F750 ihmettelyä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Okkim
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Oliko tuossa varmasti oikea virtausmittari valittu valikosta? Asennus kun tuntuu muuten olevan ikään kun sinne päin niin lienee mahdollista myös että on ruksittu jokin muu EMK kun se oikea jolloin arvotkin ovat persiilleen.

Mutasihdin ensisjainen tehtävähän on suojella lämpöpumppua (mahdollisesti) vanhasta verkosta tulevasta muhjusta. Eli en usko että patterilinjat olisivat menneet tukkoon uudesta PILP:sta. Sen sijaan jos patterijärjestelmä on vaikkapa 50 vuotta vanha niin harva haluaa sieltä mitään muhjua kulkeutuvan lämpöpumpun lämmönvaihtimeen.

Nuo metallipunosletekut yleensä eivät ole diffusiosuojattuja ja osa noista ovat olleet taipuvaisia menemään diffuusiosta tukkoon ajan saatossa. En ole putkimies minäkään enkä muista mitä tuo värikoodaus noissa tarkoitti mutta epäilisin ensimmäiseksi noita. Tutkisin ensin nuo vanhasta asennuksesta jätetyt letkut ennen kun lähtisin huuhtelemaan noin uutta patteripiiriä. Kuullostaa hiukan siltä että nyt asentaja vetää vaan lappusia hatusta eikä ole oikein tietoa ehdotusten pohjaksi.

Muoks: virtaus oli verrattu lämpimän veden teon aikaiseen virtaukseen joka oli 5 kertaa isompi. Eli oli sit oikea EMK tai ei niin joki ahdistaa. Epäilisin edelleen nuo teräspunosletkut ensimmäisenä.

Ei tuo muuten olisi eka järjestelmä jossa olisi jäänyt jokin venttiili osittain kiinni jolloin ei myöskään kierrä. Mutta sen tarkistaminen ei nyt ole avaruutiedettä joten luulisi asentajan tarkastaneen sen paikalla käydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Mites toi toinen ehto tossa asennusohjeessa? En tiedä noiden pilp:ien asennuksesta, mutta tossa selkeästi sanotaan myös : "Liitäntä termostaateilla varustettuun järjestelmään
edellyttää, että kaikkiin pattereihin (silmukoihin) asen-
netaan ohitusventtiili tai että poistetaan muutama
termostaatti tarpeeksi tehokkaan virtauksen takaami-
seksi."
 
Mites toi toinen ehto tossa asennusohjeessa? En tiedä noiden pilp:ien asennuksesta, mutta tossa selkeästi sanotaan myös : "Liitäntä termostaateilla varustettuun järjestelmään
edellyttää, että kaikkiin pattereihin (silmukoihin) asen-
netaan ohitusventtiili tai että poistetaan muutama
termostaatti tarpeeksi tehokkaan virtauksen takaami-
seksi."
Siinä on vaan vähän vaikeasti sanottu että pitää huolehtia että vesi kiertää kaikissa tilanteissa.. ja sitten annettu pari vinkkiä kuinka sen voisi tehdä. Meillä ei ole termostaatteja pesutiloissa eikä eteisessä - mutta se ei johdu tuosta, meillä on jossain lattian alla jemmassa joku venttiili koska vesi kiertää vaikka mitä tekisi.

Tuossa ohjeessa ei siis ehdoteta koko termostaattiventtiilin poistoa - riittää kun ottaa sen mötikän pois painelemasta venttiiliä.
 
Juu, samanlainen toimitetaan F750 kanssa.

No johan nyt. Kaikkea sitä oppii uutta. Luulin että tuo on vain linjasulku. Mutta pisteet Jukkatalon asentajille, että tuntuu ainakin meillä että ne on lukeneet asennusohjeesta muutakin kuin kansisivun.

Mitenköhän tuota pitäisi käyttää? Rakenne lienee tämmöinen...

Sinänsä selvää että kääntää tuon kahvan ja sitten palloventiili tukkii putken. Mutta miten tuo tulppa lähtee tuosta irti ja entäs mutasihti?
En ole koskaan avannut moista... Mutta voisihan sen tutkia niin kerta olisi ensimmäinen...

1614106956738.png
 
Viimeksi muokattu:
Siinä on vaan vähän vaikeasti sanottu että pitää huolehtia että vesi kiertää kaikissa tilanteissa.. ja sitten annettu pari vinkkiä kuinka sen voisi tehdä. Meillä ei ole termostaatteja pesutiloissa eikä eteisessä - mutta se ei johdu tuosta, meillä on jossain lattian alla jemmassa joku venttiili koska vesi kiertää vaikka mitä tekisi.

Tuossa ohjeessa ei siis ehdoteta koko termostaattiventtiilin poistoa - riittää kun ottaa sen mötikän pois painelemasta venttiiliä.
Just näin sen ymmärrän itekin, sitä varovasti kyselinkin. Nimittäin aiemmin ehdottelin sitä termareiden irtikäyttämistä ja niinhän tuossa ohjeessakin osittain sanotaan. En tiedä myöskään tuollaisten 1-putkijärjestelmien(?) sielunelämästä mitään(vaikuttaa täysin älyttömältä systeemiltä) voiko joku termarin jumittunut neula noin paljoa kiertoa rajoittaa, mutta aika halpa se on testata. Tietty sellanen disclaimeri siihen on sanottava, että jos sitä venan neulaa koittaa liikuttaa, sieltä saattaa ruveta vuotamaan vettä. Mutta ite kokeilisin tollasenkin vaihtoehdon.
 
Toisia keskusteluja lueskeltuani joku päivä tuota anturiasetusta tutkin ja se oli se joku 150.. kokeilin sitä 300, jotain muistaakseni ja se nosti tuon lukeman 3,5->5 .. ja totesin vain että oli kumpi vaan, niin ei se nyt ainakaan riittävä ole jo ihan sillä perusteella että dt huitelee 20 molemmin puolin. Tosiaan tuolla patterikierrolla ollut se 3,5 ja sitten kv lämmityksessä huitelee yli 20, tuollakin anturivalinnalla.

Jos oikein ymmärsin tuon yksiputkisen patterihärpäkkeen niin 35% kierrosta menee patteriin ja 65% jatkaa seuraavalle patterille+lauhtunut kyseisen patterin vesi. Joten tuossa systeemissä ei veden meno voi kokonaan loppua vaikka kaikki termarit olisi kiinni. Tai näin olen ainakin ollut ymmärtävinäni.

Mikki, mihin kohtaan tuo sinulla on asennettu? Onko se vekottimen alle saatu johonkin vai onko se ulkopuolella jossain?
 
No johan nyt. Kaikkea sitä oppii uutta. Luulin että tuo on vain linjasulku. Mutta pisteet Jukkatalon asentajille, että tuntuu ainakin meillä että ne on lukeneet asennusohjeesta muutakin kuin kansisivun.

Mitenköhän tuota pitäisi käyttää? Rakenne lienee tämmöinen...

Sinänsä selvää että kääntää tuon kahvan ja sitten palloventiili tukkii putken. Mutta miten tuo tulppa lähtee tuosta irti ja entäs mutasihti?
En ole koskaan avannut moista... Mutta voisihan sen tutkia niin kerta olisi ensimmäinen...

Näytä liitetiedosto 70074
Tulppa lähtee ihan avaimella kiertämällä.

Sopivalla sokkapihdeillä lukkorengas irti (luonnollisesti ensin käännetään kahvasta) jolloin tuo mutasihti tulee ulos.
 
Jos oikein ymmärsin tuon yksiputkisen patterihärpäkkeen niin 35% kierrosta menee patteriin ja 65% jatkaa seuraavalle patterille+lauhtunut kyseisen patterin vesi. Joten tuossa systeemissä ei veden meno voi kokonaan loppua vaikka kaikki termarit olisi kiinni. Tai näin olen ainakin ollut ymmärtävinäni.

Näin on ainakin Oras. Näissä kannattaa tarkastaa myös esisäätö joka ainakin Oraksessa tulee esiin kiertämällä termostaattiosa kokonaan auki jolloin alta paljastuu pieni säätöpyörä numeroasteikolla. Siitä saa lisättyä patterin virtausta. Arvot pitäisi olla LVI-suunnitelmassa.

Näissä 1-putkisissa koko linjan virtausvastus voi nousta suureksi. Itsellä on 5 patteria 1-putki kytkennällä sarjassa 15x2,5mm putkella. Virtaus alle 150L/h. Dt seilaa yleensä talvella välillä 3-8C sen mukaan kuinka monta termostaattia on kiinni tai auki. Takan lämmitys ym. vaikuttaa. 1-putki ollut vaikea säätää.
 
Soittelin tuossa Suomen Nibelle aiheen tiimoilta, eli tuon suodatinpalloventtiilon voi asentaa suoraan paluiden jälkeen.. tuo nuolihässäkkä tarkoittaa tuota kuvakkeen silmukan ohitusventtiiliä tosiaan, eli siis sitä että vesi pääsee kiertämään aina jotenkin tuolla..

Sanoi myös että hyviin tapoihin kuuluisi myös vanhan koneen purun jälkeen putsata vanha patterikierto ja asentaa tuo mutasihti..

Ja nyt meillä siis ei ole kumpaakaan tehty.. joten oma pelko persiissä että on päätynyt koneen sisään jotain moskaa?

Sitä tässä vaan pelkään että patterikierto nyt sitten vaikka putsataan, ja tuo venttiili laitetaan tuonne, ja jos vieläkään ei kierto patane, niin kenen kanssa tässä saa sitten tapella mitä koneen sisällä on solmussa, ja miten se korjataan..

Saas nähdä, kyllä taas tulee fiilis että on asentajia ja "asentajia"..

Puuh..

No, täytyy nyt vielä tutkia noita termostaatteja joskos niistä saisi säädettyä jotain esisäätöä. Ei vaan ole tosiaan sitä lvi-koulutusta niin pelko persiissä et kohta on vedet lattialla kun lähtee liikaa ropaamaan.
 
Se nyt tietysti hieman auttaa kun käyttöveden teossa virtaus on hyvä niin rajaa jo aika paljon pois paikkoja missä tukos ei ainakaan ole.
 
Ihmetytti tuossa ettei yli 3,5l/min nopeuteen päästy. Siis vaikka pumppuja pistettiin täysille. Luulisi tukoksesta huolimatta tehojen noston vaikuttavan jollain tasolla kun kaksi pumppua tekee töitä.
 
Jahash.. tuolla toisessa ketjussa pähkäilin tuota ilmavirta-anturin säätöä.. että varmaan tekemättä omassa laitteessa asentajan jäljiltä.. Ilmeisesti kone kuuli tuon kun kotona odotti jo muistuttelut tuosta

34987D02-88E6-426E-B628-041828C60538.jpeg
26BF5E2F-D897-4B2C-8694-BB3AC0DFBBA8.jpeg
 
Täytyy sanoa että ihme aparaatteja kun antureita pitää kalibroida ja oikeita virtausmittareita valikosta kaivaa onnella esiin eikä vesipumputkaan käy oikeita nopeuksia.
On aika herkkää touhua.
 
Täytyy sanoa että ihme aparaatteja kun antureita pitää kalibroida ja oikeita virtausmittareita valikosta kaivaa onnella esiin eikä vesipumputkaan käy oikeita nopeuksia.
On aika herkkää touhua.

Siis nämä on Ammatti Miesten asennusten jäljiltä. Aika järkkyä tuohua näemmä on.... onkohan nämä tyypit päässeet peruskoulustakaan läpi, puhumattakaan mistään muusta koulusta?

Tuo ilmannopeusanturin kalibrointi on aivan keskeinen juttu kun on kyse F750:stä. Tuo virtausnopeusmittari taitaa olla enemmän Niben vika... ohjelmistohan on sama eri pumpuille käytännössä ja oletuksena ehkä tuo on uudessa koneessa väärin.

Tai sitten Ammatti Mies on senkin säätänyt.
 
Miten ja millä välineellä se kalibroidaan?

IV-pitää tietenkin olla ensin säädetty.

Sen jälkeen F750:stä sammutetaan kompura ja sulatetaan kenno varmasti odottamalla 30 min. Sitten huoltovalikosta säädetään anturille viitearvo, nostamalla anturin arvoa kunnes korjauskerroinlukema on alle 1.

Siis tässä ei mitata mitään litroja tms. PItää vain säätää anturille se arvo mihin verrataan että sulatukset alkaa oikea-aikaisesti. Ja tallennetaan tieto mikä virtaama on puhtailla suodattimilla ja sulalla kennolla. Helppo homma.

Anturi on aika herkkä... suodatinten vaihdot näkyy erittäin selvästi kun anturi on säädetty. Tänään vaihdoin suodattimen ja pomppasi anturin arvo reippaasti. Kuten joulukuullakin.

1614272062761.png
 
Tulppa lähtee ihan avaimella kiertämällä.

Sopivalla sokkapihdeillä lukkorengas irti (luonnollisesti ensin käännetään kahvasta) jolloin tuo mutasihti tulee ulos.
Jaahas, taas oppi itsekin uutta foorumilta. Olinkin ihmetellyt mikäs osa se tämä on, kun jäi asentajien jäljiltä irrallisena pussiin... no eikun puhelua asennusfirmaan
 
Suodatinventtiili asennettu takuuseen, tosin lattialämmityksen kanssa ollaan nollahyödyn äärellä.
 
Hei,

Joko sinä sait kierron paranemaan tuosta 3,5L/min - Minulla 6 L/ min ja tosiaan oon kaikkea koittanut ja joku ahdistaa..
Tämä homma tietenkin unohtui raportoida siinä vaiheessa kun juttu ratkesi. Eli nyt on pelittänyt kierto paremmin. Omassa tapauksessa tehtiin patteriverkoston huuhtelu. Ilmeisesti oli oikeasti tukkoista, vaikka verkosto ei ole järjettömän vanha, mutta veikkaan että on ollut alkuperäisen omistajan jäljiltä välillä kierto pois päältä kokonaan pidempiä aikoja. Tämä siis vain spekulaatiota, mutta kuulemma verkostosta tuli aika paljon metallimujua ja tässä yhteydessä asennettiin magneettisuodatin joka aluksi vielä nappasi aika paljon hitulaa. Nyt ajan kanssa on tuo rauhoittunut ja tulee suht vähän kamaa putsauksen yhteydessä.

Patteriverkosto kun meillä on niin kierto pyörii siinä 3-5L/min paikkeilla ja tuntuu riittävän ihan kivasti siihen että saadaan noin 10 asteen tiputus meno ja tuloveden suhteen.

Halvan sähkön aikana on jäänyt vehkeen sielunelämän tutkiminen ja suurempi säätely taas vähemmälle. Nyt kumma kyllä alkoi taas kiinnostaa miten saisi tasaisemmin jaettua lämpöä torppaan, kun edellinen 3,99c/kWh sähkösopimus loppui viikonloppuna ja nyt mennään pörssisähköllä.

Mitä olette muuten mieltä, kun laite tuntuu suht hyvin omasta mielestäni toimivan varaavan takan kera, niin kannattaako päivittää alkuperäinen R8 softaversio R12 joka näyttäisi tällä hetkellä olevan uusin? Onko tuossa jotain merkittäviä korjauksia / parannuksia tullut? Näkikö jostain mitä muutoksia on tullut tässä vajaassa parissa vuodessa?

Nyt kun takkaa lämmittelee päivittäin niin tuntuu että jäteilma pyörii jossain parin pakkas-asteen hujakoilla / joku 30Hz pörrää vaan kompura, paitsi hetkellisesti ottaa enemmän kierroksia tietty vettä tehdessä ja sulatusten jälkeen yms.. poistoilma siellä jossain 20-21 Eli kone pörrää aika miedoilla vaikka siellä vähän vajaassa kymmenessä pakkasasteessa ollut viimeaikoina keskilämpötila.

Olen miettinyt saisiko elektronisilla termareilla säädettyä paremmin huonekohtaisesti lämpöjä. Nykyisellä tuntuu että vähän epätasaisesti jakautuu kun pari silmukkaa ja osa pattereista kuumana ja osa ei.. ohjeistus mulle annettu aikanaan että kaikki termarit täysin auki, mutta tuntuu että luovuttaa vähän liikaa tieyttyihin huoneisiin, ja toisiin ei sitten enään riitä.

Jatkan tähän pohdintoja kun saan taas vähän vietyä ajatuksia pidemmälle. Tuo Premium tuli taas aktivoitua ja tutkittua käppyröitä..
 
Mitä olette muuten mieltä, kun laite tuntuu suht hyvin omasta mielestäni toimivan varaavan takan kera, niin kannattaako päivittää alkuperäinen R8 softaversio R12 joka näyttäisi tällä hetkellä olevan uusin? Onko tuossa jotain merkittäviä korjauksia / parannuksia tullut? Näkikö jostain mitä muutoksia on tullut tässä vajaassa parissa vuodessa?
Kannattaa päivittää, Change log löytyy Uplinkista, kun ylävalikosta valitsee Ohjelmisto ja sieltä valikosta Selaa valikosta F750 valitaan tuotteeksi.

