Suomessahan ei toistaiseksi ole nähty "texaseita", mutta riskit tuollaisen tilanteen tulemiseen vastaan kasvavat omasta mielestäni jatkuvasti. Hyvin monet seikat ajavat tuohon suuntaan kuten energiantuonnon muutokset (Suomessa ja naapurustossa), luopuminen öljylämmityksestä ja muusta varastoituun energiaan perustuvasta lämmityksestä, vilppi-tyylisten lämpöpumppujen yleistymisestä kiinteistöjen lämmityksessä (kun tuottavat huonosti silloin, kuin tarve on huutavin), teollisuuden (ja ehkä hiukan liikenteenkin) sähköistymisestä, energiaperustaisesta sähköntuotannon markkinamekanismista jne. Palataan ainakin sitten aiheeseen, jos osoittautuu ajankohtaiseksi.
Sähkön säännöstely edessä?
- Keskustelun aloittaja kotte
- Aloitettu
Suomessa nyt on kuitenkin järjestelmä säätövoiman rahoittamiseen, ja voimalaitokset eivät ole tavanneet sammua koska ulkona on pakkasta ja eristämättömät putket jäätyy. Ei siinä Texasia niin vaan käy, näen riskinä vain sen että jos jakeluverkkoalueiden vuorotteluihin joudutaan, täällä ei välttämättä osata sitä tehdä kun ei niitä ole juuri ollut.
Tällä hetkellä vastaus on tosiaan että hoidetaan vastuksilla kaikki tilanteet kun tarve omalla kohdalla nousee. Tosin kun kyse on lämmityksestä, tarve voi nousta kerralla puolessa Euroopassa.
Ja Euroopan sähköverkko on yhdistymässä vauhdilla.
Minä en oikeasti usko että on kovin kauaa enää syytä olettaa että pääsulakkeen koko kapasiteetti on aina käytettävissä. Tai ainakaan halpaan hintaan.
Ja Euroopan sähköverkko on yhdistymässä vauhdilla.
Minä en oikeasti usko että on kovin kauaa enää syytä olettaa että pääsulakkeen koko kapasiteetti on aina käytettävissä. Tai ainakaan halpaan hintaan.
Britit näyttää vähän mallia jo. Ei saa kohta edes rahalla sähköä jos haluaa ladata sähköautoa kotona tiettyihin aikoihin.
Se on vain yksi kopaus jossain Brysselissä, että vaikka joulu-helmikuussa pitää sähkölasku määräytyä pörssisähkön mukaan.
- Keskustelun aloittaja
- #8
Ei täälläkään todellisuudessa ole mitään säätöjärjestelmää eikä mekanismia, joka kykenisi tuottamaan edes sen vertaa varakapasiteettia, mitä keskimäärin jatkuvasti tuodaan ulkomailta. Reservikapasiteettia on alle 1GW (puoliteholla käytettävää hiililauhdevoimaa tai vain lämpimänä pidettäviä lauhdelaitoksia, lämpöpumppukuormia, jotka voidaan pudottaa pois jne.). Hätäkaasuturbiinien kokonaistehokin on vain murto-osa kulutuksen kasvusta, kun lämmitystarve kunnolla kiristyy. Suomessa sähkön riittävyys on kokonaan ulkomaantuonnin varassa (Ruotsista saa parhaimmillaan n. 2,7GW, Venäjältä 1,5GW ja Virosta 1GW). Jos noista ei sähköä saisi syystä tai toisesta, valtakunnan verkko romahtaisi pakkasilla justiinsa sähköpulaan. Viime talvina tuo tuontikapasiteetti on huippukuormatilanteissa ollut jokseenkin täyskäytössä. Hätäkaasuturbiinit ovat olleet siltä varalta, että esimerkiksi yksi ydinvoimala sammuu käyttöhäiriöön tai sattuu jotakin vastaavaa. Kaksi isoa vikaa on jo liikaa.
Brittejä ei nyt saa pitää esimerkkinä kun maan takapajuisuus tiedetään.Meillä jakeluverkko on ennestään vahvaa ja vahvistuu koko ajan kaapelia menee vauhdilla maahan talot ja kiukaat lämpiää jatkossakin sähköauton latauksien kanssa ehkä pitää tehdä kytkentämuutoksia jos ei liittymää suurenna.Minusta se ei uhka ettei sähköä riitä mutta riski hinnannoususta kyllä on todellinen kun pohjolan sähköverkot liittyy eurooppaan ja britanniaan saattaa olla että OL3 sähkö myydään ulkomaille vaikka tässä vieressä tehdään itselle myydään huippuhintaan Norjassa on jo niin käynyt-- pörssisähköä sais nyt 11 senttiä tanskaan 17
e. yhdistyvässä jakeluverkossa eurooppaan voi kyllä hetkelliset sähkökatkot lisääntyä teoriassa kun muutama britti yhtäaikaa liittää autonsa lataukseen josta blackout suomeen asti jotain taajuusheittoja on jo todettukin
e. yhdistyvässä jakeluverkossa eurooppaan voi kyllä hetkelliset sähkökatkot lisääntyä teoriassa kun muutama britti yhtäaikaa liittää autonsa lataukseen josta blackout suomeen asti jotain taajuusheittoja on jo todettukin
Viimeksi muokattu:
Ei homma silti romahda kunhan kulutusta aletaan säännellä, kyllä kämpät pysyy plussan puolella vaikka välillä olisi 2h katkoja, ja meillä on etäkatkaistavat mittarit millä sääntely käy kätevästi.
