MHI - Sähkövastukset jatkuvasti apuna

Muutin tuossa maaliskuussa vilpillä varustettuun omakotitaloon, lämmitettävää pinta-alaa n. 150m2 ja 13 seinäpatteria. Seinäpatterit ovat uusittu 2018 ja vilppi on mallia Mitsubishi Heavy Industries FDCW100VNX-A (ulkoyksikkö) ja HMA100V (sisäyksikkö), jotka on asennettu myös 2018. Lämmityksen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, mutta sähkönkulutus ja sähkövastuksien käytön määrä ihmetyttää. Jopa +-0 keleillä vilppi ottaa sähkövastukset avuksi ihan perus menoveden lämmitykseen, vaikka menoveden lämpötilan tavoitearvo olisi jo saavutettu, joskus jopa pari astetta korkeampi. Eikä kyse ole mistään Stage 1 avustuksesta, vaan näyttöön tulee ensin vaihe 1, jonkin ajan päästä vaihe 2, ja lopulta vaihe 1 + 2 jolloin sähkönkulutus pomppaakin 9kW.

Ymmärtäisin tämän paukkupakkasilla, mutta miksi näin tapahtuu pienilläkin pakkasilla? Eikö kompuran pitäisi pääsääntöisesti pystyä ylläpitämään 40-45 menoveden lämpötilaa yksinäänkin? Laitoin vastusten käytön kokonaan pois päältä, ja lämmöt olivat samat kahden vuorokauden jälkeenkin, toki sähkönkulutus tippui huomattavasti kun laite ei koko ajan kytke vastuksia päälle. Mitään hälyjä laite ei anna.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
HMA100V on myös käyttövesivaraaja ja sen lämpötila pitää saada noin 60C. Kompressorilla tämä onnistuu tässä mallissa lähinnä plussakeleillä. Pakkasella sitä ei kannata pelkän kompressorin voimin tällä mallilla tehdä.

Sivu 23
"Integroitu vedenkuumennin on kierukkamallinen ja lämpenee siinä kiertävällä kuumalla vedellä, joka tuotetaan lämpöpumpulla."

 
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Käyttöveden lämpötila on näytössä useimmiten 50-53C. Lämmitysveden käynnistys alkaa sen pudotessa alle 47C. Kun pakotin sähkövastukset pois päältä, niin käyttövesi lämpeni 42C -> 53C n. puolessa tunnissa -5C pakkasilla. Ei mahdoton aika kahdelle asukkaalle, joilla lämmin vesi kuluu lähinnä paremman puoliskon lämpimään suihkuun kerran päivässä. Käyttöveden lämmityksellekin on oma ikoninsa, joka tulee näkyviin useimmiten vasta suihkuttelujen jälkeen. Mutta tälläkin hetkellä menovesi 46C ja pumppu ilmeisesti tarvitsee lisävastuksia sen ylläpitämiseksi? Eikä edes erityisen pienellä teholla, kuten tuossa aloituksessa kerroinkin. Jotenkin tuntuu, että hyötysuhteet jää aika vaisuiksi.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Ja lisätietoja, 2.12. sähkönkulutus oli 114kWh, josta n. 20kWh on taloussähköä. Pakkasta oli keskimäärin -11C. Talo on mineraalivillaa, tiiltä ja rappausta. Ovet ja ikkunat ovat viime vuosikymmeneltä. Sisälämpötila 20,5 - 21,5C mittauskohdasta riippuen. Lueskelin foorumin aihetta vilppien sähkönkulutuksesta, ja siellä tuli näille pakkasille lukemia 40-80kWh väliltä. Ymmärrän, että monet asiat vaikuttavat vilpin toimintaan, mutta tuo yli 90kWh kulutus tällaisilla keleillä ei vain kuulosta oikealta.

Yks asia mikä pisti asetuksissa silmään on asteminuutit asetettuna arvoon -400. Sitä pitäis varmaan ainakin viilata.
 

pahakala

Jäsen
Täällä samanlainen laite. Joskus nimenomaan nollakeli on se pahin keli. Syy on siinä, että ulkoilman kosteus on silloin usein 100% lähellä ja ulkoyksikkö kerää nopeasti jäätä, mikä vaatii sulatuksia usein. Tuo taas johtaa siihen, ettei laite välttämättä kerkeä nollata asteminuutteja sulatusten välillä ja lopulta ne menevät niin paljon miinukselle, että vastukset tulevat mukaan. Toinen mahdollisuus on että lämpimän veden pyyntö on turhan korkealla (itsellä +55C ja lämmitys alkaa +45C) ja aikaa käytetään suuri osa lämpimän veden tekemiseen, josta voi seurata sama kuin edellä. Onko sulla mikä lämpökäyrä käytössä? Voisit myös kokeilla pudottaa tuota vastusten kytkemiskynnystä (asteminuuttiraja)
vaikka arvoon -600 valikossa 9.2.1 (muuta ensin valikosta 8 näyttötyypiksi "huolto", niin näet valikon 9). Lisäksi vielä myös menoveden virtausnopeudella voi olla merkitystä (valikko 2.1.5). Tässä alkuun vinkkejä...
 

