Hollannissa maksetaan jo ”takkojen romutuspalkkiota” – Asiantuntija: kannattaisi kokeilla Suomessa

Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Halkoholisti sanoi:
Harmillisen huonosti on siellä varauduttu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei kun siellä on "nykyaikaistuttu" kun ennen wanhaan se pönttöuuni oli joka tuvassa, joissain jopa omansa joka huoneessa, vaan varsin harvassa ovat jo nykyisin, pois purettuja jo vuosia sitten vaikka mökki itse vielä aktiivisessa käytössä olisikin ja uusiin taloihin ei tulsijoja enää rakenneta lainkaan. No millaista kitupolttoa (?) se sitten tuollaisessa pönttöuunissa on ollut, siihen en ota kantaa kun en tiedä :grandpa:

CropIMG0960.jpg
 
P

pelzi_

Vakionaama
No siksi se puunpoltto on ongelma, osaamattomat polttelee kylmissä hormeissa silloin tällöin jotain märkiä puita ja tulos on lähinnä saastetta. Maaseudulla aivan yksi ja sama, savustaa vain oman pihansa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Halkoholisti sanoi:
Harmillisen huonosti on siellä varauduttu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vakavasti ottaen, puiden rahtaus kerrostalon asuntoihin olisi aikamoinen logistinen painajainen (moni asukas ei edes osaisi sytyttää tulta ainkaan niin, ettei jokin palohälytyslaite kutsui palokuntaa paikalle, tarvittaisiin julkinen uuninlämmitysneuvojien verkosto).

Lämpöhän tulee tuonne putkia pitkin, normaalisti yhteistuotantovoimalaitoksesta. Sen lisäksi koko kaupungin tehokulutuksen kattava varalämmityslaitosverkko, jonka kapasiteetti riittää vaikka kaiken tarvittavan lämmön tuottamiseen (eikä yhden laitoksen rikkoutuminen paljon haittaa, kun verkostoa pitkin lämpöä saa muista laitoksista). Nuo polttavat maakaasun vaihtoehtona kiinteistön alueella varastoitua öljyä, jota on tyypillisesti viikosta useamman tarpeeseen. Varastossa on myös kuumaa vettä luokkaa vuorokauden kulutukseen (mutta tuota ei taida saada pumpatuksi riittävällä teholla kulutusta vastaamaan). Lämpölaitosten ja pumppaamoiden sähköntarve on prioriteettilistoilla selvästi korkeammalla kuin asuinalueiden ja maaseudun sähköntoimitukset, jotka voivat joutua sähkön säännöstelyn kohteeksi, eli sähköä on luultavasti saatavilla aina. Asunnoistahan se voi loppua, eikä lämpöäkään katkon aikana saa (kiinteistön kiertopumput eivät toimi), mutta järjestelmän ominaisuuksista johtuen lämmitysteho kasvaa rakennuksen kylmennyttyä lämmityksen palauduttua. Tavanomaiset verkkorikot eivät useimmiten vaikuta kuin paikallisesti runkolinjojen kohdalla, kun nuo ovat rengasmaisia ja putkirikko voidaan eristää. Korjaustiimejä on aina päivystysvaruilla korjaamaan viat, tyypillisesti muutaman tunnin kuluessa.

Eli ei tuollainen puulämmitysvara oikein mikään vara olisi, kun ontuu niin monesta kriittisestä kohdasta. Muut olemassa olevat varajärjestelyt ovat paljon uskottavampia.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
HiTec sanoi:
No millaista kitupolttoa (?) se sitten tuollaisessa pönttöuunissa on ollut, siihen en ota kantaa kun en tiedä
Klikkaa laajentaaksesi..

Nuohan palaa nätisti ja alussa on pitkä pysty palotila josta ei ole muita häviöitä kuin sen palotilan seinämien lämpötilan nousuun sitoutuva lämpö kun kuuma on molemmin puolin. Tulihan nousee noissa ensin pysyyn ja tulee sitten peltiä vasten olevan tiilikuoren alla alas ja alhaalta ulos. Sisäistä lämmönsiirtopintaa on paljon joten lämpenee nopeasti mutta kuitenkin varaa hyvin.

