pökö
Kaivo jäässä
Samoin minä vanhaa fujitsua joka yhä odottaa vain käskyä tositoimiin.
Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
Monet ilpitkin käy ja kukkuu hyvinkin kylmässä: https://www.scanoffice.fi/tuote/mitsubishi-electric-ft-hyper-heating-ilmalampopumppu/
Toiminta taataan -35 pakkaselle. https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/08/ft-esite-2.pdf
Toiminta taataan -35 pakkaselle. https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/08/ft-esite-2.pdf
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #163
Järki sanoo nyt vähän huonosti.
Jos siellä kylmäaine kiehuu tai vaikka hiilidioksidin paine putoaa, totta kai se lämmön jostakin ottaa ja puhaltaa silloin kylmempää ulos. On se saalis tietysti mahdollista hukata teoriassa toisaalla ennen kuin sen saa sisälle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #165
Kaikkihan ei suinkaan stoppaa -20 °C:ssa.
Teoria ja käytäntö ovat hiukan eri asioita. Jossakin lämpötilassa kylmäaineen paineet menevät pieneksi ja ylipäätänsä alipaineen puolelle höyrystimessä. Varmaan niille öljyillekin jokin jämähdyspiste löytyy. Etsin itsekin vastausta miksi on näitä "rajoja".
Mailmassa nesteytetään ilmakaasuja teollisesti. Kyllä sen energian täytyy tulla niissäkin ulos jostakin sen koneiston käyttämän sähkötehon lisäksi, kun ei se energia sinne tyhjiöeristettyyn nesteytyn kaasun säiliöönkään päädy.
Toshiba lakkasi pyörimästä-17 asteessa. Esitteessä isosti kompressorin alin toimintalämpötila -25... Eipä se ihan tuota tee... Antoteho käppyröissä esite kertoo, että tietyissä olosuhteissa kompura saattaa olla pysähdyksissä jo -20 asteessa... Ei päästä meillä siihen.
Menoveden lämpö nousee yli 40 asteen = kompura pois pelistä. Ja tuotahan ei voi säätää.
Itse olisin kaipaillut, että tuo pyörisi tuonne -20 - -25 asti. Vastauksilla sit tuosta eteenpäin.
Vanha Ulti pärisi kyllä vielä -25 asteessa. Tuskin oli koppi paljoa yli ykkösen, mutta just sen kompuratehon verran tarvittaisiin nytkin lisää tuossa -25 asteessa.
Muuten olen tyytyväinen tuohon myllyyn säätöjä vaan saisi olla enemmän.
-Z
Menoveden lämpö nousee yli 40 asteen = kompura pois pelistä. Ja tuotahan ei voi säätää.
Itse olisin kaipaillut, että tuo pyörisi tuonne -20 - -25 asti. Vastauksilla sit tuosta eteenpäin.
Vanha Ulti pärisi kyllä vielä -25 asteessa. Tuskin oli koppi paljoa yli ykkösen, mutta just sen kompuratehon verran tarvittaisiin nytkin lisää tuossa -25 asteessa.
Muuten olen tyytyväinen tuohon myllyyn säätöjä vaan saisi olla enemmän.
-Z
Mä kattelin just eilen Panasonicin vilppiesitteitä ja kuvassa oli että tekee lämpöä jopa -28:ssa, mutta sitten teknisissä tiedoissa toiminta-alueen rajaksi oli ilmoitettu -20. Whaat?
No, omien havaintojen mukaan yksi lähellä -20 lukemaa oleva juttu ei ole kylmätekniikka vaan sulatusvesien poistuminen. Alkaa siinä -20 paikkeilla olla haasteita saada vedet poistumaan, jääpuikot alkaa kasvaa ja tuo voi olla yksi syy vetää turvaraja tuohon, vahinkoriski kasvaa.
pökö
Kaivo jäässä
Mikä ominaisuus toi on?
Olisihan tommonen tekninen manuaali mukava lukee, mutta ei se sinuakaan ole haitannut kun F1255:n ostit...
