Sulatusveden määrä eri merkeillä

[Korppiooni]

Hei

Hitachin pumppu on ollut käytössä hieman yli kymmenen vuotta ja se on menossa jossain vaiheessa vaihtoon. Muista merkeistä ei ole kokemusta. Kun taas lämmityskaudella alkaa se jääshow ja pitää tyhjentää jääpaljua melko usein, tuli mieleen, pääseekö jonkun merkin kohdalla tässä suhteessa helpommalla? Täällä foorumillakin on aiheesta ollut keskustelua mutta minulla ei ole selkeää käsitystä. Naapureilla on Mitsubishin ja Samsungin pumppuja ja näyttää, ettei niissä kerry vastaavaa jäävuorta talvella. En ole kysellyt, kuinka paljon käyttävät, joten tulkintani voi olla väärä.

 

[VesA]

Hei

Hitachin pumppu on ollut käytössä hieman yli kymmenen vuotta ja se on menossa jossain vaiheessa vaihtoon. Muista merkeistä ei ole kokemusta. Kun taas lämmityskaudella alkaa se jääshow ja pitää tyhjentää jääpaljua melko usein, tuli mieleen, pääseekö jonkun merkin kohdalla tässä suhteessa helpommalla? Täällä foorumillakin on aiheesta ollut keskustelua mutta minulla ei ole selkeää käsitystä. Naapureilla on Mitsubishin ja Samsungin pumppuja ja näyttää, ettei niissä kerry vastaavaa jäävuorta talvella. En ole kysellyt, kuinka paljon käyttävät, joten tulkintani voi olla väärä.

Helpommalla voi päästä jos ostaa oikeasti isommalla ulkoyksiköllä olevan pumpun, koska veden tulo riippuu siitä kuinka paljon ulkoilmaa kylmemmäksi kenno joudutaa vetämään että saadaan tarvittavat tehot. Myös pumpun softa vaikuttaa - jos pumpussa on kovin paha alkukiukku sulatuksen jälkeen se vetelee heti siinä hyvät alkujäät kennoon. Ei näistä luotettavaa mielipidettä pysty mallikohtaisesti sanomaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

tuli mieleen, pääseekö jonkun merkin kohdalla tässä suhteessa helpommalla?

Enpä usko. Tuo liittyy toimintaperiaatteeseeen. Ulkoilman kosteus on usein talvella 100% ja vettä tulee väistämättä. Naapurisi todennäköisesti käyttävät pumppuaan pienemmällä teholla ja siksi vettä tulee vähemmän.

Tuo edellä kerrottu kennon mitoitus tietysti auttaa silloin kun ulkolämpötilan ja kastepisteen välillä on eroa. Ei taida olla koneissa niin suuria eroja tuossa mitoituksessa, että olisi käytännön merkitystä. Lähinnä vain kevät päivinä ilma on niin kuivaa että huurretta ei muodostu ja kovalla pakkasella kosteutta on niin vähän että huurretta muodostuu sen takia vähemmän.

Keskittyisin muihin valintaperusteisiin kuin lauhdeveden määrään.

 

[Mikki]

Sulatusvesien imeytys maahan tai viemäröinti on toki jonkinmoinen homma. Mutta sen voi tehdä nyt mukavasti kesällä, eikä lumihangessa talvella.

Vettä tulee litroissa kuitenkin sen verran vähän, että ihan lapiopelillä saa tehtyä imeytykseen kivipesän joka vedet imee. Paitsi toki jos tontti ihan sinistä savea tai kalliota on.

Kertavaiva vs. Jatkuva vaiva. Valinta näiden väliltä

 

[VesA]

Ulkoilman kosteus on usein talvella 100% ja vettä tulee väistämättä.

eise kyllä ole 100% juuri koskaan, ja siinä koko juttu - kastepisteeseen voi olla se pari astetta ja puolenkin asteen ero kennossa voi vaikuttaa ihmeitä. Aikoinaan onnistuin tekemään testejä muuttumattomassa ilmassa ja pelkästään ILPin kierrokset vaikuttivat sulatusväliin niin että se vaihteli 0,5h -2h. Niinpä selvästi ylimitoitettu ILP auttaa tässä vesiasiassa kyllä.

 

[siwer]

Niinpä selvästi ylimitoitettu ILP auttaa tässä vesiasiassa kyllä.

Parashan olisi jos valmistaja tekisi "Pohjolan mallin" ylimitoittamalla ulkoyksikön höyrystintä ja tuuletinta, jolloin saavutettaisiin sama lopputulos ilman että kompuraa ja sisäyksikön lauhdutinta ja puhallinta ylimitoitettaisiin, kuten käy jos ostaa yli-ison koneen ja ajaa sitä aina vajaateholla. Tällaisella laitteella olisi potentiaalia asettua hinnaltaan, painoltaan ja kooltaan sen pienen koneen ja ylimitoitetun välimaastoon ja kuitenkin toimia yhtä hyvin kuin se vajaateholla ajettu yli-iso.

 

[Kellarinlämmittäjä]

eise kyllä ole 100% juuri koskaan, ja siinä koko juttu - kastepisteeseen voi olla se pari astetta ja puolenkin asteen ero kennossa voi vaikuttaa ihmeitä.

Tästä näkee miten Joutsassa on kosteus vaihdellut eri vuosina. Aika harvoin se nyt tietysti ihan 100%:ssa on ollut.

Kesällä tuon VILPin näkee useinkin käyvän niin ettei vettä tipu lainkaan. Kyllähän sen kennoon kertyvän veden määrä talvella säätilan mukaan vaihtelee, mutta melkein aina sitä talvella tulee ja vieläpä varsin runsaasti. Lähinnä kevättalvella kun aurinko lämmittää on selvä poikkeus. Silloin useinkaan (sulatus)vettä ei tule lainkaan päivisin ja vain vähän yölläkään.

Tämän mukaan siinä oikeastaan voisi olla taukoja enemmänkin. Puhallushan ei jäähdy kuin noin 3 astetta eikä +5 asteessa sulatuksia tarvita ollenkaan, joten ilman ja kennon lämpötila ei liene tuon enempää.

Tammikuu eri vuosina:

Kuukausikeskirvot eri vuosina

Sääasema Joutsa

Sääsivusto

www.ruunula.fi

 

[janti]

Tästä näkee miten Joutsassa on kosteus vaihdellut eri vuosina. Aika harvoin se nyt tietysti ihan 100%:ssa on ollut.

Tuossa esimerkki Hyvinkään mittauspisteestä. Aika kosteaa oli tammikuussa 2021.

Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos

Maksuttomasta palvelustamme voit etsiä ja ladata tilastotietoa omaan käyttöösi. Tarjolla on havaintoja mm. menneestä säästä, Itämerestä ja ilmanlaadusta.

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

-5 °C lämpötilassa kastepiste on -9 °C, kun kosteus on noin 75 %. Tuo 4 astetta voisi olla jo semmoinen ero, että huurretta ei muodostu lainkaan. 2 astetta eroa vastaa taas noin 90 % suhteellista kosteutta.

RH 75% talvella näyttää olevan perin harvinaista, mutta tuommoinen 90% kosteus on useinkin. Siitä saa ne pari ensimmäistä astetta ilman huurteen muodostumista. Eli huurretta muodostuu mutta jo oleellisesti vähemmän kuin täysin kostealla ilmalla.

Plussan puolella nuo sitten pysynevät koneen alla juoksevina.

 

[VesA]

RH 75% talvella näyttää olevan perin harvinaista, mutta tuommoinen 90% kosteus on useinkin. Siitä saa ne pari ensimmäistä astetta ilman huurteen muodostumista. Eli huurretta muodostuu mutta jo oleellisesti vähemmän kuin täysin kostealla ilmalla.

Se pari astetta on aika yleinen noin käytännössä täälläpäin, seurasin noita ja sulatusväleja aikoinaan muutaman vuoden. @Korppiooni on oikeilla jäljillä siinä että merkeissä on eroja - jos softa toimii suurpiirteisesti se antaa ulkoyksikön kennon lämpötilan seilata ja mitä enemmän ja kauemmin ollaan kastepisteen pahalla puolella sitä nopeammin kertyy jäätä. Tyypillistä on että ILP ei jatka sulatuksen jälkeen sulatusta edeltäneellä teholla vaan aloittaa kiukulla joka kerää turhaa jäätä heti alkajaisiksi, mutta saattaa pumpun säätö hakea muutenkin - ei näissä ole tuota asiaa koitettu optimoida.