Maalämmön hyötysuhdetta haastamaan Vilpillä.

Mikki

Hyperaktiivi
Käyttövettähän on vain kahta laatua, kylmää ja kuumaa...molempien pitää tietääkseni täyttää omat sääntönsä...jos on jotain muita portaita niin ne ei sillo täytä määräyksiä.
Jos myy esim. tommosen multi-lämpösellä varustetun talonsa niin epäilempä että korjaamaan joutuu jos ostaja metelin nostaa!
Vielä pahempi jos vaikka ehtii joku vahinko pamahtamaan tuon seurauksena.

Niinpä... Jos putki pamahtaa poikki ja talo tulvii. Vakuutustarkastajat tulee taatusti käymään läpi vesilaitteistot ja jos sieltä löytyy määräyksien vastainen asennus niin nauru kuuluu vielä kauan sen jälkeen kun ne karauttaa tontilta pois vakuutuspaperit silputen ja auton ikkunasta tuuleen heittäen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos myy esim. tommosen multi-lämpösellä varustetun talonsa niin epäilempä että korjaamaan joutuu jos ostaja metelin nostaa!
Vielä pahempi jos vaikka ehtii joku vahinko pamahtamaan tuon seurauksena.


Kannattaa ehdottomasti kertoa taloa myytäessä jo ennen kaupan tekoa, että on vaihtoventiilit, joista voi sulkea haalistetun pääsyn osaan kylmävesipisteitä ja vaihtaa sen suoraan raaka-vedelle. Lisäsin kuvaan vielä sulut selvyyden vuoksi. Voisihan tuon hoitaa ihan yhdellä vaihtoventiilillä, sellaisia on.

Talossahan voi olla vaikka minkälaisia puutteita. Kun on kerrottu ennen kauppaa, ei ole nokan koputtamista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Käsittääkseni suihkualtaan poistoviemärin ja suihkuhanaan tulevan kylmän johdon välinen lämmönvaihdin on kuitenkin määräykset täyttävä, jos lämmönvaihdin on kaksiseinäinen ja muuten asiallinen (ehkä jopa virallisesti hyväksytty normit täyttäväksi)? Tuo on periaatteessa paljon tehokkaampi "haalistuskeino" kuin vilpin käyttäminen erillisen välilämpötilan vesijohtoverkon lämmityksessä. Myös hygienia on varmemmalla pohjalla, kun haaleaan osuuteen ei liitty putkistohaaroja puhumattakaan mahdollisista varaajista ja vastaavista hitaasti ja epävarmasti sekoittuvien vesivarastojen sisältymisestä haalistettuun reittiin.
 

siwer

Vakionaama
Kun katsot ehdotettua kytkentää niin miten se soveltuu mielestäsi tuohon lakiin?
Kuvassa ehdotettuun kytkentään on merkitty "kuuma vesi", "kylmä juomavesi", ja "haalistettu vesi".

Laki asettaa vaatimukset kuumalle ja kylmälle talousvedelle. Nämä vaatimukset koskevat luonnollisesti kuumia ja kylmiä talousvesiä, ei esim. auton jäähdytysnestettä, perunamuusia, tai Kellarinlämmittäjän "haalistettua vettä".

Jos yhä haluat pitää kiinni siitä, että haalistetun jakelu on laitonta, sinun näyttövelvollisuutesi on osoittaa, että on joko olemassa laki, joka kieltää "haalistetun veden", tai ylipäänsä veden, joka ei ole kuumaa tai kylmää, jakelun kiinteistössä; tai osoittaa laki, joka sääntelee kyseisenlaista jakelua niin, että Kellarinlämmittäjän piirtämä toteutus ei sitä täytä. Tai osoittaa, että Kellarinlämmittäjän piirroksessa haalistettua jaetaan johonkin, johon sitä ei saa jaella. Mutta tuossa kuvassahan linjat eivät johda mihinkään, ja tekstissäkin ehdotettiin kytkentää pesukoneeseen, jossa tapahtuu peräti ilmaraotus.

Mutta kylmän tai kuuman veden jakelusta ei ole kyse joten kyseiset lainkohdat liittyvät asiaan tasan yhtä paljon kuin vaikkapa murhan kieltävä lainkohta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
PS. Legionella ei olisi kiva yllätys suohkuvedessä vaikka sitä ei juoda..

Ainakin tuo "haalistetun" veden käyttö syöttösekoitusventiilillä kuuman veden lämpötilan säätöön on vakiintunut käytäntö. Näin ollen sitä kierukassa haalistettua pääsee suoraan kuumavesiputkeen, eikä se max 10 sekunnin viive sitä vettä desinfioi vaikka sieltä hanasta saattaisi joskus hetken saada tuurilla ja taidolla ja mittaustekniikkaa venyttämällä peräti 55 °C ulos. Eikä ne legionellatkaan siellä kierukassa 10 sekunnissa ehdi lisääntyä.