Espejot
Hyperaktiivi
Olisihan tommonen tekninen manuaali mukava lukee, mutta ei se sinuakaan ole haitannut kun F1255:n ostit...
Kyllä minä Niben VILP/PILP/MLP manuaalit olen läpi kahlannut moneen kertaan. Ja monen muun VILP:n, mieleen muistuua ainakin Pana, Fujitsu, Hitach). Niben softahan on kaikissa pumpuissa pohjinmiltaan sama, pientä eroa siellä täällä. Asiaa löyhästi sivuten laitoin F1255 kiertovesipumpun automaatille. Näyttää säätävän kierroksia max 85% tässä kämpässä... lähinnä alkoi kiinnostamaan yhteispeli smatrixin kanssa. COP toi ei vaikuttanut niin paljon että olisin eron huomannut. Myös Smatrixin manuaalit luin pariin kertaan läpi ennen ostoa. Sama homma RLU202 kansaa jne... lista jatkuu. Että aina minä luen tekniset manuaalit ennen ostoa.
Et ymmärtänyt mutta lisätään, Panan, Smatrix yms. manuaaleista tiedä kun en ole kaivellut mutta F1255 et ole voinut lukea kun siitä ei tommosta teknistä manuaali ole olemassa
, ellei sitten jotain 'piilomanuaaleja' ole olemassa...
Espejot
Hyperaktiivi
No, miten nyt ymmärtää mitä tekninen manuaali tarkoittaa - F1255 on olemassa kahdet manuaalit. Löydät ne kummatkin aika helposti. Ja totta on että eihän Niben manuaaleissa ei avata toimintojen matemaattista kaavaa tai ilmoiteta suoritusarvoja taulukkomuodossa mutta kyllä niistäkin tarpeeksi löytyy tietoa päätöksen tekoon.Et ymmärtänyt mutta lisätään, Panan, Smatrix yms. manuaaleista tiedä kun en ole kaivellut mutta F1255 et ole voinut lukea kun siitä ei tommosta teknistä manuaali ole olemassa
Viimeksi muokattu:
Joo ei noiden 'liirumlaarumin' manuskojen löytämisessä mitään ongelmaa... ei matikkakaavoilla mitään tekisi
.Toiminnan kuvaukset tai sen puuttuminen on suurin puute...
Espejot
Hyperaktiivi
Minusta asteminuutit on toimiva säätö varsinkin lattialämmitytalossa. Asian voi varmaankin toteuttaa monella tapaa mutta uuden lähestymistavan sijaan katkokäynnin hallinta on usein jätetty kokonaan miettimättä.
Niben manuaalin yliolkaisuus voi tosiaankin johtua siitä että softaa aktiivisesti kehitetään.
Pakko olla samaa mieltä että nuo Niben ns. tekniset manuaalit on todella huonoja.
Lisäksi ihmettelen sitä että kehuvat heidän uutta S-sarjaa ja sen 12.5 miljoonaa riviä koodia, jokainen voi tietysti vetää omat johtopäätökset siitä onko useampi rivi koodia aina parempi vai voiko se kertoa esim. tässä tapauksessa jostain muusta.
Käytettävyys tuossa S-sarjankaan käyttöliittymässä ei mielestäni vastaa sitä mitä odottaisi 2020 tehtävän.
Olen työskennelyt softan kehityksessä lähemmäs 20 vuotta ja aika harvoin kuulee edes hardware tuotteiden softia mainostettavan koodin määrällä
Onko kenelläkään toimittajalla parempaa, siihen en osaa vastata.
Lisäksi ihmettelen sitä että kehuvat heidän uutta S-sarjaa ja sen 12.5 miljoonaa riviä koodia, jokainen voi tietysti vetää omat johtopäätökset siitä onko useampi rivi koodia aina parempi vai voiko se kertoa esim. tässä tapauksessa jostain muusta.
Käytettävyys tuossa S-sarjankaan käyttöliittymässä ei mielestäni vastaa sitä mitä odottaisi 2020 tehtävän.
