Olen tarkkaillut n. Vuoden käytössä ollutta pilppiäni SAM41llä uplinkillä ja tuloilman seilaaminen ihmetyttää. Asetuksena on 17 astetta tuloilmalle. Tänä näyttää toteutuvan ainoastaan silloin kone pärjää ilman vastuksia kompurallaan. Nyt kun pakastu ja lähti asteminuutit romahtamaan putosi tuloilma 15 asteiseksi. Sitten kun iski vastukset päälle ja lattialämmityksen menovesi nousee lämpimäksi karkaa tuloilmakin 19-20 asteiseksi. Tuossa kun mentiin monta päivää vastuksilla oli tuloilmakin 19 asteista aina paitsi sulatellessa/lämmintävettä tehdessä. Onko tää ok tällainen hajonta, muilla sama? Mitään säätöjähän tuon lämpötila-asetuksen lisäksi en pystyne tälle säätämään?
F750 SAM41 ja tuloilma
- Viestiketjun aloittaja oltsik
- Aloituspäivämäärä
Kyllä tuossa hajontaa väkisin tulee kun käyttövesisyklin aikana menolämpö vaihtuu nopeasti useamman asteen alas.
Melkein pitäisi olla puskurivaraaja SAM menossa jos haluaisi vaimentaa lämpötilavaihteluja sille.
Minulla ei noin suurta vaihtelua ole mutta pyynnöllä 18C on vaihtelua 16C ja 19C välillä.
Mitään erityistä haittaa en ole tuosta kuitenkaan huomannut.
Melkein pitäisi olla puskurivaraaja SAM menossa jos haluaisi vaimentaa lämpötilavaihteluja sille.
Minulla ei noin suurta vaihtelua ole mutta pyynnöllä 18C on vaihtelua 16C ja 19C välillä.
Mitään erityistä haittaa en ole tuosta kuitenkaan huomannut.
Meillä on arviolta 50L puskurivaraaja kytkettynä lattialämmityspiiriin ja sam putkitettu haarana lattiakierrosta. En ole itsekään tätä aistinut mut toi yläpää kun alkaa huitelemaan jo sisäilman lämmöissä niin mietin et se ei varman hyvä oo ilmanvaihdon kannalta. Meillä on huoneissa tulo ja poisto joten tulon pitäisi olla viileetä et sotkis huoneen ilmaa ennen poistoa
Espejot
Hyperaktiivi
Eikös tuloilman lämpötilaa säädetä moottoriventiilillä? Jos virtaukset heitelehtii niin moottori ei missään tapauksessa pysy mukana eli hajontaa tulee. Toinen kysymys on että jos kiertoveden virtaukset heitelehtii niin miksi. Termosataati lienee yksi syy. Toinen syy lämpötilan seilaamiselle voi olla menoveden lämpötilan seilaaminen... jos asteminuutit kasvaa niin menovesi liian viileetä ilmanvaihdolle. Jos päälle virtaukset tiukilla niin lämpötila tippuu.
Viimeksi muokattu:
Joo, se voi olla kun minulla kiertovesipumppu asetuksella auto niin sen vaiheleva pyörimisnopeus on vai liikaa samin ohjausventtiileille, sitä varmaan tarkoitat moottoriventtiilillä? Kiertovesipumpun nopeus heittelee koska termostaatit ohjaa piirin kokoa, välillä tehdään kuumaa käyttövettä ja sulatellaan jolloin kiertoon ei tule lämmintä vettä. Logiikka ohjaa dT ohjauksella kiertovesipumppua, pyrkii pitämään 4-5 asteen eron tulo ja paluuveden välillä. Sen ymmärrän että ilma menee viileeksi kun kompura ei vain jaksa riittävästi tuottaa lämmintä, mutta sitä ihmettelen miten menee noin kuumaksi kun vastukset auttaa lämmityksessä, luulisi että tuolloin voisi katkoa/rajoittaa samille menevää vettä tarpeen mukaan et ei pääsisis karkaamaan.
Jos sinulla on puskurivaraaja koko lämmityskierron menossa, niin 50l varaaja ei montaa minuuttia puskuroi. Pelkässä SAM menossa se varaisi paljon pidempään.
Mutta se miksi tuloilma karkaa... SAM ei liene koskaan pistävän venttiiliä kokonaan kiinni. Eli joku virtaus sen läpi menee aina. Ja sen lämmönvaihdin on oikeasti aika järeää tekoa. Jos se minimivirtaus on riittävän suuri niin SAM ei saa kuristettua sitä lisää vaikka lämpö karkaa pyynnin yli. Näin luulisin käyvän.
Onko lämmityskäyrä kuinka jyrkkä? Mikä on meno -5C ja sitten -15C?
Mutta se miksi tuloilma karkaa... SAM ei liene koskaan pistävän venttiiliä kokonaan kiinni. Eli joku virtaus sen läpi menee aina. Ja sen lämmönvaihdin on oikeasti aika järeää tekoa. Jos se minimivirtaus on riittävän suuri niin SAM ei saa kuristettua sitä lisää vaikka lämpö karkaa pyynnin yli. Näin luulisin käyvän.
Onko lämmityskäyrä kuinka jyrkkä? Mikä on meno -5C ja sitten -15C?
Espejot
Hyperaktiivi
Onko tätä hajontaa heitteletimisä enemän lauhalla kelillä kun pakkasella? Kun IV patterin laitetaan kaksitieventiilin taakse niin silloin mennään kustanukset edellä - yksinkertainen on kaunista. Taitaa olla niin että jos iv patterin lämmityksen haluaa tehdä hyvin niin tarvitaan oma pumppuryhmä jotta toisiopiirin virtamaa on vakio eikä vaikuta pattereiden/lattialämmityksen virtaamiin.