Lämmitysjärjestämänä tuommoinen kammarikohtainen pönttöuunisysteemi ei ole mikään ihan halpa sekään. Pohjapinta-alaltaan pienessä talossa voi pärjätä yhdellä piipulla mutta suuremmassa talossa tarvitaan helposti kaksi jopa 3 useampihormista piippua.
 
P

PolyEsko

Vakionaama
Esäätäjä sanoi:
Aikanaan takaksi kutsuttiin sellaista huuvan oloista koloa jossa poltettiin nuotiota, myöhemmin nimitys oli avotakka. Eihän nuo romutettavat vaan ole sellaisia? Suomessa on puhuttu uuneista tai lämmitysuuneista. Nykyään kaikki kiuasta ja leivinuunia lukuun ottamatta taitaa olla puheessa takkoja.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jep näin on näreet. Ihmetellyt itsekin, että miksi varaavista uuneista on tullut takkoja, kun takat olivat tosiaan aiemmin aina niitä avotakkoja.
Markkinamiesten pöhinää ilmisesti. Takka koettu paremmin myyntiä edistäväksi nimeksi kuin uuni. Tai siten kun siirryttiin pois puulämmityksestä, niin taloihin rakennettiin aluksi (avo)takkoja ja kun ne todettiin ihan hölmöiksi, niin niitä alettiin tehdä varaavina (eli uuneina) ja nimi pysyi takkana.
 
P

PolyEsko

Vakionaama
HiTec sanoi:
No millaista kitupolttoa (?) se sitten tuollaisessa pönttöuunissa on ollut, siihen en ota kantaa kun en tiedä :grandpa:

CropIMG0960.jpg
Klikkaa laajentaaksesi..

Pönttöuuneja ja kanttillisiakin arinattomia/rostittomia uuneja poltettiin suuluukut täysin auki.
Lopussa luukkuja hieman pienennettiin kun hiillosta poltettiin, mutta silloinkin reippaasti raollaan.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tulihan nousee noissa ensin pysyyn ja tulee sitten peltiä vasten olevan tiilikuoren alla alas ja alhaalta ulos. Sisäistä lämmönsiirtopintaa on paljon joten lämpenee nopeasti mutta kuitenkin varaa hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuossa meidän Tiilerin pääliliitoksisessa Pikku Laurissa kaasukierto on kenties vielä hiukan pidempikin; tulipesän katosta vasenta poskea pitkin alas, lattiatasolla kiepataan tuhkapesän ympäri takakautta, josta edelleen oikeaa poskea pitkin takaisin ylös tulipesän katon päälle, josta vasta takan päällä lepäävään peltihormiin. Muurari varoitteli että vedon kanssa saattaa nuin monimutkaisella sokkelolla olla ongelmia, mutta niitä syksyn ekoja kertoja lukuunottamatta hyvin on vetänyt heti sytytyksestä lähtien, lasiluukku kirkkaana :)

120920101442.jpg
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Eikös uunilla yleensä ole jokin muu varsinainen käyttötarkoitus kuin lämmön levittäminen ympäristöönsä, esim. ruuan kypsentäminen, ja ympäristöön leviävä lämpö on sivutuote ellei peräti ongelma? Avotakka on hullu koristeellinen kotkotus jossa voi korkeintaan grillata makkarat ja sulattaa uuden vuoden tinat ja lämpö johdetaan mahdollisimman tehokkaasti harakoille, kun varaava takka on se varsinainen lämmöntuottaja jossa ei pizzoja paisteta.

Tuo Pikku Laurin kierto lienee aika yleinen ratkaisu varaavissa, ja toimii.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Entäs takkauuni, mikä sen homma on? Tai leivinuuni, jota taatusti käytetään useammin lämmitykseen kuin leivontaan
Onhan näillä nimiä.
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Takkauuni on tietysti takan ja uunin yhdistelmä, takkaluukku alla ja uuni päällä... kun ylimpänä on keittotaso, onko se sitten takkaliesi?

Miksi hankkia leivinuuni ellei ole tarkoitus käyttää sitä leivontaan?

Sitten on vielä kiertoilmatakka, lähinnä muurattu kamiina. Ja mitä vielä?