Olen työskennelyt softan kehityksessä lähemmäs 20 vuotta ja aika harvoin kuulee edes hardware tuotteiden softia mainostettavan koodin määrällä
Onko kenelläkään toimittajalla parempaa, siihen en osaa vastata.
Espejot
Hyperaktiivi
Manuaalit, joo ei ole kovin teknisiä ja siinä mielessä huonoja. Tavallinen käyttäjä voi olla toista mieltä.Pakko olla samaa mieltä että nuo Niben ns. tekniset manuaalit on todella huonoja.
Lisäksi ihmettelen sitä että kehuvat heidän uutta S-sarjaa ja sen 12.5 miljoonaa riviä koodia, jokainen voi tietysti vetää omat johtopäätökset siitä onko useampi rivi koodia aina parempi vai voiko se kertoa esim. tässä tapauksessa jostain muusta.
Käytettävyys tuossa S-sarjankaan käyttöliittymässä ei mielestäni vastaa sitä mitä odottaisi 2020 tehtävän.
Olen työskennelyt softan kehityksessä lähemmäs 20 vuotta ja aika harvoin kuulee edes hardware tuotteiden softia mainostettavan koodin määrällä
Onko kenelläkään toimittajalla parempaa, siihen en osaa vastata.
En ole ihan varma mikä S-sarjan käytettävyydessä mättää mutta kosketusnäytön etuja minä hieman vierastan. Onko siinä muuta toiminallista ongelmaa? Jos pääpaino on toiminallisuus ja luetetavuus niin käytettävyys on sitten usein velipuolen asemassa. Tältä osin kulutajatuoteiden nopea uusitumissyksli heikentää ennen kaikkea luetettavuutta kun uusia ominaisuuksia pitää saada markinointis syistä. Minä kaipaisin kiertovesipumpun säätöön muitakin vaihtoehtoja kuin dT ja vakionopeus ja hups, taas tulee koodiin monta riviä. Olen ymmärtänyt rivien välistä että Nibe on murtautumass ohjauksensa kanssa pumpun kuorista ulos kohti isompaa kokonaisuutta.
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla Toshiban oma Ominaisuus. Mut säätääkään ei kuulemma voi. Vaikuttaa liian hienolta peliltä Suomeen...
Sama se on panassakin, manuaalit ovat ikäänkuin muistilistoja. Jos loppukäyttäjä haluaa perehtyä paremmin niin nämä manuaalit pitäisi käydä läpi asiansa osaavan asentajan kanssa ja kysyä mitä ja miksi. Mutta löytyykö sellaista asentajaa
ja aikaa perehdyttämiseen ainakaan normaalin asentamisen yhteydessä.
Etukäteen itsekseen service manuaaleja lukemalla ei todelliset käyttöominaisuudet kyllä selviä.
siwer
Vakionaama
Jos tällainen pitää paikkansa ja luulevat että se on leuhkimisen aihe niin mielestäni todistaa ainoastaan yhden asian: talosta ei löydy minkäänlaita osaamista sulautetun ohjelmiston kehittämiseen, ja metriikat onnistumisen mittaamiselle ovat katastrofaaliset, joka johtaa jatkossa ainoastaan huonompaan tulokseen.
Sentään lentokonevalmistajat eivät leuhki sillä kenellä on painavin kone.
Toisaalta tietysti se on saavutus itsessään jos tuollainen 12.5 miljoonan rivin himmeli toimii lainkaan.
Kyse voi tietysti olla talon sisäisestä väärinymmärryksestäkin, joku manageri haluaa ymmärtää koko setin kompleksisuutta ja kysyy: "montako riviä tässä on koodia?. Ehkä siellä pyörii joku valmis suhteellisen hyvin testattu tuote kuten linux ja joku on sitten arvioinut managerille montako riviä linuxissa ja sen päällä pyörivissä perusohjelmissa on koodia, ja siitä on tullut 12.49 miljoonaa.
