Sähkömagneettiset häiriöt optimoijista tai inverttereistä

[fraatti]

Tämä juttu oli linkattu tänne joskus aikaisemminkin. Joku herra joutu ruotsissa ottamaan panelit pois katolta pv:lle aiheutuneiden häiriöiden takia.
Juttusarjan osa 1

Per-Ove tvingades ta ner solcellerna: ”De stör”

Mobiloperatörer, Försvarsmakten, Luftfartsverket och radioamatörer – allt fler klagar på störande solceller. Vi har träffat Per-Ove Jönsson som fick plocka ner sina paneler.

www.elinstallatoren.se

Telia todennut että kännykän kuuluvuuteen oli tullut häiriöitä ison voimalan asennuksen jälkeen

Telia: ”Ingen tvekan att solcellerna sprider störningar”

Datatrafiken gick trögt, kunderna tappade samtal – då upptäckte Telia en stor solcellsanläggning nära mobilmasten.

www.elinstallatoren.se

Ilmailuradiohin myös häiriöitä, 3km suoja-alue?

Luftfartsverket: Inga solceller inom 3 km, tack

Solceller kan störa flygradio, enligt Luftfartsverket som vill ha skyddsavstånd. – Våra frekvenser klassas som livsviktiga.

www.elinstallatoren.se

Yhdistävä tekijä, optimoijat. Invertterin vaihduttua häiriöt poistuivat.

Därför stör solcellerna

Elsäkerhetsverket fick i fjol in tio anmälningar om störande solcellsanläggningar. Alla har en gemensam nämnare.

www.elinstallatoren.se

 

[fraatti]

Solaredgen optimoijat vastatuulessa myös Saksassa. ( P300, P370, P600, P600-M27 )

Linkit ko. julkaisusta: https://www.bnetza-amtsblatt.de/download/59

Ja enkku artikkeli: https://www.fair-rite.com/wp-content/uploads/2020/10/Brock-Fisher-April-2016-QST.pdf

Tuuli-, aurinko- ja pienvesivoiman itserakentajat | Paneelien tekniikoiden radiohäirinnästä maailmalla ( en tiennyt itsekkään) tiedoksi: | Facebook

Paneelien tekniikoiden radiohäirinnästä maailmalla ( en tiennyt itsekkään) tiedoksi: OH3AC Kerhokirje 2021-6 18.6.2021; lyhennelmä sen uunituoreesta artikkelista: "Saksan telehallinto...

www.facebook.com

 

[fraatti]

Solaredgen jotkut mallit ja growatin invertteri myyntikieltoon Ruotsissa.

SolarEdge, Growatt found in breach of Swedish electromagnetic rules, some products banned from sale - pv magazine Global

The Swedish Electrical Safety Agency has ruled that some SolarEdge optimizers and one string inverter from Growatt do not meet its electromagnetic compatibility (EMC) requirements – halting their sale in the country. SolarEdge expressed surprise at the banning and claims that the complaints...

www.pv-magazine.com

 

[kotte]

Ilmeisesti optimoijista + keskusinvertteristä ainakin saisi kunnollisella suunnittelulla ja rakenteella varsin hyvin EMC-sääntöjen mukaisia. Mikroinverttereiden osalla tämä voi olla hankalampaa, mutta toki mahdollista. Jos todetut ongelmat liittyvät lähinnä optimoijiin, luudalla olisi totisesti töitä.

 

[pelzi_]

Ne on vaan suunniteltu väärin. Stringi on hyvä erillismuotoinen silmukka-antenni jos ei ole osattu suodattaa. Mikroinvertteri pääsee tässä paljon helpommalla, mutta on se yksi paneelikin silmukka-alaltaan suurehko.

Toki suodatus vie tilaa ja rahaa ja huonontaa hyötysuhdetta.

 

[kotte]

Stringi on hyvä erillismuotoinen silmukka-antenni jos ei ole osattu suodattaa.

Mutta tuolta tulee tasavirtaa ulos ja tämä on mahdollisimman helppo suodattaa piuhojen kesken. Vaihtovirtaulostulo on jo astetta hankalampi (tai ainakin kalliimpi hajautettuna). Jollei tasavirran suodatusta syötettävään stringiin osaa tehdä, ei osaa suodattaa mitään muutakaan tarpeellista. Tuollaisen stringin voi vielä erikseen ja muusta riippumatta suodattaa maadoitettuihin rakenteisiin yhteismoodin osalta (mihin optimoija ei periaatteessa oikein toteutettuna edes häiriöitä lähetä).

