Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

[kotte]

Henkilökohtaisesti ajattelen että sähköauton laturin kytkentä kodin sähköverkkoon tulisi olla varmuuden vuoksi olla kiinteä kuten liedessä, kiukaassa, lämminvesivaraajassa jne.

Tavallaan noin, vaikkakin esimerkiksi lämminvesivaraajia on useinkin saatavana myös pistotulppaliitännällä tai Ruotsin ja Saksan kaltaisissa "sähkötekniikan kehitysmaissa" (?) myös sähköliesissä perilex-pistokeliitäntä on vakiokamaa samoilla 3-vahetehospekseillä kuin Suomessa.

Jos schuko-pistorasiat ja pistokkeet olisivat aidosti laadukkaita (toisin kuin Suomessa?), ei pistokeliitännässä olisi ongelmaa. Tietenkin brittiläisen standardin mukaiset pistokkeet ja pistorasiat olisivat vielä kaikin puolin parempia. Jotainhan on noiden laadun kohdalla yleisesti pielessä, kun muka auton päässä suolasumulle altis johdon toinen pää aikamoisen palokuorman sisältävän auton päässä ei ole olevinaan riski. Kiinteätkin liitännät sytyttävät aina välillä tulipaloja (erityisesti tyypilliset ruuvilla kiristettävät liitännät, jotka välistä löystyvät, vaikka olisi asennusvaiheessa kiristetty asianmukaisesti).

 

[pamppu]

Mä en pidä ollenkaan ”kiinteä” ajattelusta, koska mulla ei ole mitään yksittäistä selkeätä paikkaa missä auto aina parkkeerattaisiin. Talvella se yöpyy tallissa ja kesällä se ulkoilee (koska harrasteet on tallissa levällään). Ja ulkonakin välillä se on alapihalla, välillä yläpihalla. No se homma nyt pakosta loppuu latailun takia. Mutta en ole vielä saanut päätettyä mihin mä sähkövetoa lisäisin, joten roikkametodilla haetaan nyt kompromissia.

 

[korsteeni]

minulla on 4 hitsauskonetta, kaikki tepselillä, suuremmat yli 200 A
olen noilla monesti ladannut, heh, pakkasella pistänyt vähän kierroksia starttiin
eihän tuo nyt latausasemasta poikkea kun nimen suhteen
kaikkea hiton ku...tusta noitten härpäkkeiden suhteen on

 

[remykv]

Mulla suli pistotulppa matkalaturista 16A latausvirralla n.7v. vanhassa pistorasiassa.
Juuri sen vuoksi laitoin latausasemat

 

[kotte]

Mulla suli pistotulppa matkalaturista 16A latausvirralla n.7v. vanhassa pistorasiassa

Itselläni on savunnut kaupassa myytäviä välipistokehärpäkkeitä jo alle 9A:n virralla vedenkuumenninta syötettäessä (ja toisaalta myös 25A:n pääsulakkeen syöttöjohto taulusta sulanut usean sentin matkalta ruuviliitoksesta verkon liitäntäjohdon tulppasulakeeseen päin). Osa uudehkoista seinäpistorasioista näyttää sisältä tehdyn suunnilleen samanlaisen (arveluttavan) laatutason pohjalta (ja paljon lähempää kuin Kiinasta peräisin olevina). Sellaisia tukevarakenteisia pistorasioita, joita asennettiin vielä puolisen vuosisataa sitten, ei enää ainakaan helpolla saa.

Suomessa suositaan kiinteitä sähkölaitteiden liitoksia, mutta olisiko tuossa osittain takana sähköurakoitsijoiden lobbaus oman ammattikunnan toimeksiantojen maksimoimiksi + venäläisperintöä oleva hallintokulttuuri valvojapuolella? Sähköturvallisuusfaktoihin perustuvissa määräyksissä ei toki sinällään ole mitään kritisoitavaa, ne ovat ehdottoman aiheellisia.

