Panasonic 9 kW All-in-one lämpötiloja tässä ihmetellään; onko osaajia?

[Chili]

Sain viikko sitten Panasonic 9 VILPin sisä- ja ulkoyksikön. En ole vielä perillä, miten sen lämpöjä säädetään kohdilleen. Löytyisikö täältä osaajia?

Ihmettelen, että miksi patterit ovat välillä kylmiä. Mitä siinä silloin tapahtuu?

Tällä hetkellä meno on 41 astetta, paluu on 35 astetta ja ulkona on pakkasta -9 astetta.

Toinen asia, mitä ihmettelen, on että kun käyn katsomassa laitteelta meno- ja paluuputken lämpötiloja siellä on usein melko korkeita arvoja - lähes 50 astetta - vaikka putket ovat selkeästi n. 30 astetta ja sen Infrapunamittarikin näyttää. Miksi laite ei osaa mitata kiertoon menevän ja sisään tulevan veden lämpötilaa, vai onko siinä silloin joku virtauslukko päällä? Vikailmoituksia ei ole.


Ensimmäinen viikko meni sisätilan ollessa talossa vakaasti 21 astetta; aste lisää olisi kiva. Asentaja neuvoi, että painat vain alkutilanteessa mustilla napeilla pari pykälää ylöspäin, niin sillätavalla muuttuu ehkä puoli astetta. Painelin, mutta tuntuu, että ei ne jäänyt muistiin, vaikka painoin sitä enteriäkin. Lueskelin ja tutkin netistä ohjeita: ja nyt ymmärrän, että siellä on mahdollisuus säätää käyrällä lämpöä. Kokeilin, mutta kone valitti, että ei voi säätää käynnissä ollessa. En ole sammuttanut, vielä.

 

[pökö]

Minulla on reilu 300 m2 lämmitettävää kahdessa kerroksessa - rakennettu 1982. Tällä uudella VILPillä on tarkoitus nyt lämmittää talo ja käyttövesi.

Riittääkö 9kW koneen teho tuohon, voi olla tiukkaa. Onko kone sulatuksella silloin kun patterit on kylminä?

 

[Mikki]

Silloin kun patterit on viileitä, on kyse todennäköisesti sulatuksista jolloin VILP "lainaa" sisältä lämpöä.

Tuosta ongelmasta pääsisi eroon ns. Puskurivaraajalla, joka hyvään asennukseen patteritalossa kuuluisi. Monesti vain jää asentamatta.

Ne 50C lämmöt voi olla käyttöveden tekemistä.

Ja samaa mieltä että voipi olla tiukilla 9kW VILP noin suuressa vanhemmassa talossa. Jos näin osoittautuu niin käyttövedelle voi asentaa erillisen tulistusvaraajan ja sitten alentaa Panasonicin pyyntilämpöjä alemmas.

Se olisi hyvä muutenkin jos käyttöveden kulutusta on reilusti (talon koko antaisi viitteitä siihen).

 

[Chili]

Teho riittää, ja siinä on 6 kW vastuksetkin.

Se ei ole se ongelmani.

 

[jmaja]

Teho riittää, ja siinä on 6 kW vastuksetkin.

Se ei ole se ongelmani.

Mistä tiedät tehon riittävän? 9 tai edes 9+6 kW kuulostaa varsin vaatimattomalta teholta -82 300+ m2 taloon.

 

[Chili]

Ensimmäinen ongelmani oli ymmärtää, miksi patterit ovat välillä kylmiä; kiitoksia vastauksista - asia taitaa olla juuri tuo sulatusvaihe,

Mutta tuon lämpötilan suhteen: Kun katson valikosta MENOveden läpötilalukemaa ja PALUUveden lämpötila lukemaa - jotka ovat korkeat (40 astetta) , vaikka lähtöputki on viileä (Infrapinamittarilla mitattuna 32 astetta) - ja samassa valikossa on kolmas rivi, joka kertoo käyttöveden lämpötilan 52 astetta. Ei kuullosta mahdolliselle, että meno- ja paluuveden lukemaa sotkisi säiliön veden lämpötilasensori.

Mikähän siinä olisi - vialla kenties?

 

[Chili]

Laitteen kokonaiskapasiteetti ei ole ongelmani.

Energian kulutukseni on ollut aiemmin sähkölämmityksellä kovilla pk-seudun pakkasilla 200 kWh/vrk (sisältää kaiken sähkäönkulutuksen). Talvella tavallinen lukema on ollut 120 - 150 kWh/vrk. Sähkölämmityksessä, millä aiemmin lämmitin taloa on 2 x 6 kW vastukset varaajassa. Viimevuodet olen käyttänyt vain sitä 6kW vastusta. Se toinen on yösähkölle, mulla en ole käyttänyt, kun ei ole ns. tarvetta kuumennella yöllä varaajaa; tulee vain epämukavan kuumaa vettä.. Se 6 kW "kesäkäyttö" on riittänyt lämmitykseen ja käyttöveteen myös talvet.

 

[Mikki]

Äläs vielä vanno tuosta kokonaiskapasiteetista. Onhan tuossa viereinen ketju missä taistellaan samantehoisen maalämpöpumpun kanssa ja vastukset lisänä, eikä meinaa lämpö riittää, vaikka talo on selvästi pienempi. Moni asia vaikuttaa, ei pelkkä pumppu.