 

[pelzi_]

DC vaatii isot kelat jotka ei saturoidu, ei se aina niin helppoa ole.

 

[kotte]

DC vaatii isot kelat jotka ei saturoidu, ei se aina niin helppoa ole.

Mutta konkatkin on keksitty, lyytti hitaille muutoksille ja muunlaisia nopeammille. Kelojen kansa tuosta saa todella tehokkaita korkeammanasteisia filtteripiirejä aikaan. Kaikki herkkä elektroniikka on rakennettu tuolla tavoin suodatettujen teholähteiden varaan. Vaihtovirralla ei ole yhtä helppoa.

 

[pelzi_]

AC suodatetaan tasasuuntaajan jälkeen ja vaihtosuuntaajaa ennen ja se on silloin DC:tä, ja kyllä se kela ja konkka siellä AC:n puolellakin suodattaa ja kaikista laitteista löytyy, niille osille 50Hz on käytännössä DC:tä.

Vasta lähellä 50Hz olevat komponentit on hankalaa suodattaa ja niitä ei yleensä juuri ole, ja sen koon kelat ja konkat olisi järjettömän isoja. Tästä esimerkki on passive PFC joka kyllä syö kaikenlaisia erillismuotoisia häiriöitä mutta kela on järjettömän iso ja itse PFC:tä se ei pysty tekemään kovin hyvin.

Active PFC taas toimii juuri niin että tasurin jälkeen otetaan kontrolloidun muotoinen virta joka puolijaksolla samaan suuntaan. Kytkentätaajuus pitää suodattaa mutta siihen riittää pienemmät kelat ja konkat.

 

[kotte]

Joka tapauksessa optimoijaan tulee paneeleilta DC:tä, eli tuo pää on suodattavissa napojen väliltä tikapuurakenteisella suodattimella (konkka, bifilaarikela, konkka, bifilaarikela ...) ja optimoijan lähdölle samaan tapaan, kun lähtökin on DC:tä. Sitten yhteismoodi voidaan suodattaa suojatuilla kaapeleilla, joiden suojavaippa maadoitetaan. Tuolta ei vuoda ulos mitään, jos toteutetaan kunnolla. Muistuttaa ulos päin lähinnä paristoa tai akkua.

 

[pelzi_]

Yhteismoodi kyllä yleensä poistetaan konkilla tulosta lähtöön.

 

[jarkko_h]

Inverttereiden EMC ominaisuuksissa on valtavia eroja. Ei kannata ottaa paneleja pois vaan vaihtaa merkkiä. Myös string inverttereistä löytyy hyviä.

DC puoli ei ole mitään puhdasta DC:tä ja suuri osa ongelmista johtuu tuosta puolesta. Paneelikenttä toimii isona antennina. Siinä vaiheessa kun joudutaan isoihin suodatuksiin ollaan invertterin suunnittelun perusteissa jo tehty virheitä.

Suomessa löytyy laaja osaaminen inverttereiden tehoelektroniikan emc puolelta ja myös alan guru, joka istuu standardisointikomiteoissa sen minkä labratyöltä.... ehtii.

 

[VesA]

Lukekaa se englanninkielinen juttu .. ukko oli oikeasti tutkinut asiaa ja onnistunut vaimentamaan häiriöt melko simppeleillä ja perinteisillä keinoilla - mutta ei vähällä vaivalla. Ukko on radioamatööri - ja siellä esmes oli paneelin jne muodostama kokonaisuus joka oli resonanssissa 20m amatöörialueella. Muuten Solar edge tunki ennenkaikkea commonmodea sinne DC-lankoihin.

 

[Wilukissa]

Optimoija on dc-dc hakkuri. Hakkurit peräkkäin (sarjaan kytkettyinä) pinta-alaltaan suuressa luupissa muodostaa hyvän antennin, josta yhteismuotoinen lähtee eetteriin. Yhteismuotoinen pitää katkaista jokaisen optimoijan kohdalla ja sehän ei isoja virtoja kuljettavien johtojen yhteydessä onnistu kuin isoilla ferriiteillä. Isot ferriitit ovat kalliita ja optimointiboxit olisivat aika kookkaita, jos ne niiden sisälle laitettaisiin. Tässä tapauksessa lähinnä radioamatöörit ovat häiriintyneet. Parhaan optimointisysteemin esitteli n. 10 vuotta sitten puolijohdevalmistaja Maxim, joka nyt taitaa olla osa Analog Devicesiä. Maximin VT 8012/VT 8020 chipeillä saatiin parhaat optimointitulokset, mutta niiden häiriöt sotkivat TV-vastaanottoa häijysti. Optimoijia tarvitaan oikeastaan vain, jos varjojen lähteitä kuten puita on panelien ja auringon välissä. Mikroinvertteri (jokaisella panelilla oma invertterinsä) on kallis, mutta varmasti häiriömielessä paras ratkaisu.

 

[kotte]

Mikroinvertteri (jokaisella panelilla oma invertterinsä) on kallis, mutta varmasti häiriömielessä paras ratkaisu.

Tuolla ei ole mitään teoreettista etua optimoijiin nähden, päin vastoin. Eikä optimoijia tarvitse kytkeä lenkkiin niin, että se säteilee mahdollisimman paljon ja samanlaiseen lenkkiinhän mikroinvertteritkin voi kytkeä.

 

[jahonen]

Eipä tämmöiset uutiset suoranaisesti yllätä. Jokainen joka on joutunut vastaavia ongelmia ratkomaan laitesuunnittelun/EMC-testien yhteydessä tietää, että näiden ratkaisu on usein melkoista kiuaskivien asettelua ja harvoin se loogisimmalta tuntuva ratkaisu on lopulta kuitenkaan riittävä. Useimmiten tulos on se, että jollain taajuudella/mittauspolarisaatiolla häiriöt vaimenevat, mutta johonkin muuhun kohtaan pullahtaa uusi rajat ylittävä häiriö. DC-johtojen asettelulla ei käytännössä ole kovin suurta merkitystä tässä. Yhteismuotoinen häiriö ei välitä oikeastaan mistään muusta kuin siitä, miten paljon johtoa ylipäätään lähtee laitteesta. Liiankin monta kertaa on tullut todettua tapaus, että laite kaikki johdot irroitettuna on testissä ihan hiljainen, mutta tilanne muuttuu radikaalisti, jos siihen laittaa yhdenkin johdon kiinni.

Pääongelmahan on se, että puolijohdekytkimien kytkentätapahtuma on vähän turhankin nopea ja muu kytkentä/piirilevy on sähköisesti "löysä", vaikka sen kuinka jäykäksi koettaisi rakentaa, eli siis pieni-impedanssiseksi tarvittaville nopeuksille. Sitten useimmiten mennään siihen, että koetetaan saada ulospäin lähtevä piiri suuri-impedanssiseksi/häviölliseksi suurille taajuuksille ja tarjota häiriöille laitteen sisällä kulkureitti niin, että häiriövirtojen kulkureitti olisi mahdollisimman pieni. Suojattu kaapeli auttaa, jos häiriön lähde on eromuotoinen, mutta käytännössä oman kokemukseni mukaan todellinen EMC-killeri on yhteismuotoinen häiriö johon suojattu kaapeli ei auta. Tarvittava häiriösignaalin määrä ei välttämättä ole suuri, jo muutama mikroampeeri yhteismuotoista häiriövirtaa laitteesta lähteviin johtoihin riittää tuottamaan rajat ylittävän säteilevän häiriön.

Tuo mainittu 20 metrin radioamatöörialue ei taida muuten kuulua EMC-standardien säteilevien emissioiden rajojen piiriin, joka alkaa vasta 30 MHz:stä jatkuen vähintään 1 GHz asti, eli tuolla kielellä 10 metristä alaspäin. Toki EMC:ssä johtuvat häiriöt pitää mitata tuosta alaspäinkin (9 kHz asti), mutta se ei välttämättä vastaa sitä mitä käytännössä tapahtuu kun johtimet ovat pitkiä. Lisäksi pitää huomata se, että vaikka standardien vaatima häiriötaso alittuisikin, se voi olla silti liikaa, jos häiriintyvänä osapuolena on joku radiolaite jonka vastaanottama signaali voi olla hyvin pienitasoinen. EMC-vaatimuksissa mitataan ns. quasi-peakilla joka sallii suht suuretkin häiriötasot, jos häiriö toistuu harvoin. Se ei välttämättä kuitenkaan ole hyvä radion kannalta.

