Vieraslajit

[fraatti]

Tuossa pihassa sattui muutama tälläinen silmiin. Oliko aika vain tullut täyteen vai oliko kyse jostain muusta? Lupiineja näyttää olevan tien pientareella jonkinverran muttei noista taida päästä kovin helposti eroonkaan...

Tapahtuman veti Keudassa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa opiskeleva Riitta Virtanen, joka perehtyi näyttötyössään komealupiinien torjuntaan. Kaunis lauluista ja tuoksusta tuttu hernekasvi on maineestaan huolimatta ärhäkkä haitallinen vieraslaji:
- Lupiini valtaa helposti alaa syrjäyttäen alkuperäiskasveja. Niitty- ja ketokasveista poiketen lupiini ei kelpaa ravintokasviksi perhosille, niiden toukille tai oikeastaan millekään muillekaan ja näin ollen haittaa muun muassa perhospopulaatioita.
– Lisäksi sen siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, aiheuttaa haittaa kimalaisille ja muille hyönteisille vähentäen niiden määrää, Virtanen kertoo.

Haitallisten vieraslajien torjunta vaatii sitkeyttä – "Lupiini valtaa helposti alaa syrjäyttäen alkuperäiskasveja"

Helle on armoton, mutta pieni ja päättäväinen joukko lähtee tekemään monelle huomaamatonta, mutta tärkeää työtä.

www.mantsalanuutiset.fi

 

[Hempuli]

Meillä kimalaisvainaalla oli puolen millin reikä persiissä ja sisukset kadoksissa. Hyönteisiä on tänä vuonna todella niukasti, muutama kimalainen pölyttää. Voisiko olla tuulen puolen pellon uittamisella kasvinsuojeluaineilla vaikutusta? Vaan ilman niitä ei taida satoa tulla. Lupiinit viksumpi puolisko on tienvarresta niittänyt maljakkoon tai jäteastiaan kukinnan alkaessa. Josko muutamassa vuodessa tokenisivat.

 

[siwer]

Hyönteisiä on tänä vuonna todella niukasti, muutama kimalainen pölyttää.

Mitäh. Luulen etten ole eläessäni nähnyt yhtä paljon hyönteisiä kuin tänä kesänä. Erityisesti kimalaisista joka puolella korviahuumaava humina. Meidän pihalla ollut koko kevään ja kesän säännönmukaisesti sadoittain. Erityyppisiä leppäkerttuja nähty nyt enemmän kuin useampaan vuoteen, ja kaikki muut pörriäiset päälle. Valitettavasti myös hyttysiä aika paljon.

Hyönteisten yleisyyttä arvioitaessa paikka on täysin ratkaiseva. Niitä on siellä missä niille on ravintoa. Erityisesti siksi hyönteiskatoa ei kannata kauhistella kalliolaisessa kahvilassa tai välittömästi sen ulkopuolella asfalttierämaassa, ei ne siellä olekaan. Jos jotain haluaa tehdä niin huolehtii siitä että omalla pihalla on vähän niittyäkin, ettei ihan koko nurtsia aja jalkapallokentäksi. Vastoin yleistä valheellista narratiivia, lupiini ei räjähdysmäisesti valtaa kaikkia niittyjä. Eniten sitä on siellä mihin sitä on aiemmin tarkoituksella kylvetty, hernekasvina kun siemenet eivät lennä tuulen mukana. Useimmat niityt pysyvät ihan lupiinista vapaana. Toki se on vaikea saada pois sieltä mihin täsmälleen samat hyvää tarkoittavat hölmöt jotka sitä nyt paniikissa repivät pois talkootyönä sitä kylvivät silloin kun se oli Hyvä Juttu^tm.

Väite lupiinien siitepölyn myrkyllisyydestä oli itselle täysin uusi, nopea englanninkielinen googlaus ei löydä mitään tietoa aiheesta, pelkästään tutkimuksia ja mainintoja lupiinien hyödyllisyydestä kimalaisille, mikä on tietysti itsestäänselvä ennakko-odotus koskien kaikkia kukkia. En sano etteikö väite voisi pitää paikkaansa, mutta "extraordinary claims require extraordinary evidence". Elikkäs lähdeviite "perustutkintoa opiskelevalta" Virtaselta olis kiva. Muokkaus: tarpeeksi hakemalla löytyy maksumuurin takaa https://www.sciencedaily.com/releases/2014/12/141211210006.htm . Eli asiassa voi olla jotain perää mutta selvästi sitä ei ole kunnolla tutkittu.