Verottajahan on ihan oma lukunsa. Entä jos lämmittää sähköuunilla? Ainiin, sähkötakkakin on keksitty.

Näitähän riittää, mutta silti yhdistäisin takat sisustukseen ja lämmitykseen (ellei ole lämmitysuuni) ja uunit enemmän ruuanlaiton puolelle. Pizzauuni, leivinuuni... Nunnauuni :oops:
 
P

pelzi_

Vakionaama
Kyllä minulla on täällä lämmitykseen tehdyt uunit joissa on pienet luukut, pienehkö tulipesä ja varaavat savukanavat, aika lailla kuin pönttöuuni mutta tiilestä.

Takaksi en niitä metallisine luukkuineen sanoisi.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Uuni on ruuan valmistukseen. Takka on takka, varaava on varaava takka.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
M-J-B sanoi:
Tuo Pikku Laurin kierto lienee aika yleinen ratkaisu varaavissa, ja toimii.
Klikkaa laajentaaksesi..
Yleisimmin noita tehdään takaliitoksisilla hormeilla, jolloin kierto menee molempia poskia pitkin alas, tuhkaluukun taakse, josta poisto hormiin. Mutta tässä päälliliitoksisessa pitää tosiaan tulla vielä jostain ylös, niin sen oik.puoleisen poskikanavan virtaussuunta on siksi vaihdettu :cool:
M-J-B sanoi:
Sitten on vielä kiertoilmatakka, lähinnä muurattu kamiina. Ja mitä vielä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Entäs vesitakka? Tai no (varaava) takkahan se tietty on sekin, mutta lämpöä otetaan takan sisään muuratun putkiston avulla vesikiertoon ja siten se lämpö voidaan levittää mökkiin tasaisemmin vs. mitä se leviäisi pelkkien (painovoimaisten) ilmavirtausten avulla :cool:
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Sen verran, mitä joskus kuukkeloisin vesitakkaa, niin sillä on varmaan paikkansa jossakin olosuhteissa. Takasta tulee lämpöä varaamisen lisäksi säteilylämpönä poltettaessa ja vesitakoissa tuntui olevan pulmana, että täysvaraamisen saavuttaminen tuottaa säteilylämpöä takkatilaan liikaa polton aikana. Mutta, jos puunpolton ja varaamisen luovuttamisen saa suhteessa kuntoon, niin onhan vesi hyvä lämmönsiirrin.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hempuli sanoi:
Sen verran, mitä joskus kuukkeloisin vesitakkaa, niin sillä on varmaan paikkansa jossakin olosuhteissa. Takasta tulee lämpöä varaamisen lisäksi säteilylämpönä poltettaessa ja vesitakoissa tuntui olevan pulmana, että täysvaraamisen saavuttaminen tuottaa säteilylämpöä takkatilaan liikaa polton aikana. Mutta, jos puunpolton ja varaamisen luovuttamisen saa suhteessa kuntoon, niin onhan vesi hyvä lämmönsiirrin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Itse muistelen että olisin enemmänkin lukenut kokemuksia että miksi se talon keskuslämmitys pitään tuoda keskelle olohuonetta eikä sinne pannuhuoneeseen. :oops:
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
fraatti sanoi:
Itse muistelen että olisin enemmänkin lukenut kokemuksia että miksi se talon keskuslämmitys pitään tuoda keskelle olohuonetta eikä sinne pannuhuoneeseen. :oops:
Klikkaa laajentaaksesi..
Näin saadaan pannuhuoneen lämmöt hyödynnettyä asuintiloissa! Vaikka ne sitten olisivat +28C. :)
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
HiTec sanoi:
Yleisimmin noita tehdään takaliitoksisilla hormeilla
Klikkaa laajentaaksesi..
Päältä liitetty peltihormi täälläkin. Takaa liitettyä peltihormia en vielä ole nähnyt. Mieluummin olisin ottanut massiivisen muuratun hormin niin varaisi ja levittäisi lämpöä yläkertaankin.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Hakotukki ja kirves vielä telkkarin viereen ja pöytäviinaa pullo johonki hiukka piiloon, vaikka sohvan taa. Saa talvi tulla.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
M-J-B sanoi:
Päältä liitetty peltihormi täälläkin. Takaa liitettyä peltihormia en vielä ole nähnyt. Mieluummin olisin ottanut massiivisen muuratun hormin niin varaisi ja levittäisi lämpöä yläkertaankin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Takaliitoksiset on juurikin noilla muuratuilla hormeilla. Ja oikein kun tekee, tulee siinä hormin muurissa samalla takan takaseinä, jota takaseinää meillä edustaa tuo 2x kivilevyin ja -villoin ilmaraon kanssa seinästä erotettu palomuuri takkaperustasta 1.krs katonrajaan. Palotarkastaja meillä oli erityisen tarkka juurikin tuon muurin rakenteesta ja mitoista, ennen kuin antoi luvan varsinaisen takan muuraamiselle sen eteen :cool:
 
