Sähkönkulutuksia Ok-taloista

Vedomas

Jäsen
Millaisia kulutuksia muilla on ok-taloissa 2020-2021? Olisi kiva tietää miten "pahoja" nämä omat kulutukset on.

Meillä esim.:
- marraskuu 2020 768kwh
- joulukuu 2020 896kwh
- tammikuu 2021 1160kwh
- marraskuu 2021 891kwh

Tässä siis kaikki sähkö mitä menee, ilman mitään erittelyjä koska erillisiä mittareita ei laitteille ole. Todellinen kulutus myös siinä mielessä että ei ole aurinkopaneeleja tai tule osa sähköstä roikalla naapurista tms ;)

Talo 100m2 ja huonekorkeus 2,65m.
Rak.vuosi 2018 ja sijaitsee Pirkanmaalla.
Lämmityslaitteina Nibe F470 + Mitsu ln25.
Sisälämpötila n.23-23,5. Asujia 2kpl.
 
Viimeksi muokattu:
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Sisälämpötila vaikuttaa yllättävän paljon. Olen huomannut ILPilllä että selkeä ero kulutuksessa onko sisällä 20,7 astetta vai 21,5 astetta.
Uskalla edes kuvitella paljonko 24 kuluttaisi tässä vanhemmassa talossa. Onneksi ei ole tarvetta moiselle lämpötilalle.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Millaisia kulutuksia muilla on ok-taloissa 2020-2021? Olisi kiva tietää miten "pahoja" nämä omat kulutukset on.

Meillä esim.:
- marraskuu 2020 768kwh
- joulukuu 2020 896kwh
- tammikuu 2021 1160kwh
- marraskuu 2021 891kwh

Talo 100m2 ja huonekorkeus 2,65m.
Rak.vuosi 2018 ja sijaitsee Pirkanmaalla.
Lämmityslaitteina Nibe F470 + Mitsu ln25.
Sisälämpötila n.23-24. Asujia 2kpl.

Nuo kulutukset ei ole millään mittarilla pahoja. Talosi on sen verran uusi että eristyksissä ei ole enää säästelty ja se näkyy.
 

Vedomas

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Nuo kulutukset ei ole millään mittarilla pahoja. Talosi on sen verran uusi että eristyksissä ei ole enää säästelty ja se näkyy.
Se on mukava kuulla että vaikuttavat kohtuullisilta kulutuksilta. Seinissä on lasivillaa levyinä 25cm ja puhallusvillaa(sellu) yläpohjassa noin 40-45cm.
 
Viimeksi muokattu:

Vedomas

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Sisälämpötila vaikuttaa yllättävän paljon. Olen huomannut ILPilllä että selkeä ero kulutuksessa onko sisällä 20,7 astetta vai 21,5 astetta.
Uskalla edes kuvitella paljonko 24 kuluttaisi tässä vanhemmassa talossa. Onneksi ei ole tarvetta moiselle lämpötilalle.
Kiitos vinkistä, voisin yrittää tiputtaa lämpötilaa hieman ja seurailla miten se vaikuttaa kulutukseen.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Meillä:
- marraskuu 2020 1105 kwh
- joulukuu 2020 1283 kwh
- tammikuu 2021 1481 kwh
- marraskuu 2021 1263 kwh

Talo 280 m2 ja huonekorkeus 1. krs 3,0 m / 2. krs 2,8 m.
Rak.vuosi 2019 (aloitettu 2012-2013) ja sijaitsee Pirkanmaalla.
Lämmityslaitteena Jämä inverter 16 kW (Nibe F1155) + 500 l erillisvaraaja. Takka leivinuunilla tunnelmaan ja ruuanlaittoon lähinnä joulun kieppeillä.
Sisälämpötila n.22,5-23
Asujia 2+3 kpl.

Juuri tuossa laskeskelin, että kaikenlaiset sähkölämmityslaitteet talven aikana nostaa kuukaisukulutuksia muutamalla sadalla kWh:lla. Erillistä mittarointia ei ole, mutta lämmityskaapelia on parin vesijohdon kyljessä 10 m + 3 m = 130 W, vesikaivossa 500 W pakkasvahti, tallin teknisessä tilassa 1000 W sähköpatteri pakkasvahtina, auton sisälämppäri + lohko 3000 W. Ei noi tietenkään 24h ole päällä, mutta nopeasti voisi laskea että 5-10 kWh/vrk tulisi lisää noista -> 150-300 kWh/kk "ylimääräistä" pakkasista tietenkin riippuen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
vesijohdon kyljessä 10 m + 3 m = 130 W, vesikaivossa 500 W pakkasvahti,
Onko nuo tarpeen ja vievätkö sähköä? Meillä tuo nykyään pohjavesilämmityksen porakaivo on ollut -76 saakka ilman pakkasvahtia ja saattolämmitystä. Putket alle 1 m syvyydessä ja kaivon suojana yksi betonirengas ilman eristeitä. Ei tuo tietääkseni koskaan jäätynyt ole, vaikka on useasti ollut yli viikon käyttämättä talvella.