Jos määlämpöön ympätään samat haaleudet ja muut niin COP on aika hyvä.
Mitäs se kuuman veden lämpötila sinulla olikaan. Muistelen että siinä 45 °C paikkeilla. Eipä silti, koska se kierukassa lämpenee mitään legionella varaa ei ole ja jos tuo vielä muutenkin piisaa.
 

Antero80

Vakionaama
Kuvassa ehdotettuun kytkentään on merkitty "kuuma vesi", "kylmä juomavesi", ja "haalistettu vesi".

Laki asettaa vaatimukset kuumalle ja kylmälle talousvedelle. Nämä vaatimukset koskevat luonnollisesti kuumia ja kylmiä talousvesiä, ei esim. auton jäähdytysnestettä, perunamuusia, tai Kellarinlämmittäjän "haalistettua vettä".

Jos yhä haluat pitää kiinni siitä, että haalistetun jakelu on laitonta, sinun näyttövelvollisuutesi on osoittaa, että on joko olemassa laki, joka kieltää "haalistetun veden", tai ylipäänsä veden, joka ei ole kuumaa tai kylmää, jakelun kiinteistössä; tai osoittaa laki, joka sääntelee kyseisenlaista jakelua niin, että Kellarinlämmittäjän piirtämä toteutus ei sitä täytä. Tai osoittaa, että Kellarinlämmittäjän piirroksessa haalistettua jaetaan johonkin, johon sitä ei saa jaella. Mutta tuossa kuvassahan linjat eivät johda mihinkään, ja tekstissäkin ehdotettiin kytkentää pesukoneeseen, jossa tapahtuu peräti ilmaraotus.

Mutta kylmän tai kuuman veden jakelusta ei ole kyse joten kyseiset lainkohdat liittyvät asiaan tasan yhtä paljon kuin vaikkapa murhan kieltävä lainkohta.
Ihme vänkäämistä :)
En ole mitään väittänyt perunamuusin jakelusta tms.

Katso ehdotettua kuvaa ja mieti tuleeko vesi lämminvesilaitteistosta, onko se vesijohtovettä ja täyttääkö se tätä asetusta:
"Asumisterveysasetuksen mukaan lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään 50 °C (Asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista)."
 

pökö

Kaivo jäässä

Liitteet

  • Screenshot_20210404-180718.png
    Screenshot_20210404-180718.png
    178,6 KB · Katsottu: 353

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä

Ensinnäkin, jos nuo ovat varaajan lämpötiloja, ei varmasti tule se vesi siinä lämpötilasta ulos. 900 litran varaaja jäähtyy pyöreästi asteen / kWh eli jos vettä lasketaan vähänkin enemmän, myös tuo varaajan lämpötila alenee. Pumppu kykenee korvaamaan siitä sen kolmas osan kulutuksesta pyöreästi - sitten kun lähtee käyntiin.
 

roots

Hyperaktiivi
Ensinnäkin, jos nuo ovat varaajan lämpötiloja, ei varmasti tule se vesi siinä lämpötilasta ulos. 900 litran varaaja jäähtyy pyöreästi asteen / kWh eli jos vettä lasketaan vähänkin enemmän, myös tuo varaajan lämpötila alenee. Pumppu kykenee korvaamaan siitä sen kolmas osan kulutuksesta pyöreästi - sitten kun lähtee käyntiin.
Kyllä tulee noilla lämmöillä aikamoinen määrä, saattaapa jopa mennä yli...on @pökö :llä sen verran hyvät kierukat :hattu:
 

Espejot

Hyperaktiivi
Niinpä... Jos putki pamahtaa poikki ja talo tulvii. Vakuutustarkastajat tulee taatusti käymään läpi vesilaitteistot ja jos sieltä löytyy määräyksien vastainen asennus niin nauru kuuluu vielä kauan sen jälkeen kun ne karauttaa tontilta pois vakuutuspaperit silputen ja auton ikkunasta tuuleen heittäen.

Vakuutustarkastaja nauraa jo matkalla vahinkopaikkalle kun tietää että yksikään talo ei täytä määräyksiä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olisiko paras jako lämmitykselle ja käyttöveteen sisäyksikössä nibe S320? Voiko paremman hyötysuhteen saada erillisillä varaajilla?

Jatketaanpa tärkeällä asialla ....