Vesi-ilmalämpöpumpun ohjaaminen on pohjimmiltaan yksinkertainen ongelma, vaikka siihen sotkisikin taloautomaatiota ja useiden asioiden yhtäaikaista optimointia. Jos ne algoritmit paisuu kohtuuttoman monimutkaisiksi, reunatapaukset vain lisääntyvät eikä niitä pirukaan pysty testaamaan tai simuloimaan.
NIBE S -sarjan lämpöpumput ensiesittelyssä R&R -messuilla 24.-27.1.2020
Entistäkin helpompaa arkea NIBE S -sarja tuo käyttäjälleen vielä entistäkin helpompaa ja sujuvampaa arkea. S-sarjan laitteissa on täysin uusi ohjausjärje...
www.nibe.eu
Kyllä koodia saa kun tilaa sen hinkuvintiasta. Paras esimerkki on kun yksi idiootti oli koodannut pari tuhatta riviä koodia ja päälle spagettimaisia yksikkötestejä.
Hommaan olisi ollut valmis .NET API. Kun idiootin homma selvisi heitettiin se koodii mäkeen ja tilalle tuli kolmisen riviä koodia ja tiimin tehokkuus nousi kun idiootti meni toivonmukaan riisipellolle tms... Kun se vähän myöhemmin heivattiin pihalle.
Hommaan olisi ollut valmis .NET API. Kun idiootin homma selvisi heitettiin se koodii mäkeen ja tilalle tuli kolmisen riviä koodia ja tiimin tehokkuus nousi kun idiootti meni toivonmukaan riisipellolle tms... Kun se vähän myöhemmin heivattiin pihalle.
Espejot
Hyperaktiivi
Mainintaa koodista ei löydy muualta kuin Suomalaisesta markkinointimateriaalista joten kyseessä voi olla virhe tai Suomen markkinointiosaston keksintö.
Edit: Niben asiakaslehdestä löytyy maininta koodista mutta piti kyllä etsiä, ei tohon kovin vahingossa törmää. Miksiköhän Suomessa toi on nostettu etusivulle.
Över 12,5 miljoner rader kod och tio gånger snabbare hårdvara än föregångaren. Detta är en ingenjörs
kärleksförklaring till NIBEs nyutvecklade tekniska plattform. Det råder inga tvivel om vilka signaler
som skickas till installatörer och slutanvändare: NIBEs värmepumpar är 100% uppkopplade, nu och i
framtiden (vad än framtiden bjuder!). Andreas Johnsson, produktchef på NIBE, berättar hur vi leder
utvecklingen för att göra värmepumpar till en naturlig del av det smarta hemmet.
Viimeksi muokattu:
siwer
Vakionaama
Ja kannattaa muistaa että nykyään koodista 99% on boilerplatea.
Wanhoina hyvinä aikoina kun avasi 10000 C-koodirivin projektin niin se meni suoraan asiaan, eniten ehkä vaikeutti matalan tason läsnäolo, yksi "asia" vei aina 10 riviä muistinvarauksineen ja eksplisiittisesti kirjoitettuine lööppeineen.
Nyt kun avaat modernin projektin niin hakemistopuusta löytyy 10000 tiedostoa joissa kussakin 100-200 riviä joista yleensä ei löydy mitään varsinaista sisältöä, tsägällä sitten jostain keskeltä löytyy 5 riviä varsinaista algoritmia joka kieltämättä nätisti hyödyntää korkean tason ominaisuuksia, C:llä veis 50 riviä. Kaikki muu on sitä mitä ennenvanhaan kutsuttiin boilerplate-nimellä. Ja tämä johtuu korkean tason kielistä ja "frameworkeista" joiden tarkoitus oli helpottaa pääsemään eroon matalan tason ylimääräisestä työstä. Tilalle vaan tuli jotain muuta, mielestäni paljon rumempaa.
On toi Niben maininta joka tapauksessa niin absurdi että luultavasti se on typerä väärinkäsitys jossain markkinointiportaan kohdassa. Ehkä se sitten vetoaa johonkin tavalliseen tallaajaan jolla ei ole mitään ymmärrystä tietotekniikasta, en tiedä?