Hiukan samaa vaikuttaisi välistä olevan lämpöpumppujen ja kylmälaitteiden puolella (esim. tulkittaessa EU-direktiiveistä johdettuja kansallisia säännöksiä ja niiden tulkintaa).

 

[Ismo67]

Mä en pidä ollenkaan ”kiinteä” ajattelusta, koska mulla ei ole mitään yksittäistä selkeätä paikkaa missä auto aina parkkeerattaisiin. Talvella se yöpyy tallissa ja kesällä se ulkoilee (koska harrasteet on tallissa levällään). Ja ulkonakin välillä se on alapihalla, välillä yläpihalla. No se homma nyt pakosta loppuu latailun takia. Mutta en ole vielä saanut päätettyä mihin mä sähkövetoa lisäisin, joten roikkametodilla haetaan nyt kompromissia.

Hieman nopsaan kirjoittelin kiinteän asennuksen ajatuksen sähköauton latausasemissa.
Ei sen täysin kiinteä tarvinne olla ja esim. 32A voimavirtapistoke on toimiva ratkaisu ja sillä saa liikuteltavan latausaseman itselleen.

 

[VesA]

32A voimavirtapistoke on toimiva ratkaisu ja sillä saa liikuteltavan latausaseman itselleen.

Voisi olla jossei CEE-tökkkeleidenkin laatu olisi aika arvaamatonta. Kaipa ne pitäisi myydä purettuina että voisi osia tarkastella.

 

[HelaKammo]

Pistoke/pistotulppa on ihan laitteen mukana, olettaen, että jos se vaihdetaan, niin vaihdetaan merkkituotteeseen ammattilaisen toimesta. Kiinteä asennus lie mitattu ja laadukas, toivon mukaan...

Noissa käytetään teollisuudessa, maataloudessa yms. ties mitä, varsin turvallisia.

Joku väitti, että sininen suko on parempi, mutta tiedä häntä.

 

[pamppu]

No tulipa itekin vähä infrapunalla sohittua ja hyvä niin.

Autotalli, about 15 astetta. Pistorasiassa oli APC surge arrest ja sen perässä metrin jatkojohto ja sitten laturi. Vedin 12A virralla puolisen tuntia.

Surgearrest ja jatkoroikan töpseli näytti 40 astetta. Jatkoroikan pistorasiat ei mitään ihmeellistä. Surge Arrestin päässä olevat töpselin piikit oli polttavan kuumat sormeen, inframittarilla niistä ei oikein mitään lukua saanut.

Nappasin sekä APC:n että jatkoroikan välistä ja latasin seuraavat puol tuntia 16A:lla, laturi suoraan seinässä. Oli vähän hankalampi virittää laturi seinälle, kun ei ole vielä tuota kiinteämpää asennusta tullut tehtyä, kun paikka on vielä arvonnassa. Ei juuri mitään lämpeämistä nyt.

Summa summarum. Syytä on tapauskohtaisesti mitata lämmöt ja kaikenlaisia pluginvälirasioita, kuten surge arrest, energiamittarit jne lienee syytä vältellä jos virrat on korkeita ja pitkäkestoisia. Kuten autolataus tai vaikka ILP. Tulee vaan niitä liitoksia ja vikapisteitä. Ei varmastikaan pöljempi ajaus iskeä pistorasian lämpötila-anturia kotiautomaatioon, kuten joku olikin tehnyt.

APC:n päällä komeili teksti 16A/250V. Varmaan siinä olis syytä olla perässä minuuttilukema… No alunperin tuo on ollut nosto-oven moottorille, että siihen varmaan jees.

 

[fraatti]

Mulla suli pistotulppa matkalaturista 16A latausvirralla n.7v. vanhassa pistorasiassa.
Juuri sen vuoksi laitoin latausasemat

Onhan näissä myös se aina että saman tai suuremman tehon saa ainakin kun ottaa useammasta vaiheesta samalla virralla. -> kaikissa liitoksissa pienempi kuormitus.

 

[pamppu]

Kaikkea ylläriä… Edelleen arpoessani sitä lopullista lataupaikkaa lainasin yöksi melko tyhjäksi päässeen akun lataamiseksi VILPin voimavirtapistoketta haaroittimella. Koska siinähän on 3xC16.

No, se latas jotain klo 22-05 asetetulla 8A virralla kunnes yksi sulakkeista väsähti.

No minä sitten ihmettelemään että wuut. Kävi ilmi että sähkärillä oli käynyt pieni lukihäiriö. Eipä tuo vilppiä ole 9v aikana haitannut tietenkään.

Eli todistetusti 6A nalli kesti 8A virtaa tuntikausia.

Toinen härö sähkäriltä on sitte se, että tuossa ei ole yhdistävää tankoa vaiheiden välillä. Kyl itte pitäis vaan tehdä sähkötyöt…

 

[HelaKammo]

Eikös ne kolmevaiheiset ole ihan yhtä puuta rungoltaankin? Liekö joku diy asennus?

 

[pamppu]

Eikös ne kolmevaiheiset ole ihan yhtä puuta rungoltaankin? Liekö joku diy asennus?

On niitä yhtäpuuta olevia, mutta kaippa erilliset yhdystangollakin on ihan yhtä validi. Semmoisia mulla on muuallakin. Tuo on sen sähkärin jäljiltä joka laitto ILPin talliin ja teki samalla keikalla lisäkeskuksen taloon, johon nuo vilpin sulakkeet ja sitten jäi vähän varaa laajennuksille (kuten autolataus).

 

[korsteeni]

..

Surgearrest ja jatkoroikan töpseli näytti 40 astetta. Jatkoroikan pistorasiat ei mitään ihmeellistä. Surge Arrestin päässä olevat töpselin piikit oli polttavan kuumat sormeen, inframittarilla niistä ei oikein mitään lukua saanut.

Nappasin sekä APC:n että jatkoroikan välistä ja latasin seuraavat puol tuntia 16A:lla, laturi suoraan seinässä. Oli vähän hankalampi virittää laturi seinälle, kun ei ole vielä tuota kiinteämpää asennusta tullut tehtyä, kun paikka on vielä arvonnassa. Ei juuri mitään lämpeämistä nyt.

Summa summarum. Syytä on tapauskohtaisesti mitata lämmöt ja kaikenlaisia pluginvälirasioita, kuten surge arrest, energiamittarit jne lienee syytä vältellä jos virrat on korkeita ja pitkäkestoisia. Kuten autolataus tai vaikka ILP. Tulee vaan niitä liitoksia ja vikapisteitä. Ei varmastikaan pöljempi ajaus iskeä pistorasian lämpötila-anturia kotiautomaatioon, kuten joku olikin tehnyt.

APC:n päällä komeili teksti 16A/250V. Varmaan siinä olis syytä olla perässä minuuttilukema… No alunperin tuo on ollut nosto-oven moottorille, että siihen varmaan jees.

mittailin joskus laitteiden kuluksia ja kun ei oikein menneet normijärjen mukaan niin aloin tutkia tarkemmin
nuo minun aikoinaan itselle myymät katkaisimella varustetut APC Surgearrest härpäkkeet ottivat muistaakseni 30W virtaa vaikkei niissä ollut mitään kiinni
tuolla lepäävät vieläkin käyttämättöminä, oli aikamoinen yllätys kun 5 watin raspin pisti siihen ja kulutusta näytti 35W......ei niinku oikein täsmännyt

 

[repomies]

Eikös ne kolmevaiheiset ole ihan yhtä puuta rungoltaankin? Liekö joku diy asennus?

Sellaisiakin on, mutta mikäs pakko niitä on käyttää? Voihan pääsulakekin mennä, ja ne menee yleensä yksitellen.

 

[pamppu]

nuo minun aikoinaan itselle myymät katkaisimella varustetut APC Surgearrest härpäkkeet ottivat muistaakseni 30W virtaa vaikkei niissä ollut mitään kiinni
tuolla lepäävät vieläkin käyttämättöminä, oli aikamoinen yllätys kun 5 watin raspin pisti siihen ja kulutusta näytti 35W......ei niinku oikein täsmännyt

Pahus, pitääpä tutkia. Mulla on tommosia mm. tietokoneiden edessä

 

[Esäätäjä]

Sellaisiakin on, mutta mikäs pakko niitä on käyttää? Voihan pääsulakekin mennä, ja ne menee yleensä yksitellen.

Yhdessä vuokra hallissa mitä useampi rinnan oli 3-vaihe puhallin lämmitin ja käyttökytkimenä tuollaiset erilliset vivut. Ei siinä sinänsä mitään mutta puhallin on tietysti 1-vaiheessa, eli sai vaikka osa tehoja kytkettyä mutta puhaltimen pystyi jättämään pyörimättä ja vastukset punaisena kunnes lämpösuoja laukeaa. Hauska mennä 4m korkeuteen painaa nappia.

 

[Perusdiplomi]

Kiinteistössä sähkösuunnittelija yleensä haluaa kolmevaiheiset valaistussyötöt tehtäviksi erillisistä automaateista. Ettei kaikki valot menisi yhtäaikaa.

 

[HelaKammo]

No eihän kolmevaihevalaisimia liene edes olemassa. Kyllä tietysti valaisimet erillisinä.

Lähes kaikkien kolmivaihelaitteiden osalta lienee parempi, jos kaikki vaiheet menevät kerralla. Vanhoilla tulppasulakkeilla tietysti menee aina yksi kerrallaan.

 

[kotte]

Lähes kaikkien kolmivaihelaitteiden osalta lienee parempi, jos kaikki vaiheet menevät kerralla. Vanhoilla tulppasulakkeilla tietysti menee aina yksi kerrallaan.

Moottoireille tuo lähinnä on ongelma ja niissä pitäisi aina olla myös moottorisuojarele, joka katkaisee sähköt, jos jonkin vaiheen virta ylittää asetetun arvon, kuten se käytännössä tekee vähänkään kuormitetulle moottorille vaihevian seurauksena. Kolmivaiheisesti syötetyt suurehkot moottoridrivet nyt tyypillisesti sisältävät joka tapauksessa vaihevahdin, koska jo aaltomuoto menisi muutoin vaihevian seurauksena niin luokattomaksi, että itse laitteenkin vioittumisvaara voisi olla välitön.

 

[fraatti]

Moottoireille tuo lähinnä on ongelma ja niissä pitäisi aina olla myös moottorisuojarele, joka katkaisee sähköt, jos jonkin vaiheen virta ylittää asetetun arvon, kuten se käytännössä tekee vähänkään kuormitetulle moottorille vaihevian seurauksena. Kolmivaiheisesti syötetyt suurehkot moottoridrivet nyt tyypillisesti sisältävät joka tapauksessa vaihevahdin, koska jo aaltomuoto menisi muutoin vaihevian seurauksena niin luokattomaksi, että itse laitteenkin vioittumisvaara voisi olla välitön.

Joissain lämpöpumpuissa on lisäksi vielä vaihevahti. Jos joku vaihe uupuu niin kompressori ei tarttaa ollenkaan.

 

[Harrastelija]

Liesi ei yleensä taida olla kolmevaihelaite sanan varsinaisessa merkityksessä. Ei ainakaan nuo vanhemmat.
Pari levyä on yhdessä vaiheessa, pari toisessa ja uuni kolmannessa. Eli kaikkia vaiheita käytetään mutta vaiheiden keskinäiset kuormat ovat toisistaan riippumattomat. Toki jos kaikki on päällä samanaikaisesti niin vaiheiden kuormat ovat samaa suuruusluokkaa.

 

[VesA]

Liesi ei yleensä taida olla kolmevaihelaite sanan varsinaisessa merkityksessä. Ei ainakaan nuo vanhemmat.
Pari levyä on yhdessä vaiheessa, pari toisessa ja uuni kolmannessa. Eli kaikkia vaiheita käytetään mutta vaiheiden keskinäiset kuormat ovat toisistaan riippumattomat. Toki jos kaikki on päällä samanaikaisesti niin vaiheiden kuormat ovat samaa suuruusluokkaa.

Uudemmissa liesissä sähkö ei mene enää suoraan 'levyille' vaan induktiotaso toimii joka tapauksessa muutaman kymmenen kHz taajuudella. Siellä voi olla niitä induktiokeloja jo melkoinen määrä ja niistä muodostuu erilaisia alueita. Sitä kuinka niitä keloja syöttävät 'audiovahvistimet' on vaiheista poweroitu on hankala hahmottaa. Siellä on useampi kuin yksi poweri - jos syöttää yhdestä vaiheesta pitää sillata, mutta sellaista voi syöttää siltaamatta esmes kahdesta tai kolmesta vaiheesta.

 

[Harrastelija]

Sepä se kun ei noista tiedä miten ne kelat on jaoteltu. Saattaa edelleen olla sama periaate kuin noissa vanhoissa liesissä.
Mitään yhtä ”poweria” siellä tuskin on joka ottaa virtaa tasaisesti kolmesta vaiheesta ja syöttää keloille/”vahvistimille” tarpeen mukaan.

 

[korsteeni]

Täällä sama härö, onkohan tommoseen ABB:n vanhaan mistään hankittavissa yhdistyspalaa jotta sais noi 30v+ 'kolme kimppaan'?
katso liitettä 78064

Onko tuo vieläkin samanmoinen 2022? Saako noita paloja erikseen kaupasta ja jälkiasennettua?
katso liitettä 78065

noita on erilaisia, pelkkä tanko ei riitä, siellä on muutakin "kimppaa", eivät toimi myöskään irroitettuna kaikki mallit yksittäin

tuota kuvan mallia käytetään laitteissa missä suojataan/katkaistaan vaihe sekä nolla

 

[roots]

tuota kuvan mallia käytetään laitteissa missä suojataan/katkaistaan vaihe sekä nolla

Varsinaisesti tuosta ei ollut kysymys vaan näyttää vipurakenne ulospäin samalta kuin ennen...ihan sama mikä koje siellä alla on.

 

[kotte]

Sepä se kun ei noista tiedä miten ne kelat on jaoteltu. Saattaa edelleen olla sama periaate kuin noissa vanhoissa liesissä.
Mitään yhtä ”poweria” siellä tuskin on joka ottaa virtaa tasaisesti kolmesta vaiheesta ja syöttää keloille/”vahvistimille” tarpeen mukaan.

Omassa liedessä ainakin levyt ja vastukset on jaotelty ihan perinteisesti: Uunin vastukset, kiertoilmapuhaltimen vastus ja grilli on kytketty yhteen 16A ryhmän vaiheeseen, suurimman ja pienimmän levyn "lähettimet" toiseen vaiheeseen (olisivatkohan nuo jotakin luokkaa 3kW ja 2kW maksimiteholtaan, mutta niissä on maksimi- tai erityisen kuumennusboost-tehon yhteiskäyttörajoitus niin, että 16A sulake riittää) ja kaksi keskikoista kolmanteen (niissäkin on maksimitehon rajoitus). Olen kokeillutkin asiaa johdosuojasulakkeita irroittaen.

 

[korsteeni]

....... suurimman ja pienimmän levyn "lähettimet" toiseen vaiheeseen (olisivatkohan nuo jotakin luokkaa 3kW ja 2kW maksimiteholtaan.........

ihan pakko on minun taas vääntää, anteeksi, kun on niin herkullinen tilaisuus
voi juku, mikä vinokuorma

 

[kotte]

ihan pakko on minun taas vääntää, anteeksi, kun on niin herkullinen tilaisuus
voi juku, mikä vinokuorma

Väännetään nyt itsekin: Onpa tosi valaisevaa miettiä hellan ratkaisua ja suojalaitteita, jos tuo tosiaankin olisi viritetty aidosti kolmivaihevirralla toimivaksi. Pitäisi olla kaikenlaiset vaihevahdit, jotka estävät tehopuolijohde-elektronikkaa kärähtämästä, jos yksi sulake laukeaa -- tai irrotetaan tahallaan, kuten edellä vihjaisin tehneeni. Myös uunivastuksia pitäisi käyttää jonkinlaisen invertterin tms. tehoelektronikkavehkeen kautta, koska muutoin ei tehoa irtoa sulakkeista enää riittävästi muun kytkennän ohella.

 

[korsteeni]

Väännetään nyt itsekin: Onpa tosi valaisevaa miettiä hellan ratkaisua ja suojalaitteita, jos tuo tosiaankin olisi viritetty aidosti kolmivaihevirralla toimivaksi. Pitäisi olla kaikenlaiset vaihevahdit, jotka estävät tehopuolijohde-elektronikkaa kärähtämästä, jos yksi sulake laukeaa -- tai irrotetaan tahallaan, kuten edellä vihjaisin tehneeni. Myös uunivastuksia pitäisi käyttää jonkinlaisen invertterin tms. tehoelektronikkavehkeen kautta, koska muutoin ei tehoa irtoa sulakkeista enää riittävästi muun kytkennän ohella.

ihan selvennykseksi että minun piikittely johtuu 3 vaihe/1 vaihe invertterien keskustelujen väännöistä
olen joka saumassa vängännyt ettei yksityistalouden näkökulmasta yleisestä 3kw 1 vaihe aurinkosysteemistä voi koitua mitään vinokuormaa vaikka se miltei ensimmäiseksi mainitaan esteeksi 1 vaihe systeemin haittapuoleksi ja siksi niitä ei myydä/suosita....syyt aivan muut

en kertaa niitä perusteita enää uudelleen

 

[kotte]

ihan selvennykseksi että minun piikittely johtuu 3 vaihe/1 vaihe invertterien keskustelujen väännöistä
olen joka saumassa vängännyt ettei yksityistalouden näkökulmasta yleisestä 3kw 1 vaihe aurinkosysteemistä voi koitua mitään vinokuormaa vaikka se miltei ensimmäiseksi mainitaan esteeksi 1 vaihe systeemin haittapuoleksi ja siksi niitä ei myydä/suosita....syyt aivan muut

Asia ei kuitenkaan ole noin kuin väität, eli kyllähän nuo kaikki aiheuttavat vinokuormaa. Kuorma menee sähkölaitoksen generaattorille, joka joko syöttää muihin vaiheiseen enemmän tehoa ja vinokuormavaiheeseen enemmän tai paneelin tapauksessa toisin päin, eli vinotuottovaiheeseen vähemmän ja muihin vastaavasti enemmän. Vinoilua siis kaikki tyynni.

 

[korsteeni]

Asia ei kuitenkaan ole noin kuin väität, eli kyllähän nuo kaikki aiheuttavat vinokuormaa. Kuorma menee sähkölaitoksen generaattorille, joka joko syöttää muihin vaiheiseen enemmän tehoa ja vinokuormavaiheeseen enemmän tai paneelin tapauksessa toisin päin, eli vinotuottovaiheeseen vähemmän ja muihin vastaavasti enemmän. Vinoilua siis kaikki tyynni.

mitä se sähkölaitoksen generaattori tekee kun laitat sen 5kw hellan päälle?
entä
mitä se sähkölaitoksen generaattori tekee kun syötän sinun naapurissa 5kW siihen hellan vaiheeseen mistä käytät sen 5kw?
en sitten vaan ymmärrä miksi juuri se 1 vaihe invertteri sen aiheuttaa? se on siellä kuvioissa mukana aivan samoin kuin 1 vaihe kulutuskin

 

[kotte]

mitä se sähkölaitoksen generaattori tekee kun laitat sen 5kw hellan päälle?
entä
mitä se sähkölaitoksen generaattori tekee kun syötän sinun naapurissa 5kW siihen hellan vaiheeseen mistä käytät sen 5kw?
en sitten vaan ymmärrä miksi juuri se 1 vaihe invertteri sen aiheuttaa? se on siellä kuvioissa mukana aivan samoin kuin 1 vaihe kulutuskin

Ihan tasa-arvoisiahan nuo "vinokuorman" kannalta ovat. Molemmat aiheuttavat "vinokuormaa", eli sähköä kulkee periaatteessa kolmessa vaihejohtimessa hiukan eri suuntiin, mikä periaatteessa ja käytännössä lisää hiukan siirtohäviöitä, mutta ei käytännössä tunnu missään. Ja useiden kuluttajien tasolla nuo "virheet" osittain tasoittuvat ja tilastolisessa mielessä sitä paremmin, mitä enemmän kulutusta ja tuotantoa on samojen johtimien varrella, sillä "vinokuormaahaan" syntyy eri suuntiin eri vaiheiden ja kulutuksen sekä tuotannon osalta.

Yksivaiheinvertteri on sikäli hölmö laite verrattuna "aitoon" kolmivaiheinvertteriin, että se joutuu puskuroimaan paneeleilta tulevaa virtaa puolijakson verran (kondensaattoriin) ennen kuin voi syöttää kotiverkkoon ja sieltä maailmalle. Kolmivaiheinvertteri voi syöttää kaiken saamansa tehon saman tien kotiverkkoon ja edelleen eteenpäin ilman tarvetta puskurointiin sen pitempään, mitä varsin nopeasti kytkevien puolijohdeventtiileiden oma ylijännitesuojaus edellyttää (vain pieni murto-osa verkon puolijakson pituudesta ja tarve on paneelivirran tapauksessa muutenkin lähes olematon kolmivaiheinvertterin kohdalla). Mitä suurempi laite, sitä enemmän tuolla alkaa olla merkitystä käytännössäkin. EI ole kaukana ajatus, että kolmivaiheinvertteri on milteipä yksinkertaisempi kapine kuin vastaava yksivaiheinvertteri, vaikka tehopuolijohdekytkimiä tarvitaankin kuusi kappaletta neljän sijasta (siis vältetään samalla erikoiskondensaattori lisäsuodattimineen).

 

[Jantza]

Kun en ole sähkömies ja mietin sähkauton hankintaa, ainakin jossain vaiheessa, heräsi kysymys. Asun 70-luvun lopun rivitalossa. Jokaisella asunnolla on oma lämmitystolppa, mutta teho ei riitä lataukseen. Asun päätyasunnossa, ja taulusta on matkaa 15m autopaikalle. Taulu on 3x25. Sähkösauna syö 3x16. Voisko ajatella, että kaappaa siitä sähkön (siis saunan väylästä) ja älyä väliin. Helppoa on keskeyttää lataus, jos saunan haluaa lämpimäksi. Onko mahdollista tai ylpäätään järkeä.

 

[kotte]

Asun päätyasunnossa, ja taulusta on matkaa 15m autopaikalle. Taulu on 3x25. Sähkösauna syö 3x16. Voisko ajatella, että kaappaa siitä sähkön (siis saunan väylästä) ja älyä väliin. Helppoa on keskeyttää lataus, jos saunan haluaa lämpimäksi. Onko mahdollista tai ylpäätään järkeä.

