Kiertovesipumpuista.

P

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Mulla on tossa 10kw MLP litkupumppu, joka on 3-vaiheinen ja ottaa 370w. Siitäpä tuli mieleen, että jos vaihtaisi sen vähä virtaisampaan moderniin pumppuun. Ihan sama vaikka jättäisi kojeikon ulkopuolelle vaikka tilaakin on.
Mitä tarkoittaa kun näissä digipumpuissa on pwm ohjausta ja höpistään jänniteohjauksesta. Ok ymmärrän että uudet pumput kai syöttää jotain ohjaus jännitettä vaikka 0-12v, mutta saako noita nyt toimimaan ihan perinteisesti että ajetaan ihan itse käsin valitulla teholla ilman erillistä syöttöä?
 
Malleja on erilaisia. Toisissa on sekä ohjaus että käyttöpaneeli ja toisissa vain ohjaus. Ne jälkimmäiset sitten tekevät jotain ilman ohjausta eli käyvät täysillä, minimillä tai ei ollenkaan.

Ohjaustapoja on ainakin se PWM, jännite ja väylä. PWM:n ja jännitteen saa sentään melko helposti syötettyä.
 
jmaja sanoi:
Malleja on erilaisia. Toisissa on sekä ohjaus että käyttöpaneeli ja toisissa vain ohjaus. Ne jälkimmäiset sitten tekevät jotain ilman ohjausta eli käyvät täysillä, minimillä tai ei ollenkaan.

Ohjaustapoja on ainakin se PWM, jännite ja väylä. PWM:n ja jännitteen saa sentään melko helposti syötettyä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin aivan, eli jännitettähän saa ihan jollain potikkaviritykselläkin itse syötettyä. Sitäkö tarkoitit?
 
jmaja sanoi:
Kyllä ja ei se PWM juuri enempää vaadi. Modbus tai joku muu väylä on sitten jo astetta haastavampi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Okei. Osaatko sanoa tai joku muu, että kun monet kiertovesipumput ovat speksattu alkaen 0c ast, niin sitäkö ei voi laittaa litkulle kun se saattaa mennä asteen tai 2 pakkaselle. Vai onko niissä joku pesän materiaali merkityksellinen. Jotkut uudet Magna pumput maksaa 700e helposti, että mikä niissä maksaa?
 
Käsittääkseeni liittyy kondenssiin. Maaviinan kannaltahan nollassa ei mikään muutu, mutta puhdas vesi jäätyy. Eli pakkasessa toimivissa pumpuissa kondenssivettä ei saa kertyä kriittisiin paikkoihin.

Wilolta löytyy ainakin pieniä kiertopumppuja halpoina -10C speksillä.
 
jmaja sanoi:
Käsittääkseeni liittyy kondenssiin. Maaviinan kannaltahan nollassa ei mikään muutu, mutta puhdas vesi jäätyy. Eli pakkasessa toimivissa pumpuissa kondenssivettä ei saa kertyä kriittisiin paikkoihin.

Wilolta löytyy ainakin pieniä kiertopumppuja halpoina -10C speksillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mahtaako tavallinen 0ast speksattu pumppu kilahtaa hyvinkin nopeasti?
 
Pasikookoo sanoi:
Mahtaako tavallinen 0ast speksattu pumppu kilahtaa hyvinkin nopeasti?
Klikkaa laajentaaksesi...
Lämpötila ei tuossa ole olennainen rajoitus, vaan pumpun speksaus ulkoa tulevaa kondenssia vastaan. Vettä ei saa päästä kertymään sähköpuolelle tai muuhun kriittiseen paikkaan. Myös korroosionkestolla voi olla merkitystä (ts. pumpun pitää kestää happipitoista liuosta).

Kannattaa myös tarkistaa, sallitaanko muun kuin puhtaan veden pumppaus (glykoli- tai etanoliliuos).
 
kotte sanoi:
Lämpötila ei tuossa ole olennainen rajoitus, vaan pumpun speksaus ulkoa tulevaa kondenssia vastaan. Vettä ei saa päästä kertymään sähköpuolelle tai muuhun kriittiseen paikkaan. Myös korroosionkestolla voi olla merkitystä (ts. pumpun pitää kestää happipitoista liuosta).