Tuossa voi miettiä sitäkin, että kun EMC-labraan raahataan invertterin tjsp. testisetup, niin mahtaakohan se vastata miten hyvin kovinkaan monen paneelin käytännön asennusta. Rohkenen epäillä että testissä ei useimmiten edes käytetä paneeleita ihan siitä syystä, että paneelit vaatisivat melko tehokkaat valot ja sikäli toimivan setupin aikaansaaminen suhteellisen pieneen tilaan voi olla hankalaa (vaikka 3 m ja etenkin 10 m mittapaikat kohtuu tilavia ovatkin), ja siksi tyydytään korvaamaan paneelit jollain labrapowerilla. Lisäksi mittaus pitää tehdä useammasta kulmasta ja antennikorkeudelta. Tästä sitten voi miettiä miten päteviä ne labratulokset ovat käytännön asennukseen. Vaatimustenmukaisuus kuitenkin lähes poikkeuksetta todetaan testilabran EMC-testiraportilla.

Tuntuisi siis loogiselta tehdä häiriöiden eliminointi asennusvaiheessa, mutta käytännössä se ei oikein tule kyseeseen. Harvalla asentajalla taitaa tarvittavan tietämyksen lisäksi olla edes käytettävissä jonkunlaista spektrianalysaattoria ja antennia jolla tarkistaa sen asennuksen tuottamaa häiriötasoa edes suunnilleen ja sehän lisäksi vaihtelee sen mukaan miten aurinko sitten paneeleihin paistaa. Loppuasennuksessa mittauksia ei vaadita, koska toistettavien ja luotettavien mittausten tekeminen on tuossa vaiheessa monestakin syystä kovin vaikeaa. Ympäristöhäiriöt muista järjestelmistä yhtenä syynä.

t. Janne

 

[VesA]

yhteydessä onnistu kuin isoilla ferriiteillä.

Tuo ukko oli laittanut sinne olikos 30 ferriittirengasta, ja muuttanut yleensä syntyvän DC-silmukan kierretyn parin transmissiolinjaksi joka kiersi ferriittien ympäri vähän joka välissä niiden optimoijien molemmin puolin, niidenkin paikat oli jotenkin balansoitu - oli senkin tutkinut montako kierrosta ferriitin ympäri on optimi missäkin kohtaa, olikos yleensä kolme jossain 5.. Lisäksi johtoa oli laitettu suorilla osuuksilla metalliputkeen. Aika pitkälle se juttu oli siinä että ferriiteillä syötiin balansoijan commonmode heti siinä vieressä, eikä ferriittiin laitettu nettona virtaa juuri mitään.

 

[kotte]

Optimoijasta ei periaatteessa tarvitse lähteä common modea eikä sinne tulla. Toista on inverteriparka, jonka on lähetettävä ainakin yhtä 325V piikkijännitettä, joka on tuotettava tehoelektroniikalla ja jossa on pakosta potentiaali maata vastaan. Esimerkiksi kaikki teolliset invertteridrivet ovat tyypillisesti kauheita pärisijöitä juuri radioamatöörialueella nimenomaan moottoreiden syöttöpuolelta (toki laitteen omankin syötön kautta häiriöt leviävät pitkin verkkoa).

 

[jahonen]

Ei tarvitsisi, mutta se nyt vaan on niin, että sähkömagnetismin lait eivät lue piirikaavioita vaan toimivat omien sääntöjensä mukaan. Yhteismuotoinen häiriö on se dominoiva häiriötyyppi.

t. Janne

 

[Wilukissa]

Puolustaisin mikroinvertteriä parempana ratkaisuna, koska siihen käytännössä joutuu rakentamaan isolaation DC:n ja AC:n välille, tai ainakin kannattaa rakentaa, koska hyvin tehty isolaatio on erittäin hyvä yhteismuodon vaimennin.

 

[fraatti]

Ruotsalaisilla onkin näemmä menossa tutkimus liittyen näihin häiriöihin menossa. Tuo loppuu 2022 vuoden loppupuolella.

Hon jagar störningar från solceller

Optimerare, kabeldragning och potentialutjämning? Forskare i Dalarna går till botten med störningar från solcellsanläggningar. Målet: tydliga riktlinjer för installatörer.

www.elinstallatoren.se

Itseasiassa solar edgen optimoijia meni kieltoon 17 erilaista. Tuossa jutussa näyttää lukevan että valmistaja on käyttänyt geneeristä EMC standardia joka ei taida koskea DC puolta.
P300, P350, P350I, P370, P4040, P405, P500, P505, P600, P650, P700, P730, P800p, P800s, P850, OPJ300-LV and M6240.
Perinteiset invertterit ovat olleet: The three inverters that were banned from sale a few weeks ago are Goodwe GW08k-ET, Solis-3P8K-4G and Growatt 8000TL3-S.

17 optimerare från Solaredge säljstoppas

17 optimerare från Solaredge återkallas från återförsäljarna. Samtidigt friar Elsäkerhetsverket en tidigare säljstoppad växelriktare från Solis.

www.elinstallatoren.se

En tiedä tarkoittiko vesa tätä mutta tässä oli kaapelit kiedottu toisiinsa ja asennettu kai myös ferriittejä ja vaihdettu myös optimoijia mutta ongelmat eivät olleet poistuneet.

Radioamatörens solceller stör – trots alla åtgärder

Att tvinna dc-kablarna, montera ferriter och byta optimerare räckte inte. Anders Ljunggrens solcellsanläggning stör ändå.

www.elinstallatoren.se

 

[jarkko_h]

Puolustaisin mikroinvertteriä parempana ratkaisuna, koska siihen käytännössä joutuu rakentamaan isolaation DC:n ja AC:n välille, tai ainakin kannattaa rakentaa, koska hyvin tehty isolaatio on erittäin hyvä yhteismuodon vaimennin.

Tämä pitää paikkansa. Mutta tämä voidaan sössiä kaapeloinnilla.

Kaapeleiden sijainnilla on siis myös merkitystä. Pahin tilanne on, jossa dc ja ac kaapelit menevät rinnakkain samassa putkessa. Vielä pahempi on tilanne, jossa maadoitus on löysä ja menee samassa putkessa dc:n kanssa. Vibat alkavat näkymään myös maadoituksessa. Invertterin sisällä myös ac-dc isolaatiolla iso merkitys.

Joskus ollut emc asiantuntijan kanssa reilun sadan megawatin solar saitilla , jossa kaapelikaivannot oli tehty tältä osin osassa paikkaa vähä sinnepäin.

 

[VesA]

En tiedä tarkoittiko vesa tätä mutta tässä oli kaapelit kiedottu toisiinsa ja asennettu kai myös ferriittejä ja vaihdettu myös optimoijia mutta ongelmat eivät olleet poistuneet.

Tämä ruotsin juttu on pari vuotta nuorempi tapaus jossa on varmaan umpimähkään yritetty tehdä samaa kuin tässä, nämä ukothan todella näkivät vaivaa häiriölähde kerrallaan, oma linkkisi:

https://www.fair-rite.com/wp-content/uploads/2020/10/Brock-Fisher-April-2016-QST.pdf

 

[jahonen]

Oma kokemukseni on kyllä sellainen, että isoloitu poweri on EMC-ominaisuuksiltaan oikeastaan aina huonompi kuin yhdessä maassa oleva. Isolaatiopisteen yli muodostuu helposti suurtaajuinen jännite, joka sitten toimii kahta eri haaraa syöttävän dipoliantennin signaaligeneraattorina ja ensiö ja toisio toimivat dipoliantennin haaroina. Mikään pitkä johdin pinta-alasta riippumatta ei voi "maadoittaa" suurtaajuisia häiriöitä, koska sähkömagnetiikan säännöt. Ainut järkevä keino on järjestää häiriövirroille pienipinta-alainen kulkureitti lähellä sitä pistettä missä häiriöjännite syntyy. Tämän takiahan laitteissa on Y-konkkia jne. Eikä näiden toiminta riipu mitenkään esim. suojamaan olemassaolosta, vaikka kokemattoman silmissä tältä saattaisikin vaikuttaa. Toisaalta itse pitäisin ensimmäisenä keinona sen häiritsevän elektroniikan hiljentämisen ja ferriittien/yhteismuotokuristinten lisäyksen vasta sitten kun kaikki muut hiljennyskeinot on jo käytetty. Metallikotelosta ei muuten siitäkään ole yleensä juuri mitään apua jos sen läpi tulee suodattamattomia johtoja