P

PolyEsko

Vakionaama
Halkoholisti sanoi:
Uuni on ruuan valmistukseen. Takka on takka, varaava on varaava takka.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ehkä jossain murrealueella, mutta 1800 luvulla ja 1900 luvun alusta 1970 luvulle niin torppareiden mökeissä kuin Hesan kerrostaloissa oli puulämmitteiset uunit, ei takkoja.

Josta tuli mieleeni, että eräs työkaveri osti ~30 v. sitten Hesan keskustasta vanhasta kerrostalosta huoneiston ja alkoi miettimään, että voisikohan noissa uuneissa edelleen poltella puita ja kyseli talon asukkailta, että milloin piiput nuohottu jne. Hänellä kun oli pari nättiä kaakeliuunia (=kakluuni, https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaakeliuuni ) kämpässään.
No kenelläkään ei oikein ollut tietoa nuohouksista, niin työkaveri soitti kaupungin nuohoojalle ja alkoi kyselmään. Nuohooja sitten kertomaan, ettei ko. talossa ole piippuja ja uuneja, johon työkaveri totesi, että kyllä vain on. Eivät meinanneet millään uskoa, mutta tulivat kuitenkin katsomaan. Tuloksena, ettei nuohoajilla ole ollut mitään tietoa nuohoustarpeista eikä oltu ehkä koskaan nuohottu ja kaikki uunit suoraan käyttökieltoon, ennen kuin hormit ja uunit puhdistetaan, kuvataan ja tarvittaessa kunnostetaan.
 
Viimeksi muokattu:
lmfmis

lmfmis

Vakionaama
pökö sanoi:
Vesitakalla olohuoneesta tulee pannuhuone.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämä oli minun kokemus myös.

Laitoin siis edelliseen kämppään takkasydämen tilalle vesitakan - ja kyllähän se toimi luvatsuti. Ongelma vaan on että ahneena ei koskaan yksi pesällinen riittänyt ja sitten alkoi puurumba :rolleyes: ehdottomasti ei ajankäytöllisesti järjevää. Oikea puulämmitys on alapalo, metriset halot, pannuhuoneessa ja 8 kuution varaaja.

Uudessa torrpassa on nyt olkkarissa kamiina. Ei tarvitse perustuksia. Nätti, pieni…sopii sisustukseen eikä ole hallitseva ”möykky”. Lämpenee samantien ja palamisen hallinta erinomainen tässä conturassa. En voisi olla tyytyväisempi.

Polttoaineena bilteman pötkäleet, ei roskaa ja palaa pitkään kivasti.

Eiköhän tällä keskustelu lämpene :hattu:
 
lmfmis

lmfmis

Vakionaama
Ai niin.


Uusi ostaja taisi rakastaa vesitakkaa niin paljon, että lämmitti sen solmulle ekana talvena….en tiennyt että sekin oli mahdollista ;)
 
P

pelzi_

Vakionaama
Itse näkisin vesitakan mitenkään järkevänä vain jos on takkahuone josta saa tulla pannuhuone, mutta silti se soveltuu ennemmin Keski-Euroopan lämmityskauteen ja tottumuksiin.

Jos ei ole mahdollisuuksia tuohon alapaloon, hyvään kulkuun ulkoa sen luo ja isoon varaajaan, niin parempi laittaa vaan esim. lämpöpumppu.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Itselleni kelpaisi puukattila tekniseen tilaan, jos varaajana olisi "kausivaraajan" kokoluokkaa oleva varaaja. Siis tyyliin 20m3 talon alle jemmattuna. Sitten olisi ihan motivoivaa pitää välillä tulia kun 40kW teholla menisi lämpöä varaajaan.
 