Mutta mitkä nyt siis oli menoveden lämpötila ja vastaavasti paluuveden lämpötila? Millainen "dT" siinä lämmityskierrossa on (eli montako astetta on erotusta)?

Miten mittaat sen lämmön menoputkesta? jos suoraan kuparista, niin ei toimi. Musta mattapintainen teippi nyt ainakin siihen pitää laittaa.

 

[jmaja]

Energian kulutus on ollut aiemmin sähkölämmityksellä kovilla pk-seudun pakkasilla 200 kWh/vrk.

Oho! Siis -20 C paikkeillako, ilman takkaa ja sisälämpöilan laskua jne? Miten voi olla noin vähän? Onkos talo jotenkin täysin poikkeuksellisen hyvin eristetty alunperin tai täysin rempattu myös eristysten osalta? 9 kW olisi niukka teho uuteenkin 300 m2 kämppään Etelä-Suomesssa.

 

[Mikki]

On kyllä aika huikeaa jos viime talvikin meni 6kW vastuksen avulla kaikki kelit ja siinä köyttövedet mukana. Kateellinen olen uudiskohteen omistajana, että taloni eristeeni on paljon huonommat kuin -82 talossa.

 

[jmaja]

On kyllä aika huikeaa jos viime talvikin meni 6kW vastuksen avulla kaikki kelit ja siinä köyttövedet mukana.

Kyllä. Mulla tuo -76 kämppä, joka on eristetty paremmin kuin moni -82, vei -18 C paikkeilla tuon 200 kWh/vrk. Mutta kerrosala siinä on vain 185 m2 ja tuohon lukemaan ei sisälly käyttöveden käyttäöä (oli kyllä lämmin).

 

[ollikuhta]

6kWx24h=144kWh eli 300m2 menny alle 150kWh lämmitysenergialla -20 pakkasessa, ei paha todellakaan tai sit joku asia jää nyt huomioimatta...

 

[pelzi_]

No jos on yösähkövaraaja ja pakkaset lyhyitä niin voihan se hyvinkin onnistua, ja tuloksena on juuri se toivottu kulutuspiikin tasoittuminen. Useamman päivän pakkasella kulutuksen olisi pakko sitten lisääntyä.

 

[Mikki]

Ai että... vielä mennään parempaan suuntaan... 6kW riittää pelkkänä yölämmityksenä. Kyllä viime talvena oli ihan raikkaita kelejä useita päiviä putkeen. Jos 6kW riitti 300m2+ lämmitykseen ja käyttöveteen, niin jotain jää nyt kertomatta.

 

[jmaja]

Ihan vaan vertailun vuoksi laskeskelin energiatodistusta 300 m2 kämpälle Espoossa. Arvoilla, joilla tuo saisi rakennusluvan ilman lämpöpumppua ja takkaa eli pelkällä suorasähköllä tehontarve MUTissa 9 kW. Ostoenergiaa menisi 25 000 kWh, josta 18 000 kWh lämmitys + käyttövesi. 2018 energialuokka B, siis suorasähköllä. Aikamoinen talo -82!

 

[pelzi_]

Tuskinpa sitä varaajaa enää yöohjauksella käytetään kun tuolla niin lukee että se on päiväkäytöllä, olisi hedelmällisempää pysyä tosiasioissa.

Kyllä se kämpän jäähtyminen vie aikansa jos on 6kW vastus jatkuvasti päällä ja lisäksi yösähkökoon varaajallinen kuumaa.

Mainitut "pk-seudun kovat pakkaset" ei myöskään liene lähelläkään MUT:ta, kun ei katsota jotain yksittäistä tuntia vaan vaaditaan se vuorokauden keskiarvo MUT:n tasolle. Ja tässä lienee suurimmalta osin se vaadittu "vastaus."

Lämpöpumpulla toki ei sama onnistu, koska ei saa tehtyä varaajaa tarpeeksi kuumaksi että se varaisi merkittävästi energiaa -> on ihan selvää että pienempi sähkövastus riittää kuin lämpöpumpun vaadittu teho, jos ei lämpöpumpulle laita uima-allasta muistuttavaa varaajaa.

 

[jmaja]

Mainitut "pk-seudun kovat pakkaset" ei myöskään liene lähelläkään MUT:ta,

No ei aivan, mutta olihan tässä vaikkapa Espoon Tapiolassa kolmen peräkkäisen päivän keskilämpötila kylmempi kuin -20 C tammikuussa (15-17 lämpötilat -20,6 - -22,0) ja pari viikkoa sittenkin oli kaksi peräkkäistä -15 C päivää. Kovin vaikea kuvitella, että 300 m2 taloon riittäisi 6 kW silloin. Täällä meni 7,8 kW keskiteholla sähköä vettä käyttämättä 15-17.1.2021 ja neliötä tosiaan lähes puolet vähemmän.

 

[pelzi_]

Juu, jos kaikki huoneet on olleet sen ajan normaalissa lämpötilassa, niin ei se uskottavalta kuulosta. Jos kämppä pääsee vähän jäähtymään ja iso varaaja on alussa kuuma, niin huippu leikkautuu aika paljon, mutta ei kuitenkaan noin paljon, tarvitaan selitykseksi se joku takka tai merkittävä huonelämmön lasku joka ei kuitenkaan asukasta välttämättä niin häiritse.