En tiedä oliko tuo jenkkiversio kauhean systemaattinen sinällään. Mutta ehkä Ruotsissa ei vaan satuttu laittamaan tarpeeksi järeitä ferriittejä, tai ne oli asennettu väärin, esim omat ferriitit kumpaankin johtoon sen sijaan että molemmat samasta ferriitistä. Pienet häiriötaajuudethan ovat paljon vaikeampia vaimentaa. Pitäisi päästä ferriitissä sille alueelle missä sen impedanssi on resistiivinen. Pienillä taajuudella kuitenkin reaktanssi tahtoo dominoida. Tuo 2 metrin bandi (144 MHz) luulisi kyllä olevan helppo vaimentaa, siellähän ferriitit ovat jo hyvinkin resistiivisellä toiminta-alueellaan.

Radioamatöörien häiriöongelmat menevät kyllä aika pitkälti tuohon mainitsemaani kategoriaan, että joskus vaan EMC-standardien vaatimukset eivät vaan riitä, jos häiriintyvä järjestelmä on radio tai muu vastaava. Silloin pitää vaan olla valmis tekemään itse enemmän riittävän hyvän häiriösuojauksen eteen.

t. Janne

 

[VesA]

Se tästä ehkä voisi tarttua noin alkajaisiksi että paluujohto kannattaa tuoda samaa kautta ja kiertää - se kun auttaa myös toisen suunnan ongelmiin vaikka salaman vastaanottoantennina. Ferriittien laitto vaatii sitten jo enemmän ymmärrystä ja mittailua.

Tuossa jenkkijutussahan ei lähestytty asiaa sen optimoijan ongelmien fiksaamisen suunnasta - vaan sieltä amatöörisuunnasta, eli etsittiiin eri konstein mistä tulee harrastusta haittaavaa häiriötä ja sitten kokeiltiin jotain ja taas säädettin. Tuota on varmaan ährätty monta viikkoa.

 

[pelzi_]

Niin, isoloitu ja kelluva on se hankalin, kun konkkien on oltava pieniä.

Ei-isoloitu ja maadoitettu on sitten tosi helppo, ei se suojamaa tee EMC:lle yhtään mitään, mutta mahdollistaa konkkien suuremman koon ja vuotovirran. Ja yhteismuotoiset häiriöt kulkee maatason ja erillismuoto-suodattimien kautta laitteen sisällä.

Kelluvissa on sitten vaan pantava niitä Y-konkkia.

 

[Wilukissa]

Jahonen kanssa samanlaisia kokemuksia metallikoteloista. Niistä on vain rajallista hyötyä piirilevyn sisällä. Ettei esim controlleri sotke herkän analogiaelektroniikan toimintaa. Yhteismuotoiset lähtevät ulos johtoja pitkin tiiviinkin peltikopan sisältä. Häiriöspektriä mitatessa on jopa käynyt niin, että peltikopan poistaminen ei ole vaikuttanut siihen mitenkään. Oleellinen asia EMC:n kannalta isoloiduissa systeemeissä on isolaatiomuuntajan driveri. Kannattaa hakea ratkaisua teholuokasta riippuen silta, puolisilta ja push-pull arkkitehtuureista. Niissä on eniten mahdollisuuksia saada designi sellaiseksi, ettei kovin paljoa tarvitse yrittää ferriittimöykyillä korjailla.

 

[jahonen]

Y-konkat eivät välttämättä ole se ainoa keino eikä aina edes mahdollisuus, esim. medikaalipowereissa ei paljoa sallita vuotovirtaa ja näin niiden konkkien kokokaan ei voi olla kovin kummoinen, joten niissä on käytettävä ainakin lisäksi jotain muuta menetelmää ja joudutaan optimoimaan laitteen muuta rakennetta.