Tuo on luultavasti ainoa järkevä tapa toimia. Eli tarvitaan vain relelaite, joka katkaisee auton lataukselta sähköt silloin, kun kiuaskin haluaa sähköä. Tuo lienee yksi yleisimpiä kytkentöjä sähköauton lataamiseksi pientalossa tms.

 

[Harrastelija]

Kiukaissahan on valmiiksi kuormanrajoitusohjaus. Yksi ylimääräinen piuha jonka sähköä ohjataan sen mukaan onko vastukset päällä vai ei. Tuon ylimääräisen piuhan avulla voi ohjata latauslaitetta päälle/pois.

 

[Ismo67]

Jos ylimääräistä piuhaa ei ole niin sähkökaappiin Shelly EM3 tarkkailemaan kiukaan sähkön kulutusta ja Shellyn etäohjausäppiin yksi yksinkertäinen http rivi,joka pudottaa Go-eChargerin pois päältä. Jos kiukaassa ei ole kulutusta niin sitten laitetaan Go-e Chargerille haluttu latausteho.Tai vaihtoehtoisesti Shelly EM3 tarkkailemaan asunnon sähkökulutusta ja sen mukaan käskytetään go-eChargerin
lataustehoa halutuksi.

Itselläni oli tuommoinen ohjaussysteemi go-eChargerilleni, joka muuten myynnissä täällä myyntiosastossa

 

[fraatti]

Tässä näistä jatkoroikista.

Sähköautojen paloturvallisuudessa suurin huomio kiinnittyy akkuihin, mutta myös latausvälineet ja -kytkennät voivat sytyttää tulen. Se on selvästi akkupaloja harvinaisempaa, mutta Ruotsissa ja Norjassa yksittäisiä tapauksia on sattunut, Suomessakin läheltä piti -tilanne.

Tästä muistuttaa sähköturvallisuuskonsultti ja Sähköinsinöörit ry:n puheenjohtaja Vesa Linja-aho, joka esiintyi maaliskuun lopussa Helsingissä järjestetyssä seminaarissa Sähköautot ja turvallisuus.

Esimerkiksi jatkojohtoa ei pitäisi käyttää akkujen lataukseen. Tähän on Linja-ahon mukaan useita perusteita, joista osa on teknisiä ja osa varovaisuusnäkökulmia inhimillisiin virheisiin. Jatkojohto ei ole aina hyväkuntoinen, ja pihalle viritettävä johto ei ole aina ulos tarkoitettu.


”Jos jatkojohto on pitkä, oikosulkuvirta ei välttämättä kasva niin suureksi, että sulake palaa”, Linja-aho siirtyy selventämään teknisiä syitä.

Toinen tekninen tekijä on tuotteiden oma turvallisuusautomaatio. Monet latausjohdot sisältävät lämpötila-anturin, joka tarkkailee mahdollista ylikuumenemista. Jatkojohdoista se puuttuu.

Asiantuntijan varoitus: Sähköauton lataaminen jatkojohdolla on tulipaloriski, ja vahinkoja on jo sattunut

Jatkojohtoa ei pitäisi käyttää lataamiseen. Sen sijaan autojen sähkötolpat ovat turvallinen tapa.

www.talouselama.fi

 

[jmaja]

Jokaisella asunnolla on oma lämmitystolppa, mutta teho ei riitä lataukseen.

Paljonkos sitä tehoa tarvitaan? Saahan noista nyt ainakin sen 8-10 A ja usein 16 A. 8 A:lla lataa 1,8 kW ja 16 A 3,6 kW. Tai 20 kWh/100 km kulutuksella saa 8 A:lla 10 h yössä 90 km ja 16 A 180 km ajomatkaa. Keskimäärin auto liikkuu 41 km/vrk Suomessa ja lienee asunnon parkkipaikalla tyypillisesti 12-15 h/vrk.

 

[Esäätäjä]

Johan saa olla pitkä jatkojohto jos oikosuljettunakaan ei sulake pala, lattialämmityskaapeliako tuossa ajateltiin jatkojohtona käytettävän?