Jos siis näkee kuolleen kimalaisen niin luulen että 99.99999% todennäköisyydellä syy on kyllä jokin ihan muu kuin lupiinimyrkytys; jonkin pedon syömäksi joutuminen, vanhuus, parasiitit tai muu tauti, veden puute, ja mahdollisesti ruoan puute. Kun kimalaisia on paljon, kuten oman havaintoni mukaan tänä kesänä, myös kuolleita kimalaisia näkee samassa suhteessa enemmän.

 

[Hempuli]

Jonnekin ovat ötökät tästä kulmalta menneet, kun vertaa aikaisempien vuosien huminaan köynnös- ja alppiruusuissa. Apilankukissakaan ei käy aikaisempien vuosien vilske. Myös hyönteiskirjo on kaventunut lähinnä kimalaisiin. Niiden raitojen väriä ei olla tutkailtu, josko niitä edes olisi useampaa lajia.

 

[korsteeni]

ely keskus valvoo, kylvää(lupiinia) ja vahtii että vieraslajit hävitetään, muuttei itse tee niin
ennen sanottiin, pukki kaalimaan vartijana tai suutarin lapsilla ei ole kenkiä tai niinkuin armeijassa, älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä käsken

 

[korsteeni]

naapurin kaivon kansi
nuo kun sukeltaa johonkin porakaivoon niin saa varmasti riesan, lehtokotilot
ovat olleet vuosia matkalla meille, keväällä aloitan etenemisen torjunnan kalkilla

 

[korsteeni]

keräsin kokeeksi noita lehtokotiloita kolmisenkymmentä litraa noin 50m matkalta pihatieltä kun ovat pyrkimässä pihapiiriin

keräsin ensin tieltä ja kävivät vähiin, selvisi että tulivat siihen syömään liiskaantuneita lajitovereitaan
jatkoin tutkiskelua kun huomasin niiden kasautuvan paikkaan missä liiskaantuneita oli
niitin viikatteella tien piennarta josko niitä tulisi siihen, eipä tullut
sitten jatkoin raivaussahalla kolmioterällä kun en viitsinyt niittää, kuumakin
tulikin taasen yllätys, kolmioterä murkasi yksilöitä ja seuraavana aamuna niitä oli valtavasti syömmässä liiskautuneita ihan läjäpäin
kun keräsin ämpäriin enkä heti keittänyt niitä, laitoin vain kannen päälle, ne alkoivat syödä toisiaan, kannibaaleja
selvisi että seuraavat jättämiään limajälkiä herkuttelemaan liiskautuneilla lajitovereillaan, siinä kasvien lehdet jäävät armotta toiselle sijalle
tästä pyydystäminen onkin sitten helppoa, murskaa kotiloita vaikka laudanpalan päälle niin siinä on kohta läjäpäin niitä senkun kerää pois

tutkimus jatkuu, tänään ei ollut tienvierilllä enää kuin muutama yksilö

ehkä nämäkin ilkiöt pystyy eliminoimaan, teen kaikkeni että ne pysyy pihapiirin ulkopuolella

 

[Mase]

Vieraslajeista oli pari vuotta sitten paljon porua kurtturuususta, joka olisi nopeasti hävitettävä. Näyttää, että hävitysvaatimus on kuollut kirjain, ainakaan Helsingin kaupunki ei lähistöllämme ole tehnyt mitään asian hoitamiseksi. Sama koskee lähistön asuntoyhtiöitä.

 

[HelaKammo]

Kurtturuusun osalta näkyy olevan tekijöissä eroa. Lähellä yksi taloyhtiö kaapi pinnat ja vei massan pois, hiukan nurmikkoa tilalle. Nyt koko alue kukkii ruusua kauttaaltaan uudelleen, ei hävinnyt mihinkään. Toinen taloyhtiö kaivatti reilusti, eristekangas ja uutta pensasta alue täyteen, yhteen nurkkaan yritti nousta ja sekin näkyy poistetun. Operaatiot tehty toissa kesänä.