Wanhoina hyvinä aikoina kun avasi 10000 C-koodirivin projektin niin se meni suoraan asiaan, eniten ehkä vaikeutti matalan tason läsnäolo, yksi "asia" vei aina 10 riviä muistinvarauksineen ja eksplisiittisesti kirjoitettuine lööppeineen.
Nyt kun avaat modernin projektin niin hakemistopuusta löytyy 10000 tiedostoa joissa kussakin 100-200 riviä joista yleensä ei löydy mitään varsinaista sisältöä, tsägällä sitten jostain keskeltä löytyy 5 riviä varsinaista algoritmia joka kieltämättä nätisti hyödyntää korkean tason ominaisuuksia, C:llä veis 50 riviä. Kaikki muu on sitä mitä ennenvanhaan kutsuttiin boilerplate-nimellä. Ja tämä johtuu korkean tason kielistä ja "frameworkeista" joiden tarkoitus oli helpottaa pääsemään eroon matalan tason ylimääräisestä työstä. Tilalle vaan tuli jotain muuta, mielestäni paljon rumempaa.
On toi Niben maininta joka tapauksessa niin absurdi että luultavasti se on typerä väärinkäsitys jossain markkinointiportaan kohdassa. Ehkä se sitten vetoaa johonkin tavalliseen tallaajaan jolla ei ole mitään ymmärrystä tietotekniikasta, en tiedä?
Niin onko siitä sitten hyötyä mainostaa esim. 11kW VILPin tekevän lämpöä vielä -30'c, jos se todellinen tuotto on enää 1kW.
Mainoslauseita... eihän siinä valehdella, jos väitetään pumpun tekevän vielä lämpöä noissa lukemissa. Eri asia ettei se tuottolämpö oikeasti riitä mihinkään ilman tukilämmitystä.
Ehkä se on vähän "enemmän rehellistä" laittaa se stoppi-lämpötila jonnekin -20-25'c, niin ei tule käyttäjällekään niin yllätyksenä, että vastukset huutaa tuon jälkeen.
Noissa typen ja hapen nesteyttämisaparaateissa taidetaan käyttää turbexpandereita.
"normi" kylmäaineen paineenlasku tapahtuu lähes isentrooppisesti (höyrystyminen), jolloin mekaanista energiaa ei juurikaan voida saada paineenmuutoksesta talteen.
Mutta kun paineenlasku tehdään faasia muuttamatta, perinteinen reikä kasvattaa aineen nopeutta reilusti pienpainepuolella ja kun turbulenttinen virtaus siirtää liike-energian lämpöenergiaksi, aine lämpenee merkittävästi. Joissan lämpötiloissa jopa niin paljon että pienpainepuolen lämpötila on korkeapainepuolen lämpötilaa korkeampi.
Ottamalla mekaaninen energia talteen paineenlaskun yhteydessä, päästään lähemmäksi isentrooppista laajenemista, jolloin lämpötilan tippuminen paineenlaskun seurauksena voi olla tosi rajua.
Turboexpanderi on ikäänkuin auton turboahdin, jossa turbiinin avulla lasketaan paineilman (tms) painetta, ja samalla turbiiniin siirtyy merkittävä määrä mekaanista energiaa. Akselin toisessa päässä oleva kompressori joko osallistuu korkeapaineisen paineilman tekemiseen, taikka sitten sitä käytetään vain jarruna jonka tuottama lämpö hukataan jonnekin.
-Topi
Nyt -25 astetta pakkasta ja polari sen kuin porskuttaa ja ilman vastuksien apua toistaiseksi. Mitoitus on kyllä kohdillaan, koska nut ei ihan jaksa nousta asteminuuteissa nollille näillä pakkasilla. Nyt jos tulis tarvetta paljolle lämpimälle käyttövedelle, niin todennäköisesti asteminuutit painuis niin alas, että sähkövastuksia tarvittaisiin avuksi
Toisessa käppyrässä asteminuutit ja kompuran Hz samassa ja sitten erikseen ulkoyksikön lämpötila anturin näyttö joka sijaitsee pohjois seinällä noin 2.5 m korkeudella ja sitten ulkoyksikön lämpötila anturi joka 1.5 m korkeudella itäseinällä yksikössä. Nämä näyttää vaihrelevasti pientä eroa vaihdellen, mutta hyvin seuraavat toisiaan.
Toisessa käppyrässä asteminuutit ja kompuran Hz samassa ja sitten erikseen ulkoyksikön lämpötila anturin näyttö joka sijaitsee pohjois seinällä noin 2.5 m korkeudella ja sitten ulkoyksikön lämpötila anturi joka 1.5 m korkeudella itäseinällä yksikössä. Nämä näyttää vaihrelevasti pientä eroa vaihdellen, mutta hyvin seuraavat toisiaan.
Kun pakkanen laski alle -25 astetta aamutuimaan, niin sammutti ulkoyksikön ja siirtyi vastuksille. Nyt - 22 ja ulkoyksikkö käynnistynyt taas, mutta nostelee lämpötilaa ja asteminuutteja 3 kW sähköavustuksella riittävälle tasolle.
Varmasti tulee vuositasolla lisää kustannuksia 200 - 400 € verrattuna viimevuoteen, kun on näin paljon kylmempi talvi, mutta kyllä minä olen tiennyt ja ymmärtänyt tämän VILPI:n toimintaperiaatteen ja hyväkynyt sen jo osto vaiheessa, että vaihteluja tulee.
Varmasti tulee vuositasolla lisää kustannuksia 200 - 400 € verrattuna viimevuoteen, kun on näin paljon kylmempi talvi, mutta kyllä minä olen tiennyt ja ymmärtänyt tämän VILPI:n toimintaperiaatteen ja hyväkynyt sen jo osto vaiheessa, että vaihteluja tulee.
Viimeksi muokattu:
K
korsteeni
Vieras
eilen yritin ensi kertaa kokeilla pumppua kun panelit tuottivat reippasti mutta ei se pumppu tenyt muuta kuin vilkutti vihreää valoa, tein kolme kertaa "ivot" sille mutta pimee mikä pimee
äsken vaihdoin sitten eri väriset sukat jalkaan, kiersin kolme kertaa talon ympäri, vaihdoin pyyhkeet eri paikkoihin pesuhuoneessa ja kävin vielä hangessa kumartamassa pumpulle,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,se lähti eka kosketuksella kaukosäätimeen päälle, ottaa 1500W ilmaista sähköä ja paneleista riittää vielä veteenkin 1600W
äsken vaihdoin sitten eri väriset sukat jalkaan, kiersin kolme kertaa talon ympäri, vaihdoin pyyhkeet eri paikkoihin pesuhuoneessa ja kävin vielä hangessa kumartamassa pumpulle,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,se lähti eka kosketuksella kaukosäätimeen päälle, ottaa 1500W ilmaista sähköä ja paneleista riittää vielä veteenkin 1600W
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #195
Tähän varmaan löytyy suoraan valmiita kaavioita, kuinka paljon eri kylmäaineista höyrystyy nesteytyneestä tilasta suoraan omalla lämmöllään ja kuinka paljon se voi ottaa lisäksi ulkopuolista energiaa höyrystyäkseen kokonaan isobaarisesti.
Korkeilla tuottolämpötiloilla voi alijäähdyttimellä hiukan parantaa tilannetta mutta tuo alijäähdyttäminenkin loppuu käytännössä +30 °C tasolle eikä näitä alijäähdyttimiä VILPeissä ole. Nuo höyrystymislämmöt ovat kuitenkin yleensä aika suuria suhteessa nesteen lämpökapasiteettiin. Näin ollen olettaisin, että tämäkään ei muodostu esteeksi pakkasessa toimimiselle vaikka tämä toki jo periaatteellisesti syö tehokerrointa.
Muistuu mieleen erilaiset kylmäsuihkeet. Niillähän saadaa vielä asennettavia kappaleitakin jäähdyttettyä.
r290
Aktiivinen jäsen
Itselle jäänyt vajaalle ymmärrykselle,miksei noita sub-coolereita oikein suosita nestelinjoissa ennen paisaria .SWEP kertoo ,että hyöty tehoissa on n. 0,5-2% jokaista pudotettua Kelviniä kohden .Tuolla Panan mono-bloc kaavioissa tuo alijäähdytin on edustettuna, .. liekö tosiaan kellään muulla valmistajalla?
Spontaani kiehumisen estäjänä (flash) ennen paisariahan tuo sub-cooleri on ihan ehdoton monobloceissa ,koska putkimatkat
lähes olemattomia !
Noin on. Jos vilppiin asentaa alijäähdyttimen, joka siis käyttää vain tulistettavan imukaasun lämpöä, tämä samalla ohentaa imukaasua ja tuon seurauksena tyypillisesti käytettävillä kylmäaineilla hyöty jää vähäiseksi. Toista olisi, jos alijäähdytyksen tarjoamaa matalaa lämpötilaa voisi käyttää jotenkin hyödyksi. Mieleen tuleva hyödyntämiskohde numero 1 on lämmön varastointi sulatusta varten. Tuo vain edellyttäisi aika monimutkaista lisäkokonaisuutta, eli lämmönvaihtimen ohella vesitankkia lämmön varastoimiseksi sekä moottoriventtiiliä, jolla lämmityskierto katkaistaa sulatuksen ajaksi ja tilalle ohjataan virtaus tuosta sulatusenergiavaraajasta. Tuolloin sulatuksen voisi tehdä periaatteessa kokonaan ulkoa höyrystimellä kerätyllä ilmaislisäenergialla, mutta tuo tietenkin vaatii samalla hieman ronskimpaa höyrystimen mitoitusta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #198
Tämä siis jäähdyttää lämpimän nesteen kylmällä höyrystimen kaasulla. Tuossahan tulee tuota lämpötilaerojen tasausta aika paljonkin. EEV vaan sitten huomioimaan tuo lisäsaalis.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #199
Periaatteessa se varmaan kannattaisi hyödyntää juuri jotenkin näin tuottopuolella, koska se on jo ikään kuin sitä tuotettua lämpöä. Jotta tuo olisi merkittävä, pitäisi päästä hyvin alhaiselle paluulämpötilatasolle. Sellaisia ei taida olla muuta kuin omat sulatukset tai jokin pihamaan sulanapito.
Tuo kylmäaineen ristivirta lämmönvaihdin ei varmaan ole kovin iso ja on periaatteessa aika yksinkertainen. Siinä tuo nesteen lämpökapasiteetti menee tietty vähän halvasta, kun sillä vain höyrystetään lisää. Etu olisi ilmeinen, jos tarkoitus olisi tehdä kylmää kun se nollaa tuon flash-vaiheen mutta lämpöpumpussa se on vain lisälähde ilmaisenergian keräämiseen.
r290
Aktiivinen jäsen
Tarkoititko ehkä kuitenkin:
Jos vilppiin asentaa neste/+imulinja lämmönvaihtimen, se johtaa vain höyrystimessä tulistuneen imukaasun lisätulistukseen.Tämä samalla ohentaa imukaasua ja tuon seurauksena tyypillisesti käytettävillä kylmäaineilla hyöty jää vähäiseksi.
Jos tulistuminen kovilla pakkasilla höyrystimessä jäisi "vajaaksi" (=märäksi),tuo em. systeemi kai puoltaisi paikkansa.
Miten tuota Panan kaaviota lukisi:
Panan tapauksessa linjassa on kaksi EEV:tä ,joista toinen tuo "Bypass" .Näyttäisi siltä kuin sub-cooleri olisi toiminnasssa vain ja ainoastaan
kun bypass-paisari olisi toiminnassa "varsinaisen" EEV:n keralla.
Virtausten suunnista ei oikein ota selkoa?