mobbe

Vakionaama
Käyttöveden lämmitys ei juuri ole ulkolämpötilasta kiinni ja tuossa lämmitys paljoa tehoja vaadi veden lämpökapasiteetti on 4,2 kJ/kg/litra eli 1,6666Wh jos 200 litraa vettä kuumennetaan 47 asteesta 53 asteeseen tarvitaan energiaa 200 litraa x (53-47) astetta x 1,6666Wh = 2kwh käyttöveden lämmityksen energia joka kannattaisi muutenkin vain vastuksilla tehdä eikä vilppiä vinguttaa lisää varmasti laitteiston käyttöikää.
Varsinainen talon lämmitys toki tehoja ja energiaa vaatii -11 pakkasissa pumpun pitäisi ilman vastuksia pärjätä.
 

pahakala

Jäsen
Käyttöveteen menee keskimäärin noin 3600 kWh vuodessa (4 henk. talous). Jos tuo tehdään VILPillä (varaajan lämpö 55C ja tulistus +65C:hen esim. parin/kolmen viikon välein vastuksilla, legionellan vuoksi), niin saadaan se tehtyä vielä COPilla joka on vähintään luokkaa 2.
Säästöä tulee siis >1800kWh eli jos sähkö maksaa kaikkinensa vaikka 0.2€ / kWh, niin vuositasolla säästö pelkästään lämpimän veden tuotossa on >360€. Ei se nyt aivan mitätön ole.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Nyt on vähän asetuksia tuunattu. Plussakeleillä vekotin toimii niin kuin odottaisin, kämppä ja käyttövesi lämpeni pelkän kompuran voimalla. Nyt päästiin taas -10 asteen pakkaslukemiin, ja asetukset ovat:

Menoveden virtaus: 70% -> 50% (meno/paluu erotus on näillä keleillä 7-9C)
Lisävastusten asteminuutit: 400 -> 800

Mitään ajastettuja lisäkuumennuksia ei ole käytössä. Nyt pumppu suoritti tehtävänsä moitteettomasti n. 24h ajan, kun pakkasta oli miinus viidestä miinus kymmeneen. Äsken istuskelin koneen vieressä ja se veti lisävastus II -moodilla n. 20 minuuttia, nyt taas kompuran varassa. Huoltovalikkojen takaa näkyy laitteen moodina jokin "kombi" kun lisävastukset on käytössä? Viittaako siihen, että lämmitti sekä käyttövettä että menovettä samanaikaisesti? Mutta miksi se lämmitti käyttövettä, lämmityksen pitäisi alkaa 47C kohdalla ja nyt homma alkoi jo 48,5C kohdalla. Hanan kuvaa ei tule. Nollakeleillä pumppu ei tee ikinä tällaista, vaan vuorottelee käyttöveden ja menoveden lämmittämisen kanssa, käyttövesikin lämpiää max. 2 krt päivässä, kun sitä ei kulu oikeastaan muuhun kuin hyvin satunnaisiin käsitiskeihin ja iltasuihkuihin. Mielekiintoista sekin, että sähkövastushärdellin aikana menoveden lämpötila nousee yli kolme astetta pyynnin yli, esim. nyt pyynti 44C, todellinen lämpötila 47C. Ihme juttu, ei ymmärrys riitä.
 

hko

Jäsen
Jos sulla ei laitteen mukana ole tullut kuin käyttäjän käsikirja niin kannattaa lukea tämä technical manual missä asiat on selitetty kattavammin: http://www.bvtpartners.ee/page/wp-c...0_HMS140_technical_manual_10-HM-T-149_ENG.pdf

Näköjään tuon rakenne on sellainen, että jos lisävastusta tarvitaan lämmitystä varten niin väkisinkin samalla lämmitetään myös käyttövettä (tai siis, lämmitetään sitä säiliön vettä josta käyttöveteen otetaan lämpö kierukalla). Mutta näkisin että se kombi viittaa ensisijaisesti siihen, että käytetään kompressoria ja vastuksia samaan aikaan. Se kombi on siis varmaankin tuon manuaalin "combined mode".

Koska tuossa on asteminuuttisäätö, menoveden lämpötila pitää olla jonkin verran suurempi kuin pyynti, jotta asteminuutit saadaan palautettua normaalille tasolle, oli vastukset käytössä tai ei. Onko kolme astetta mielestäsi liikaa? Maksimieron voi säätää asetuksissa ja se on oletuksena 4C. 3C tuntuu varsin maltilliselta.

Aika kuumaa käyttövettä teet, eikö vähempikin riittäisi? Itse laskisin käyttöveden lämmityksen aloituslämpötilaa ja ehkä lopetuslämpötilaa vielä asteen tai pari enemmän, eli niin että sitä ei kerralla lämmitetä niin pitkään. Tähän tietysti vaikuttaa käyttöpriorisointikin, tosin luultavasti oletusasetuksilla vain jos vettä käytetään samaan aikaan kun sitä lämmitetään. Oletusasetukset on näköjään sellaiset että max. 40min per tunti lämmitetään käyttövettä. Senkin säätämistä pienemmäksi voi harkita jos esim. suihkun aikana asteminuutit tippuvat, mutta vesi riittäisi suihkun ajaksi vähän vähemmällä lämmittämiselläkin.
 
Tuo 47 - 53C käyttövesilämpötila on laitteen oletusarvo. Meidän suihkussa käynnit tiputtaa käyttöveden lämpötilaa n. 10C, ja sillä kestää palautua tuohon 53C arvoon kompuralla näillä keleillä n. 20-30 minuuttia, riippuen pakkasista ja siitä kuinka alas lämpötila putosi Rajaksi olen asettanut 45 min, mutta niin pitkään pumppu ei ole joutunut lämmittämään vielä koskaan, mitä nyt olen pakkasilla sen toimintaa seurannut.

Syy tuohon vastusten huudattamiseen taitaa olla nuo asteminuutit. Heitin lisävastukset pois päältä, ja nyt kompura saavuttaa menovesilämpötilan (45C) yksinäänkin , mutta siihen menee n. 10 minuuttia sulatuksen jälkeen, joka johtaa siihen että asteminuutit kasaantuvat. Näin talvella sulatuksia on 0,5 - 1 per tunti, joten sitä velkaa kertyy ilmeisesti niiden takia melkoisesti, ja velanmaksu alkaa vasta tovin kuluttua sulatuksen loppumisesta, johtaen siihen, että minuutteja menee enemmän miinukselle kuin plussalle, ja velanmaksu keskeytyy uuden sulatuksen takia.

Tuota asteminuuttiarvoahan voi muuttaa, esim. nyt asetin sen -50 tienoille ja kompura sai sen nostettua nollaan. Ilmeisesti nollan jälkeen se alkaa lämmittämään käyttövettä, vaikkei siihen olisi varsinaista tarvetta. Tuo asetettava asteminuuttiarvo liikkuu, onko siitä isoakin haittaa jos se on päässyt lipsahtamaan -400 tienoille ja sen kääntää esim. lukemaan -100? Toki tämä on prosessi jota en jaksaisi joka päivä tehdä.

Eli ilmeisesti syy piilee siinä, että n. -5C alaspäin kompura kyllä jaksaa nostaa menovettä tavoitteeseen, mutta ei tee sitä tarpeeksi nopeasti johtaen vastusten aktivointiin. Harmi vain, että ainoa vaihtoehto pumpun mielestä on kaikki vastukset täydellä teholla.

Tilastoja, taloussähkön osuus n. 15kWh/päivä:

Nollakelit:
18.12. +1C, 49,5kWh
17.12. +1C, 43,5kWh
16.12. +2C, 44,0kWh
15.12. +2C, 45,0kWh

Pakkaskelit:
8.12. -13C 180,5kWh (mitä ihmettä)
7.12. -11C 130,0kWh
6.12. -11C 136,0kWh
5.12. -11C 146kWh

Eli nollakeleillä nuo lukemat ovat mielestäni ihan siedettäviä, lämmitykseen menee 30 - 35kWh päivässä. Sitten kun päästään noihin maltillisiin -11 asteen pakkasiin, niin vastukset huutavat hoosiannaa suurimman osan päivästä, johtaen melkoiseen sähkölaskuun. Missään vaiheessa päivää lämpötila ei ole ollut alle -15C.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuo asetettava asteminuuttiarvo liikkuu, onko siitä isoakin haittaa jos se on päässyt lipsahtamaan -400 tienoille ja sen kääntää esim. lukemaan -100?
Tuohan kertoo siitä, ettei teho riitä eli toivottua keskimäätäistä menolämpöä ei pystytä ylläpitämään ilman vastuksia. Asteminuuttien nosto käsin on käytännössä sama asia kuin menolämmön lasku. Jos sisällä edelleen on tarpeeksi lämmintä, voit laskea lämpökäyrää. Sitten asteminuutit eivät valu negatiivisiksi vielä tuossa ulkolämpötilassa.

Pakkasella energiantarve kasvaa, VILPin COP ja teho laskee. Sähkönkulutus siis kasvaa hyvin selkeästi, vaikka vastuksia ei vielä edes käytettäisi. Jossain lämpötilassa vastukset tulevat mukaan ja jossain kompura sammuu ja lämmitys hoidetaan pelkillä vastuksilla.

