Täysin rokotettujen hieman aikaisempaa huolettomampi suhtautuminen tartunta- ja levittämisriskiin on jopa lääketieteellisesti perusteltavissa: Ei covidin leviämistä väestössä pysty täysin pysäyttämään ja luonnollinen lievä sairastuminen laajalti ja väestön vastuskyvyn asteittainen paraneminen kuten aikoinaan espanjantaudin myötä on oikeastaan ainoa mahdollisuus, jotta nykyisenkaltaisella yhteiskunnalla olisi tulevaisuudentoivoa noin karkeasti ottaen. Rokotteilla on tarkoitus niistää epidemian pahin terä tässä vaiheessa, kun epidemian haitat uhkaavat sietokykyä. Toki uusintarokotuksia voidaan ainakin lähivuosina tarvita.
Onhan toki asiassa kummallisuuksiakin kuten esimerkiksi se, ettei terveydenhuoltohenkilökunnalta toistaiseksi edellytetä pakkorokottautumista, kuten vaaditaan vaikkapa kausi-influenssaa vastaan, vaikka jälkimmäinen rokote on teholtaan paljon huonompi eikä tautikaan ole ainkaan tappavampi. No, selityshän on nykyrokotteiden uutuus ja osittainen kokeellisuus vielä, vaikka teknologian kehitys on oikeastaan ajanut ohitse osasta perusteltua varovaisuutta, joka oli varsin paikallaan vanhan ajan rokotteiden hitaan ja epävarman kehitysprosessin perusteella. Itse en kyllä pidä sellaista terveydenhuoltohenkilöä tehtäviensä tasalla olevana, joka ei ymmärrä, että ammatti vaatii rokottautumista jopa mahdollisten henkilökohtaisten pienten riskien uhalla, kun ne on statisesti todettavissa pieniksi torjuttavan sairauden aiheuttamiin riskeihin nähden sekä rokottettavalle itselleen että varsinkin hoidettaville.