90-luvun alussa porattiin juomavesikaivo toiseen kämppään. Ei sekään syvälle tullut ja mitään lämmitystä ei laitettu.

Molemmissa kallio n. 1 m syvyydellä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Onko nuo tarpeen ja vievätkö sähköä? Meillä tuo nykyään pohjavesilämmityksen porakaivo on ollut -76 saakka ilman pakkasvahtia ja saattolämmitystä. Putket alle 1 m syvyydessä ja kaivon suojana yksi betonirengas ilman eristeitä. Ei tuo tietääkseni koskaan jäätynyt ole, vaikka on useasti ollut yli viikon käyttämättä talvella.

90-luvun alussa porattiin juomavesikaivo toiseen kämppään. Ei sekään syvälle tullut ja mitään lämmitystä ei laitettu.

Molemmissa kallio n. 1 m syvyydellä.

Tuo vesikaivon vahti varmaan onkin hätävarjelun liioittelua. Ehkä 1 metri maan alla kaivon pohja, muovinen ilmaeristeinen rengas + kansi, lisäksi rengas eristetty ulkoa 50mm urtsilevyillä ja kannen alla vielä 100 mm ylimääräinen urtsikansi. Voisihan tuon koittaa sammuttaa ja katsoa mitä tapahtuu. Luultavasti ei mitään.

3 metrin lämmityskaapeli pitää vedensuodattimen huuhteluputken sulana kun se kulkee ulkoseinää pitkin sadevesiviemäriin. Sitä ohjaa erillinen termostaatti joka kytkee sille sähkön kun ulkona alle +1C, kaapeli on vielä itsesäätyvä. Tuo on pakollinen, muuten saattaa syntyä vedenpaisumus tekniseen tilaan jos putki pääsee jäätymään umpeen.

10 metrin lämmityskaapeli on nyt ollut kovilla pakkasilla tarpeen, lämmittää kylmässä kellarissa kulkevaa runkovesijohtoputkea. Tuo oli jäätynyt kuun alussa kun oltiin viikonloppu muualla, jäätynyt kohta oli metallinen T-haara josta lähtee joustoletku vesipostille. Tuonkin jos paremmin eristäisi, ei jäätymisvaaraa ehkä syntyisi ja lämmityksen voisi jättää pois. Tuo pitkä klämmityskaapeli oli jäännös rakennusaikaisesta jäätymisenestosta eli turhan pitkä pätkä tuohon käyttöön muutenkin eikä sillä ole erillistä ohjausta, itsesäätyvä se kyllä on.

Turhia kulutuksia (tuota 3 metrin pätkää lukuunottamatta) luultavasti, tuon 10 metrin lämmityskaapelinkin voisi korvata jollain 1,5 metrin nysällä tai sitten käärimällä vesijohdon liitoksineen armaflexin sisään jota sitäkin löytyy rulla 19 mm paksuista tavaraa. Kerkiäisi vaan askartelemaan :)
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ehkä 1 metri maan alla kaivon pohja, muovinen ilmaeristeinen rengas + kansi, lisäksi rengas eristetty ulkoa 50mm urtsilevyillä ja kannen alla vielä 100 mm ylimääräinen urtsikansi.
Meillä tuossa ei ole mitään eristeitä. Rengas ei taida olla edes metriä ja kansi on maata korkeammalla. Rengas on iso, ainakin metrin halkaisijaltaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
-marras 2020 917kWh
-joulu 2020 1068kWh
-tammi 2021 1191kWh
-marras 2021 1003kWh

Maalämpö 165 m2 jossa 4 ihmistä
 

Hempuli

Töllintunaaja
-marras 2020 623kWh
-joulu 2020 831kWh
-tammi 2021 1323kWh
-marras 2021 858kWh