Maavuotovirtojen kasvatus on muutenkin vähän arveluttavaa, koska se ajaa vikavirtasuojat lähemmäksi väärää laukaisua. Eikä ole myöskään mukava koskea tällaisen laitteen ja oikean maan väliä. 300 µA tuntuu sormissa jo melko ikävältä vaikka onkin vaaraton virta. Yli 10 mA virta laitteen normaalissa toiminnassa vaatii jo vahvistetun suojajohtimen (vähintään 10 mm²) käyttöä. SFS 6000:ni ohjasi standardin SFS-EN 61140 pariin mikäli haluaa tietää lisää maavirroista.

Erotuksesta ei liene SolarEdgen tapauksessa kysymys, koska isoloiva topologia on yleensä poikkeuksetta huonommalla hyötysuhteella, eikä isolointiin ole paneeleiden kanssa mitään tarvetta, vaan paneeliketju voi kellua omassa jännitteessään, eikä siihen ole tarve liittää mitään käyttäjän kosketeltavia johtavia osia. Lähinnä pitää huolehtia että joka paikassa eristys on riittävä.

Olisi mielenkiintoista saada SolarEdgen optimoijan EMC-testiraportti luettavaksi. Siitä yleensä ilmenee miten tuote on tarkalleen ottaen testattu, mittausjärjestelystä otettujen kuvien ja tulosten kanssa. Sertifikaatin kyllä löysin ja sen oli myöntänyt paikallinen Israelilainen EMC-labra. Kiinnostavin osa olisi varmaan nähdä, onko testissä ollut muuta kuin yksi yksittäinen optimoija. EMC-standardien henki on että testi tulisi tehdä pahimman tapauksen mukaan, joten testissä pitäisi olla maksimi kaapelipituus ja suurin mahdollinen sarjaankytketty määrä noita optimoijia.

Tuossa muuten video, mistä käy aika hyvin ilmi miten tuommoista emissio-ongelmaa aika tyypillisesti lähestytään, tosin tuossa kohteena on random ledipöytälamppu, mutta soveltaen tuo lähestymistapa toimii kyllä melkeinpä mille tahansa laitteelle:

t. Janne

 

[Rh-]

Pari tuttua radioamatööriä on paininut naapurien aurinkosähkökamppeiden häiriöiden kanssa. Toisessa tapauksessa paneelien omistaja ja asennusliike olivat erittäin yhteistyökykyisiä sen jälkeen kun Ficora oli käynyt paikan päällä toteamassa häiriöt, ja asettamassa laitteiston käyttökieltoon.

73 de oh7fxk

 

[fraatti]

Kytkentäluvat evätty jossain ruotsissa.

Solceller i Falsterbo stoppas – försvaret påverkas

Solceller på villataken kan orsaka elektromagnetiska störningar som ställer till problem för försvaret. Med det argumentet säger regeringen nej till 13 fastighetsägare på Falsterbohalvön i Skåne som velat skaffa solcellsanläggningar.

www.svt.se

 

[korsteeni]

millä kotikonstilla häiriölähteen voi helpoiten simppelisti paikantaa
esim juuri sen kaapelin mistä häiriö tulee tai komponentin mikä sen aiheuttaa

joskus vähän nuorempana väkersin jostain magnetofonin äänipäästä jonkin ko tarkoitukseen jonkun lehden scheman mukaan....en nyt tarkalleen muista enää mihin tarkoitukseen

onko halkaistu ferriitti kuinka paljon huonompi vai onko huonompi lainkaan? pirullista mekkalaa jollei lujasti nippusiteillä kiristä

 

[TopiR]

millä kotikonstilla häiriölähteen voi helpoiten simppelisti paikantaa
esim juuri sen kaapelin mistä häiriö tulee tai komponentin mikä sen aiheuttaa

joskus vähän nuorempana väkersin jostain magnetofonin äänipäästä jonkin ko tarkoitukseen jonkun lehden scheman mukaan....en nyt tarkalleen muista enää mihin tarkoitukseen

onko halkaistu ferriitti kuinka paljon huonompi vai onko huonompi lainkaan? pirullista mekkalaa jollei lujasti nippusiteillä kiristä

Vähän riippuen häiriön taajuudesta.

Mittalaitteeksi kuitenkin spektrianalysaattori. Tuolla on halpismalli, ei ole itsellä siitä kokemusta.

Jos häiriötaajuudet ovat luokkaa 1 MHz ... 200 MHz, ni koaksiaalijohdon päästä paljastettu keskijohto (tai siihen juotettu sentin jatko) mittaa paikallista häiriötä. Kohdistamistarkkuus on vähän niin ja näin, ehkä helpompaa on todeta häiriö ja sitten yrittää blokata sitä ja kattoa vaikuttaako. Esim ferriittirengas johtimen ympärillä rajoittaa häiriön toiselle puolelle (saattaa pahentaa kokonaistilannetta, mutta auttaa joskus paikallistamisessa). Nämä siis säteilevällä häiriöllä.

Jos taas etsitään johtuvia häiriöitä, pistetään virtamuuntaja (jonka taajuusalue riittävän iso, mielellään n. 30 MHz asti) söyttö- (tai data-) johdon ympäri ja spektrillä mitataan.

 

[kkk]

millä kotikonstilla häiriölähteen voi helpoiten simppelisti paikantaa
esim juuri sen kaapelin mistä häiriö tulee tai komponentin mikä sen aiheuttaa

Kotona ilman mittalaitteita onnistunee perinteisellä radiovastaanottimella, AM-radioalueella tai jopa FM-alueella hakee häiriöitä , tyhjiltä kohdilta kanavien vierestä herkimmillään, usein häiriöt ovat laajakaistaisia, joista osa sattuu radion alueelle/muuten sekoittuu ja kuuluu radiosta. Kun kuuluva häiriö on todettu tulevan jostain laitteesta esim kytkemällä se päälle/pois, voi lähdettä paikantaa tuomalla sen lähelle pidempää antennia (meisseli, johdon pätkä), jolloin häiriön voimakkuus kasvaa, tai lähestyä kohdetta mittarilla tai sen antennilla. Lisäantenni häiriölähteellä voi tosin virittää häiriötä eri taajuudellekkin, jos vaikuttaa sen syntypiiriin. Kohinainen analoginen tv-kuvakin kanavien välissä toimii mittarina, varsinkin jos antennipistokkeeseen laittaa johdon tai laajakaistaisen sisäantennin, TV:n saa skannaamaan ison alueen n. 50 Mhz-800Mhz.
Näkyihän ennen vanhaan tv-kuvassa, kun mopo ajoi ohi, tv kuva kun oli am-moduloitu ja häriöille herkkä.

 

[korsteeni]

kkk antennivinkistä tuli mieleen että toimisikohan tuolla vanhalla hantekilla, laitoin siihen ihan pienen langanpätkän ja suuri häiriötekijä näyttää todellakin olevan easunin panelien välinen kaapeli, (tulkintani mukaan) ensimmäinen kuva siitä. toinen on solaxin vastaavasta jodosta, molemmat johdon vierestä mitattuna......
vai voiko tuo johtua laittamistani ferriiteistä, kolmas kuva

 

[korsteeni]

laitoin tuohon hantekin koukkuun 100 ohmin vastuksen, kyllä alkoi löytyä säpinää ruutuun
jotenkin en ymmärrä miksi hyvin, erittäin hyvin maadoitetusta kohdasta, siis suoraan potentiaalimaasta löytyy niin suuri häiriö
kuvittelin ko. kohdissä sähinän olevan nolla

no ehkä löysin häiriölähteen joka on vaivannut pitkään, k-anturi on savukanavassa ja kiinni maassa, kun irroitin kaikki k-anturit, ei sen jälkee ole ainakaan vielä ollut 1 wire mittauksissa katkoja
seuraan tilannetta johtuuko todella noista k-antureista

 

[kkk]

Jos vastuksessa on spiraalilla vastusmateriaali, toimii se kelana, johon indusoituu suurella taajuudella häiriö, vaikka toinen pää maassa. Maapistekkään ei välttämättä rf-mielessä ole maassa, jos pitkä kevi kiemurtelee jostain ja matkanvarrella häiriölähteitä, skoopin mittapäässä on tyypillisesti 1meg.ohm -10meg.ohm, jonka kanssa 100 ohm sarjassa ei merkkaa juuri mitään.

 

[korsteeni]

ilmeisesti ferriittirangas muuttuu -sauvaksi kun siihen loven tekee
onko tuo kuinka paljon huonompi ominaisuuksiltaan? kaksiosaisiahan on muttaa ne ovat hyvin pienellä välyksellä vasten toisiaan