Jos liki kaikki tuotanto saarekkeen alueella lakkaa koska tuotantolaitokset jäätyy, ongelma alkaa olla ihan eri luokkaa.
Jos liki kaikki tuotanto saarekkeen alueella lakkaa koska tuotantolaitokset jäätyy, ongelma alkaa olla ihan eri luokkaa.
- Keskustelun aloittaja
- #12
Pitää paikkansa, mutta välttämättä ei ole sisäistetty (edes asinatuntijapuolella), mihin tuo johtaa. Esimerkiksi maalämpöpumppujen keskimääräinen tehontuotto laskee säännöstelyn seurauksena, kun käyntiaika vähenee. Sittenpä noidenkin varavastukset pomppaavat päälle. Vilpit tietenkin menevät samaan kategoriaan. Aika pian on tilanne se, että aina, kun sähköä saa, varavastukset hehkuvat täysillä. Sitten täytyy säännöstellä hiukan kovemmin, kunnes varavastusten teho tulee vastaan säännöllisesti kiertävien katkojen ehdoilla. Jotkut sitten ehkä käynnistävät lisälämmittimiä, kiukaitakin ym. Monet muuntajapiirit (erityisesti keskijännitejohtojen syöttömuuntajat) joutuvat silloin tulilinjalle monin paikoin ... riippuu sitten siitä, miten säännöstelysuunnitelmat on onnistuttu laatimaan tuon tilanteen varalle, ettei jouduta tilanteeseen, jossa sähköt ovat paikallisesti lähinnä pois päältä.
- Keskustelun aloittaja
- #13
Periaatteessahan tuota on yli 3GW, mutta talvitilanteessa toki käytännössä jokseenkin kokonaan käytössä. Ongelmana vain on, että Suomessa sähkönkulutus on tyypillisesti noussut normaalista hiukan vajaasta 10GW:stä jonnekin 15GW:n tienoille kovan pakkasen vallitessa. Tuo on tosi paljon haalia kasaan eri lähteistä. Tuollainen joustava ja varmasti käynnistyvä huippukuormatuotanto ei ole menneinä vuosina lisääntynyt eikä sellaista ole suunnitteilla, päin vastoin. Samaan aikaan periaattellinen tarve on lisääntynyt jatkuvasti erityisesti sähköön perustuvan lämmityksen yleistyessä öljyn ja muun materiaalin polttamisen sijaan.
Kun nyt on etäohjattavat mittarit, niin voidaan katkoa aika hyvin puolet ja puolet per pienjännitejohto.
Mutta tehonkulutus kyllä nousee, varsinkin jos katkoista tehdään pitkiä. 1 tunti voisi olla melko hyvä, lyhyemmät alkaa jo haitata myös lämpöpumppujen toimintaa.
Mutta odotus on että ei noita katkoja kauhean kauaa pitäisi joutua tekemään.
Tämä on lähinnä paluuta menneeseen - oli minullakin tässä soppari jonka mukaan lämmityssähköä toimitettiin tietty tuntimäärä etäohjattuna. Ei sitä käytännössä katkottu, mutta vehkeet oli. Tuolla voi vuorotella kuormia vähän huomaamattomammin. Vaillant osaisi käyttää tuota ohjauspiuhaa samantien.
Vaikea uskoa, että mihinkään kiertäviin sähkökatkoihin mentäisiin normaalitilanteessa. Olkiluoto 3 starttaa lähiaikoina 1.6GW teholla, uutta tuulivoimaa on rakenteilla 3.7GW.
Kauan ennen mitään kiertäviä sähkökatkoja hinnalla ohjataan epäolennaista kulutusta pois piikkiajoilta.
Maalämpö/VILP pumppujen käytön ohjauksesta systeemitason etujen hakemiseen oli tässä ajatuksia :
Kauan ennen mitään kiertäviä sähkökatkoja hinnalla ohjataan epäolennaista kulutusta pois piikkiajoilta.