Minkä ikäinen talo on kyseessä? Eihän tuon VILPin teho kovin kylmään riitä, jos kyse on vanhemmasta talosta, kuten patterilämmityksestä voi arvailla.
 
60-luvun kivitalo, uudet ikkunat, ovet ja patterit. Kuten sanottu, ymmärrän että vastukset tulevat apuun pakkasilla, mutta jos pumppu huutaa 90% päivästä 9kW teholla "vain" -10C pakkasella niin luulisi jossain mättävän. Noilla lukemilla saadaan peruskylmän talvikuukauden kulutukseksi 4500kWh. Onneksi ei sentään ole pörssisähköä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
60-luvun 150 m2 kivitalo voi viedä aikalailla -13 C:ssä. 10 kW ei olisi mikään ihme käyttöveteen ja lämmitykseen. Ko. VILP tuottaa tuolloin vain 6 kW ja olikos sekään vielä sulatuksilla korjattu. Jos se vie vaikkapa 3 kW tuolloin ja vastuksia tarvitaan 4 kW lisäksi, menee siis sähköä 7 kW eli 168 kWh/vrk.

+1-2:ssa energiankulutus puolittuu n. 5 kW paikkeille ja COP voi olla vaikkapa 3,5. Silloin kompura riittää helposti ja vie keskimäärin vain 1,5 kW eli 36 kWh/vrk.
 
Kaipa sen kanssa on sitten vain elettävä ja toivottava, että -10C pakkaset eivät jatkuisi helmikuun loppuun asti. Tulipa tässä opiskeltua koko laitteen sielunelämä kolmen viikon pohdiskelun aikana.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Osaakos tuo kertoa tuottamaansa energiaa? Siitähän näkisi aika hyvin vastaako tilanne alkuunkaan tuota hihasta vetämääni.
 
Valikoita tovin plärättyäni uskon ettei pysty. Näillä keleillä pumppu käy kyllä täydellä teholla, 14,5A useimmiten kun sisäyksikön rajoitin on 15A. Kolmen käyttövuoden jälkeen sähkövastusten käyttösuhde pelkkään pumpun käyntiin nähden on lähes 30%, sanoo huoltovalikko.
 

BBF

Vakionaama
Hiukan liian pieni vilppi vaan tuohon taloon, ei riitä potku. Tuohon voisi laittaa jopa jonkun 16 kW mallin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kolmen käyttövuoden jälkeen sähkövastusten käyttösuhde pelkkään pumpun käyntiin nähden on lähes 30%, sanoo huoltovalikko.
Onpas paljon. Kai tuo on tuotetuista kWh? Vai tunneista?

Varsin alitehoinen mitoitus ellei sitten asetuksissa tai softassa ole jotain hölmöä.

Ikävää, että myyjät usein tarjoavat alitehoisia.
 
Siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta uskon, että laskuri käy heti kun yksikin vastusmoodeista on päällä.

Pumppu on tosiaan myyty talon edelliselle mummo-omistajalle (levätköön rauhassa) ovelta-ovelle-huijareiden toimesta, joten kenties tuo mitoitus on sitten tehty päin mäntyä. Teho on siis 9kW. Enpä tiedä, olisiko tässä sitten fiksua tilata joltain oikealta firmalta 12kW (tai tehokkaampi) pumppu ja toivoa, että se toimisi paremmin. Riippunee siitä saako tuota 3 vuotta vanhaa myytyä eteenpäin johonkin järkevään hintaan, ja kuinka paljon uuden asentaminen sitten maksaisi, kun kaikki pohjatyöt on tehty valmiiksi ja käytännössä pelkät laitteet vaihtuisi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
VILPissä tehot ovat aika vilpillisiä eli pitää aina selvittää tehokäyrä. Ko. laitteelle teho vaihtelee ulkolämpötilan mukaan 5-15 kW ja putoaa nollaan -20 C:ssä. Tuosta pitää sitten ehkä ottaa vielä pois ~10% sulatuksien takia kun ollaan pakkasella tai lähellä nollaa.

Mitenhän kämpälle käy, jos sattuisi tulemaan -25 tai jopa -30 C muutamaksi päiväksi. Ei se 9 kW vastus silloin riittäisi alkuunkaan.

1640077841591.png
 
Meninpä nyt ensimmäistä kertaa mittaamaan kämppäni pinta-alan, ja sainkin varsin eri tulokset mitä esitteessä oli ilmoitettu. Asuinkerroksen pinta-ala on n. 100m2. Kellarin pinta-ala on suunnilleen sama, mutta pattereilla varustetut kellarihuoneet ovat 40m2. Kellari on varastokäytössä, joten niiden patterien termarit ovat pienimmällä asetuksella. Ne eivät lämpene tällä asetuksella, ja ilman niitä kellarin lämpötila on n. 10C pakkaskeleillä. Eli oikeastaan koko ajan lämmitettävää pinta-alaa onkin se 100m2. Tuo aloituksessa mainitsemani 150m2 voisi olla tarkempi lukema, jos lämmittäisin kellaria. 13 seinäpatterin sijaan on vain yläkerran 9 seinäpatteria lämpimänä. Siitä en sitten tiedä, piisaako tuon pumpun teho silloinkaan, jos puhutaan kovemmista pakkasista.
 
Ei ole. Sen verran osaan sanoa, että vetoa ei tunnu ja tosiaan nuo ovet ja ikkunat ja patterit on uusittu muutama vuosi sitten.
 

maukka89

Jäsen
Tuo 47 - 53C käyttövesilämpötila on laitteen oletusarvo. Meidän suihkussa käynnit tiputtaa käyttöveden lämpötilaa n. 10C, ja sillä kestää palautua tuohon 53C arvoon kompuralla näillä keleillä n. 20-30 minuuttia, riippuen pakkasista ja siitä kuinka alas lämpötila putosi Rajaksi olen asettanut 45 min, mutta niin pitkään pumppu ei ole joutunut lämmittämään vielä koskaan, mitä nyt olen pakkasilla sen toimintaa seurannut.

Syy tuohon vastusten huudattamiseen taitaa olla nuo asteminuutit. Heitin lisävastukset pois päältä, ja nyt kompura saavuttaa menovesilämpötilan (45C) yksinäänkin , mutta siihen menee n. 10 minuuttia sulatuksen jälkeen, joka johtaa siihen että asteminuutit kasaantuvat. Näin talvella sulatuksia on 0,5 - 1 per tunti, joten sitä velkaa kertyy ilmeisesti niiden takia melkoisesti, ja velanmaksu alkaa vasta tovin kuluttua sulatuksen loppumisesta, johtaen siihen, että minuutteja menee enemmän miinukselle kuin plussalle, ja velanmaksu keskeytyy uuden sulatuksen takia.

Tuota asteminuuttiarvoahan voi muuttaa, esim. nyt asetin sen -50 tienoille ja kompura sai sen nostettua nollaan. Ilmeisesti nollan jälkeen se alkaa lämmittämään käyttövettä, vaikkei siihen olisi varsinaista tarvetta. Tuo asetettava asteminuuttiarvo liikkuu, onko siitä isoakin haittaa jos se on päässyt lipsahtamaan -400 tienoille ja sen kääntää esim. lukemaan -100? Toki tämä on prosessi jota en jaksaisi joka päivä tehdä.

Eli ilmeisesti syy piilee siinä, että n. -5C alaspäin kompura kyllä jaksaa nostaa menovettä tavoitteeseen, mutta ei tee sitä tarpeeksi nopeasti johtaen vastusten aktivointiin. Harmi vain, että ainoa vaihtoehto pumpun mielestä on kaikki vastukset täydellä teholla.

Tilastoja, taloussähkön osuus n. 15kWh/päivä:

Nollakelit:
18.12. +1C, 49,5kWh
17.12. +1C, 43,5kWh
16.12. +2C, 44,0kWh
15.12. +2C, 45,0kWh

Pakkaskelit:
8.12. -13C 180,5kWh (mitä ihmettä)
7.12. -11C 130,0kWh
6.12. -11C 136,0kWh
5.12. -11C 146kWh

Eli nollakeleillä nuo lukemat ovat mielestäni ihan siedettäviä, lämmitykseen menee 30 - 35kWh päivässä. Sitten kun päästään noihin maltillisiin -11 asteen pakkasiin, niin vastukset huutavat hoosiannaa suurimman osan päivästä, johtaen melkoiseen sähkölaskuun. Missään vaiheessa päivää lämpötila ei ole ollut alle -15C.
Mulla on samanlaisia sähkön kulutuslukemia pelkästään lattialämmitykselle 12kw polarilla nuissa pakkaslukemissa, eikä välttämättä ole vielä talokaan mukavam lämmin. Uusi hirsitalo 147m2 ja 50m2 talli. Ei vain yksinkertaisesti tehot riitä kulutukseen nähden. -7 kun aletaan olla pakkasilla niin 30°c menovesi alka olla vaikea että saisi kompuralla tuotettua.