Kannattaa myös tarkistaa, sallitaanko muun kuin puhtaan veden pumppaus (glykoli- tai etanoliliuos).
Klikkaa laajentaaksesi...
Eli jotain mahiksia olisi kondenssin puolesta jos pumppu olisi "paketoitu" eristeellä.
 
Kosteuden pääsy on aika vaikea estää. Pitää olla käytännössä ilmatiivis rakenne tai moottori erotettu pumppuosasta jolloin moottorin pää pysyy vähintään sen huonetilan lämpöisenä. Kesällä kastepiste on korkealla. Kyllä siinä normi kiertopumppu varmaan olisi kovilla, jos se olisi kesän vedestä märkänä ja sitten vielä ehkä joskus talvella tuo kosteus voisi jopa vetää jäähän.

Eikös tuommoinen aito 3-v pumppu ole paras mahdollinen, toki osateholla kierrättää vähän turhankin paljon mutta se sitten toisaalta tuo muuten hiukan etua MLP toiminnalle.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kosteuden pääsy on aika vaikea estää. Pitää olla käytännössä ilmatiivis rakenne tai moottori erotettu pumppuosasta jolloin moottorin pää pysyy vähintään sen huonetilan lämpöisenä. Kesällä kastepiste on korkealla. Kyllä siinä normi kiertopumppu varmaan olisi kovilla, jos se olisi kesän vedestä märkänä ja sitten vielä ehkä joskus talvella tuo kosteus voisi jopa vetää jäähän.

Eikös tuommoinen aito 3-v pumppu ole paras mahdollinen, toki osateholla kierrättää vähän turhankin paljon mutta se sitten toisaalta tuo muuten hiukan etua MLP toiminnalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän se varmaan kestävä/huollettava ja tehokaskin on. Mutta se toimii kait täysillä aina koneen käydessä ja luulen, että virtaus pitää kuristaa venttiilillä sopivaksi, hukkaa täten energiaa turhaan. Eikös taajuusmuuntaja ole ainut keino tuollaisesta himmata tehoja?
 
Onhan tuo 370 W jo merkittävä teho, mutta ei kai pumppu ole päällä kuin ehkä 3000 tuntia vuodessa. Paljonko kannattaa miettiä 500 kWh/a säästöä? 180 W pumppuja uusissa 10 kW vehkeissä on. Tosin ei ehkä ole tarpeen ajaa täysillä.

Miksi tuossa sitten on noin iso pumppu? Oisko MLP:n sisuskaluissa suuret painehäviöt?

Millainen keruu on?
 
jmaja sanoi:
Onhan tuo 370 W jo merkittävä teho, mutta ei kai pumppu ole päällä kuin ehkä 3000 tuntia vuodessa. Paljonko kannattaa miettiä 500 kWh/a säästöä? 180 W pumppuja uusissa 10 kW vehkeissä on. Tosin ei ehkä ole tarpeen ajaa täysillä.

Miksi tuossa sitten on noin iso pumppu? Oisko MLP:n sisuskaluissa suuret painehäviöt?

Millainen keruu on?
Klikkaa laajentaaksesi...
Keruu ei ole vielä mikään, mutta lähetin juuri toimenpideluvan kuntaan. 400 -metriä tulee vaakaa 2.4x40pem. Miksei sitä paksumpaa, siksi koska kaikki pitää saada mahdollisimman halvalla :)
Niin ei mun sitä pakko ole vaihtaa. Puran sen kuitenkin pois ja tarkastan sen vesipumpun. Tuttu huoltaa työkseen sähkömoottoreita.
Jos siis vastaan tulee joku sopivan hintainen pumppu saatan harkita, mutta ei pakko ole mitään vaihtaa.
 