Maalämpö/VILP pumppujen käytön ohjauksesta systeemitason etujen hakemiseen oli tässä ajatuksia :
kaukolämmön tulevaisuus
www.sahkolaitos.fi
Teknologioiden kypsyystarkastelu
www.sahkolaitos.fi
- Keskustelun aloittaja
- #17
Viime helmikuussa jo jouduttiin aktivoimaan reserviä muutaman sadan megawatin edestä (paljon enempäähän tuota ei olekaan), vaikkei vielä kaasuturbiineja sentään (mitä ei haluta normaalisti tehdä, koska lisää huomattavasti riskiä koko valtakunnan verkon kupsahtamisesta yksittäisen vian seurauksena, mikä olisi jo aika vakava tapaus, josta ei selvitä noin vain). Vapaaehtoiset hintajoustot on yleensä jo käytetty, kun tuohon on ollut pakko mennä. Historia ei ole osoitus tulevasta.
Ja vaikka tuulivoimaa tulee lisää paljon, tuon tuotanto voi mennä välillä lähes nollaan (tapahtui mm. viime helmikuussa kovan kulutuksen aikana). OL3 taas syrjäyttää vanhaa kannattamatonta fossiilituotantoa. Eiköhän tuo puolestaan mene niin, että vanhentuneita nyt reservikäytössä olevia yhteistuotantolaitoksia ja ehkä ainoa kunnollinen lauhdelaitos (Meri-Pori) joutuvat sulkemisuhan alle. Tilalle reserviin sitten tulee tehokkaampia yhteistuotantolaitoksia, joiden sähköntuotantokapasiteetti poistuu sähkömarkkinoilta (päästömaksujen nykyinen hintataso saattaisi jo tehdä tuon mahdolliseksi; yhteistuotannon verokohtelu on sellainen klimpikäs sillisalaatti, että mikä kannattaa ja mikä ei, onkin aika kinkkinen laskuharjoitus). OL3 ei silloin välttämättä kasvatakaan sähköntuotannon kokonaiskapasiteettia Suomessa niin paljon kuin tehosta voisi päätellä.
Viimeksi muokattu:
Onhan noita kaasareita kuitenkin enemmän
Reservit
www.fingrid.fi
Lisäksi hidasta tehoreserviä talvisaikaan 611 MW
- Keskustelun aloittaja
- #19
Toki on, mutta noita tarvitaan suurelta osin, jos OL3:n turbiini (1,6GW) tai jompi kumpi OL1:n tai OL2:n turbiineista (0,9GW) putoaa verkosta. Nuo on mitoitettu niin, että saadaan käyttöön sen verran nopeasti, että lyhyaikaisen säätövaran ja valtakunnan verkon taajuusvaihtelun rajat eivät ehdi paukkua. Ilman tuota järjestelyä valtakunnan pimenemisen uhka olisi todellinen (ja elvytys veisi vähintään tunteja, ehkä pitempäänkin).
Nimenomaan tuota hidasta tehoreserviä käsittääkseni aktivoitiin helmikuussa (esim. 18.2., käppyrä Fingridin sivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ ao. päivämäärän kohdalta).
Tuo oli normaali koekäyttö, jolla testattiin että hidas tehoreservi pystyy riittävän nopeasti vastaamaan pyyntöön
Meri-Pori
Tehoreservivoimalaitoksen talvikauden koekäyttö
www.fingrid.fi
Tehoreservivoimalaitoksen talvikauden koekäyttö
www.fingrid.fi
Tehoreservivoimalaitoksen talvikauden koekäyttö
www.fingrid.fi
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #21
Niinpäs olikin. Kuvaavaa silti tuollekin päivälle oli, että Suomessa kyettiin tekemään sähköä vain luokkaa 10GW:n edestä, kun kulutus oli yli 14GW ajoittain. Enempää ei ulkomaita juuri pysty Suomeen siirtämäänkään, eli kaikki sähkönlähteet olivat lähes tapissa ja jopa tuulivoimaakin syntyi siedettävästi, vaikkakin ajoittain ailahtelevasti.
Lisäys:
Voi myös tutkiskella, mitä tapahtui 11.2.2021, jolloin tuulivoiman tuotanto oli lähes nollassa (ja pörssisähkön hinta pilvissä jopa nykymittapuulla). Itselleni tuli ajatus, että saikohan Fingrid ajatuksen järjestää nuo kaikkien sopimustehoreservivoimalaitosten käynnistyskokeet seuraavalla viikolla juuri tuon edeltävän viikon kokemusten pohjalta (Ei kai tuollaisen kokeen ajankohtaa ilmoiteta etukäteen, kun tarkoituksena on testata järjestelmän toimivuus sopimuksen edellyttämällä tavalla ja tuosta valmiudesta juuri on maksettu korvaus?).
Viimeksi muokattu:
Meillä Oomin viimeisen sähkölaskun mukaan yli 13 senttiä ja nousee vuoden vaihteessa reilusti. Öljysysteemit kannattaa nyt säilyttää.
jarkko_h
Vakionaama
Olen Kotten kanssa samaa mieltä , riskiä on. Tällä hetkellä huippukulutuksen aikana tuontitarve on noin 3,5 GW ja tuontikapasiteettia vain 4,9 GW. Giga pois pelistä väärästä paikkaa verkkoa ja verkko notkuu liitoksista..
Vuonna 2025 tilanne jo parempi. Silloin arvioitu huippukulutus 15,7 GW ja huuppukulutuksen aikainen teho 13 GW. Eli silloin tuonnin tarve huippukulutuksen aikaan enään 2,7 GW ja tuontikapasiteettia 5,7 GW. Eli omaa ja tuontikapasiteettia lähes GW enemmän kuin nyt (0,8 GW+ 0,8 GW) Tuontikapasiteettiin liittyy kuitenkin riskejä ja kyllä Suomessa pitää laittaa painoa reserviin.
Tuleva talvi tukee olemaan kriittinen OL3:n myöhästymisen vuoksi. Toivotaan, ettäei tule ennätyspakkasia.
Viimeksi muokattu:
Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja
www.fingrid.fi
Kiinassakin on jo sähköpulaa.... tehtaita jouduttu sulkemaan jne.... sähkönkulutusta yritetään rajoittaa sammuttamalla liikennevaloja
www.hs.fi
Kannattaisikohan alkaa jo keräämään "kotivaraa" vähän pidemmälle ajanjaksolle. Dominoissa on alkanut pikkuisen palikat huojumaan ympäri maailman.
Energia | Kiinassa sähkökatkot uhkaavat teollisuustuotantoa ja kurittavat koteja: Tehtaita suljettu, kansalaisia kehotettu välttämään mikroaaltouunin käyttöä
Kansalaisetkin valittaneet sähkökatkoista, jopa liikennevalot sammuneet.
www.hs.fi
Kannattaisikohan alkaa jo keräämään "kotivaraa" vähän pidemmälle ajanjaksolle. Dominoissa on alkanut pikkuisen palikat huojumaan ympäri maailman.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Lisää vaan sähköautoja niin kyllä se sähkönkulutus siitä pienenee.
Jos tästä nyt jotain katastrofia haluaa väkisin kaivaa, niin mä kyllä osoittaisin ennemmin lisääntyviä ja valtion voimakkaasti tukemia ilma-vesi-lämpöpumppuja. Nuo ovat sähköverkolle erittäin ikäviä kovalla pakkasella. Juu, mullakin on sellainen.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Niitä fossiilejakin voi käyttää uusiutuvilla (esim. HVO-diesel) tai bio-polttoaineilla (esim. biokaasu) ja näin maailma tosiaan saattaakin pelastua ilman sähkön säännöstelyä
Miten ne on ikävämpiä kuin suora sähkö?
Sarkasmia. Ehkäpä joku epähuomiossa on eksynyt foorumilla pohtimaan, että ovat varsinaisia sähkösyöppöjä, kun maksimiottotehot ovat suuria. Se nyt ei itsessään tee siitä energiasyöppöä
Niiden sähkökulutus nousee hyvin jyrkästi ulkolämpötilan laskiessa. Kasvattaa huipputehon tarvetta, vaikka keskimääräinen kulutus olisi pieni.
No ei nouse suuremmaksi kuin suoralla sähköllä. Oma pumppuni kykenee viemään max 3 kW.
... paitsi jos sillä korvataan öljylämmitys. Homman pointti on se, että esim vielä -15 asteessa lämmityssähkön kulutus on ehkä puolet suorasähkön kulutuksesta. -30 asteessa ollaan tasoissa. Keskimäärin pienempää vuotuista energiantarvetta pitää olla palvelemassa sama määrä tehoa, ja suurempi osa laitoksista on vajaakäytössä.
Kyllä, mutta ei se nyt näyttele mitään ratkaisevaa osaa. Öljylämmitystalojen osuus Suomen energiankulutuksesta on vajaa 2%.
No se merkitys tulee siitä, että kun vaikka 50 000 taloa on muutettu öljystä --> VILP ja tulee -25C pakkanen, nuo 50 000 taloa kulutti ennen lämmitykseen 50 000 x 100W (tms) ja sitten jatkossa 50 000 x 8000W esimerkiksi. Vain 80x enemmän. Tai 400MW enemmän.
Onko tuo paljon... no jaa... ehkä ei, mutta kyllä sillä nyt joku merkitys on.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Miksi pitäisi, koska se toinen vaihtoehto on että se biokaasu (käytännössä siis metaani) leijailee taivaan tuuliin ja metaanihan tunnetusti on 10x pahempi kasvihuonekaasu mitä CO2 on