Nollakeleissäkin pumppu käy jatkuvaan mutta onneksi suht matalila kierroksilla mutta sähkönkulutukset siellä 40-50kwh luokkaa pelkälle lämmitykselle.

vallox 110 ilmanvaihtona talossa
 

BBF

Vakionaama
Mulla on samanlaisia sähkön kulutuslukemia pelkästään lattialämmitykselle 12kw polarilla nuissa pakkaslukemissa, eikä välttämättä ole vielä talokaan mukavam lämmin. Uusi hirsitalo 147m2 ja 50m2 talli. Ei vain yksinkertaisesti tehot riitä kulutukseen nähden.
Varmaan tuo autotalli on liikaa, kyllä 12 kW pumpun pitäisi muuten hyvin riittää. Itsellä kyykkäisi 9 kW pumppu jos yritti ottaa autotallin mukaan, ilmeisesti siinä on huonommin eristetty lattia kun sen paluuvesi oli huomattavan kylmää ja kulutus nousi ihan suhteettomasti. No pieni sähköpatteri hoitaa sinne +12C.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Varmaan tuo autotalli on liikaa, kyllä 12 kW pumpun pitäisi muuten hyvin riittää.
Ei se hyvin riitä 150 m2 hirsitalossa. Tuohan tuottaa -7 C:ssä vain 8 kW ja siitä hyytyy -15 C alle 7 kW ja -20 C 6 kW. Pelkkään taloon rittäisi ehkä -10 - -15 C välille. -7 C:ssä hirsitalo vienee yksin 5-6 kW ja talli loput. Vettäkin pitäisi tehdä.

Ja noissa luvuissa ei ole edes sulatukset mukana, joten saanee vähentää n. 10% tehoista.
 

hko

Jäsen
Eli ilmeisesti syy piilee siinä, että n. -5C alaspäin kompura kyllä jaksaa nostaa menovettä tavoitteeseen, mutta ei tee sitä tarpeeksi nopeasti johtaen vastusten aktivointiin. Harmi vain, että ainoa vaihtoehto pumpun mielestä on kaikki vastukset täydellä teholla.
Ehkä teho ei vaan riitä, kuten muut jo totesivat. Mutta en nyt ole täysin kärryillä että onko kaikki muut syyt jo suljettu pois. Oliko varmistettu seuraavat asiat: 1) laskeeko alin asteminuuttiarvo loputtomasti jos estää sähkövastusten käytön (ja jos niin mistä lämpötilasta alkaen), 2) käykö kompressori täydellä teholla kun laitteisto yrittää palauttaa asteminuuttiarvoa suuremmaksi (toisin sanoen, ei kai joku asetus, esim. 9.6.7, jossain kohtaa rajoita sitä nopeutta jolla asteminuuttiarvo palautuu), 3) ei kai asteminuutit jossain tilanteessa "hyppää" suoraan siihen arvoon, jossa vastukset tulee mukaan (tämä on ilmeisesti mahdollista esim. asetuksen 9.3.13 ansiosta, ehkä suuremmalla todennäköisyydellä jos ei ole puskurivaraajaa)?

Se ei ole (välttämättä) ongelma että asteminuutit välillä käy jossain -400 tienoilla tai jopa -800 (mulla on toki eri laitteisto mutta normaalisti mulla asteminuutit seilaa -300 ... -180 alueella paitsi kun tarvitaan paljon käyttövettä niin sitten saattaa tipahtaa -700 tienoille tai alle riippuen kuinka kylmää on ulkona, ja senpä takia olen asettanut että vastukset otetaan käyttöön vasta n. -1000DM kohdalla) mutta jos alin arvo laskee koko ajan, vaikka välillä käykin korkeampana, niin se on ongelma.

En tiedä miten tuo sinun laitteistosi käytännössä toimii, mutta jos asteminuuttiarvon muuttaa manuaalisesti -400:sta -100:aan niin se voi olla sama kuin että sanoisi kompressorille että "lopeta täydellä teholla käynti ja ota rennommin". En siis usko että niin kannattaa tehdä.

Mainitsit, miten usein sulatukset tapahtuvat. En tiedä mikä tuolle laitteistolle on normaalia, mutta sulatuslogiikkaankin on siinä kaksi vaihtoehtoa. Luulisi tietysti että se olisi asennuksen jäljiltä suomen oloihin järkevästi valittu.
 

burmanm

Vakionaama
Ei se hyvin riitä 150 m2 hirsitalossa. Tuohan tuottaa -7 C:ssä vain 8 kW ja siitä hyytyy -15 C alle 7 kW ja -20 C 6 kW. Pelkkään taloon rittäisi ehkä -10 - -15 C välille. -7 C:ssä hirsitalo vienee yksin 5-6 kW ja talli loput. Vettäkin pitäisi tehdä.

Tuuleeko uudessa hirsitalossa (kuten kirjoittaja sanoi) edelleen läpi vai mistä tuollaiset lukemat lämmitykseen? Eihän -7C:ssä mene tällaisessa 2010 rakennetussakaan talossa kuin alle 3kW lämmitykseen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuuleeko uudessa hirsitalossa (kuten kirjoittaja sanoi) edelleen läpi vai mistä tuollaiset lukemat lämmitykseen? Eihän -7C:ssä mene tällaisessa 2010 rakennetussakaan talossa kuin alle 3kW lämmitykseen.
Ei sieltä tuule läpi, mutta massiivipuu on surkea eriste nykyaikana. 204 mm hirsi vastaa U-arvoltaan puurunkoista taloa, jossa 60 mm villaa seinissä. Nykyään laitetaan yleensä 250 mm ja 70-luvullakin laitettiin yleensä 150 mm. 1975 vaadittiin kevyiden seinien U-arvoksi 0,4, joka vastaa n. 100 mm silloisilla villoilla, mutta vaikkapa tässä meidän -76 talossa seinien U-arvo 0,29.

