Pidin itse periaatteena aikoinaan että kun ostan auton ostan sellaisen joka on tehty eri maassa kuin mikään aikaisemmista - jos mahdollista. Ja sitten näitä on ollut pihalla rinnakkain hyvin erilaisia. Niinpä niiden ajettavuuskin on ollut erilaista - useammalla asteikolla kuin hyvä/huono.
Kyllä siihen taitaa aika moni muukin asia vaikuttaa, erinäiset ohjauskulmat esimerkiksi. Sivupinta-ala vaikuttaa sivutuuliherkkyyden kautta jne.
Koskakohan tulee aidot "sähköjarrut" sähkiksiin, niin ei tarvitse jarrunesteitäkään vaihdella?
Ei kai missään määräyksissä vaadita mitään mekaanista yhteyttä, mutta jarrujärjestelmässä pitää kuitenkin käsittääkseni olla jonkintasoinen kahdennus ja lisäksi vielä erillinen varajärjestelmä, mäytännöasä käsijarru.
Autoissa missä sähköinen käsijarru ei voi puhua varajärjestelmästä kun niitä ei ajon aikana voi kytkeä päälle.
No oli se Xantiakin sellainen että jos kone sammui niin aika voimalla piti hallintalaitteita käytellä - ja heti. Ei siinä mitää sellaista paineakkua ollut, jousitus pysyi venttiilien avulla. Tuossa muuten joku merkki mainosti maailman ensimmäistä autoa jossa ohjauksella ei ole mekaanista yhteyttä pyöriin - sitikalla oli Diravi-ohjauksesta versio jossa ei myöskään ollut rautaa päästä päähän, olikohan XM-mallissa.
Missäs Pösössä tuollainen on ollut?
Kyllä tuolla sähköisellä kässärillä saa vauhdin pois oli vauhti mikä tahansa.
Uusissa Volvoissa ainakin käkkäri lyö kaikki pyörät jumiin jos sen vauhdissa nappaa päälle. Paikoillaan menee vaan takarenkaat.
Ainakin mun autossa sähköinen käsijarru vetää vaijerilla mekaanisesti takalevyjarruja aivan kuten kahvakin vetäisi. Luultavasti siis takapyörät lukkoon ja täydellinen hallinnan menetys, jos tuon vetää vauhdissa.
Hyvin tuo toimii mulla ainakin vielä 80 vauhdissa, kaikki pyörät jarruttavat tasaisesti. Ei tuo vastaa täyttä äkkijarrutusta, pyörät eivät mene lukkoon. Tuolla saa auton turvallisesti pysähtymään myös pelkääjän paikalta samalla auton sivuun ohjaten.
club.autodoc.fi
Edellyttäen, että hydraulijarrut toimivat normaalisti! Silloin voi myös jarruttaa polkimella ellei nyt sitten ole tapahtunut jotain hyvin poikkeuksellista vain ja ainoastaan itse polkimelle.
Mielenkiintoinen ratkaisu. Taitaa useimmissa olla kuitenkin sähkömoottorit jarrusatuloissa, liikuttavat suoraan työsylinterien mäntiä.
Onko sitten mitään eroa hätäjarrutuksen kannalta? Tuskin kumpikaan osaa ABS-jarruttaa.
Se on ihan direktiivissä vaadittu ominaisuus tuo varajarrujärjestelmä ja sille omat jarruvoimansa. Sitä ei vaadita että sen pitäisi olla nimenomaan käsijarrussa, mutta käytännössä muita sovelluksia ei taida olla.
hybriddrivebatteries.com
Kyllä se sen tekee, mutta täysin kontroloimattomasti käsittääkseni. Tuossahan on vain on/off kytkin. Perinteisellä käsijarrulla on helppo kontroilloida jarruvoimaa eli voi estää takarenkaiden lukkiutumisen ja auton pyörähtämisen.
Kuulin muinoin tuollaista puhetta (tai päättelin osaksi itse asioita yleistäen), mutta saattaa olla, ettei pidä paikkaansa. Etsiskelin tietoa, mutten löytänyt. Joitakin Citroenin hydrauliikkajärjestelmän osia Peugeot aikoinaan lisensioi ennen yhtiöiden myöhempää sulautumista.
OK. En muista kuulleeni sellaisesta Peugeot-mallista, mutta en juuri tunne ennen PSA:ta eli -76 tulleita malleja. Ei "uudemmissa" ainakaan ole ollut, vaan jousitus ja jarrut ovat olleet "tavallisia", vaikka muuten on ollut paljon yhteistä Citroenin sisarmallin kanssa (pohjalevy, moottori jne).
Citikkaa oli hinnat alkaen -mallina myös vastaavan Peugeotin jousillla kaasunestemallien rinnalla, mutta toisinpäin en kyllä muista.
En tiedä millaisia mittaustarkkuuksia noissa autojen systeemeissä on, mutta noin periaatteellisella tasolla ajossa kuluvan energian mittaaminen on paljon tarkempaa, kuin akussa olevan. Akun varaustasoahan ei satavarmasti tiedä muuten kuin lataamalla se täyteen asti, tällöin voidaan todeta että täynnä on. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän arvausta. Akun lepojännite kertoo jotain, mutta eihän sitä voi mitata muulloin, kuin auton seistessä paikallaan sammutettuna ja lukittuna. Siksi varaustilan näytöt perustuvatkin uskoakseni aina eri tietojen (akun lepojännite, lataus- ja purkausmäärät) yhdistelyllä saatuun arvaukseen.
Pitää siinä vielä osata arvoida paljonko energiasta jää akun lämmittämiseen - nykyään akkuja jäähdytellään paremmin, mutta alkuaikojen Teslatkin kuumensivat akkua niin ettei niillä juuri voinut rataa kiertää. Jos akun sisäinen vastus käyttäytyy nätisti lämpötilan ja virran suhteen se on varmaan aika helposti otettavissa mukaan laskuihin..
Tuo ei oikeastaan kokonaisuutena pidä paikkansa sähköautoissa.
Ulkomuodosta ja kokoluokasta tulee mieleen kiinalaiset keltaiset leivänpaahdin taksit reilun 20 vuoden takaa.
Balasoivatko kaikki autot kennoja aina vai onko sille kriteeri esim että akku on tullut täyteen?
