ILP:lle säteilylämmitin

jml2016

Tulokas
Tuossa yön pimeinä tunteina tuli mietittyä pystyisikö ILP:n hyötysyhdetta nostamaan kovemmilla pakkasilla säteilylämmittimellä jonka kohdistaisi kennoon?
Lämmittimen voisi laittaa reilunkokoisen ILP:n suojakotelon sisään suojaan lumelta ja vedeltä.

Säteilylämmittimen häviöt? Vai menekö +- nolla tai jopa tappion puolelle?
 
Jos pitäisi valita,suosisin ennemmin reilumpaa läpivirtausta ulkokennon kautta (mekkalasta välittämättä).


Q:
Radiation based defrost

Most of the existing electric heaters used for defrosting of heat exchangers use the infrared radiation and convective heat transfer to melt the frost layer from the surface. While this process has been deployed for several years, it is highly energy inefficient as pointed out in Section 3.1.2.
 
No mutta siinähän se ikiliikkuja jo onkin :bileet:

Pulttaa ulkoyksikön kennoon sähköpatterin kiinni ja eristää hyvin koko komeuden ulkoilmalta => sähköpatteri lämmittää kennoa 1kW teholla, ILP haukkaa 1kW tehoa reippaalla COP 4 => sisälle saadaan 4kW lämpöä käyttämällä vain (1+1) 2kW sähköä, eikä pienintäkään murhetta sulatusjaksoistakaan, kenno kun ei lämmittämisen johdosta ikinä edes pääse jäähän :sormet:

Vai meniköhän se sitten kuitenkaan ihan näin? Miksi ILP-valmistajat eivät tuota ole jo aikaa sitten hoksanneet? :hmm:
 
No mutta siinähän se ikiliikkuja jo onkin :bileet:

Pulttaa ulkoyksikön kennoon sähköpatterin kiinni ja eristää hyvin koko komeuden ulkoilmalta => sähköpatteri lämmittää kennoa 1kW teholla, ILP haukkaa 1kW tehoa reippaalla COP 4 => sisälle saadaan 4kW lämpöä käyttämällä vain (1+1) 2kW sähköä, eikä pienintäkään murhetta sulatusjaksoistakaan, kenno kun ei lämmittämisen johdosta ikinä edes pääse jäähän :sormet:

Vai meniköhän se sitten kuitenkaan ihan näin? Miksi ILP-valmistajat eivät tuota ole jo aikaa sitten hoksanneet? :hmm:
Ja tästä paranneltu versio: Ketjuttaa kaksi ILP:n ulkoyksikköä peräjälkeen, joista 1. on viilennysmoodilla :hattu:
 
ei :)

koska eihän ILP tuota 4 kw tyhjästä luo, vaan ilmassa olevasta energiasta, joka saadaan kerättyä pyhallinta ja kompuraa pyörittämällä. Itselläni enemmänkin ongelmana ILP jäätyminen johon tuota säteilylämmitintä mietin ja jäätymisen aiheuttamaa tuoton laskua ja kuten r290:n linkki kertoo niin ei ilmeisesti kuitenkaan kovin energia tehokas ratkaisu.
 
No sinänsä tuossa olisi kyllä järkeä, jos on sitä jääkilpi-ongelmaa joka ei normaalisulatuksilla sula, niin esim. 1-5 käyttökertaa sähkövastukselle vuodessa voisi mahdollistaa tavallisen sulatuksen säätämisen lyhyemmäksi niin että saadaan jonkin verran lisää lämpöä. Mutta ilman jotain konenäköä on aikas vaikeaa sanoa onko kennossa jääkilpi ja tarvitaanko myös säteilylämmitintä. Ja se kuitenkin vaatisi "helman" ettei tuuli viilennä ja "helma" estänee myös jääkilven muodostumista aika hyvin, ja varmaankin yhtä hyvä tulos saataisiin sillä konenäöllä ja erityispitkillä tavallisilla sulatuksilla.

Tuskin kuitenkaan ikinä säästäisi niin että voisi sanoa homman kannattavan.

Lämmityksen aikana sähkölämmityksessä ei tietenkään ole järkeä.
 
Miten olisi sellaiset moottoriohjatut "sälekaihtimet" jotka sulkisivat tuulen pois kennolta sulatuksen ajaksi. Molemmin puolin kennoa. Tuulisissa/tuiskuttavissa ympäristöissä sulatukset muuttuisivat niin paljon luotettavammiksi, että logiikkaa voitaisiin säätää "riskialttiimmaksi". Muutenkin sulatuksenaikainen häviö vähenisi.

Haaste olisi kyllä saada ne kaihtimet itsessään jumiin jäätymättömiksi.
 
Kyllä se ilmanotto pelkästään alhaalta toimii aika tehokkaasti, toki puhaltimen puolikin olisi hyvä ohjata alaspäin.

Toki eiköhän perus-säätö/sulkupeltikin toimisi ihan hyvin, kun se ei itse kylmene eikä kuumene, niin ei sen liiaksi pitäisi jumiin jäätyä paitsi keväällä jolloin sitä ei enää tarvita.

Jos on valmiiksi joku katos mihin ei sada, niin se on kyllä ylivoimainen.
 
Kyllä se ilmanotto pelkästään alhaalta toimii aika tehokkaasti, toki puhaltimen puolikin olisi hyvä ohjata alaspäin.
Tuossa naapurissa on teollisuushalli, jonka ulkopuolella puhkuu maatelineellä joku Panan tuollainen "putki" Siis ikäänkuin ILP, mutta putken muotoinen ja tosiaan pystyasennossa, propelli katolla :hmm:
 
Niin ne kaikki isommat VRF-ulkoyksiköt on tehty, talvivarustukseen kuuluu myös katto joka estää lumen satamisen puhaltimeen ja kääntää ilmavirran sivulle, ja sivuille hameet jotka estää lumen pöllyämisen kennoihin, näitä ei useinkaan Suomessa näy koska Suomessa ei ole kovinkaan vaativat talviolot.
 
Se saisi sen generaattorin hukasta talteen n. sen verran mitä ilpin teho on, loppu harakoille.

Ulkoilmasta se ilp ei sen aikana saane irti mitään.

Generaattorin lämpö kannattaa tuoda sisään jäähdytysnesteestä ja pakokaasusta lämmönvaihtimilla suoraan lämmitysveteen ja ilpin antaa käydä normaalisti.
 
Tämä antanee myös jotain kokoluokka-ajatusta tuohon alkuperäiseen ideaan.
Joka tapauksessa generaattori tuottaa korkealaatuisena hukkalämpönä vähintään kaksinkertaisesti sen, mihin ilppi kykenee. Ei ole järjen hiventäkään yrittää hyötyä ilpin tuottosuhteen paranemisesta johtamalla hukkalämpö ulos kennolle, jolla voi voittaa ehkä kilowatin lisätehoa, mutta loput lämmöstä menetetään harakoille, kun ilpin normaalitehon päälle olisi saatavissa lähes kymmenen kilowatin edestä hukkalämpöä tuohon ilpin normaalituoton päälle samalla kokonaispolttoaineenkulutuksella. Etenkin pakoputken lämpö on hyvin yksinkertaisesti hyödynnettävissä suhteellisen turvallisesti glykolikiertoon tms.
 
Takaisin
Ylös Bottom