Vilp, 8x10m okt 50-luku (asuin- ja kellarikrs), 2 hlöä, kiuas/pata klapeilla (ei mukana kWh:ssa)
 

Vedomas

Jäsen
Kylläpä pököllä ja Hempulilla menee vähän sähköä. Kai sitä pitää jotenkin yrittää saada omaakin kulutusta alemmas. Ehkä se sitten on huonelämmön laskua yritettävä ja suihkuaikoja lyhennettävä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kylläpä pököllä ja Hempulilla menee vähän sähköä. Kai sitä pitää jotenkin yrittää saada omaakin kulutusta alemmas. Ehkä se sitten on huonelämmön laskua yritettävä ja suihkuaikoja lyhennettävä.
Pitää huomioida, että PILP lähtee aika kovasti takamatkalta, kun se raitisilma pitää lämmittää kanssa. LTO-ilmanvaihtokoneella pääosa tuloilman lämmityksesta menee pelkillä puhaltimilla ja lämmönvaihtimella.... kun taas PILP:llä lämpö tehdään kompuralla tai vastuksilla puhallinten lisäksi.
 

sulo_s

Vakionaama
Siinä vähän malliksi eritasoista kulutusta, paikkakin vähän pohjoisemmassa eli oulunseudulla

-marras 2020 1217kWh
-joulu 2020 1708kWh
-tammi 2021 2396kWh
-marras 2021 1403kWh

Nyt joulukuussa on mennyt jo 350kWh enempi kuin viime joulukuussa tähän aikaan.
Minä maksan kaikesta sähköstä, joten kulutuksetkin kaikkesta ilman erittelyitä.

Vanha -79 rakennettu n.155m2, vilppinä ES 12
 

Filvas

Jäsen
Talo on Helsingin seudulla iloiselta 90-luvulta. Lämpimiä neliöitä noin 200. Lämmitys on betoniin valettu lattialämmitys plus kaksi ilmalämpöpumppua. Talo on kahdessa kerroksessa ja ilmanvaihtoa hoitaa nykyään Vallox 145 MV.

Sähköä on kulunut seuraavasti:

- marraskuu 2020 2316 kWh (ilman sähköautoa n. 1866)
- joulukuu 2020 2580 kWh (ilman sähköautoa n. 2130)
- tammikuu 2021 3555 kWh :p (ilman sähköautoa n. 3105)
- marraskuu 2021 2400 kWh (ilman sähköautoa n. 1950)

21 tammikuussa levisi toinen ilppi, piti kaivaa kattolämmitys naftaliinista ja siitä tuli muutama sata kWh sakkoa.

Toinen mistä tulee sakkoa ihan joka kuukaudelle on sähköauto, jota ladataan keskimäärin n. 450 kWh kuussa. Laskennallinen vähennys sulkeissa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Koko kiinteistön kulutus mulla tuossa.

Tässä tältä vuodelta per kuukausi = MLP-kulutus / kiinteistön kokonaiskulutus ~%-osuus mlp/kokonais (kuukauden mitattu keskiulkolämpötila):

01 = 752 / 1481,17 ~51% (-6,7 C)
02 = 835 / 1578,75 ~53% (-10,6 C)
03 = 707 / 1305,94 ~54% (-3,1 C)
04 = 539 / 949,01 ~57% ( +3,1 C)
05 = 338 / 686,91 ~49% (+9,8 C)
06 = 166 / 452,21 ~37% (+20,2 C)
07 = 154 / 536,92 ~29% (+21,0 C)
08 = 219 / 610,31 ~36% (+15,1 C)
09 = 361 / 749,70 ~48% (+7,8 C)
10 = 562 / 894,06 ~63% (+5,9 C)
11 = 590 / 1263,54 ~47% (-1,4 C)
 

pökö

Kaivo jäässä
Nyt joulukuussa on mennyt jo 350kWh enempi kuin viime joulukuussa tähän aikaan.
Meillä mennyt nyt n.200 kWh viime joulukuuta enempi. Keskilämmöissä 21-joulukuu on viitisen astetta kylmempi.
Tänä vuonna näkyisi 10 000 kWh ylittyvän ekaa kertaa maalämmön aikana
 

Apulanta

Jäsen
Laitetaan omastakin maalämpö 2016 talosta dataa

-marras 2020 918 kWh
-joulu 2020 925 kWh
-tammi 2021 1266 kWh
-marras 2021 970 kWh


145 m2 2 ihmistä..
Sisälämpötila n.22,5-23

 