P

pelzi_

Vakionaama
Itse tyytyisin paljon vähempäänkin kunhan on sähkövastus/lämpöpumppu apuna, mutta sitten tullaan siihen ettei se puukattila enää investointina kannata. Vesitakka ehkä olisi järjellisen rajoissa vain sähkön hintapiikkien aikana ajettavaksi, jos olisi vesikiertoinen lämmitys ja takkahuone ei olisi todella hankalasti kapeiden portaiden kautta kuljettava.

Nyt siellä on lähinnä poistoilmalaitteena toimiva avotakka. Siihen on tullut harkittua kaminan asentamista tekemällä suulle peltilevy, jolla kaminan hormiliitos sopii takkaan ja kesäksi sen voi nostaa pois, koska siitä pelkästä takasta ei ole mitään iloa lämmitykseen. Kesällä taas takka on ihan hyvä, ei lämmitä makkaranpaistossa turhaan.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Mitähän tämä tarkoittaa? Valitettavasti uutinen on maksumuurin takana enkä saa sitä itse auki.

Suomalainen DI kehitti mullistavan menetelmän puun pienpolton päästöjen vähentämiseen sähkön avulla – Päätyi maailmalla uutisiin​

www.tekniikkatalous.fi

Suomalainen DI kehitti mullistavan menetelmän puun pienpolton päästöjen vähentämiseen sähkön avulla – Päätyi maailmalla uutisiin

Puun polton hiukkaspäästöjä voi vähentää sähkön avulla.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi

edit.
Väitöstutkimuksen keskeiset tulokset ovat kaksi menetelmää, joita voidaan soveltaa puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Työn merkittävin tieteellinen uutuusarvo on pienpoltossa syntyneiden hiukkasten luonnollisen sähkövarauksen hyödyntäminen hiukkaspäästöjen vähentämiseksi, sekä niin sanotun koronavaraajan toiminta olosuhteiltaan haastavassa pienpolttotilanteessa.
www.uef.fi

DI Heikki Suhonen, väitös 29.10.2021: Uutta teknologiaa puun pienpolton päästöjen vähentämiseen

DI Heikki Suhonen kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sähköisiä suodatusmenetelmiä, joita sovelletaan puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentämiseksi.
www.uef.fi www.uef.fi

edit2.
Tämä ei ole maksumuurin takana.

Suhosen väitöstyön merkittävin tieteellinen havainto on, että puun pienpoltossa syntyneiden hiukkasten luonnollista sähkövarausta voidaan hyödyntää hiukkaspäästöjen vähentämiseksi.
– Meidän menetelmässä hiukkasia ei tarvitse erikseen varata, vaan hyödynnetään sitä, että palamisen kemiallisessa prosessissa syntyy sekä positiivisia että negatiivisia ioneja.
Suhosen mukaan hiukkasten luonnollista sähkövarausta hyödyntävä laite tarvitsee sähköä hyvin vähän, periaatteessa vain laitteen sähköhäviöihin.
www.savonsanomat.fi

Kuopiolainen diplomi-insinööri kehitti menetelmän puunpolton pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen

Diplomi-insinööri Heikki Suhonen haluaa kaupallistaa väitöstyönsä tuloksen päästösieppariksi Noeton Oy:ssä.
www.savonsanomat.fi www.savonsanomat.fi
 
lmfmis

lmfmis

Vakionaama
Väitöstutkimuksen tuloksena syntyi kaksi menetelmää, joita voidaan soveltaa puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentämiseen.
”Toisessa varataan ensin hiukkaset koronavaraajalla ja kerätään ne sitten pois, toisessa käytetään hyväksi palamisessa syntyvää luonnollista sähkövarausta hiukkasten suodattamiseen”, Suhonen kertoo.
Toinen menetelmä on niin lupaava, että Suhonen on päättänyt lopettaa tutkijanuransa ja ryhtynyt yrittäjäksi.
Klikkaa laajentaaksesi..



Toi viimeinen lause tarkoittaa että reisille meni :rolleyes:
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom