Aurinkovoimalan asennus

[Espejot]

Muistilista
1. Asennusalustan, esimerkiksi katon soveltuvuus asennukselle. Otettava huomioon kattovalmistajan takuuehdot ja ohjeet, rakentamismääräykset, lumi- ja tuulikuormat ja pelastusviranomaisten ohjeet.

2. Järjestelmän mitoitus asiakkaan kulutustietojen ja -tarpeen sekä järjestelmän asennusolosuhteiden mukaan ja järjestelmän kannattavuuden arviointi.

3. Hankkeen luvat rakennusvalvonnalta ja verkkoyhtiöltä.

4. Urakointioikeutta edellyttävät sähköasennukset Tukesin urakoitsijarekisterin yrityksestä.

5. Paneeliston telineiden asennus kattovalmistajan ja telineiden valmistajan ohjeiden mukaan.

6. Paneeliston, kaapelien ja laitteiden standardien ja ohjeiden mukainen asennus.

7. Sähköasennusten tarkastus ja mittaukset sekä näistä tehdyt, sähköturvallisuuslain mukaiset pöytäkirjat rakentajan yhteystietojen kera.

Oma listaa jatkoksi
8. Käyttöönottotarkastu on lopuppujen lopuksi laiteiston haltijan vastuulla. Eli laskua ei kannata maksaa loppuun ennen kuin käyttöönottopöytäkirja on toimitettu.


Oleteko asentaneet paneeli kolmelle kiskolle milloin saavutetaan parempi kuorman kesto?

 

[Mikkolan]

Hyvä nyrkkisääntö: kun pitkulaisen esineen haluaa tukea kahden kannattimen varaan niin kuormitus jakautuu tasaisimmin kun jakaa pituuden 9:ään osaan ja tuet siten että 2/9 + 5/9 + 2/9. 5/9 on siis tukien välinen etäisyys.

 

[fraatti]

Tyypillisesti panelit ovat okt käytössä 60 kennoisia eli 6x10. Niitä on myös 72 ja myös 78 kennoisia. Tällöin pituus kasvaa. Näitäkin asennellaan kahdella tukipisteella mutta en ole välttämättä niin vakuuttunut että riittääkö tuo varsinkin jos katto on loiva. Jos kiskon määrää kasvatetaan 2 → 3 kpl niin kannakoinnin hintakin kasvaa 1,5 kertaiseksi. Tuohon lienee syynsä miksi yleensä katoille laitetaan noita 60 kennoisia 72 tai 78 kennoisen sijaan.... Nämä suuremmat panelit tunnistaa myös siitä että niiden teho voi olla vaikka 450Wp tms...

Mutta tosiaan 60 kennoiselle piisaa kaksi kiskoa.

Tässä muutama leike asiasta

https://finnwind.fi/wp-content/uploads/upload_photos/ohjeet/Ohje%20paneeliasennuksen%20tarkastukseen%20-%20lumikuorma.pdf

https://finnwind.fi/wp-content/uploads/upload_photos/ohjeet/Aurinkopaneelien%20lumikuormavaatimukset%20tiukentuu.pdf

 

[fraatti]

Tässä esimerkki 72 (tämä tosin halfcutti) kennoisesta. Kiinnityspisteen sijainnilla on väliä myös pitkällä sivulla.

https://static.csisolar.com/wp-content/uploads/2020/06/08145412/Installation_Manual_of_Standard_Solar_Modules_en.pdf

 

[Supa]

Löytyykö foorumilaisilta kuvia miten asennuksissa on toteutettu kaapeleiden läpivienti katon läpi ja entä yläpohjassa?
Vedetäänkö kaapelit yleensä suojaputkissa inverterille ja erikseen vai samassa putkessa?

 

[MarkkuJ]

Moro

Mulla menee alumiiniputkessa + ja - johdot mutta maadoitusjohto harjan jälkeen erikseen kun ei oikein samaan putkeen mahtunut.Tiilikatolla se alumiiniputki menee paneeleilta harjatiilen alle sen pulentoista metriä ja sieltä aluskatteen läpi kun siellä on pienimmät mahdollisuudet vuodolle ja taisin jotain liimamassaa putken ja aluskatteen saumaan tököttää.Alumiiniputki vaihtuu yläpohjassa muoviputkeksi jossa johdot menevät lähes invertterille saakka.Peltikatolla voisi ajatella ihan samaa systeemiä.

 

[juu-zo]

25mm jappi putkea ostin itsekin kaapeleiden putkitukseen katolta invertterille. Peltikatolta harjapellin alle ja aluskatteen läpi, yläpohjaa pitkin muutamat metrit ja siten välikatosta läpi alas varastoon invertterille. Tuonne oletan mahtuvan 3kpl 6mm2 kaapeleita eli kaikki kaapelit samassa putkessa katolta invertterille.

 

[juu-zo]

Tässä kuva katon puolelta. Tuosta jatketaan sitten alaspäin paneeleille.

Edit. Liitetään samaan vielä kuva sisäpuolelta. Aluskate teipataan vielä putkeen.

 

[Espejot]

Mitenkäs paneelien raahaus katolle...

Myyty! Ei ilmoitusta.

www.tori.fi

 

[lmfmis]

Kunhan ei tuulisella kelillä....aikamoinen leija

 

[MarkkuJ]

Moro

Tyyppi on kehittänyt hienon apuvälineen,yksin turvallisesti niin itselle kuin myös paneeleille katolle saaminen tikkaita pitkin on todella hankalaa.
Vaikka minulla ei ollut kuin 12 paneelia ja lapekorkeus matala ja apuna pari kaveria tein silti paneeleille sellaisen "radan" puutavarasta mitä myöten paneelit sai liu'uttaa katolle köydellä vetämällä eikä sen jälkeen tarvinnut kahteen pekkaan katolla siirtää kuin pari metriä mutta onhan tämä reppu hieno oivallus.

 

[Mekaniker]

Mitenkäs paneelien raahaus katolle...

Myyty! Ei ilmoitusta.

www.tori.fi

Tikas-nostin on korkeassa talossa tarpeen, konevuokraamot lähin paikka
Tai kasaa pitkästä tikkaasta ja nurkista löytyvää
Painohan ei ole ongelma, hankala koko ja tuulenpuuskat

 

[Tifo]

Olen tekemässä puurakenteista katosta pulpettikatolla. Paneleita tulee 3*5 kpl kolmeen riviin pystyyn. Alle on tarkoitus laittaa puuruoteet, joihin paneelien kiinnitys suoraan. Vaakaruoteita tulee kolme per paneli, ala- ja yläreunaan ja keskelle yksi. Onko tässä päädystä kiinnityksessä jotain ongelmaa kun yleensä käytetään kahta kiskoa, jotka ovat pienen matkan päässä panelin päästä vai liittyykö tämä vain alumiinijärjestelmään. Paneelit ovat kokoa 992*1658 mm2. Kiinnityspisteitä voi olla 4 tai 6 kpl.

 

[fraatti]

Olen tekemässä puurakenteista katosta pulpettikatolla. Paneleita tulee 3*5 kpl kolmeen riviin pystyyn. Alle on tarkoitus laittaa puuruoteet, joihin paneelien kiinnitys suoraan. Vaakaruoteita tulee kolme per paneli, ala- ja yläreunaan ja keskelle yksi. Onko tässä päädystä kiinnityksessä jotain ongelmaa kun yleensä käytetään kahta kiskoa, jotka ovat pienen matkan päässä panelin päästä vai liittyykö tämä vain alumiinijärjestelmään. Paneelit ovat kokoa 992*1658 mm2. Kiinnityspisteitä voi olla 4 tai 6 kpl.

Päädystä kiinnitys on ollut ongelma jos kannatusta ei ole myös keskellä. Paneli saattaa taipua lumikuorman alla. Ja mitä pidempi paneli niin sen suurempi riski lienee. Sinällään sillä ei ole mitään merkitystä minkä päältä panelin kannatus tulee vaan ongelmat ovat samanlaiset. Toki joissain saattaa sähkö johtua ja toisissa ei(maadoitus).

Ei kai tuossa mitään riskiä ole? Käytätkö niitä samoja puristavia kiinnikkeitä kun yleensä muutenkin? En ole katsonut että miten valmistajat suhtautuvat siihen jos panelin kiinnitettään vaikka karmista ruuvilla. Luulisi että tuo lämpölaajenee jonkin verran kun panelin lämpötila voi vaihdella -30 ja +45 asteen välillä.
Edit. Laskin nopeasti että 1.6m panelissa noilla lämpötiloilla pituuden muutos on noin 3mm joten ei noita ainakaan aivan toisiinsa kiinni ja umpipuuksi kannata latoa.

 

[Tifo]

Tarkoitus on tehdä katosta vesitiivis noin suunnilleen. Olin ajatellut panelien välille 8 mm rakoa, johon tulee joustava kitti, esim. sikaflex tai silikoni. Kitti vain pintaan noin 5 mm, solukumi pohjanauhaksi. Teippikin käy jos löytyy riittävän hyvä teippi. Karmista olin ajatellut panelit kiinnittää. Päältä puristava kiinnike on 20 mm leveä eikä oikein toimi kittauksen kanssa. Katoksen alapuolella näkyy panelin alapinta, joten tuuletus on ainakin hyvä. Pitkulaiset reiät kiinnitykseen?

 

[Tifo]

Muutin vähän suunnitelmaa. Panelit tulivat vaakaan, kiinnitys vaakakoolinkeihin, jotka ovat paneelin pitkien sivujen alla. Paneelin yläreunaan laitoin alukulmat, jotka kiinni paneelissa m6 rst ruuvilla. Paneelin alareuna on edellisen yläreunan päällä ja tiiviste välissä. Lyhyillä sivuilla on alu t-lista tiivisteillä ruuvattuna koolaukseen. Pitkät sivut limitetty 10mm ja lyhyillä sivuilla 10mm rako. Paneelit pääsee elämään alareunasta ja päädyistä vapaasti. Oli jonkun verran työläämpi asentaa kuin avoraoilla päältä kiinnittämällä. Limitys vähensi kaltevuutta asteen verran ollen nyt 17 astetta.

 

[juu-zo]

Onko alareuna vain makaamassa alemman paneelin päällä?

 

[Tifo]

On joo mutta se kiinnittyy lyhyiden sivujen t-listalla ja alareunassa on myös alukulmat. Koolauksen läpi tulee m6 ruuvi ja alukulma, joka kiristää kehyksen kiinni alempaan paneeliin eli nelipistekiinnitys noin 300mm paneelin päistä siten että alareunan kiinnitys sallii liikkeen.

 

[fraatti]

Muutin vähän suunnitelmaa.

Ainakin ulkomailla on autokatoksia minkä katto on tehty paneeleista. Niistä voisi myös löytyä jotain vinkkiä rakenteeseen jos joku värkkää moista joskus.

Nyt kun olet saanut tuon nippuun niin kondensoiko paneelien alapinta paljon?

 

[Tifo]

Tämä siis ensimmäinen paneeliasennukseni. Halusin siis paneelien toimivan myös vesikatteena, katoksessa se on helppo toteuttaa koska pienet vuodot ei haittaa jos on lastentauteja. Huomasin että Liettualaiset Solitek solrif paneelit ovat suunniteltu käytettäväksi vesikatteena. Tässä käytetty zf shinen 280 W vakio polypaneeleita.
Johdotuksesta olisi kysymys. Fraattin linkistä löysin ohjeen, jossa sanotaan että dc-kaapeleilla ei saa tehdä lenkkejä ja paluukaapelit on tuotava samaa reittiä takaisin. Onko tosiaan näin ja mistä se johtuu. Myös maadoitusjohto on niputettu kulkemaan samaa reittiä. Olin ajatellut rst-reikänauhalla kytkeä kehykset toisiinsa vai pitääkö 6mm2 kevi kuljettaa panelilta toiselle?
Invertteristä kysyisin mppt liitännöistä. Minulla on nimellisteho 4200 wattia, paneelit ovat sarjassa jolloin avoin jännite on 585V ja virta noin 9A. Esim Fronius symo 4.5 kahdella mppt:llä antaa input virralle 16A per tulo. Eli voiko koko nimellistehon viedä vain toisen mppt:n kautta. Datalehden mukaan max jännite 1000V tuo 9A virralla 9kW tehon mikä on mainittu piikkitehona. Mille teholle invertteri kannattaa mitoittaa. Mihin piikkitehoa voi hyödyntää? Toisaalta ac puolella on annettu max outputiksi 4500 W.

 

[Tifo]

Paneelit ovat märkiä yön jäljiltä mutta vesi ei ole lähtenyt valumaan kuitenkaan.
Pystyn lisäämään tuohon kondessisuojan tarvittaessa mutta katsotaan miten se toimii noin.