Näkisin oikean aidon varaajan hyötysuhteen kannalta paremmaksi kuin nuo "sisäyksiköt". Ei semmoisen häviöt suuret ole vielä noilla lämmöillä. Lämpöä voi hiukan karata alas laipion alle mutta COP ero ei ole vielä murhaavan suuri, kun pysytään tuommoisissa 40 - 45 asteen lämmöissä. Tulistusvaraajaksi joku pieni ja pienillä häviöillä, sanotaan luokkaa 80-100 litraa, lämmitys jatkuvasti ja mitä tehokkaampi sitä pienempi riittää. Täällä on mestyksellisesti käytetty aika pieniäkin tulistusvaraajia. Jos talossa on amme, sitten pitäisi olla tuo lämmityksen esilämmitysvaraaja iso, koska ammeen täyttö ottaa siitä kovasti lämpöä. Samoin jos on paljon perhettä ja suihkut sen mukaisesti tavallista ahkerammassa käytössä. Varaajan koossa kiinittäisin huomiota juuri tähän veden lämmitystarpeeseen mutta 500 litraa tai yli joka tapauksessa.

Sisäyksiöt jättäisin suosiolla pois. Ovat aika kalliita, pieniä ja laitekohtaisia.
 

siwer

Vakionaama
Jos pääsulakkeet kestää niin en sulkisi pois läpivirtauslämmitintä, maailmalla, etenkin USA:ssa nuo ovat melko normaali ratkaisu, ilman esilämmitystä tehoa tarvii talouden tarpeista riippuen 15-25kW mutta esilämmitetyllä vedellä vaatimus voi olla esim. vain 5-15kW, kesällä ehkä enemmän kun varaajaa ei kannata pitää turhan kuumana. Tuotahan ei vaan sitten voi vuorotella pois.

Meinasin sellaista tulistukseen, mutta noiden saatavuus, hinnat, speksien löytäminen yms. kävi niin työlääksi ja epävarmaksi että otin sitten vaan sen Jäspin 60l 3kW vehkeen. Sekin teho on noin puolet tulistuksen tarpeesta vaikka kuuma suihku juoksisi jatkuvasti. En siis usko että 60l loppuu kesken.

Haalean jakelu ja hanakohtaiset läpivirtauslämmittimet olisi tietysti aivan ultimaattinen hyötysuhteen kannalta. Ei varmaan maksa itseään koskaan takaisin paitsi jos kötöstelee "ilmaiset" esim. jätelavalta dyykattujen Moccamasterien vastuksista.
 

VesA

In Memoriam
Meillä on siis erillinen MLP ja sen molemmin puolin varaajat - toinen käyttövedelle ja toinen lämmityksen puskurina koska niissä yhden kaapin ratkaisuissa oli kaikki niin pientä. Meillä on väkeä ja amme - ei jollain pienellä tulistuspöntöllä olisi paljonkaan virkaa - ja kun oli tyttöteinejä 300l varaaja meni kerralla, nyt on poika joka selviää vähemmällä. Toki MLP lämmittää 300l aika äkkiä uudelleen, mutta ei sekään lennossa pysy perässä pelkällä kompuralla. Eli sen lämminvesisysteeminkin vaatimukset riippuvat aika paljon siitäkin kuinka paljon vettä voi mennä ns nopeasti. Tulistussysteemi on ihan hyvä nopeisiin suihkuihin.
 

kaihakki

Vakionaama
No entäs sen LV:n valmistus ja tukilämmitys, vievätkö ne lisäenergiaa?
Totta kai. Pitää kuitenkin tarkastella asioita erikseen. Meidän Ultin vuosicoppi on n. 2. Sitten on muita systeemeitä lisäksi.
Joka tapauksessa meidän vuosikulutus ennen VILPpiä oli 35000 kwh ympäristössä vuodesta toiseen. Ulti VILPin jälkeen vuotuinen sähkönkulutus on n. 22000 kwh ympäristössä. Elikkä näin halpa huonolaatuinen laite tuottaa joka vuosi toista tonnia riihikuivaa säästöä.
Kyllä VILP laitteisiin saa uppoamaan suuriakin summia rahnaa, mutta lisäsäästöt rahassa verrattuna halpaan Ultiin ovat kuitenkin aika pieniä.
Minun näkemys on, että kannattaa hankkia mahdollisimman halpa VILP 5-10 kw väliltä. Se tuottaa ison siivun ja maksaa muutamassa vuodessa itsensä takaisin.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
"Asumisterveysasetuksen mukaan lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään 50 °C (Asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista)."

Tarkoittaako tämä, että nuo lämpöpumppujen "legionellantappo-ohjelmat" ovat laittomia? Eikös niissä esimerkiksi
parin viikon välein nosteta lämpö esimerkiksi 60 asteeseen legionellan tappamiseksi? Muutoin varaaja pidetään alle 50 asteisena, jos vain saa lämminvesikapasiteetin riittämään niillä lämmöillä.
 

Jasse

Jäsen
Hei, kiitos runsaista asiantuntevista kommenteista.

Nuo haalistusasiat eivät minulla ole ajankohtaisia, koska lämmön ja vedenjakoverkosto on jo rakennettu. Jollakin voi toimia mutta ei nyt minulla. Sinänsä tärkeää että mietitään ne viimeisetkin mahdollisuudet hyötysuhteen parantamiseksi.

Sen sijaan talosta löytyy ala- ja yläkerran suihkut ja yksi kylpyamme, 4 hlö normaaliolosuhteissa. Joskus voi olla muutama vieraskin yötä, eli toisinaan järjestelmän pitäisi taipua hiukan suuremmallekin porukalle.
 

roots

Hyperaktiivi
Totta kai. Pitää kuitenkin tarkastella asioita erikseen. Meidän Ultin vuosicoppi on n. 2. Sitten on muita systeemeitä lisäksi.
Joka tapauksessa meidän vuosikulutus ennen VILPpiä oli 35000 kwh ympäristössä vuodesta toiseen. Ulti VILPin jälkeen vuotuinen sähkönkulutus on n. 22000 kwh ympäristössä. Elikkä näin halpa huonolaatuinen laite tuottaa joka vuosi toista tonnia riihikuivaa säästöä.
Kyllä VILP laitteisiin saa uppoamaan suuriakin summia rahnaa, mutta lisäsäästöt rahassa verrattuna halpaan Ultiin ovat kuitenkin aika pieniä.
Minun näkemys on, että kannattaa hankkia mahdollisimman halpa VILP 5-10 kw väliltä. Se tuottaa ison siivun ja maksaa muutamassa vuodessa itsensä takaisin.
Joo voi katella erikseen, mutta sitten kun haluaa sitä mitä viivan alle jää pitkällä tähtäimellä niin pitää katsoo kokonaisuus hintoineen ja säästöineen...

Itse olen sitä mieltä että ei se halpa ostohinta ole oleellisinta vaan se mitä tapahtuu eri ratkaisuilla vuosien saatossa eli tavallaan aika tekee sitä työtä. Tämä kämpän pito ja lämmitys on pitkäkestoista hommaa. tma tavan oon laittanu roskiin.
 

Antero80

Vakionaama
Tarkoittaako tämä, että nuo lämpöpumppujen "legionellantappo-ohjelmat" ovat laittomia? Eikös niissä esimerkiksi
parin viikon välein nosteta lämpö esimerkiksi 60 asteeseen legionellan tappamiseksi? Muutoin varaaja pidetään alle 50 asteisena, jos vain saa lämminvesikapasiteetin riittämään niillä lämmöillä.
Niin tuon itse tulkitsisin.
Talotekniikkainfo.fi on tuosta myös maininta:
"Mikäli lämmintä käyttövettä lämmitetään esimerkiksi maalämpöpumpulla, riittävän veden lämpötilan (vähintään 55 °C) saavuttamiseksi voidaan tarvita lisälämmitystä. "

PS. Itse ole toteuttanut juurikin noin että pumppaan käyttöveden omaan varaajaan 48 asteeseksi ja tulistusvaraajassa vastuksella nostan loppulämmön n. 55-60 asteeseen.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos pohtii tuota varauskapasiteettia...

Tuommoinen iso VILP kierrättää siinä 1,5 - 2 m3/tunnissa, lattialämmityksen pitäisi kierrättää suunnilleen saman verran. Molemmista tulee sulatusen aikana siis pyörästi yhteensä litra sekunnissa kylmää. Setän sulatukset kestävät noin 8 minuuttia, monet muut koneet sulattavat nopeammin mutta ottavat luultavasti sen saman energian sulatukseen. 8 minuutissa siis 400 litraa on imetty kertaalleen joko lämmitykseen tai sulatukseen.

Suihku 8 l/min (5->38 °C) vie noin 18 kW paikkeilla tehoa. Jos se otetaan kaikki tuosta varaajasta, puolen kuution varaaja jäähtyy pyöreästi puoli astetta minuutissa. Jos vesi vain esilämmitetään tulistusvaraajalle, sitten tämä energian otto jää väkisten pienemmäksi ja se loppu tulee katettavaksi suorasähköllä. Tai sitten pitää nostaa tuon yläpään lämpötilaa niin ylös, että se vesi lämpenee. Joillekin riittää vähempi, jotkut vaativat enemmän asteita. Jos haalistettua ei aio käyttää sellaisenaan, kannattaa silloin panostaa tuohon veden loppuun saakka lämmittämiseen lämpöpumppuperiaatteella. Sen voi tehdä joko tuommoseessa kuumapäisessä varaajassa tai sitten voi käyttää kahta erillistä varaajaa. Perustamiskustannukset suosivat yleensä tuota yhtä kuumapäistä. Tällöin ehdottomasti varavastukset ylös ja alas.

Haalistuksen voi myös toteuttaa aivan olemassaoleviin putkiin, riippuen miten putkitus on tehty. Lattialämmitystaloissa on usein jo PEX -putket vedelle ja silloin ne lähtevät tyypillisesti juuri sieltä teknisestä tilasta. Eli ei tarvita 3-putkijärjestelmää. Jos on semmoinen perinteinen yksi kuparinen putkilinja joka on haaroitettu kohteisiinsa, sitten sitä haalistettua ei voi jakaa kuin joka paikaan tai ei minnekään. Mikäli kylmävesiputkiston rakenne hienosti sanottuna tukee haalistetun jakelua, sen käyttöön voi siirtyä myöhemmin, se on lähinnä käyttötapa kysymys.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
ei se halpa ostohinta ole oleellisinta vaan se mitä tapahtuu eri ratkaisuilla vuosien saatossa

Itselläni on tällä hetkellä muutaman tonnin auto ja sen "hyötysuhde" on erinomainen. Kokonaiskustannus ajettua kilometriä kohden on vähäinen. Silti ymmärrän tosin hyvin niitä, jotka ajavat kalliimmilla autoilla.
 

roots

Hyperaktiivi
Itselläni on tällä hetkellä muutaman tonnin auto ja sen "hyötysuhde" on erinomainen. Kokonaiskustannus ajettua kilometriä kohden on vähäinen. Silti ymmärrän tosin hyvin niitä, jotka ajavat kalliimmilla autoilla.
Lämmitätkö sillä hyvä hyötysuhteisella autollasi myös taloasi ;D, moon vähä sitä mieltä ettei sinänsä kuulu asiaan oikeastaan pätkääkään.
 

Jasse

Jäsen
Itse kun olen siirtymässä kaukolämmöstä niin tma on luokkaa 8v tai enemmän, joten kyse on enemmänkin siitä että saisi lämpenemään energiatehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti ja siitä saisi hyvän mielen. Se että kukkaro jonkun kymmenen vuoden päästä kiittäisi, niin se olisi sitten plussaa.

Sitten varmaan koittaa jo kohta laitteiston uusimisen aika. Tosin kaikkeahan ei välttämättä tarvitse uusia ja saattaahan nuo koneet kestää 15 vuottakin, mutta ei varmaan kannata ihan niin pitkälle laskea keskimääräistä kestoa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hei, kiitos runsaista asiantuntevista kommenteista.

Nuo haalistusasiat eivät minulla ole ajankohtaisia, koska lämmön ja vedenjakoverkosto on jo rakennettu. Jollakin voi toimia mutta ei nyt minulla. Sinänsä tärkeää että mietitään ne viimeisetkin mahdollisuudet hyötysuhteen parantamiseksi.

Sen sijaan talosta löytyy ala- ja yläkerran suihkut ja yksi kylpyamme, 4 hlö normaaliolosuhteissa. Joskus voi olla muutama vieraskin yötä, eli toisinaan järjestelmän pitäisi taipua hiukan suuremmallekin porukalle.

Jos pidät tuollaisen 500l varaajan lämmityksen vaatimassa lämmössä ja perässä on 150-200l varaaja niin kuumaa vettä riittää ammeellekkin hienosti.

Hyvä tulee niillä komponenteilla mitä listasin. Palstalla on vastaavia paketteja asennettu ja eipä tuossa mitään monimutkaista tarvitse.

On tosiaan kaksi koulukuntaa että tehdäänkö pumpulla käyttövesi valmiiksi vai onko erillinen tulistusvaraaja. Käsitykseni on että jälkimmäinen on voitolla näiden erillisvaraajien kanssa. Ja nimenomaan niin että on erillinen tulistusvaraaja eikä että lämmitetään vastuksella varaajan yläosaa
 

kaihakki

Vakionaama
Itselläni on tällä hetkellä muutaman tonnin auto ja sen "hyötysuhde" on erinomainen. Kokonaiskustannus ajettua kilometriä kohden on vähäinen. Silti ymmärrän tosin hyvin niitä, jotka ajavat kalliimmilla autoilla.
Minulla on ollut lukuisia kiesejä yli 50 vuoden aikana. Kaksi olen jopa ostanut uusina. Tämä siksi, että oli duuniajoja lähes 20 vuoden aikana ja kilsarahat rullasi. Sitten tuli muutoksia firmassa ja matkustaminen omalla autolla väheni. Siirryin sitten halpoihin vanhoihin laitteisiin. Nyt on toisena autona 2001 mallin Opel Astra ollut 6 vuotta. 320000 kilsaa ajettu, eikä mitään ongelmia ollut kertaakaan. Maksoin siitä 2000 euroa 6 vuotta sitten ja on ollut minun historian ajan paras autokauppa. Itse olen sillä ajanut nyt n. 140000 kilsaa.
 

Jasse

Jäsen
Niin tuon itse tulkitsisin.
Talotekniikkainfo.fi on tuosta myös maininta:
"Mikäli lämmintä käyttövettä lämmitetään esimerkiksi maalämpöpumpulla, riittävän veden lämpötilan (vähintään 55 °C) saavuttamiseksi voidaan tarvita lisälämmitystä. "

PS. Itse ole toteuttanut juurikin noin että pumppaan käyttöveden omaan varaajaan 48 asteeseksi ja tulistusvaraajassa vastuksella nostan loppulämmön n. 55-60 asteeseen.
Takaisin alkuperäiseen aiheeseen:
Voisiko tuo olla energiatehokkain kompromissi käyttövedelle? 3 eri varaajaa, 35 asteinen lämmitykselle, siitä kierukalla 48 asteiseen välivaraajaan, josta kierukalla tulistusvaraajaan jossa vastuksilla nosto 58 asteeseen?

Ulkoyksikkö tekisi nuo 35 ja 48 suht hyvällä hyötysuhteella, ilmeisesti vaihtoventtiliä käyttäen, kumpaa lämmittäisi. Huono puoli olisi kolmen varaajan hukkalämpö, voisiko sitä jotenkin vähentää?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Voisiko tuo olla energiatehokkain kompromissi käyttövedelle? 3 eri varaajaa, 35 asteinen lämmitykselle, siitä kierukalla 48 asteiseen välivaraajaan, josta kierukalla tulistusvaraajaan jossa vastuksilla nosto 58 asteeseen?

Ei tuo paha ole.
  1. Energiatehokkainta on lämmittää sitä vettä juuri sen verran kuin sitä tarvitsee lämmittää.
  2. Seuraavaksi paras on lämmittää sitä (kuumaa) vettä lämpöpumppuperiaatteella niin pitkälle kuin koneet toimivat. Mitä useammassa vaiheessa tämän tekee, sen parempi. Harvemmin käytetään kuitenkaan enempää kuin kahta vaihetta lämpöpumppuperiaatteella + mahdollinen tulistus sähköllä. Tehokkuutta voi parantaa merkittävästi kierukoiden teholla. Silloin pääsee hiukan alas noissa lämpötiloissa. Lämmityksen lämpötilatasoa ei kannata nostaa sen takia, että veden esilämmitys tehostuisi.
Yhdessä varaajassa on vähemmän vaippaa. Melkein sijoittaisin yhteen tuommoiseen kuumapäiseen + tulistusvaraaja. Siinä on syytä varautua että suorasähköä jonkin verran tarvitaan pakkaspäivinä, sillä VILPien kyky tuottaa kaikkein korkeimpia lämpötiloja loppuu pakkasen kiristyessä. Pakkaspäiviä lukuunottamatta pärjää pelkällä tuommoisella kuumapäisellä varaajalla mutta pakkasella se vesi lämpenisi sitten tuota kuuman veden esihaalistusta lukuunottamatta suorasähköllä. Tarvittaessa tulistusvaraajan voisi myös ohittaa silloin, kun sitä ei tarvita. Jos veden lämpötilalle on tiukat lämpötilavaatimuset, se on tulistettava loppuun sähköllä.

Erilliset astiat voivat olla sitten pienempiä ja mahtuvat paremmin esim. ovista.
 

VesA

In Memoriam
Energiatehokkainta on toki käyttää niitä vastuksia vain tositarpeeseen ja tehdä käyttövesi yhdessä vaihtoventtiilillä toimivassa isossa varaajassa jossa ensin nostetaan VILPillä johonkin vaikka vähän vuodenajan mukaan ( kyllä se kesällä leikiten kuumaa tekee ) ja sitten nostetaan vastuksella mitä nostetaan - se vastus voi olla VILPin kierukkavedessä tai käyttövedessä varaajassa. Monta varaajaa ja väliputkea vain lisää häviöitä väistämättä. Käyttöveden esihaalistus lämmitysvedessä on hyödyksi, se lyhentää KV:n tekoon kuluvaa aikaa, mutta sen jälkeen kaikki KV-temput samaan isoon pönttöön ja vuodenajan mukaan optimoitu suhde vastuksen/kompuran välille jos energiatehokkuus on tärkeää.

Useimmat VILPit on hankittu teholtaan vähän rimaa hipoviksi - eli niillä ei ole edes riittävää kapasiteettia tehdä sitä käyttövettä lämmityskaudella, mutta jos vehkeen koon kanssa ei pihistele nämä viritykset joissa homma ulkoistetaan muille vehkeille alkavat olla turhia.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vilpin pitäisi olla kuumakaasukierukalla kuten ulti 9000 oli aikoinaan. Siinä pystyssä oleva kierukka luovutti 90 asteisesta kaasusta lämpönsä varaajan yläpäähän ja käyttövesi tuli ilman kikkailua. Alapäässä sitten viileä varaajavesi otti loput lämmöt pois.
Ei pelkoa jäätymisistä, eikä tarvita levyvaihtimia ja kiertopumppuja.
 

pökö

Kaivo jäässä
Itselläni on tällä hetkellä muutaman tonnin auto ja sen "hyötysuhde" on erinomainen. Kokonaiskustannus ajettua kilometriä kohden on vähäinen. Silti ymmärrän tosin hyvin niitä, jotka ajavat kalliimmilla autoilla.
Olen viimeiset 30 vuotta ajanut halvoilla autoilla ja ajan loppuun asti. Nuorena kun rahaa ei uuteen autoon ollut niin sitä tavoiteltiin silti lujasti, nyt kun siihen on rahaa niin en suin surminkaan sellaista osta :)
Hämmästyttävää kuinka pienellä korjaamisella nuo etenee, kerran vuodessa öljyt ja suodattimet eikä juuri muuta. Ihme että uudet autot tarvii kalliit "takuuhuollot" määräajoin jotta ne toimii, vanhat toimii ilman noita valohoitojakin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Epäilen, ettet antamiesi lähtötietojen osalta pärjää koko vuotta edes lämmityksen osalta ns. 16kW:n vilpillä. Jos noin on, käyttövesi kannattaisi tehdä joka tapauksessa sähkövaraajalla talvisin. Kesällä sitten voisi sitten käyttövedenvaraajan vettä lämmittää vilpilläkin, mutta tuohon ein kannata järin paljon lisää investoida, jos mielii saada homman kannattavaksi laitteiston käyttöiän rajoitteissa. Lattialämmitys ei välttämättä varaajaa edellytä, jollei käyttövettä varten lisäillä vaihtoventtiileitä ja lämpöpumpulla lämmitettävää käyttövesivaraajaa, jos putkien kaliiberi on mitoitettu riittäväksi ja mitä vähemmän osia, sitä vähemmän vikaantuvaa ja lisätilantarvetta ylimääräisille vekottimille. Liekö lämmönjakohuoneessa tilaakaan useammalle isohkolle pöntölle?
 

Jasse

Jäsen
Yhdessä varaajassa on vähemmän vaippaa. Melkein sijoittaisin yhteen tuommoiseen kuumapäiseen + tulistusvaraaja.

Joo ehkä tuo 3 varaajaa on liikaa, mitähän se kuumapäävaraaja tarkoittaa? Onko aiemmin ehdotettu jäspi gtv hybrid 500 sellainen? Pitääkö se välilaipio ne eri lämpöiset vedet erillään vai pääseekö pahasti sekoittumaan?
 

VesA

In Memoriam
jos mielii saada homman kannattavaksi laitteiston käyttöiän rajoitteissa.
No tässä palataan siihen pihistelyongelmaan. Jos haluaa kilpailla MLP:n kanssa energiatehokkuudessa VILPin joutuu myös mitoittamaan niin että se tuottaa kuin tavallisesti mitoitettu MLP Suomessa, eikä niinkuin yleensä tehdään kun VILPpiä ostaessa arvuutellaan mihin pakkasrajaan asti raaskitaan VILP ostaa - siitä pakkasraja-arvonnasta seuraa automaattisesti myös se, ettei käyttövedelle riitä enää paukkuja lämmityskaudella.

Eli tässä on kyse vähän nyt eri haasteesta - eli siitä miten sen VILPin edes teoriassa saisi lähentelemään MLP:tä energiatehokkuudessa. Tämä säästämme investontirahaa - osatehomitoitus - VILP juttu on toki jo hyvin tutkittu, mutta sillä ei tässä energiatehokkuden kilpailusarjassa pärjää.

Se onko tuollainen yhteen tehokas VILP + vaihtovesi lopulta edes kovin paljon kalliimpi kuin heikompitehoinen + mutkikkaat lisälaitteet on aikalailla tutkimatta - ei se VILPin hinta välttämättä niin paljon nouse vaikka ottaisi vähän isomman samantien samasta mallisarjasta.

Eli etsitään sitä energiatehokkuuta nyt ensin - se tinkaaminen on vanhaa tarinaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Välilaipio estää aika tehokkaasti lämmön siirtymä.

Mutta näissä keskusteluissa lähtee jutut aina laukalle. Vähän kuin hifi-palstoilla että ilman kullitettuja liittimiä LP levyt kuulostaa huonolta.

Oletan että yksinkertaisuus on valttia jos asennukset tilataan ostopalveluna. Ja toisaalta yksinkertainen on yleensä myös helpoin saada toimimaan parhaiten.
 

Antero80

Vakionaama
Tiedä sitten saavuttaisiko parhaan COP:n jos hommasi pari "pienehköä" F2120, ainakin niin saisi tehot riittämään pakkasilla isompaan taloon ja käyttöveteen.
Tässä kun ei etsitty sitä halvinta vaihtoehto, vain energiatehokkuutta.
@kurre orava osanneet vasta tähän :)
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kaveri osti just Panan 9kW R32split laitteen ja 1000l jäspi varaajan. Patteritalo, uudet parivuotta vanhat patterit. Autotalliin lattiapiiri ja glykoolit. Mitren glykoolipiirin lämpötilaa säädellään, ensiöpiirillä kuten kaukolämpö vai toisiopiirin sekoitusventiilillä?
 
Viimeksi muokattu:

Jasse

Jäsen
Eli etsitään sitä energiatehokkuuta nyt ensin - se tinkaaminen on vanhaa tarinaa.

Näin minäkin olen tätä nyt lähestynyt: minulle melko sama onko se nibe f2120 16 vai 20 kw:n vehje tai joku muu merkki. Miten sen nyt vain saa hyödyllisimmin toimimaan ja vähimmällä sähköllä. Ja kun energiatehokkain ratkaisu on löytynyt niin sitten voin miettiä tarviiko tinkiä jostain hinnan tai toimintavarmuuden takia.

Käsittääkseni tämä ei ole autokauppaa, ei ole olemassa sitä ässämersua, joka nyt vain olisi unelmien täyttymys. Isot ulkoyksiköt eivät ole selkeästi parempia kuin pienemmät ja varaajan kokoon liittyy lämpöhäviöt joten sielläkään isompi ei välttämättä ole parempi. Ja kuten alussa kirjoitettiin niin ilmeisesti insinöörien miettimät valmiit sisäyksikkökokonaisuudetkaan eivät toimi optimaalisesti kaikille. Vaan on raavittava hyvistä osista tähän taloon sopiva ratkaisu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli etsitään sitä energiatehokkuuta nyt ensin - se tinkaaminen on vanhaa tarinaa.
Juu, mutta esimerkiksi tässä nimenomaisessa tapauksessa ongelmana on, että vilppiin liittyvät ongelmat ensin maksimoidaan ja sitten niitä yritetään kaikenlaisilla lisäjärjestelyillä paikkalla. Perusongelmahan on, että ulkoilman lämpötila vaikuttaa copin ohella siihen, miten paljon ulkoa pystyy pumppaamaan ja valitettavasti tuo käytös on täsmälleen päinvastainen lämmitystarpeeseen nähden. Kaiken huipuksi vielä lämmitysverkon veden lämpöäkin on nostettava talvella. Soppa on täydellinen, jos vielä mukaan otetaan käyttöveden kuumentaminen. Silloin, kun optimointi olisi tarpeellisinta, paukut ovat vähissä, ja kun optimointiin on hyvät mahdollisuudet, hyöty on marginaalinen.

Onhan vaihtoehtoja muitakin kuin vilppi-paran piskaaminen joka tehtävään (mikä kasvavien laitekustannusten ohella aiheuttaa häviöitä prosessin tilan muuttuessa, ylimääristen putkien, venttiileiden, varaajien ja pumppujen lämpöhäviöitä jne.). Esimerkiiksi voisi ajatella käyttöveden tekemistä vuoden ympäri kaskadityyppisesti sijoitustilan ilmasta lämpöä pumppaavalla käyttövesivaraajalla, joka siis siirtää vilpin pumppaamaa lämpöä käyttöveden lämmöksi pienen lisäsähköosuuden avulla. Sitä paitsi vastaavien viritelmien teko maalämpöpuolelle tuottaisi paremmin hedelmää ja johtaisi luotettavampaa lopputulokseen (esimerkkinä passiivisen ilmalämmönkeräinpiiriin liittäminen maalämpöjärjestelmään, mikä ei tässä ole mahdollinen vaihtoehto, mutta hämärtää tavoiteltavaksi julistettua päämäärää).
 

VesA

In Memoriam
Kaveri osti just Panan 9kW R32split laitteen ja 1000l jäspi varaajan. Patteritalo, uudet parivuotta vanhat patterit. Autotalliin lattiapiiri ja glykoolit. Mitren glykoolipiirin lämpötilaa säädellään, ensiöpiirillä kuten kaukolämpö vai sekoitusventiilillä?
Kyllä sen varmaan ensiötä kuristamalla saisi tehtyä - mittaus sitten sieltä toiselta puolelta joko paluulämmöstä tai jopa astesummalla. Jos talliin haluaa kovin tarkan säädön perinteinen sisätermari - sekoitusventtiili tallin päässä on varmaan helmpompi.
 
Back
Ylös Bottom