisy on enemmän tai vähemmän kyseenalaista. Jos ei homma toimi, niin tuolle lämmittimelle löytyy kyllä muita hyödyllisiä käyttötarkoituksia, vaikkapa terassilla saunakaljaa kitatessa

 

[Valokki]

Pakkanen -5 C, kosteus 80% (taitaa olla korkeampikin) , ilmavirta 2800 m3/h, täydellinen sulanapitoteho tulisi olla 670 W.
Onko ulkoyksikön puhaltimen massavirta (tai nopeus) vakio (esim. 2800 m3/h) vai tarpeen mukaan säätyvä?

 

[RauskiH]

Pakkanen -5 C, kosteus 80% (taitaa olla korkeampikin) , ilmavirta 2800 m3/h, täydellinen sulanapitoteho tulisi olla 670 W.

Hmm... Jos nyt pikaisesti oikein kalkyloin niin nostaa lämpöä puolen asteen verran. Ei siinä paljoa pumpun näkemään kosteus muutu eikä noin isoa tehoa saa millään takaisin sulatusvälien muutoksella... Ei vaikkei sulattaa enää ikinä.

Mielestäni paljon paremman kopin saa tuolla ehdottamallasi terassivaihtoehdolla

 

[VesA]

lmankosteus ´ja lämpötila sen kastepeisteen määrittää, niiden perusteella tarvittavat tiedot löytää Mollier diagrammista.

Niin - ongelma on saada se ilmankosteus jostain oikein silloin kun se on lähellä kastepistettä, koska tässä ollaan kymmenysten äärellä. Tavallisen immeisen ulottuvilla ei sellaisia laitteita ole. En tiedä onko edes olemassa mittaria joka mittaisi suhteellista kosteutta - ainakin sähköiset mittarit mittaavat lämpötilaa ja absoluuttista kosteutta ja laskevat / katsovat taulukosta suhteellisen kosteuden jota näyttävät.

Olen kalibroinut aikoinaan yhden Teston mittarin pitkän ( 3kk) aikasarjan kanssa Ilmatieteen laitoksen dataan sovitellen ( Testo näyttää lämpötilaa, kastepistettä, suhteellista ja absoluuttista kosteutta). Kävi ilmi että sen absoluuttisen kosteuden lukema on suoraan hyvä, muut eivät - ongelma oli lämpöanturissa jota käytettiin laskennassa, mutta absoluuttisen kosteuden ja toisella laitteella mitatun lämpötilan kanssa ( tai korjaamalla Teston lukemaa kun virhe oli saatu selville ) sai laskettua arvot jotka sopivat Ilmatieteen lukemiiin suorastaan hienosti.

 

[Valokki]

Niin - ongelma on saada se ilmankosteus jostain oikein silloin kun se on lähellä kastepistettä, koska tässä ollaan kymmenysten äärellä. Tavallisen immeisen ulottuvilla ei sellaisia laitteita ole. En tiedä onko edes olemassa mittaria joka mittaisi suhteellista kosteutta - ainakin sähköiset mittarit mittaavat lämpötilaa ja absoluuttista kosteutta ja laskevat / katsovat taulukosta suhteellisen kosteuden jota näyttävät.

Olen kalibroinut aikoinaan yhden Teston mittarin pitkän ( 3kk) aikasarjan kanssa Ilmatieteen laitoksen dataan sovitellen ( Testo näyttää lämpötilaa, kastepistettä, suhteellista ja absoluuttista kosteutta). Kävi ilmi että sen absoluuttisen kosteuden lukema on suoraan hyvä, muut eivät - ongelma oli lämpöanturissa jota käytettiin laskennassa, mutta absoluuttisen kosteuden ja toisella laitteella mitatun lämpötilan kanssa ( tai korjaamalla Teston lukemaa kun virhe oli saatu selville ) sai laskettua arvot jotka sopivat Ilmatieteen lukemiiin suorastaan hienosti.

Joka tapauksessa se säteilylämpö (omalta osaltaan) vähentää huurteen muodostumista (enemmän tai vähemmän), vaikka ei sitä kokonaan estäisikään. Joskus pienellä vaikutuksella voi olla lopputuloksen kannalta suuri merkitys.

 

[Valokki]

Ilma on kuivunut, joten kenno on nyt huurteesta vapaa. Pitäisi siis olla lisäksi jokin huurtumisen / jäätymisen tunnistamistekniikka. Ilmavirtauksen tuottaman paineen perusteella tunnistaminen lienee paras ratkaisu. Jos virtauspaine (tuulettimen etupuolella) laskee huurteen seurauksena liikaa, niin kytketään sulatusjärjestelmä päälle (lämmitysmoodissa).

 

[VesA]

Ilma on kuivunut, joten kenno on nyt huurteesta vapaa. Pitäisi siis olla lisäksi jokin huurtumisen / jäätymisen tunnistamistekniikka. Ilmavirtauksen tuottaman paineen perusteella tunnistaminen lienee paras ratkaisu. Jos virtauspaine (tuulettimen etupuolella) laskee huurteen seurauksena liikaa, niin kytketään sulatusjärjestelmä päälle (lämmitysmoodissa).

Tämä on kaikinpuolin mielenkiintoinen koe. Veikkaan että paine-ero alkaan näkyä turhan myöhään - parempi olisi ehkä tarkkailla kennon heijastamaa valoa - eiköhän lumi hajota valoa eri tavalla. Näihin heijastuksen tarkkailuihin on infrapunalla toimivia lähestymisantureita joissa on hiukan jotain etevyyttä, Seurasin sellaisella sähkämittarin kiekon iiikkeitä aikoinaan kun piti kiekkomitarista saada lukemat koneelle.

On ehkä myös jännää seurata kuinka syvälle infrapuna vaikuttaa.

 

[Valokki]

Tämä on kaikinpuolin mielenkiintoinen koe. Veikkaan että paine-ero alkaan näkyä turhan myöhään - parempi olisi ehkä tarkkailla kennon heijastamaa valoa - eiköhän lumi hajota valoa eri tavalla. Näihin heijastuksen tarkkailuihin on infrapunalla toimivia lähestymisantureita joissa on hiukan jotain etevyyttä, Seurasin sellaisella sähkämittarin kiekon iiikkeitä aikoinaan kun piti kiekkomitarista saada lukemat koneelle.

On ehkä myös jännää seurata kuinka syvälle infrapuna vaikuttaa.

Ei huono idea, vaikka sanotaankin että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Miten olisi pieni LED ja valoanturi.

Minulla on sellainen käsitys että huurretta syntyy vain hitaan virtauksen alueelle, siis juuri ennen kuin ilmavirta on päätynyt lamellien rajoittamaan kanavaan jossa ilman virtausnopeus keskimäärin on suuri (esim. yörasteilla on joskus ollut pieni puhallin poistamassa huurretta silmälaseista).

Toinen asia mikä tuli mieleen on se että jos laskee sen vesimäärän joka menee kennoston läpi tunnissa, niin se on useita kiloja. Huurretta ei kuitenkaan synny niin paljon, joten suurin osa "vapaasta" vedestä menee siis ilmeisesti ilmavirran mukana kennoston läpi. Eli saattaa olla että huurteen poistamiseen riittää pienempi teho / energiamäärä, kuin laskennallinen energiatarve ko. jäämäärän sulattamiseen edellyttäisi.

Jos esim. 0,002 kg(vesi) / 1 kg(ilma) ->Ilmaa 2800 m3/h = 3640 kg/h , vettä 7,28 kg/h. Eihän sitä huurretta / jäätä nyt noin paljon muodostu.
7,28 kg/h * 333 kJ/kg = 2424 kJ/h = 673 W. Jos jäätä muodostuisi 1 kg/h niin sulatuksen tehontarve olisi silloin noin 100 W. Tuo 0,002 kg/kg on tosin vähän alakanttiin arvioitu. Suhteellinen ilmankosteus lienee lähempänä 90%, joten vesimääräkin on jotain 0,003 kg_vesi/kg_ilma.

Ensi viikolla pääsee testaamaan käsivaralta.

 

[VesA]

Jos esim. 0,002 kg(vesi) / 1 kg(ilma) ->Ilmaa 2800 m3/h = 3640 kg/h , vettä 7,28 kg/h. Eihän sitä huurretta / jäätä nyt noin paljon muodostu.
7,28 kg/h * 333 kJ/kg = 2424 kJ/h = 673 W. Jos jäätä muodostuisi 1 kg/h niin sulatuksen tehontarve olisi silloin noin 100 W. Tuo 0,002 kg/kg on tosin vähän alakanttiin arvioitu. Suhteellinen ilmankosteus lienee lähempänä 90%, joten vesimääräkin on jotain 0,003 kg_vesi/kg_ilma.

Kenno poistaa noin periaatteessa vettä niin, että kennosta potkuriin tulee ilmaa jonka kastepiste on kennon lämpötila - eli vesimäärä on vain syntynyt vain pienestä aste-erosta sisääntulevan ilman ja sen ilman välillä - ja vedestä joka ei enää jäähtyneessä ilmassa pysy. Käytännössä tilanne on mutkikkaampi, tuskin se ilma 100% kosteutee menee, mutta sillä hehtaarilla mennään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eli saattaa olla että huurteen poistamiseen riittää pienempi teho / energiamäärä, kuin laskennallinen energiatarve ko. jäämäärän sulattamiseen edellyttäisi.

Mitä tällä tarkoitat? Millä meinasit huurteen poistaa sulattamatta sitä? Sulattaminen on sinällään aika tehotonta. Varsinkin jos sulatettavaa on vähän, sulatuksen hyötysuhde sen jään sulattamisen suhteen on aika huono.

Todellisen sulatustarpen tunnistaminen olisi suuresti eduksi. Paine-ero voisi olla yksi mahdollisuus. Tuosta varmaan saisi myös jotain käsitystä puhaltimen ottamasta virrasta.

 

[Valokki]

Mitä tällä tarkoitat? Millä meinasit huurteen poistaa sulattamatta sitä? Sulattaminen on sinällään aika tehotonta. Varsinkin jos sulatettavaa on vähän, sulatuksen hyötysuhde sen jään sulattamisen suhteen on aika huono.

Todellisen sulatustarpen tunnistaminen olisi suuresti eduksi. Paine-ero voisi olla yksi mahdollisuus. Tuosta varmaan saisi myös jotain käsitystä puhaltimen ottamasta virrasta.

Tarkoitin sitä että se osuus joka tietyssä ilmamäärässä on vetenä ei täysimääräisesti kiinnity kennoston pintaan vaikka kastepiste korkeampi olisikin, vaan suurin osa ilmavirrassa olevasta vedestä menee kennostosta ilmavirran mkana läpi. Täten sulatukseen tarvittava energiamäärä ei välttämättä ole suoraan suhteessa ilmavirtaan sisältyvän veden kokonaismäärään (tai tehon kannalta massavirtaan).

Todellisien sulatustarpeen tunnistaminen on toki oleellista koska esim. 300 W lämmitysteho, jota ei todellisuudessa hyödynnettäisi, heikentäisi osaltaan hyötysuhdetta ja tehokerrointa. "Optokytkimen" toimintapistettä säätämällä voitaneen vaikuttaa siihen miten paksun huurrekerroksen jälkeen sulatus alkaisi. Lisäksi se olisi yksiselitteinen kytkin, koska huurretta muodostuu vain lämmitysmoodissa, eikä myöskään sulatukseen käytettävää energiaa kulutettaisi turhaan (eli sulatus olisi päällä vain sen aikaa kun tarveta ilmenee). Optokytkin lainausmerkeissä, koska en ole varma onko se terminä oikea tässä yhteydessä. Kysehän tulisi olla huurrepinnasta (takaisin) heijastuvan valon määrän tunnistamisesta.

 

[VesA]

Pumpusta riippuen niillä on enemmän tai vähemmän taipumusta ns. alkukiukkuun sulatuksen jälkeen, josta sitten seuraa vähän kierrettä - pumppu vetää hyvät pohjahuurteet heti aluksi käydessään turhan isoilla tehoilla sulatuksen jälkeen. Tuolla grillillä ehkä voisi hillitä alkukiukun haittoja.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Todellisien sulatustarpeen tunnistaminen on toki oleellista koska esim. 300 W lämmitysteho, jota ei todellisuudessa hyödynnettäisi, heikentäisi osaltaan hyötysuhdetta ja tehokerrointa.

Ok, joo. Toki läpi menee suurin osa vedestä.

Mutta nuo infrapunalevyt sun muut grillivastukset voi kyllä suosiolla unohtaa. Ei ole mitään hyötyä. Se konehan ottaa siitä ilmasta muutaman kW jäähdyttäen sitä ilmaa ehkä 3 astetta. Jos ulkona on vaikka 10 astetta pakkasta, tarvittaisiin jo semmoinen sähkökiukaan teho sen sulattamiseen ja tuosta 90 % menisi harakoille. Sulatus veisi kauan aikaa.

Sähkövastusten paikka on pohjalevyn päällä, jotta lauhdevedet valuvat alas. Paras tapa on lämmittää sitä kennoa on juuri niin kuin nämä itse tekevät. Ongelmat ovat etupäässä siinä, että sulatellaan varmuuden vuoksi turhaan - varsinkin kovilla pakkasilla.

 

[VesA]

Ok, joo. Toki läpi menee suurin osa vedestä.

Mutta nuo infrapunalevyt sun muut grillivastukset voi kyllä suosiolla unohtaa. Ei ole mitään hyötyä. Se konehan ottaa siitä ilmasta muutaman kW jäähdyttäen sitä ilmaa ehkä 3 astetta. Jos ulkona on vaikka 10 astetta pakkasta, tarvittaisiin jo semmoinen sähkökiukaan teho sen sulattamiseen ja tuosta 90 % menisi harakoille. Sulatus veisi kauan aikaa.

Sähkövastusten paikka on pohjalevyn päällä, jotta lauhdevedet valuvat alas. Paras tapa on lämmittää sitä kennoa on juuri niin kuin nämä itse tekevät. Ongelmat ovat etupäässä siinä, että sulatellaan varmuuden vuoksi turhaan - varsinkin kovilla pakkasilla.

juu, ei sitä kennoa kanata yrittää tuolla teholla sulattaa kun se on umpijäässä, tavallinen ILPpikin sulattaa sitä aluksi pienen kiukaan tehoilla kun pumppaa +50C kennosta kohti pakkasta hurjalla COPilla - ja sisäkennon jäähtyessä jonnenkin -30C tienoille teho hiipuu kohti kiloWattia. Mutta kennon etureunan pieneen hienosäätöön se voisi jotain jännää vaikuttaa, voisi ehkä olla hyvä lämmittää vain puolta kennoa niin näkee helpommin - mittaaminen on hankalaa.

 

[kotte]

Jos todellakin aikoisi vähentää sulatuksesta aiheutuneita haittoja, kannattaisi keskittyä kysymyksiin, joista ei aiheudu energiahukkaa. Esimerkiksi lämpöpumppauksesta saisi aina talteen tietyn määrän kylmäaineen alijäähtymisnergiaa lämpötilaväliltä lämpöpumpulle palaavan kylmäainenesteen lämpötila (käytännössä huonelämpötila) ja nolla. Tuo kannattaisi kerätä talteen ja hyödyntää sulatusapuna, koska lämpö on tavallaan ilmaista ja kerätään ulkoa höyrystimen hieman suurempana jäähtymisenä (mikä tietenkin samalla hiukan lisää huurtumistaipumista, mutta alimoitettu höyrystin on tässäkin perustekijä ylimääräiselle huurteen kertymiselle).

Toisekseen, höyrystimen mitoitus, asento ja korkeusasema voisivat olla sellaiset, että sulatustapahtumassa osa huurteesta tai jäästä tipahtaa kiinteässä muodossa laitteen alle. Jos tilaa on riittävästi, jääkasa voisi odottaa sulamista kevääseen. Mitä suurempi on kennoväli, sitä paksummaksi jääkerros saisi kasvaa ja sitä suurempi osa voitaisiin pudottaa kiinteänä, kun vain lamellien ja jään rajapinnan sulattaminen olisi tarpeen. Höyrystimen ulkomitat tietenkin tämän seurauksena pakosta kasvavat.

Kolmanneksi, sulatuksen voisi suunnitella tapahtuvaksi vuorotellen eri osille kennostoa, jolloin lämpöpumppu voisi toimia jatkuvasti ja käynnistyshäviöt vältettäisiin. Jos kennoston lävitse kulkevaa ilmavirtaa samalla ohjataan ja tarvittaessa kuristetaan tehokkaasti pelleillä tms. sulatusvaiheen mukaisesti, voidaan sulatettavaan kennoston osaan varastoitunut lämpöenergia myös napata takaisin hyödyksi hyvällä tuottosuhteella ja jopa niin, että lämpöpumppauksen tuotto samalla hetkeksi lisääntyy.

 

[Valokki]

Ok, joo. Toki läpi menee suurin osa vedestä.

Mutta nuo infrapunalevyt sun muut grillivastukset voi kyllä suosiolla unohtaa. Ei ole mitään hyötyä. Se konehan ottaa siitä ilmasta muutaman kW jäähdyttäen sitä ilmaa ehkä 3 astetta. Jos ulkona on vaikka 10 astetta pakkasta, tarvittaisiin jo semmoinen sähkökiukaan teho sen sulattamiseen ja tuosta 90 % menisi harakoille. Sulatus veisi kauan aikaa.

Sähkövastusten paikka on pohjalevyn päällä, jotta lauhdevedet valuvat alas. Paras tapa on lämmittää sitä kennoa on juuri niin kuin nämä itse tekevät. Ongelmat ovat etupäässä siinä, että sulatellaan varmuuden vuoksi turhaan - varsinkin kovilla pakkasilla.

Jään sulattaminen vaatii käsittääkseni energiaa 333 kJ/kg, eikä se riipu lämpötilasta. Lisäksi olomuodosta riippumatta veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19 kJ/KgK. Siihen osuuteen taas riittää kennon lämpötilan ja kastepistelämpötilan erotuksen verran energiaa.
Siis 333 kj/kg + esim. 4K * 4,19 kJ/kgK = n. 350 kJ/kg. Jos puhaltimen tilavuusvirta on 2800 m3/h, eli 0,78 m3/s. Ilman tiheys 1,3 kg/m3 -> 1.01 kg/s. Jos ilma sisältää vettä 0,003 kg/kg_ilmaa. Jäätyvän veden määrä olisi maksimissaan 0,003 kg/s. Sitä vastaava sulatusenrgian tarve (sulatusteho) olisi siis 0,003 kg/s * 350 kJ/kg = 1,05 kJ/s eli 1050 W. Kuitenkin vain pieni osa kosteudesta päätynee kylmän kennon lamellin reunaan, joten uskoisin 300 W sulatustehon riittävän.

Mikä virhe edellä olevassa näkemyksessä on?

 

[kotte]

Mikä virhe edellä olevassa näkemyksessä on?

Kenno kerää pumpattavan lämmön lämpötilaeronperusteella (siis sen on oltava ilmaa kylmempi, jotta kerää mitään). Jos se pidetään lähellä ilman lämpötilaa vastuksella, pumpattava lämpöenergiakin on vastuksesta peräisin.

Jään tiivistyminen kerää myös lisäenergiaa vesihöyryn tiivistymisestä (pääosa lisäenergiasta) ja jäätymisestä. Sulatuksessa tavallaan jälkimmäinen osa luovutetaan takaisin. Vesihöyryn tiivistyminen ja jäätyminen samalla lämmittää kennoa ja vähentää jään tiivistymistä.