Ok, talotehdas jotain kertoi aikanaan et toi pönttö on heidän kokemuksen mukaan tarpeellinen pilpin hyvän toiminnan takaamiseksi. Näin se varmaan on että ei kokonaan sulje, suojelee patteria jäätymiseltä olettaisin. Käyrä 3 / 0 joten menoveden pyyntilämpötila vaihdellut tässä talvella n. +27 ja +31 välillä, pakkasta ollut jotain 17 maksimissaan.
Parhaiten pyydetty lämpötila toteutuu kun on sen verran lauhaa(sanotaan -7 astetta max) että asteminuuttivelka ei kasva ja kompura pystyy hoitamaan itsenäisesti kaiken ilman vastuksia. Kun pakkanen kiristyy ja velkaa alkaa kertymään lämpötila putoaa radikaalisti ja vastaavasti kun vastukset astuu peliin syömään asteminuuttivelkaa huomattavasti laskennallista menoveden lämpötilaa kuumemmalla menovedellä niin sitten taas ampuu tuloilmankin pari astetta lämpimämmäksi. Syynä lienee Mikkin mainitsema, eli että virtausta patterille ei suljeta kokonaan koskaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Säätöventiilin on epätarkinmillaan kun se on vain vähän auki eli silloin kun vaadittava teho on pieni. Pakkasilla ventiilin pitäisi olla auki kohtuu kunnolla. Jos näin ei ole niin ventiili on mitoitettu väärin. Yleisesti ottaen runkoputken nimmelikokoiset ventiilit on liian suuria ja sitä kompensoidaa kertasäätöisellä linjasäätöventiilillä millä asetetaan max virtaama (tai sitten asenetaan nimelliskokoa pienempi säätöventtiili). Uskoisin että yleensä linjasäätöventiiliä ei asenneta kustannussyistä (omakotitalot). Mutta vaikea uskoa että tuloilma lämmönsöödön epätarkkuus olisi kiinni säädön epätarkuudesta. Eli joku muuttaja nyt heiluttaa tuloilmaa, joko putkiston rakenne tai PILP:n äly.
Kun katson kytkentää niin pilpistä tulee lämmintä vettä joka menee 50L puskurivaraajaan josta se lähtee lattiakierron jakotukeille ja tästä lähdöstä on haaroitettu sama vesi tuloilmakennolle. Eli mitään pilp+sam ulkopuolisia säätimiä tms ei linjastossa näy joten näkisin et se on ainoastaan pilp jonka säädöillä tässä mennään...
Espejot
Hyperaktiivi
Lähtteekö siis SAM:lle vesi ennen jakotukkia?
Kyllä, heti tuon puskurivaraajan jälkeen.
SAM yksikön sisällä tuloilman anturia on ainakin jossain vehkeissä jouduttuu siirtämään kun on mittaillut vääriä arvoja. Tämä voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu jos tuloilma seilaa.
Sen anturin voisi sujauttaa tulitikkuaskiin ja kiinnittää niin ettei ole pellissä kiinni. En ole itse vielä tuota SAM:ia avannut, että osaisin neuvoa tarkemmin.
Ja tuumasta toimeen... Again... SAM41 avaamisen jälkeen anturi löytyy heti sen ylemmän muovilevyn takaa.
Anturi on ihan pellissä kiinni parilla nippusiteellä. Pienellä sahalaitaveitsellä katkaisin ne. Ja sitten vain anturi tulitikkuaskiin... olisi voinut olla vähän pienempikin aski, mutta ei nyt muuta löytynyt. Nyt sitten seurantaan että miten tuo vaikuttaa tuloilman mittaukseen.
Samalla tarkistin SAM41 puhaltimen mallimerkinnän: G3G160DZ0918 löytyi ainakin minun laitteen sisältä. Taitaa olla Nibelle räätälöity mallinumero kun Google haulla ei juuri osumia tule.
Anturi on ihan pellissä kiinni parilla nippusiteellä. Pienellä sahalaitaveitsellä katkaisin ne. Ja sitten vain anturi tulitikkuaskiin... olisi voinut olla vähän pienempikin aski, mutta ei nyt muuta löytynyt. Nyt sitten seurantaan että miten tuo vaikuttaa tuloilman mittaukseen.
Samalla tarkistin SAM41 puhaltimen mallimerkinnän: G3G160DZ0918 löytyi ainakin minun laitteen sisältä. Taitaa olla Nibelle räätälöity mallinumero kun Google haulla ei juuri osumia tule.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Ei näytä vaikuttaneen minulla tuo irrotus pellistä juurikaan. Kyllä tuossa SAMlle menevässä linjassa olisi hyvä olla puskurivaraaja jos haluaisi tasaisemman tuloilman lämmön.
Kun kone vaihtaa käyttövedelle, se menovesi tippuu aika nopeasti lattialämmön paluun tasolle. Ja SAM reagoi mutta tuloilma tippuu asteen pari ennenkuin ventiili avautuu enemmän. Ja sitten kun avautuu se tuloilman lämpö menee herkästi yli pyynnin.
Se puskurivaraaja pitäisi olla vain SAM linjasssa niin sitten vaikkapa 40l puskuri riittäisi paljon pidempään. Lattialämmityslinja ei puskuria tarvitse.
Kun kone vaihtaa käyttövedelle, se menovesi tippuu aika nopeasti lattialämmön paluun tasolle. Ja SAM reagoi mutta tuloilma tippuu asteen pari ennenkuin ventiili avautuu enemmän. Ja sitten kun avautuu se tuloilman lämpö menee herkästi yli pyynnin.
Se puskurivaraaja pitäisi olla vain SAM linjasssa niin sitten vaikkapa 40l puskuri riittäisi paljon pidempään. Lattialämmityslinja ei puskuria tarvitse.