 

[Harrastelija]

Täytyy myöntää että jos näen jossain ruusupuskan niin en pysty erottamaan onko se kurtturuusua (joka pitäisi hävittää) vai joku muu ruusulajike.

Yksi konsti lienee kaivaa ruusu pois ja korvat nurmella. Sitä kun leikkaa pari kertaa viikossa niin kait se loppu ruusu jonku vuoden jälkeen hyytyy. Vai Onko niin sinnikäs että pysyy hengissä muutaman sentin mittaisenakin?

 

[Mase]

Yhtiössämme kaivettiin talkoilla juuret viime kesänä. Uusia versoja tuli ja tulee edelleen. Ne nypitään pois sitä mukaa, kun nousevat. Nurmikko myös ajetaan muutaman kerran kesässä. Uskon, että saadaan kuriin. En ole havainnut minkään lähiyhtiömme tehneen mitään hävityksen eteen.

 

[fraatti]

Yhtiössämme kaivettiin talkoilla juuret viime kesänä. Uusia versoja tuli ja tulee edelleen. Ne nypitään pois sitä mukaa, kun nousevat. Nurmikko myös ajetaan muutaman kerran kesässä. Uskon, että saadaan kuriin. En ole havainnut minkään lähiyhtiömme tehneen mitään hävityksen eteen.

Tre - Vaasa tien kaistojen välissä oli noita myös Ylöjärven ja Tampereen rajan tietämissä. Nyt ne on hävinnyt siitä viimeisen vuoden sisään. Tämä kurtturuusu lienee sitten myös herkkä leviämään?

Itse kävin eilen vielä yhden lenkin myrkkyputelin kanssa lupiinien kimpussa. Taisi olla kesän kolmas reissu missä käyn osittain samoja alueita läpi. Ehkä viikko ennen juhannusta olisi viimeinen aika hoitaa tätä. Nyt jotkut piilossa olleet olivat jo siemenvaiheessa. Aina kun katselee uusien ilmestyneiden lupiinien määrää funtsii että voiko näitä saada hengiltä. Kuitenkin vielä muistaa että muutama paikka mitä mitä myrkytin viime kesänä tyhjeni laakista noista muutamia yksilöitä lukuunottamatta. Ensi kesä näyttää että kuinka hyvin torjunta on onnistunut.

Molemmat aineet mitä olen testannut noihin on toimineet enkä oikein osaa sanoa että kumpi olisi parempaa. Molemmilla lopputulos on ollut sama.

 

[korsteeni]

joskus käy niin että kuolee, mutta hupsis, vuoden päästä alkaakin laho vanha voimakas juuristo virkoamaan
viime kesänä myrkytetty oli syksyllä täysin kuollutta kuten kuvasta näkyy mutta nyt juhannuksen alla ilmestyi kasvustoa
japanin tatarilla sama ominaisuus

 

[korsteeni]

2 vuotta sitten otin juurineen 30km matkalta reunahiekan mukana ely keskuksen toimensta levitettyä lupiinia tuhansittain
nyt ei ole kuin muutamia etäämpänä ketjuraiskaajan levittämänä joita tulee koneiden mukana satunnaisesti kun kiveen kolahtaa joka vuosi

 

[Esäätäjä]

joskus käy niin että kuolee, mutta hupsis, vuoden päästä alkaakin laho vanha voimakas juuristo virkoamaan
viime kesänä myrkytetty oli syksyllä täysin kuollutta kuten kuvasta näkyy mutta nyt juhannuksen alla ilmestyi kasvustoa
japanin tatarilla sama ominaisuus

Just tuon tatarin kanssa kävi niin, niitä nousee edelleen uusia vaikka keväällä näytti kaikki kuolleelta. Jostain syvältä täytyy tulla kun vasta nyt 5cm pieni tupsu kärsivän näköistä kasvustoa tunkee.

 

[fraatti]

joskus käy niin että kuolee, mutta hupsis, vuoden päästä alkaakin laho vanha voimakas juuristo virkoamaan
viime kesänä myrkytetty oli syksyllä täysin kuollutta kuten kuvasta näkyy mutta nyt juhannuksen alla ilmestyi kasvustoa
japanin tatarilla sama ominaisuus

Olen huomannut saman asian. Valtaosa taitaa kuitenkin olla laakista vainaita. En tiedä onko sillä sitten merkitystä että kuolevatko nuo hitaasti vai nopeasti. Osasta kukinto taittuu alas parin pv sisään ja osa jää kasvamaan pystyyn kuollen siihen.

 

[korsteeni]

elämänlanka on pahin hävitettävä
tästäkin ole jo vuosia glyfosaatilla, ensin niinkuin häviää ja yllättäen taase kietoutuu jostain esiin

 

[vmakela]

Pihlaja -angervo on myös erittäin hanakka leviämään. Ei taideta yleisesti pitää ongelmana. Vaikka miten kaivaa ylös, niin aina tulee jossain uusi verso.

 

[Mikkolan]

elämänlanka on pahin hävitettävä
tästäkin ole jo vuosia glyfosaatilla, ensin niinkuin häviää ja yllättäen taase kietoutuu jostain esiin

Tota lankaa piisaa meilläkin, muija vielä hyysää sitä
Kaikkia muitakin pissaa, ryssänruusu ( olisko se jättibalsami ) on nurkista hävinnyt, lienee karannut jo kylille.
Ruusuja on nurkat väärällään, todennäköisesti sitä kurttuakin seassa.
Pitänee aloittaa "etniset puhdistukset" pikkuhiljaa.
Iloisiakin uutisia: ukon tulikukka on palannut pihapiiriin, n. 30 kpl taimia laskin, kurjenkellon joku perkule käy aina poimimassa kun kasvaa niin lähellä yleistä tietä

 

[Juha1964]

viime kesänä myrkytetty oli syksyllä täysin kuollutta kuten kuvasta näkyy mutta nyt juhannuksen alla ilmestyi kasvustoa
japanin tatarilla sama ominaisuus

Nyt toukokuussa Rounupilla myrkytin ja sitte kun kaikki Japanin tatar -kasvusto ruskeaa kaivoin ja mylläsin juuret pois salaojarempan yhteydessä tiiliaidan vierestä. Kolmen viikon päästä löytyi vielä pari versoa.
Kyllä tää sitkeä kasvi on. Hervottoman isot juuret. Joutuu vielä käsittelemään useaan otteeseen luulen. Toivotaan ettei lähde uusiin salaojiin.

 

[fraatti]

Jostain luin että paras aika torjua lupiinia olisi se kun kukka alkaa olemaan kasvatettu. Silloin se on heikoimmillaan. En tiedä että pitääkö tuo paikkaansa.

Sen verran kuintekin huomasin että kun naapuri ajoi jollain leikkurilla lupiinit kumoon niin uusia varsia puskee joka paikasta. Myrkyn kanssa näin ei käy ainakaan tuossa mittakaavassa.

 

[jussi]

elämänlanka on pahin hävitettävä
tästäkin ole jo vuosia glyfosaatilla, ensin niinkuin häviää ja yllättäen taase kietoutuu jostain esiin

Toi on ihan perse kasvi. Älä vaan päästä sitä ikinä pihaas.
Veneen kärry oli yhden kesän säilössä sellasessa paikassa, missä toi oli päästetty oikeen kasvuun. Traktorikaan meinannu saada sitä irti siitä säilöpaikasta.

 

[maanma]

Paras aika lupiinille on tosiaan kukinta vaihe. Silloin niitä voi myös kerätä maljakkoon, jos haluaa kukista ilon myös.

 

[korsteeni]

olen päässyt parhaimpaan tehoon elokuulla/syyskuulla ennen pakkasia ja lakastumista.
silloin kasvi imee lehdistä kaiken vararavinnoksi juuristoon jolloin myös torjunta-aineet menevät sinne juuristoon
heikoin teho kesähelteillä kuivalla ja aikaisin keväällä

 

[Mikkolan]

Tuommonenkin keino:

Tieremontti toi luomutilalle haitallisen vieraslajin – lupiini hävitetään kypsentämällä sen juuret suoraan maahan

Haitalliset vieraslajit eivät saisi levitä maa-aineksen mukana, mutta valvonta on vaikeaa.

yle.fi

 

[Mikkolan]

Jostain luin että paras aika torjua lupiinia olisi se kun kukka alkaa olemaan kasvatettu. Silloin se on heikoimmillaan. En tiedä että pitääkö tuo paikkaansa.

Sen verran kuintekin huomasin että kun naapuri ajoi jollain leikkurilla lupiinit kumoon niin uusia varsia puskee joka paikasta. Myrkyn kanssa näin ei käy ainakaan tuossa mittakaavassa.

Naapurin isäntä kertoili juolavehnän hävityksestä.
Mekaaninen torjunta niittämällä tai äestämällä, oikea hetki on n. 10 -12 senttisenä, silloin se on kasvanut juuriston voimalla ja juuriston voima heikoimillaan, jolloin uusilla versoilla on vähemmän voimaa käytössä ja toistettaessa pilkun verran aikaisemmin.
Kemiallinen torjunta taas niin että kasvuston pitää olla parhaassa kasvussa ja kasvustossa oltava paljon lehtipinta-alaa, johon "myrkkyä" tarttuu mahdollisimman paljon.

Toiminee muihinkin kasveihin mutta en osaa sanoa millä kehitysasteella esmes lupiinin pitää olla niitettäessä.

 

[korsteeni]

Toiminee muihinkin kasveihin mutta en osaa sanoa millä kehitysasteella esmes lupiinin pitää olla niitettäessä.

ei se niittämällä lähde

 

[Mikkolan]

ei se niittämällä lähde

Eipä näemmä ne juolavehnätkään ole hävinneet, ei voi halmeena pitää tarpeeksi pitkään. Kyllä ne lupiinitkin alkaa hiipumaan kun 3 - 4 vuotta jaksaa niittää oikeaan aikaan, eihän se mikään hokkuspokkustemppu ole. Hankalat paikat voi niittää trimmerillä tai raivurilla.
Mullakin sen verran lupiinia että voin kokeilla vaivihkaa myrkytystä ( hellasärö ei salli niittämistä ), siinäkin se oikea ajoitus tärkeää.
Lupiinia niin vähän että en hötkyile mutta sitä perkeleen lankaa pukkaa nyt liian moneen paikkaan ja myrkytys hiukka hankalaa "hyötykasvien" seasta.

 

[VesA]

Meillä lupiinit ja japanintatar on koitettu poistaa ihan kaivamalla. Lupiini lähtee lopulta aika helposti muutamassa vuodessa, kun kaivaa ylös ennen siementämistä - aika harvassa niitä on heti ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta siemeniä itää jonkin aikaa. Japanintatar on eri juttu, se pitää aluksi kaivaa tosi syvältä, mutta kun syvällä olevat paksut juuret saa pois homma helpottuu kovasti. Kokonaan pois sitä ei ole saatu, mutta esiintyy enää yksittäisinä varsina jotka sitten koitetaan saada juurineen pois.

 

[HelaKammo]

Raha sai lupiinien tuhoajat liikkeelle – osa mobiilipelin palkkioista on jo käytetty

Crowdsorsa-sovelluksen käyttäjämäärä kasvoi kesän alussa 25 000:sta 65 000:een. Paikoin palkkiorahat on jo käytetty.

yle.fi

Koitin asentaa muutaman vuoden vanhaan kännyyn, jossa on navigointi ja kompassi. Eipä anna asentaa(eli ei löydy kaupastakaan). Ajattelin, että testaan mikä kikkarr tuo on, palautteesta päätellen erittäin keskeneräinen tekele, pohjautuu kuvaamiseen, eikä valmiiseen kartootukseen.

Onko joku koittanut jo tienata moisella?

 

[jussi]

Se japanin ruttojuuri tais antautua muutamalla ruiskuttelulla. Mutta samassa paskamaakuormassa sinne on näköjään tuotu myös jättipalsamia ja muitakin oudompia kasvajia. Totteleekohan palsami glyfosaattia? On niin lähellä omaa pihaa, ja en kyllä haluu niitä sinne.

 

[Husky]

Meillä lupiinit ja japanintatar on koitettu poistaa ihan kaivamalla. Lupiini lähtee lopulta aika helposti muutamassa vuodessa, kun kaivaa ylös ennen siementämistä - aika harvassa niitä on heti ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta siemeniä itää jonkin aikaa. Japanintatar on eri juttu, se pitää aluksi kaivaa tosi syvältä, mutta kun syvällä olevat paksut juuret saa pois homma helpottuu kovasti. Kokonaan pois sitä ei ole saatu, mutta esiintyy enää yksittäisinä varsina jotka sitten koitetaan saada juurineen pois.