Muutoksia on tullut, mm. konettasi vaivannut "3-5l/min ongelma" todennäköisesti vain softavika R8 softassa, korjaantui R9 ohjelmassa ja virtaukset nousi oikeiksi lukemiksi.
 
IV-pitää tietenkin olla ensin säädetty.

Sen jälkeen F750:stä sammutetaan kompura ja sulatetaan kenno varmasti odottamalla 30 min. Sitten huoltovalikosta säädetään anturille viitearvo, nostamalla anturin arvoa kunnes korjauskerroinlukema on alle 1.

Siis tässä ei mitata mitään litroja tms. PItää vain säätää anturille se arvo mihin verrataan että sulatukset alkaa oikea-aikaisesti. Ja tallennetaan tieto mikä virtaama on puhtailla suodattimilla ja sulalla kennolla. Helppo homma.

Anturi on aika herkkä... suodatinten vaihdot näkyy erittäin selvästi kun anturi on säädetty. Tänään vaihdoin suodattimen ja pomppasi anturin arvo reippaasti. Kuten joulukuullakin.

Näytä liitetiedosto 70170

Kysymys @Mikki : Miksi tehtäisiin edellä kuvaamallasi tavalla - Niben ohjeessahan sanotaan, että sulattamisen, suodatinvaihtojen ja IV-säädön jälkeen ilmamäärään pitäisi laittaa oikea mitattu poistoilmamäärä (m3/h), eikä jotain satunnaista arvoa, jolla saadaan korjauskerroin vähän alle 1:een? BTW: Mulla ainakin pitää arvoa laskea, että päästään korjauskertoimessa alle yhteen. Ilmamääräarvoa nostamalla korjauskerroinlukema nousee yli 1.0:aan.

Toinen kysymys tähän liittyen: IV-säädön mukaan minulla ja naapurilla molemmilla poistoilma säädön jälkeen sama 62 l/s (=223 m3/h). Miksiköhän naapurilla kalibroimattomana tuo Niben ilmavirta-anturi näyttää melkein tarkalleen oikean lukeman ja itsellä se näyttää luokkaa 170 m3/h? Onko tuo ilmavirta-anturin asennus myös asennuksen yhteydessä tehtävä asia, eli naapurilla PILP:n asentaja olisi voinut asentaa sen anturin jotenkin paremmin ja minulla asennettu jotenkin huonosti, vai mistäköhän voi johtua?
 
Viimeksi muokattu:
Kysymys @Mikki : Miksi tehtäisiin edellä kuvaamallasi tavalla - Niben ohjeessahan sanotaan, että sulattamisen, suodatinvaihtojen ja IV-säädön jälkeen ilmamäärään pitäisi laittaa oikea mitattu poistoilmamäärä (m3/h), eikä jotain satunnaista arvoa, jolla saadaan korjauskerroin vähän alle 1:een? BTW: Mulla ainakin pitää arvoa laskea, että päästään korjauskertoimessa alle yhteen. Ilmamääräarvoa nostamalla korjauskerroinlukema nousee yli 1.0:aan.

Toinen kysymys tähän liittyen: IV-säädön mukaan minulla ja naapurilla molemmilla poistoilma säädön jälkeen sama 62 l/s (=223 m3/h). Miksiköhän naapurilla kalibroimattomana tuo Niben ilmavirta-anturi näyttää melkein tarkalleen oikean lukeman ja itsellä se näyttää luokkaa 170 m3/h? Onko tuo ilmavirta-anturin asennus myös asennuksen yhteydessä tehtävä asia, eli naapurilla PILP:n asentaja olisi voinut asentaa sen anturin jotenkin paremmin ja minulla asennettu jotenkin huonosti, vai mistäköhän voi johtua?
Tämä on hyvä kysymys. Eli miksi arvoksi pitää joku satunnainen arvo, että korjauskertoimeksi tulee alle 1? Mikäli tekee kalibrointiohjeen mukaan eli laittaa mittauspöytäkirjan mukaisen arvon niin korjauskertoimeksi tulee selvästi yli yksi.
 
Takaisin
Ylös Bottom