Liitteet

  • Talo.JPG
    Talo.JPG
    82,1 KB · Katsottu: 512

Hempuli

Töllintunaaja
Kylläpä pököllä ja Hempulilla menee vähän sähköä. Kai sitä pitää jotenkin yrittää saada omaakin kulutusta alemmas. Ehkä se sitten on huonelämmön laskua yritettävä ja suihkuaikoja lyhennettävä.
En paljoa perustaisi sähkön säästöstä asumismukavuudesta tinkien, on enempi sellaista marginaalijuttua. Rahan säästö siirtoyhtiön perusmaksun ja ulkoilman pakkasen kuluttaman jälkeen ei ole suhteessa kovin iso. Minusta riittää, kun tietää jollakin hehtaarilla, mihin energiaa kuluu, jolloin lähes automaattisesti kulutus ja hyöty pysyy linjassa. Mutta joulukuu 2021 tulee lyömään ihan kovat pohjat tai oikeastaan huiput.
 

Large

Aktiivinen jäsen
1/20 1219kWh
2/20 1199kWh
3/20 1195kWh
11/20 1026kWh
12/20 1107kWh
Vuosi 2020 kokonaiskulutus 10264kWh. Keskilämpötila 6,8°C.

1/21 1374kWh
2/21 1369kWh
3/21 1221kWh
11/21 1048kWh
12/21 27.12. mennessä 1308kWh
Vuosi 2021 kokonaiskulutus 27.12. asti 10523kWh. Keskilämpötila 5,3°C.

Lukemat saatu Carunan palvelusta ja sisältävät kaiken sähkönkäytön. Oktn asunpinta-ala 190m² ja sisälämpötila 21-22°C, viileä (5-10°C)autotalli 35m². 70-luvun talo ja eristeet, esim. ulkoseinissä 100mm kivivillaa. Nibe F1255 3-12 ja alkuperäiset patterit.
 

Vedomas

Jäsen
En paljoa perustaisi sähkön säästöstä asumismukavuudesta tinkien, on enempi sellaista marginaalijuttua. Rahan säästö siirtoyhtiön perusmaksun ja ulkoilman pakkasen kuluttaman jälkeen ei ole suhteessa kovin iso. Minusta riittää, kun tietää jollakin hehtaarilla, mihin energiaa kuluu, jolloin lähes automaattisesti kulutus ja hyöty pysyy linjassa. Mutta joulukuu 2021 tulee lyömään ihan kovat pohjat tai oikeastaan huiput.
Tämä on kyllä totta. En ajatellut ruveta palelemaan muutaman euron vuoksi :)

Taloa suunnitellessa yritin laskeskella että mitkä olisi järkevimmät vaihtoehdot talon eristyksen ja lämmityslaitteiden suhteen, ajatellen kokonaiskustannuksia laitteiden hinnat huomioiden. Eli ajatuksena ei ollut tehdä passiivitaloa tms tai valita lämmityslaitteita jotka olisivat käyttökulutukseltaan halvimmat, vaan valita nimenomaan kokonaishinnaltaan laitteiden käyttöaikana halvimmat ratkaisut. Näyttää siltä että ei kauheasti mennyt metsään onneksi. Moni suositteli esim. takan tekoa, mutta sitä ei kyllä saa kannattavaksi millään (itse kun yritän laskea kaikki mahdolliset kulut mukaan, myös ne "piilokulut").
 
Viimeksi muokattu:

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Sisälämpötila vaikuttaa yllättävän paljon. Olen huomannut ILPilllä että selkeä ero kulutuksessa onko sisällä 20,7 astetta vai 21,5 astetta.
Uskalla edes kuvitella paljonko 24 kuluttaisi tässä vanhemmassa talossa. Onneksi ei ole tarvetta moiselle lämpötilalle.
Tämä pätee ainakin lauhoilla keleillä. Sydäntalvella taas on mielestäni hyvä pitää normaalioloissa pyyntiä&huonelämpötilaa vähän ylempänä kuin millä pärjäisi, jotta kovemman pakkasjakson yli pääsee ilpin voimin ilman tukilämmitystä (tässä tapauksessa suorasähkö) ja sisälämpötilan laskematta kohtuuttoman alas. Ilpille on kuitenkin kovalla pakkasella helpompaa ylläpitää jo olemassaolevaa lämpötasoa tai hidastaa sen laskua kuin pyrkiä nostamaan sitä siinä vaiheessa, kun se jo on päässyt tippumaan liian alas. Näin sen ainakin omassa -75 rakennetussa talossani koen. Ehkä vähän makuasia?
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Tässäpä nämä omat kulutukset 2020 ja 2021 (27.12. asti):

C05CEE17-D23D-41C7-87A0-5DDCF191E940.jpeg2BE39149-EDDB-4F89-B5DE-4594F63E440E.jpeg
- Sijainti Oulu
- -75 rakennettu tiiliverhoiltu talo yhdessä kerroksessa
- 145 lämmintä neliötä, vähän puolikylmää varastotilaa pattereilla,
- Kylppärin lattialämmitys ja käyttövesivaraaja yösähköllä
- 2 asujaa
- Sähkösauna ollut käytössä vaihtelevasti, mutta viime aikoina pääosin kerta viikkoon
- 2* Panasonic NZ 35 ilmalämpöpumppua
- 2020 tammikuussa melkein puoli kuuta meni suoralla sähköllä kun ilp hajosi vuodenvaihteessa.
- Ei puunpolttoa
- Alkuperäiset eristeet seinissä
- Ikkunat ja ulko-ovi uusittu
- Puhallusvillaa lisätty välikatolle 2019 syksyllä.
- Sisälämpötila vaihtelee vuodenajan ja kelin mukaan. Ilppejä ei ole käytetty jäähdytykseen, kesäisin sisälämpötila pääasiassa välillä 22-26. Kaikkein kuumimpina jaksoina käynyt max 28:ssa. Syksyisin ja loppukeväästä lämpöjä pidetty välillä 18-20 astetta, talvisin pääosin välillä 20-22. Kovimpina pakkasjaksoina (selvästi alle -20 astetta) annettu sisälämpötilan laskea suosiolla alle 20 asteen muuttamatta pumppujen pyyntiä.

Pakko laittaa vertailun vuoksi myös nämä 2018 ja 2019 -vuosien graafit kun ei vielä ollut kuin 1 vanha ilp ja patterit aktiivikäytössä (ja välikatolla vähemmän eristettä).
74673E90-638A-4201-8C50-12C2665A6079.jpegBA5FEF7D-0DD8-40BC-967B-33D7D370DA42.jpeg

Kokonaiskulutukset:
2018: 23639,49 kWh
2019: 22858,53 kWh
2020: 15969,70 kWh
2021: 18728,87 kWh (27.12. asti)
 
Viimeksi muokattu:

Koelli

Aktiivinen jäsen
139m2 OKT 1krs, 2 asukasta, 2x ILP. Rak. vuosi - 85.

-2020 marraskuu 974 kWh
-2020 joulukuu 1008 kWh
-2021 tammikuu 1196 kWh
-2021marraskuu 855 kWh
 

pelzi_

Vakionaama
Talo on tyyppinsä edustajana suurehko 2-kerroksinen 5" puruseinillä 50-luvulta, lisäksi kellarissa pesutilat ja takkahuone. 1. kerroksessa sisäpuolinen 50mm lisäeristys. Kellarissa 50mm sisäpuolinen eriste ja korkea kivijalka ulkoa eristämättä. Yksi asukas, osa-aikaisesti.

Lisäksi n. 80m2 autotalli 4" puruseinillä ja piharakennus jossa vähän lämmitystä keväisin ja syksyisin ettei tavarat kostu, pakkasilla kylmillään.

Sijainti Etelä-Karjala. Viimeinen sarake keskilämpötila.

2018 31741kWh, 4.5°C
2019 26993kWh, 4.6°C
2020 20997kWh, 5.9°C
2021 21231kWh, 4.2°C (28.12 asti)

Jo 2018 oli hankittu ekat 3 ilppiä, en muista oliko ne jo 2018 tammikuussa kaikki kolme päällä. Pari ainakin. 2020 alkaen on käytössä 5 ilppiä. Lisää täytyisi laittaa, koska täällä riittää pakkasia.