150 m2 talossa ulkoseinää voi olla suunnilleen 150 m2. 250 mm villoilla U-arvo on n. 0,15 ja 204 mm hirrellä 0,53. Erotus 0,38 ja 57 W/K 150 m2:lle. -7 C:ssä energiaa menee silloin 1,5 kW enemmän seinän läpi.

Jos teillä menee 150 m2 2010 talossa -7 C:ssä lämmitykseen energiaan alle 3 kW, on se kyllä keskimääräistä paremmin eristetty.
 

mobbe

Vakionaama
Tuo 3 kw -7 pakkasessa pätee myös -76 vuoden taloon kun neliöitä 100 sisältäpäin 13mm lastulevy 12mm huokolevy höyrynsulkupaperi 100+50mm villaa 15mm tuulensuojalevy ilmarako ja ulkovuorilauta ilma vaihtuu vaikka ei aivan harakanpesä ole
 

kakesa

Aktiivinen jäsen
Tuo 47 - 53C käyttövesilämpötila on laitteen oletusarvo. Meidän suihkussa käynnit tiputtaa käyttöveden lämpötilaa n. 10C, ja sillä kestää palautua tuohon 53C arvoon kompuralla näillä keleillä n. 20-30 minuuttia, riippuen pakkasista ja siitä kuinka alas lämpötila putosi Rajaksi olen asettanut 45 min, mutta niin pitkään pumppu ei ole joutunut lämmittämään vielä koskaan, mitä nyt olen pakkasilla sen toimintaa seurannut.

Syy tuohon vastusten huudattamiseen taitaa olla nuo asteminuutit. Heitin lisävastukset pois päältä, ja nyt kompura saavuttaa menovesilämpötilan (45C) yksinäänkin , mutta siihen menee n. 10 minuuttia sulatuksen jälkeen, joka johtaa siihen että asteminuutit kasaantuvat. Näin talvella sulatuksia on 0,5 - 1 per tunti, joten sitä velkaa kertyy ilmeisesti niiden takia melkoisesti, ja velanmaksu alkaa vasta tovin kuluttua sulatuksen loppumisesta, johtaen siihen, että minuutteja menee enemmän miinukselle kuin plussalle, ja velanmaksu keskeytyy uuden sulatuksen takia.

Tuota asteminuuttiarvoahan voi muuttaa, esim. nyt asetin sen -50 tienoille ja kompura sai sen nostettua nollaan. Ilmeisesti nollan jälkeen se alkaa lämmittämään käyttövettä, vaikkei siihen olisi varsinaista tarvetta. Tuo asetettava asteminuuttiarvo liikkuu, onko siitä isoakin haittaa jos se on päässyt lipsahtamaan -400 tienoille ja sen kääntää esim. lukemaan -100? Toki tämä on prosessi jota en jaksaisi joka päivä tehdä.

Eli ilmeisesti syy piilee siinä, että n. -5C alaspäin kompura kyllä jaksaa nostaa menovettä tavoitteeseen, mutta ei tee sitä tarpeeksi nopeasti johtaen vastusten aktivointiin. Harmi vain, että ainoa vaihtoehto pumpun mielestä on kaikki vastukset täydellä teholla.

Tilastoja, taloussähkön osuus n. 15kWh/päivä:

Nollakelit:
18.12. +1C, 49,5kWh
17.12. +1C, 43,5kWh
16.12. +2C, 44,0kWh
15.12. +2C, 45,0kWh

Pakkaskelit:
8.12. -13C 180,5kWh (mitä ihmettä)
7.12. -11C 130,0kWh
6.12. -11C 136,0kWh
5.12. -11C 146kWh

Eli nollakeleillä nuo lukemat ovat mielestäni ihan siedettäviä, lämmitykseen menee 30 - 35kWh päivässä. Sitten kun päästään noihin maltillisiin -11 asteen pakkasiin, niin vastukset huutavat hoosiannaa suurimman osan päivästä, johtaen melkoiseen sähkölaskuun. Missään vaiheessa päivää lämpötila ei ole ollut alle -15C.
Aikamoiset kulutuslukemat ja vieläpä uusituilla pattereilla.
Tässä mun Fujitsu 11kw, kulutus verrokkina( sis lkv, taloussähkön ja kahden auton lämmitykset), 1-lehtiset patterit. lämmitykseen pyynti meno+52, lkv pyynti +53.
-0, 55-60 kw
-13, 97-118kw
Huippuna -23--28, 150kw
0-keleillä joo ihan siedettäviä lkemia sulla mutta sähköä haukkaa rajusti kylmillä keleillä. Fujitsu pukkaa vielä yksin kompressorilla -20 asti lämpöä.
 

maukka89

Jäsen
Ei sieltä tuule läpi, mutta massiivipuu on surkea eriste nykyaikana. 204 mm hirsi vastaa U-arvoltaan puurunkoista taloa, jossa 60 mm villaa seinissä. Nykyään laitetaan yleensä 250 mm ja 70-luvullakin laitettiin yleensä 150 mm. 1975 vaadittiin kevyiden seinien U-arvoksi 0,4, joka vastaa n. 100 mm silloisilla villoilla, mutta vaikkapa tässä meidän -76 talossa seinien U-arvo 0,29.

150 m2 talossa ulkoseinää voi olla suunnilleen 150 m2. 250 mm villoilla U-arvo on n. 0,15 ja 204 mm hirrellä 0,53. Erotus 0,38 ja 57 W/K 150 m2:lle. -7 C:ssä energiaa menee silloin 1,5 kW enemmän seinän läpi.

Jos teillä menee 150 m2 2010 talossa -7 C:ssä lämmitykseen energiaan alle 3 kW, on se kyllä keskimääräistä paremmin eristetty.
Kyllähän se puu selvästi eristää huonommin, lämpökameralla kun seiniä ja nurkkia katsoo niin onhan siinä vain eroa. Varsinkin jos seinä ei saa kunnolla lämpöä niin alkaa nåkymään, huomannut tuossa että varsinkin nurkkiin pitäisi saada enempi lämpöä, lattialämmitysputki olisi saanut kiertää hieman lähempänä seinää nurkissa. Kyllähän se talo lämpenee mutta tarkottaa sitä että -25 on kaikki vastukset pelissä ja aika rajut on kulutukset. Onhan se selvää että vilp nyt on muutenkin huonompi kapistus kun ollaan tuolla -20, kun verrataan maalämpöön. Pienillä pakkasilla sen toivoisi pelata niin että sähköyhtiö ei liikaa muistuttaisi.
Talli ja kanaalihan syö minun kohteessa pumppua, välillä olen sulkenut kierrot sinne niin huomaa eron, eli alkaa antamaan hieman paremmin lämpösempää vettä kiertoon ja paluuvesi nousee. Pumppun käynti ei kylläkään rauhoitu jos ollaan esim yli -15.

Tuossa miettinyt eroa esim jos olisi 16kw mutta eikös se ilmasta samanlailla yritä tuottaa lämpöä että olisiko mitään hyötyä loppujen lopuksi
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuossa miettinyt eroa esim jos olisi 16kw mutta eikös se ilmasta samanlailla yritä tuottaa lämpöä että olisiko mitään hyötyä loppujen lopuksi
Tuottaahan tuo pakkasilla 3 kW enemmän kuin 12 kW F2120 sarjassa. Sitten on muilla merkeillä VILPejä, joissa teho ei laske kuin lehmän häntä pakkasten kiristyessä. Panasonicin 9 kW tuottaa -20 C:ssä yhtä paljon kuin F2120 16 kW malli.
 
Optimoinnilla sain nyt eilisen kulutuksen lukemaan 94kWh -13C pakkasilla. Siedettävä lukema mielestäni, varmaan joku tuollainen 11kW Panasonic voisi olla parempi vaihtoehto, mutta jos tuo Mitsu pystyy pitämään nuo kulutuslukemat -15C keleihin asti niin olen tyytyväinen ja poltan kompuran mielummin loppuun enkä vaihda tehokkaampaan, menee takaisinmaksuaika melkoiseksi.

Vastukset käyvät edelleen, mutta kovin vähän aikaa kerrallaan (10 min per käynnistyssykli, käynnistyy ehkä tunnein välein). Mututuntumalta heittäisin, että ne eivät kerkiä edes kunnolla lämpiämään ennen kuin kytkeytyvät pois päältä, mutta kaipa Mitsun automatiikka tietää paremmin. Ainakin talo on lämmin ja sähkölasku alle kympin per päivä.
 

burmanm

Vakionaama
Siedettävä lukema mielestäni, varmaan joku tuollainen 11kW Panasonic voisi olla parempi vaihtoehto, mutta jos tuo Mitsu pystyy pitämään nuo kulutuslukemat -15C keleihin asti niin olen tyytyväinen ja poltan kompuran mielummin loppuun enkä vaihda tehokkaampaan, menee takaisinmaksuaika melkoiseksi.

Juuri näin. Tosin sen mitä aiemmista viesteistä ymmärsin, niin käyttövedenlämmitys syö aika paljon itse talon lämmityksestä. Jos sen saisi pois kompuralta kylmimmillä keleillä, niin ilmeisesti talokin lämpeäisi pidemmälle.
 
Back
Ylös Bottom