Eikö kaikki haittakasvitkin delaa, kun ajaa ruohonleikkurilla luokkaa kerran viikossa yli?
meillä T.Tulppu on valittanut milloin mistäkin pajusta ja vaikka mistä, en edes muista, mutta on ne suunnattomat murheenkryynit kadonneet kaikki yliajamalla. No saattaahan ne pesiä maan alla, mutta jossei ole maan yläpuolella niin haittaako? Pois silmistä, pois T.Tulpun mielestä.

 

[Esäätäjä]

Meillä oli edellisen asukkaan toimesta ruttojuuri ja kai balsami, se joka "ampuu" naksahtaen siemenet matkan päähän.
Balsami oli yhdessä kohtaa nurmikkoa ja en muista mitä kävi, mutta se hävisi kaikki. Ajoinko ruohonleikkurilla vai mitä.
Ruttojuuren hävitin yhdestä kohtaa poistamalla yhden kesän aina vihreät alut.

 

[VesA]

Eikö kaikki haittakasvitkin delaa, kun ajaa ruohonleikkurilla luokkaa kerran viikossa yli?

Jos sitä tekee tarpeeksi monta vuotta. Japanintatar pysyy juurena hengissä aika kauan, sen ei tarvitse joka vuosi kurkata maanpinnalle. Siksi sen hävittäminen pressullakin on hankalaa, pressua täytyy katsella pari kolme vuotta.

 

[Mikkolan]

Jos sitä tekee tarpeeksi monta vuotta. Japanintatar pysyy juurena hengissä aika kauan, sen ei tarvitse joka vuosi kurkata maanpinnalle. Siksi sen hävittäminen pressullakin on hankalaa, pressua täytyy katsella pari kolme vuotta.

Kyllä, sitkeempikin kasvi lopulta antautuu, mutta voi kestää jopa 5 vuotta. Poissa näkyvistä, poissa mielestä. Pahempi juttu jos T.Tulpun aidan takaa pukkaa aina vaan uutta versoa.

Eikö kaikki haittakasvitkin delaa, kun ajaa ruohonleikkurilla luokkaa kerran viikossa yli?

Nopeammin häviää kun antaa hiukan enemmän kasvaa, tarkoituksena pumpata mahdollisimman paljon kasvuvoimaa pois juurista. Toki jos luonnollisesti tulee ajetuksi samoilla vaivoilla kertaviikkoon niin toimii sekin.

 

[Hempuli]

Ed. kesänä revimme pellon puolen ojasta pujot pois. Niitä oli vilpittömästi enemmän kuin pellon reunassa ja kyllä istumapersetyöläinen sai hikoilla. Viime kesänä riitti, kun raivurin siimapäällä niitti ojan pariin kertaan. Tälle vuodelle puutarhurska nakkasi luonnonkukkien siemenseokset tien palteeseen ja ainakin päivänkakkara ja neidonkieli viihtyy tällä hetken. Ketoneilikkaa oli valtoimenaan joku viikko sitten ja nyt niiden kukinta on ohi. Tänä vuonna niitettiin jo ihan alkukesästä ja toista kierrosta loppukesästä. Voi olla, että niitetään vain ojan pohjat ja mahdolliset kukat saa jäädä siementämään.

 

[Mase]

Tietääkö kukaan, että poistamatta jääneistä vieraslajeista, esimerkiksi kurtturuususta tai lupiinista olisi annettu rangaistuksia tai poistokehoituksia. Hvittiköhän yhtiömme turhaan kurtturuusut?

 

[Esäätäjä]

En tiedä, mutta ainakin tuo kurtturuusu ei jossain sisämaassa ole mielestäni ongelma. Vedottiin että linnut levittää siemeniä.

 

[are]

Valkohäntäpeuraa en ole vieraslajiksi kuullut mainitun mutta sehän taisi olla Enqvistin maahan tuomaa sorttia. Ei ainakaan hävitystalkoita ole tainnut olla ja tuskin tuleekaan.

 

[Mase]

Taitaisivat metsästäjät protestoida, jos valkohäntäkauris yritettäisiin hävittää. Jostain syystä sitä alettiin nimittää Laukonpeuraksi, eikä kauriiksi. Nyt se on yritetty nimittää uudelleen kauriiksi. Mahtaakohan onnistua? Yritetäänhän saksanhirvikin nimittää isokauriiksi.