Hupisähköä menee alimmillaan 677kWh kesäisin, sis. kellarinlämmitys ym. vuoden ympäri kuluttajat. Erillistä mittausta lämmitykselle ei ole, kun sitä on monessa ryhmäkeskuksessa sekaisin muun kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Meillä esim.:
- marraskuu 2020 982 kwh
- joulukuu 2020 1162kwh
- tammikuu 2021 1395kwh
- marraskuu 2021 1073kwh

Talo vuodelta 1975, lämmin pinta-ala 150 m2, L-Ässä vuodelta 2007
 

kakesa

Aktiivinen jäsen
Rv. -1981 1krs talo 132 neliötä.
Fujitsu vilp, 1-lehtiset patterit. Mitsu ilp.
Syyskuu 915kw
Loka 1242kw
Marras 1919kw
Ja tosi kylmä Joulukuu n. 3000kw
Tätä ennen ilp+ puukeskuslämmitys
Vuosikulutus n. 11000kw.
Kaikissa luvuissa taloussähkö mukana+2 auton lämmitykset.
Vilpillä näyttäis tuplaantuvan kulutus. Patterien vaihto alkamassa ihan lähiviikkoina. Mielenkiinnolla odotan, kuinka vaikuttaa sähkönkulutukseen.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Meillä. Uusimaa.
- marraskuu 2020 926kwh
- joulukuu 2020 1197kwh
- tammikuu 2021 1453kwh
- marraskuu 2021 979kwh
Puuta 0 Kg. Ei muita lämmönlähteitä.

Talo vuodelta 2018 lämmin pinta-ala 236 m2 / 700m3, mlp AIT 9. Sisälämpötila kaikilla vähintään 23C.
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Millaisia kulutuksia muilla on ok-taloissa 2020-2021? Olisi kiva tietää miten "pahoja" nämä omat kulutukset on.

Meillä esim.:
- marraskuu 2020 768kwh
- joulukuu 2020 896kwh
- tammikuu 2021 1160kwh
- marraskuu 2021 891kwh

Tässä siis kaikki sähkö mitä menee, ilman mitään erittelyjä koska erillisiä mittareita ei laitteille ole.

Talo 100m2 ja huonekorkeus 2,65m.
Rak.vuosi 2018 ja sijaitsee Pirkanmaalla.
Lämmityslaitteina Nibe F470 + Mitsu ln25.
Sisälämpötila n.23-23,5. Asujia 2kpl.
Nuo kulutukset ei ole millään mittarilla pahoja. Talosi on sen verran uusi että eristyksissä ei ole enää säästelty ja se näkyy.

Samana 2018 vuonna tehty talo kuin minulla. Sama sisälämpötila kuin minulla. Tässä 100 m2 /265 m3 talossa kaksi erillistä lämpöpumppua. Mutta silti jos vertaa kulutettu sähkö vaikka marraskuu 2021, kWh / lämmitettävä m3. Ero on suuri, 1.4 kWh / m3 < - > 3.36 kWh / m3 ? 2.4 kertaa enemmän käytetty sähkö / m3 tuossa 100 m2 talossa. Vain laskenko nyt jotenkin metsään ?
 

kaihakki

Vakionaama
On kyllä tosi pieniä kulutuksia porukoilla.
Tein nyt ekaa kertaa energiavirtauskaavion meidän taloudesta. Aika tarkkaan pystyi tekemään, kun on kwh mittareita ja polluja pari kappaletta.
Patteriverkostoon menevässä linjassa on pollucom, joten kämpän varsinaisen lämmönkulutuksen saa sillä tarkkuudella, kun pollu näyttää.
Vuonna 2020 kämpän lämmitys oli n. 14000 kwh. Käyttöveden lämmitys oli suuri; n. 5000 kwh.
Noista voisi lähteä laskemaan seuraavana VILPin hankintaa, jahka Ultista aika jättää.
Vuosi 2020 on meidän historian pienin kulutus 32 vuoteen ja ei edusta ns. "normaalivuotta".
Lähtölukuna voisi ehkä pitää 22000 kwh. Ensi vuoden sopparissa sähkön hinta kaikkineen on n. 15 snt per kwh, joten suoralla sähköllä maksettaisiin n. 3300 euroa vuodessa. Jos nyt päästäisiin uudella koneella vuosi coppi lukuun 2,5 ja teho riittäisi koko kulutukseen ilman vastuksia, niin säästö olisi n. 2000 euroa vuodessa. tuollaisella n. 5000 euroa Panalla TMA olisi n. 2,5 vuotta. Ei paha.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eli ajatuksena ei ollut tehdä passiivitaloa tms tai valita lämmityslaitteita jotka olisivat käyttökulutukseltaan halvimmat, vaan valita nimenomaan kokonaishinnaltaan laitteiden käyttöaikana halvimmat ratkaisut. Näyttää siltä että ei kauheasti mennyt metsään onneksi. Moni suositteli takan tekoa, mutta sitä ei kyllä saa kannattavaksi millään (itse kun yritän laskea kaikki mahdolliset kulut mukaan, myös ne piilokulut).

Ihan järkevä lähestymistapa. Hyvät eristeet talossa kuitenkin on kertainvestointi ja melkoisen "huoltovapaat". Takkaa ei nykyaikaisessa talossa kyllä rahallisesti voikkaan perustella.


Samana 2018 vuonna tehty talo kuin minulla. Sama sisälämpötila kuin minulla. Tässä 100 m2 /265 m3 talossa kaksi erillistä lämpöpumppua. Mutta silti jos vertaa kulutettu sähkö vaikka marraskuu 2021, kWh / lämmitettävä m3. Ero on suuri, 1.4 kWh / m3 < - > 3.36 kWh / m3 ? 2.4 kertaa enemmän käytetty sähkö / m3 tuossa 100 m2 talossa. Vain laskenko nyt jotenkin metsään ?

Lasket, kun et voi tietää paljonko menee käyttösähköä tai vettä. Ja kaksikerrostalossa on vain puolelle neliöistä yläpohja ja puolelle neliöistä alapohja.

Ja mitäs muuta... Tarkoitin että kun tuossa aloittajan talossa sähkölaskun maksaa kivuttomasti, ei kannata vaivaa liikaa päätään ellei halua siitä harrastusta.
 

Luukku

Vakionaama
Vanha, osittain hirsirunkoinen 1920-luvulla rakennettu, 1950-luvulla laajennettu ja vuosien varrella remontoitu 150m2 1,5 kerroksinen omakotitalo lounais-Hämeessä.
Suora sähkölämmitys, vanhat on/off ilpit putoo pois -12 asteessa, puuta tukilämmityksenä. Kolme uunia ja puuhella.
Huonelämpötila 19-21, pihalla ulkoporeallas (38 astetta kokoajan) ja autoja esilämmitetään talvella.
Kesällä uima-altaan pumppu (700W) jatkuvasti päällä, muutamana päivänä VILP lämmittää altaan vettä.

Vertailuna samat kuukaudet kuin aloittajalla:
Marraskuu 2020 1450kWh
Joulukuu 2020 1610kWh
Tammikuu 2021 2140kWh
Marraskuu 2021 1710 kWh
Tämä joulukuu mennään sinne 2500kWh.
Vuosikulutus 17000-19000kWh.

Kesäkuukaudet 2021
Toukokuu 1204kWh
Kesäkuu 1226
Heinä 1338
Syyskuu 1054 (pienin kulutus vuodesta)

Siirto veroineen 8,1s/kWh
Energia päivä veroineen 4,89s/kWh
Energia yö veroineen 3,89s/kWh
Näillä mennään ensi syksyyn.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Tässä 100 m2 /265 m3 talossa kaksi erillistä lämpöpumppua. Mutta silti jos vertaa kulutettu sähkö vaikka marraskuu 2021, kWh / lämmitettävä m3. Ero on suuri, 1.4 kWh / m3 < - > 3.36 kWh / m3 ? 2.4 kertaa enemmän käytetty sähkö / m3 tuossa 100 m2 talossa.
Ei tuossa vertailussa juuri järkeä ole. Talon koon kasvaessa tilavuus ja pinta-ala kasvavat nopeammin kuin vaipan pinta-ala. Siis lämpöhäviöt tilavuutta ja lattiapinta-alaa kohti pienenevät. Lisäksi käyttöveden ja -sähkön kulutus ei riipu (juuri) lainkaan talon koosta.
 

PolyEsko

Vakionaama
lämmityskaapelia on parin vesijohdon kyljessä 10 m + 3 m = 130 W,
Hups. nuo lämmityskaapelit vievät jopa kolminkertaisesti tuon, eli 400W.
Tuo 10W/m on sähkön kulutus, kun kaapeli on ilmassa, jonka lämpötila on +5 astetta.

+15-20 asteisessa vedessä kulutus on n. 18 W/m ja +4 asteisessa vedessä 30W/m. Tämä siis mitattuna, kun asentelin aivan varmuudeksi kolmen metrin pätkän tulovesiputkeen siksi, että jos joskus talvella tulee lähdettyä kuukaudeksi reissuun eikä vettä kuluteta yhtään ja jos sattuu 20 asteen pakkasia, niin sokkelin sisäpinnan vieressä oleva putki voisi ehkä joskus jäätyä.
No ei ole koskaan jäätynyt aimminkaan, mutta kun tuossa vaihdettiin venttiilit ja mittarikin vuotovahdin asennuksen yhteydessä, niin samalla tuon ~50 euron investoinnin tein.
nexans.JPG

Punaisella veteen asennetun kulutus valmistajan (Nexans: https://www.talotuote.fi/WebRoot/vi...ery/Asennusohje/Asennusohje_Defrost_Water.pdf ) mukaan, mutta itse kokemuksen mukaan käyrä on suoraviivaisempi, eli lilan oloinen.

Vai miltä muista tuntuu, että voiko itsesäätyvän kaapelin kulutus olla vedessä punaisen viivan oloinen, jos ilmassakin on suoraviivaisempi?
 
Viimeksi muokattu:

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Meillä nyt ekaa vuotta IVLP ja nyt syksyllä kuluttanut seuraavasti:

kWh
Heinä 231
Elo 470
Syys 657
Loka 761
Mar 1216
Jou 1561 + jotain ehkä 1640
 

puuteknikko

Vakionaama
PvmKulutusLiukuva ka. (12 kk)PaneelitOma käyttöSatunnainen kul.ILP
30.11.2020​
888​
929,7​
528,09​
79,46​
31.12.2020​
1034​
927,3​
633,99​
107,93​
31.1.2021​
1062​
923,1​
566,81​
179,03​
28.2.2021​
989​
911,9​
517,29​
190,55​
31.3.2021​
1004​
908,5​
576,4​
132,94​
30.4.2021​
849​
887,4​
515,08​
65,76​
31.5.2021​
732​
867,2​
417,09​
35,18​
30.6.2021​
654​
850,0​
327,67​
55,11​
31.7.2021​
678​
844,8​
330,49​
71,17​
31.8.2021​
684​
837,9​
397,42​
17,07​
30.9.2021​
706​
834,5​
75,45​
55,46​
402,39​
36,64​
31.10.2021​
827​
841,0​
63,94​
54,28​
487,78​
63,84​
30.11.2021​
877​
844,9​
12,64​
12,44​
496,58​
112,69​

Meiltä tällaiset lukemat, aina kuun lopussa luettu. Talo 120m2, rakennettu 1980 ja yhdessä tasossa, sijaitsee Päijät-Hämeessä. Huonekorkeus lienee jotain reilut 2,5m, en muista tarkkaan. 2+2(ja näköjään lähes poikkeuksetta viikonloppuisin vielä +2) hlöä. Ilmalämmitys kaukolämmössä kiinni + LTO ja ILPillä yritetään pitää avoimet tilat lämpimänä kun se on hitusen kustannustehokkaampaa vielä toistaiseksi sähkösopparillani. Sähkön kokonaishinta on ollut luokkaa 12-13 c/kWh vähän kulutuksesta riippuen.

Auringosta on saatu jo jonkin verran apuja tänä vuonna ja ensi vuonna pääsee sitten ulosmittaamaan keväästä lähtien. Sijainti näyttää ainakin hyvältä syyskuun lopun tulosten pohjalta.

Satunnainen kulutus on laskettu vähentämällä kokonaiskulutuksesta ILPin, ilmalämmityskoneen, pöytä-PC:n (24/7 päällä) ja autotallin (auton esilämmitys) kulutus. Pesutilojen lattialämmityksen vaihtaminen vedestä sähkölle nosti kulutusta selvästi, kesällä on ennen sitä menty selvästi alle 600 kilowattitunnin per kuukausi.

Tuossa vielä hauskana yksityiskohtana kaukolämmön kulutus. ILP hankittiin v. 2018 ja se näkyy aika selkeästi. Vuodet 2009-11 meni vähän harjoitellessa (mm. unohdin avata kiertoilman luukkua talveksi ja vanha kone veteli raakaa ulkoilmaa enemmän sisään) ja kesällä 2011 vaihdatin säätölaitteiston, jolloin pääsin virittämään paremmin asioita kohdalleen. Kotiautomaation kanssa on touhuiltu nyt viimeiset pari-kolme kautta. (Kausi on aina joulukuusta seuraavan marraskuun loppuun).

kausiMWhlämmitystarveluku
2009-1017,34860
2010-1115,54300
2011-1213,44166
2012-1313,44285
2013-1411,93993
2014-1511,33774
2015-1611,84079
2016-1712,04190
2017-1811,04027
2018-197,44037
2019-206,03425
2020-218,44108
 
Back
Ylös Bottom