 

[Rannanpoika]

Vastaus taitaa jo olla, mutta "voiko koko 4200 w nimellistehon viedä vain toisen mppt:n kautta?" - voi, 4.5 Froniuksen maksimi ottoteho on 4500 wattia. Jos aiot laittaaa myöhemmin toisen mppt:n käyttöön, siihen voi nippa nappa laittaa jopa toiset 4200 paneeliwattia, vaikkapa eri ilmansuuntaan, ilman, että Froniuksen sietämä 2x paneelitehomaksimi tulee vastaan. Edelleen, max tuotto ulos voi olla vain 4500W.

 

[Tifo]

Syksyllä tein tuon katoksen ja paneeliasennuksen. Nyt jatkan järjestelmän kuntoon kun aurinkokin paistaa. Katoksessa on 15 kpl 280W Zn Shine paneeleita. Nimellisteho 4200W, suunta etelä, 17 astetta on kulma. Minulla on mahdollisuus laajentaa järjestelmää noin kolmen kilowatin paneelistolla, joka tulee maatelineeseen, suunta itä tai kaakko, kulma on vapaa. Invertteriä en ole vielä hankkinut, minkähän tehoinen laite pitäisi olla jos ottaa tämän laajennusvaran huomioon. Varjostuksia ei ole.

 

[korsteeni]

virheen olet tehnyt, toimii päivällä mutta aamusta ja illasta kesäisin tuotto rommaa vs tasaisesti asennettuihin
varjo leikkaa koska aamusta ja illasta paistaa alhaalta
minulla leikkasi tuoton jo eri paksuinen/merkkinen paneli.....olisko ollut 5mm ohuempi, heitin ne eri paikkaan

siinä ei froniuskaan auta

no otin kuvankin 17:30 kesäaikaa, muutaman millin koroke, panelit suoraan etelään suuntaus
vaihdan tuohon ohuemman kävelysillan

panelit on Yangtze 340W

 

[Tifo]

Mulla on paneelien hammastus itä-länsisuunnassa eli paneelit ei varjosta toisiaan päivällä. Kuva on otettu klo 18.10, nyt on aurinko jo puiden takana mutta kesällä tulee paistetta 12 tuntia ilman varjoja.

 

[Rakennusmetsuri]

Pisti silmään tuossa lumikuormakartassa jännä yksityiskohta.
Ivalon pohjoispuolella on pienempi lumikuorma kuin Hyvinkäällä ja sama kuin Hämeenlinnassa.

 

[Tifo]

Kävin katsomassa aamuvarjostuksen, vähän ennen kahdeksaa oli varjo poissa mikä tuli panelien hammastuksesta. Osaako joku sanoa paljonko tässä menettää kilowattitunteja kun paneelin varjostus loppuu aamukahdesalta ja alkaa illalla seitsemän aikaan.

 

[roots]

Kävin katsomassa aamuvarjostuksen, vähän ennen kahdeksaa oli varjo poissa mikä tuli panelien hammastuksesta. Osaako joku sanoa paljonko tässä menettää kilowattitunteja kun paneelin varjostus loppuu aamukahdesalta ja alkaa illalla seitsemän aikaan.

Siitähän sen näät mitä teho on kun aamulla varjo loppuu ja illalla ennenku alkaa, tuosta voi arvioida. Väittäisin että lillukanvarsia...

 

[Tifo]

Siitähän sen näät mitä teho on kun aamulla varjo loppuu ja illalla ennenku alkaa, tuosta voi arvioida. Väittäisin että lillukanvarsia...

Jep, invertteri tosin on vielä kaupan hyllyllä mutta kyllä paneelit pitää saada mahdollisimman esteettömästi asennettua. Hyötysuhteen nostaminen sillä tavalla on helpompaa kuin yrittää parantaa piikiekon hyötysuhdetta. Se ei ainakaan tavalliselta jepeltä onnistu.

 

[Ton1A]

Kävin katsomassa aamuvarjostuksen, vähän ennen kahdeksaa oli varjo poissa mikä tuli panelien hammastuksesta. Osaako joku sanoa paljonko tässä menettää kilowattitunteja kun paneelin varjostus loppuu aamukahdesalta ja alkaa illalla seitsemän aikaan.

Just tähän aikaan vuodesta ainakin mun paneelikentälläni ei yhtään, ennen aamukahdeksaa tai iltaseitsemän jälkeen paistaa niin vinosti ettei käytännössä tuota mitään. Eilen ei juuri pilviä näkynyt.

 

[puuteknikko]

Lounaaseen suunnatut paneelit (10 x 385 W) 1:3-kaltevuudella. Jokseenkin pilvetön taivas, vähän sellaista harsoa paikoin, mikä saattaa edesauttaa säteilyn keräämistä.

 

[Karga]

Pisti silmään tuossa lumikuormakartassa jännä yksityiskohta.
Ivalon pohjoispuolella on pienempi lumikuorma kuin Hyvinkäällä ja sama kuin Hämeenlinnassa.

Kai se meri lämmittää, kuten muillakin rannikoilla. Vaikkakin on jäämeri nimeltään.

 

[Tifo]

Jep, invertteri tosin on vielä kaupan hyllyllä

Näyttäisi siltä että otan 6 kW froniuksen, ei ole hintaeroa paljon pienempään. Minulla menee sähköä muun lisäksi altaan kiertovesipumppuun(500W) ja 300L varaajaan(3kW). Pumpussa onkin jo ajastin, laitan sen pyörittämään päivällä ja varaajaan lisään sellaisen myös. Taitaa ohmpilotille tulla kohtuupitkä takaisinmaksuaika.

 

[Tifo]

6 kW Fronius loppu Suomesta, ainakin osassa paikoista. Onko kokemusta tästä firmasta: europe-solarstore.com. Siellä on hyllyssä tavaraa.

 

[Lurkus]

Mulle on tulossa asennus enskuussa. Mitäs kannattais seurailla asennuksessa että välttyis isommilta murheilta? Pitääkö paneeleiden kaapelit viedä erillisissä putkissa (+/-) seinässä ja yläkerran ryömintätilassa? Turvakytkimet? Eikös jotain muutoksia tullut tässä lähiaikoina?

 

[MarkkuJ]

Moro

Mulla vietiin vintillä kaikki kahden ryhmän johdot samassa putkessa ja aluskatteen läpiviennit teippasivat erikoisen hyvin jollain siihen tarkoitukseen tehdyllä teipillä.Teknisessä tilassa johdot menevät siisteissä koteloissa ja invertterin alle tuli kivilevy.paneeleiden väliset johdot on hyvin kiinnitetty paneeleiden kiskoihin ,ei roiku mistään ,huomiota herättävän siistiä työtä koko asennus.

 

[Lurkus]

Moro

Mulla vietiin vintillä kaikki kahden ryhmän johdot samassa putkessa ja aluskatteen läpiviennit teippasivat erikoisen hyvin jollain siihen tarkoitukseen tehdyllä teipillä.Teknisessä tilassa johdot menevät siisteissä koteloissa ja invertterin alle tuli kivilevy.paneeleiden väliset johdot on hyvin kiinnitetty paneeleiden kiskoihin ,ei roiku mistään ,huomiota herättävän siistiä työtä koko asennus.

Juu, varmasti on siistiä työtä. Muistelin vaan että asennustapoihin tuli jotain muutoksia standardien kautta tässä lähiaikoina. En vaan muista missä se keskustelu täällä oli.

 

[Espejot]

Mistäs ketjusta löytyy AC/DC kaapeleista asiaa PV voimaloihin. Onko jotain erityisvaatimuksia? Lähinnä mieti paksuutta ja pinnoitetta. Onko paksuuteen jotain kaavaa...

Edit: löytyi laskuri. Joku 4mm2 junction boxista eteenpitäis riittää ja antaa laajennusvaraa.

 

[roots]

Mistäs ketjusta löytyy AC/DC kaapeleista asiaa PV voimaloihin. Onko jotain erityisvaatimuksia? Lähinnä mieti paksuutta ja pinnoitetta. Onko paksuuteen jotain kaavaa...

Edit: löytyi laskuri. Joku 4mm2 junction boxista eteenpitäis riittää ja antaa laajennusvaraa.

Ei tommosta 4 ac kaapelia löydy tai on kallista.

 

[Espejot]

Ei tommosta 4 ac kaapelia löydy tai on kallista.

KUMIKAAPELI XTREM H07RN-F 5x4, hinta noin 4 EUR/m Saksasta. Kykllähän toikin maksaa.