Sellainen sieltä löytyi.Onkohan tulla öljyä vai ilmausroppu?
 

Liitetiedostot

  • IMG_20210416_152453.jpg
    IMG_20210416_152453.jpg
    84,8 KB · Lukukerrat: 216
  • 16185760029367573760174973263545.jpg
    16185760029367573760174973263545.jpg
    90,4 KB · Lukukerrat: 209
Tuohan on melkein samalainen kuin oma vesipumppuni. Tuo pesä on vain lyhyempi. Tässä on ilmeisesti vain yksi siipipyörä, itselläni pitkä pötkö sarjassa. Ropun takana on sitä mitä pumpataan. Roppu on ilmausta varten.
 
jmaja sanoi:
Onhan tuo 370 W jo merkittävä teho, mutta ei kai pumppu ole päällä kuin ehkä 3000 tuntia vuodessa. Paljonko kannattaa miettiä 500 kWh/a säästöä? 180 W pumppuja uusissa 10 kW vehkeissä on. Tosin ei ehkä ole tarpeen ajaa täysillä.

Miksi tuossa sitten on noin iso pumppu? Oisko MLP:n sisuskaluissa suuret painehäviöt?
Klikkaa laajentaaksesi...
Moottorin nimellisteho on 0,37kW muttei se ota tuota tehoa muutoin kuin täydellä kuormituksella. Tuskin se pumppaus täysillä sitä kuormittaa?
 
Pasikookoo sanoi:
Keruu ei ole vielä mikään, mutta lähetin juuri toimenpideluvan kuntaan. 400 -metriä tulee vaakaa 2.4x40pem. Miksei sitä paksumpaa, siksi koska kaikki pitää saada mahdollisimman halvalla :)
Niin ei mun sitä pakko ole vaihtaa. Puran sen kuitenkin pois ja tarkastan sen vesipumpun. Tuttu huoltaa työkseen sähkömoottoreita.
Jos siis vastaan tulee joku sopivan hintainen pumppu saatan harkita, mutta ei pakko ole mitään vaihtaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oletko ajatellut että suurempitilavuuksinen putki vaatii enemmän etanolia sisäänsä jolloin siitä tulee lisää kustannuksia vrt paksumpiseinäiseen putkeen? ;D

Ei vaan, siksi kirjoitin että vakaakeruupiirissä tyypillisesti taidetaan käyttää tuota 3,7mm seinämällä olevaa putkea ja siihen on syynsä. Sitten tuo vasta kalliiksi tuleekin jos putki alkaa vuotamaan tai lommahtaa maassa. Mielestäni tämä on nyt väärä paikka "säästää" ja ehkä järkevämpi olisi tehdä kerralla hyvä joka riittää nyt kiikarissa olevaan MLP:n ja myös jatkossa uuteenkin myllyyn.

Putken mitata tinkimällä voi saada aikaiseksi melkoisen routimisen ja heikon hyötysuhteen. Liian pitkällä yhdellä piirillä taas turhan suuren virtausvastuksen joka heikentää hyötysuhdetta niin kauan kuin järjestelmä on toiminnassa.

ps. Aihe taitaa olla eksynyt väärälle alueelle.

@Tois puol jokke Taisi koittaa toimia "sulovileninä" ja asentaa useampaakin wanhaa MLP:ä ja pyöritellä noita myös vajaamittaisessa keruupiirissä. Ehkä hän voi heittää vinkkejä missä asioissa ei kannata kompuroida.... :rolleyes:
 
fraatti sanoi:
Oletko ajatellut että suurempitilavuuksinen putki vaatii enemmän etanolia sisäänsä jolloin siitä tulee lisää kustannuksia vrt paksumpiseinäiseen putkeen? ;D

Ei vaan, siksi kirjoitin että vakaakeruupiirissä tyypillisesti taidetaan käyttää tuota 3,7mm seinämällä olevaa putkea ja siihen on syynsä. Sitten tuo vasta kalliiksi tuleekin jos putki alkaa vuotamaan tai lommahtaa maassa. Mielestäni tämä on nyt väärä paikka "säästää" ja ehkä järkevämpi olisi tehdä kerralla hyvä joka riittää nyt kiikarissa olevaan MLP:n ja myös jatkossa uuteenkin myllyyn.

Putken mitata tinkimällä voi saada aikaiseksi melkoisen routimisen ja heikon hyötysuhteen. Liian pitkällä yhdellä piirillä taas turhan suuren virtausvastuksen joka heikentää hyötysuhdetta niin kauan kuin järjestelmä on toiminnassa.

ps. Aihe taitaa olla eksynyt väärälle alueelle.

@Tois puol jokke Taisi koittaa toimia "sulovileninä" ja asentaa useampaakin wanhaa MLP:ä ja pyöritellä noita myös vajaamittaisessa keruupiirissä. Ehkä hän voi heittää vinkkejä missä asioissa ei kannata kompuroida.... :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei keruupiirin mitta ainakaan pitäisi jäädä vajaaksi. Pumppu kyllä on 2kw liian suuri. Ymmärrän neuvosi putkesta ja puntaroin asia ja selvittelin ja ja ja tulin tulokseen, että nekin ovat toimineet moitteetta. Asennusvaiheessa tulee ruttu helpommin. Mutta perhana etanolia taitaa mennä 15ltr enemmän :)
 
jmaja sanoi:
Yleensä rajana on 0 C. Tuleehan sitä kondenssia jo paljon aiemmin. Eli jäätymiseen tuon pitää liittyä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos vettä pumpataan, niin 0 astetta on tietenkin kriittinen raja, mutta monesti pumpuille speksataan maksimaalinen sallittu jäänestoaineen pitoisuus. Jos raja on kategorisesti 0 astetta, se saattaa tarkoittaa myös, että jäänestoaineita ei sallita. Nuohan vaikuttavat huomattavasti pumpattavan nesteen viskositeettiin, eli lisäävät sitä paljon enemmän kuin nesteenä pysyvän veden jäähtyminen pelkästään.
 
Mikä teho tuo 370 W on? Pumpulle ilmoitetaan monta tehoa. Akseliteho taitaa olla yleisin eli sähköä voi menne reilusti enemmänkin. Mun 370 W porakaivopumppu ottaa nimellisjännitteellä ja -taajuudella 700 W. Luulin, että tuo 370 W oli mitattu.
 
jmaja sanoi:
Mikä teho tuo 370 W on? Pumpulle ilmoitetaan monta tehoa. Akseliteho taitaa olla yleisin eli sähköä voi menne reilusti enemmänkin. Mun 370 W porakaivopumppu ottaa nimellisjännitteellä ja -taajuudella 700 W. Luulin, että tuo 370 W oli mitattu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mä mitään osaa MITATA :)
Se on ton pumpun moottorin plakaatista.
Taisi olla näin: grundfos mg71a2-14f85
 
Tuo on moottorin teho eli tuota enempää sen ei pitäisi ottaa ja tuon se ottaa maksimirasituksella.
Ilman mittausta ja tietoa tuotoista yms niin mahdoton sanoa mitä ottaa tehoa mutta tuskinpa ottaa täyttä tehoa
 
Pasikookoo sanoi:
Pystyykö ottotehon saada 3-vaiheessa pihtiampeerimittarilla johtimesta ja kertoo sen tolla 380v?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos tietää vaihesiirtokulman cos(fii), niin teho on periaatteessa watteina 3 x 230V x virta(A) x cos(fii) olettaen, että kaikki käämit ovat tasapainossa (kuten kunnossa olevassa moottorissa ovat). Vaihesiirtokulma on kuormitetulla moottorilla jopa lähes yksi, kuormittamattomalla voi olla jopa alle 0,5 (on siis aina välillä 0 ... 1). Tuo on siis laitteen kuluttama teho ja täytyy kertoa hyötysuhteella, jotta saa tuotetun tehon.
 
Eikös tommoinen kuvan mukainen pumppu ole hyvä kylmän aineen kanssa?
Varsinainen pumppu (kylmä liuos) ja sähkömoottori ovat erilliset (tai ainakin näyttää siltä). Kondenssi ei taida moottoria häiritä.
Pumpun tai moottorin voi varmaankin vaihtaa yksinäänkin.
 
3-vaiheteho lasketaan P=sqrt(3) * U * I * cosphi. Eli kilven mukaan ottaa 530 W 380 V. Suomessa on nykyään 400 V, joten ottaa vähän enemmän.

370 W on siis akseliteho eli sähkömoottorin hyötysuhde 70%.

Teho riippuu myös kuormasta eli ottaa eri tehon riippuen mitä pumppaa ja millainen putkisto.
 
kotte sanoi:
Jos tietää vaihesiirtokulman cos(fii), niin teho on periaatteessa watteina 3 x 230V x virta(A) x cos(fii) olettaen, että kaikki käämit ovat tasapainossa (kuten kunnossa olevassa moottorissa ovat). Vaihesiirtokulma on kuormitetulla moottorilla jopa lähes yksi, kuormittamattomalla voi olla jopa alle 0,5 (on siis aina välillä 0 ... 1). Tuo on siis laitteen kuluttama teho ja täytyy kertoa hyötysuhteella, jotta saa tuotetun tehon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tos plakaatista lukee cos fii 0.8. Se kai se on.
 
Harrastelija sanoi:
Eikös tommoinen kuvan mukainen pumppu ole hyvä kylmän aineen kanssa?
Varsinainen pumppu (kylmä liuos) ja sähkömoottori ovat erilliset (tai ainakin näyttää siltä). Kondenssi ei taida moottoria häiritä.
Pumpun tai moottorin voi varmaankin vaihtaa yksinäänkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
On ne erilliset ja kaippa siihen saa tosiaan toisenlaisen moottorin.
 
jmaja sanoi:
3-vaiheteho lasketaan P=sqrt(3) * U * I * cosphi. Eli kilven mukaan ottaa 530 W 380 V. Suomessa on nykyään 400 V, joten ottaa vähän enemmän.

370 W on siis akseliteho eli sähkömoottorin hyötysuhde 70%.

Teho riippuu myös kuormasta eli ottaa eri tehon riippuen mitä pumppaa ja millainen putkisto.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meneekö se sitten niin, että jos keruun Delta on liian pieni ja kuristan virtausta, niin pumppu rupeaa haukkaamaan enemmän virtaa?
 
Pasikookoo sanoi:
Meneekö se sitten niin, että jos keruun Delta on liian pieni ja kuristan virtausta, niin pumppu rupeaa haukkaamaan enemmän virtaa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tyypillisesti vie vähiten virtaa ääripäissä eli hyvin suurella ja pienellä virtauksella. Miksi keruun dT olisin liian pieni? Eihän se mitään muuta haittaa kuin keruupiirin sähkönkulutus.
 
jmaja sanoi:
Tyypillisesti vie vähiten virtaa ääripäissä eli hyvin suurella ja pienellä virtauksella. Miksi keruun dT olisin liian pieni? Eihän se mitään muuta haittaa kuin keruupiirin sähkönkulutus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, olen ymmärtänyt että ei se mahdollisimman pieni aina ole optimaalisin. Tossa mun vehkeessä on koaksiaali höyrystin ja joskus luin jostain että sillä voisi olla jopa dt5. Mutta tiedä sitten...
 
Samannäköisiä pumppuja, joissa on moottori ylhäällä ja pesä alhaalla käytetään yleisesti liuos-LTO:n pumppuina, joissa glykoli menee talvella pakkaselle.

Arvelisin tämän(kin) pumpun soveltuvan muidenkin nesteiden, kuin veden pumppaukseen ja soveltuvan myös alle 0 asteiselle liuokselle.

Eristät tuon alaosan diffuusiotiiviisti solukumilla, niin ei hikoile alleen.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom