Panasonic Aquarea 7kw monoblock (J-sarja) asennus edessä, ennakkokysymyksiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hskt39
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
H

hskt39

Jäsen
Terve

Taustaa: Olen siirtymässä sähkölämmitteisestä talosta VILP lämmitykseen.

Talo: Pirkanmaalla 1993 rakennettu vesikiertoinen lattialämmitys, noin 150 neliötä. Nykyinen lämmitysjärjestelmä koostuu 1800l 15,75kW Sähköovalista, ilmälämpöpumpusta ja varaavasta takasta. Sähköovalista hankkiudun eroon sen hankalan sijainnin vuoksi, ei ole teknisessä tilassa vaan varastossa jota käytän etätoimistona/harrastetilana (talo on entinen kaukolämpötalo). Teknisessä tilassa on uudehko Jäspi VLM-300 kv-varaaja. Jonka säilyttäisin jos ei mitään erityistä syytä ole hankkiutua siitä eroon. Kiertovesipumppuna on Grundfos 25-40 180 ja Ouman EH-80 ohjaa lämpöjä.

Olen ostanut Panasonic Aquarea 7kW monoblock pumpun. Sain avaimet käteen tarjouksia 6-8 kW pumpuille, siksi päädyin 7kW malliin. Tein myös joitain karkeita omia laskelmia. Hyväksyn sen että kylmimmillä keleillä tarvitaan vastuksia apuun. Seuraavat kysymykset pyörivät vielä mielessä ennenkuin asennus aloitetaan ja toivoisin vinkkejä foorumilta.

  1. Ajatuksena olisi että pumppu lämmittäisi kierukallista puskurivaraajaa, josta pumpattaisiin vettä erillisellä pumpulla lattiakiertoon (onko tälle jotain suosituksia?) ja saataisiin käyttövesi esilämmitettyä. Haluan myös että minulla olisi jokin varalämmityslähde edelleen (pumpun vastuksen lisäksi). Olin ajatellut Energy Save BT100 TC-2 ja BT200 TC-1 malleja vastuksen kanssa (http://kesko-onninen-pim-resources-...west-1.amazonaws.com/pimdocuments/3744629.pdf). Hinta ainakin tuntuu olevan kohtuullinen näissä (sitä ajatellen minkälainen potentiaalinen hyöty kv esilämmityksestä saadaan). 100l malliin ei kuitenkaan ilmeisesti saa yli 3kW vastusta kun soitin eräälle myyjälle. 200l malliin saisi esim 9kw vastuksen (tämä oli tyypillinen vastusteho avaimet-käteen tarjouksissa). Varmaan 6kW riittäisi ihan hyvin myös). Ongelma on se että 200l mallin sovittaminen tekniseen tilaan on aika tiukkaa. Sen joutuisi asentamaan aivan kiinni käyttövesivaraajaan (joitakin senttejä tilaa). Seinän puolelle jäisi jonkin verran tilaa, kenties 20cm (lattiassa on jakotukki).Voin lisätä kuvia jos auttaisi hahmottamaan. Pitäisi melkein varmistaa putkarilta onko asennus mahdollista. Onko jotain suosituksia kompakteista kierukallisista varaajista vai voisiko tuohon 100l malliin kuitenkin saada tehokkaammankin vastuksen (vastuksen pituus on ongelma). Kannattaako pumppu laittaa ohjaamaan tätä puskurivaraajan vastusta vai ohjata sitä pelkästään termostaatilla?
  2. Ostamani pumppu on 1-vaihekone. En edes oikein löytänyt 3-vaihekoneita niistä kaupoista joista näitä katselin enkä osannut murehtia asiaa. Aloin nyt vähän miettimään että koituuko tästä jotain ongelmia. Pitäisikö pyytää sähkäri käymään etukäteen vai onko homma täysin selvä? Pumppu on kyllä jo pihassa että sikäli vähän myöhäistä murehtia. Pääsulakkeet ovat 3x25A. Tarviiko sähkärin kanssa tuumata jotain erikoisjuttuja. Talossa on muina sähkösyöppöinä liesi, käyttövesivaraaja ja kiuas. Sähköautoa ei vielä ole mutta joskus voi ollakin.
  3. Olen aikoinaan tehnyt sadevesiviemärivarauksen tämän pumpun sijoituspaikkaan. Millaisilla kaukaloilla veden saisi parhaiten johdettua sadevesiputkeen (jonka voin nostaa maanpinnalta ylös asti ja laittaa tarvittaessa saattolämmityksen)? Putki menee suoraan styroksin alapuolelle ja kääntyy siellä kulkemaan talon seinustaa pitkin viemäriin. Onko pumpun pohjasta mahdollista saada vesi tippumaan suoraan putkeen ilman jäätymisherkkiä suppiloita.
  4. Käytössäni on Home Assistant ja mielenkiinnolla seuraan pumpun tietoja. Mitä anturointeja suosittelisitte minimissään? Mistä Pollucom ja Heishamon kannattaa tänäpäivänä tilata?
  5. Mitä muuta spesiaalijuttuja kannattaisi huomioida asennuksessa. Riittääkö sulkuventtiilit jäätymisenestovarautumiseen?
 
Sama pumppu odottamassa asennusta samoilla seuduilla, joten muutama kommentti. Ei siis "oikeita vastauksia" vaan ennemminkin pohdintaa samoja asioita miettineenä.

Isoja vastuskokoja olet suunnitellut puskurivaraajaan, oletko varma että niitä tarvitaan? Panassa on ne omatkin vastukset ja lisäksi sinulla on ilp ja takka. Mahtaako >6kW vastuksille varaajassa olla tarvetta ellet sitten halua varautua koko pumpun pimahtamiseen varajärjestelmällä.

Itse ajattelin alunperin jättää öljykattilan puskurivaraajaksi mutta luovuin ajatuksesta ja liitän Panan suoraan lattialämmitykseen. Näin voin ajaa helposti suoraan käyrällä ja putkiliitännät ovat helpoimmat mahdolliset, ajattelin tehdä ne itse. Lattialämmityksen yhteydessä puskurivaraaja ei liene mitenkään pakollinen ellei sitä tarvitse käyttöveden takia. Olisi hyvä olla joku näkemys paljonko on kv kulutus jotta voisi arvioida paljonko sen energiatehokkuuteen kannattaa panostaa. Sinullakin olisi mahdollista jättää kv kokonaan nykyisen Jäspisi harteille ja laittaa Pana suoraan lattiakiertoon. Oma ratkaisuni oli käyttövesi-pilp + pieni tulistusvaraaja, mutta kun olen mittaroinut kv energiankulutusta niin meidän kulutuksella puhdas sähkövaraajakin menisi.

7kW Pana ottaa kahdesta vaiheesta tehoa, joista toinen kompuralle ja toinen vastuksille. Maksimit näillä manuaalin mukaan 3,7kW ja 3kW. Sen verran isoja ovat että talon vaiheiden kuormitus olisi hyvä kartoittaa jotta tietää mille vaiheille nuo kannattaa laittaa ja pitääkö jotain kuormia järjestellä uudelleen. Sinulla varmaankin tuo Jäspi on 3-vaihe ja mahdolliset puskurivaraajan vastuksen samoin, joten ne hajaantuvat hyvin. Ehkä kiuaskin on 3-v? Liesi, ILP ja ehkä apk ja pk voisivat olla siten semmoisia mitkä olisi hyvä katsoa millä vaiheilla kuormat ovat.

Viemäröintiin ei ole tullut pahemmin vielä syvennyttyä, alustavasti olen ajatellut tulpata pohjan reiät ja laittaa mukana tuleva poistoyhde yhteen, mistä letku metrin päässä olevan teknisen tilan seinän läpi. Letkuun eriste ja vastus. Panan oman pohjavastuksen hommasin myös.

HA myös käytössä ja Heishamon hommattuna https://www.tindie.com/products/thehognl/heishamon-communication-pcb/
Pollucomia en laita, Panasta muistaakseni sai itsestäänkin Heishamonin avulla virtaustiedot ja lämpötilat. Saavat riittää minulle.

Tilasin liitosputkiksi foorumilla suositellut:
www.sani-flex.de

DN25 Edelstahlwellrohr, enggewellt, fertig montiert, 11/4" M

Edelstahl Wellrohr 1.4404 (V4A) als Ergänzung oder Alternative zu unseren Panzerschläuchen - fertig montiert mit 11/4" ÜM inkl. Dichtungen, auch für Trinkwasser
www.sani-flex.de www.sani-flex.de
Laitan varmaankin noiden perään tekniseen tilaan sulut jotta letkut voi helposti irrottaa ja tyhjentää tarpeen tullen. Onhan panan tulo- ja menoyhteissäkin kyllä tyhjennysnipat.
 
3vaihekoneet alkaa vasta 9kw tehosta. Joitain laitteita on että ilmoitetaan vaativan kolmivaihesähkön, mutta niissä on lisälämmityksen sähkövastukset muilla vaiheilla ja yksivaiheinen lämpöpumppu.. Tai lämpöpumpun invertteri ottaa vaan yhdestä vaiheesta.

Tuollaisen 6kW lämpöpumpun sähköteho ei yleensä kuin jotain max. 2kW luokkaa (pl. lisävastukset), eli sen puolesta se ei suuria ongelmia aiheuta, mutta jos siellä on esim tavallinen kolmivaiheinen sähköauton latauslaite tehorajoittimella, se ei osaa sitä virtaa rajoittaa vaihekohtaisesti, vaan jos tuo yhdessä vaiheessa oleva lämpöpumppu jonkun muun kuorman kanssa kuormittaa sitä yhtä vaihetta koko koapasiteetilta ei se sähköauto lataudu, vaikka 2 muuta vaihetta ei sähköä käyttäisikään.
 
Onko yleensäkään lämpöpumppuja, jotka kuormittaisivat vaiheita aidosti tasaisesti? Tuo taitaa olla vähintäänkin yleistä että kolmivaihekoneet toimii käytännössä yhdellä vaiheella jossa kompura on kiinni. Ja vastukset toisissa vaiheissa.
 
Mikki sanoi:
Onko yleensäkään lämpöpumppuja, jotka kuormittaisivat vaiheita tasaisesti? Tuo taitaa olla vähintäänkin yleistä että kolmivaihekoneet toimii käytännössä yhdellä vaiheella jossa kompura on kiinni.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä nuo hiukan suuremmat ottavat energiaa kompuralle kolmivaiheisesti vaikka se sit vielä ajetaan taajuusmuuttajan / invertterin läpi. Ainakin Niben omaa sukua olevat 3~ vehkeet ottavat hyvinkin tasaisesti kaikilta kolmelta vaiheilta. Yhden vaiheen kulutus on yleensä hiukan muita suurempi, muutamia kymmeniä watteja, tuolta menee ilmeisesti ohjaus ja kv-pumppu. Tuon näkee hyvin kun seinällä on sähkömittari joka näyttää hetkellisen kulutuksen vaihekohtaisesti.

Olettaisin et muilla merkeillä on samanlainen perusratkaisu.

Muuten noin yleisesti niin onhan noissa ns 1~ koneissakin yleensä kolmivaiheiset kompurat mutta taajuusmuuttajan syöttö on vain yhdeltä vaiheelta.
 
Aika huono yleistys. Prosentuaalisesti aika kaukana totuudesta.on tosin olemassa tuollaisia,mutta ei yleisimmästä päästä. Ja etsimällä kyllä semmoisia löytää. Henkilöt ketkä etsivät sitä halvinta vailla osaamista ossaavat kyllä kompastua tuohon kiveen mikä on aivan oikein heille.
 
Nihan sanoi:
Sama pumppu odottamassa asennusta samoilla seuduilla, joten muutama kommentti. Ei siis "oikeita vastauksia" vaan ennemminkin pohdintaa samoja asioita miettineenä.

Isoja vastuskokoja olet suunnitellut puskurivaraajaan, oletko varma että niitä tarvitaan? Panassa on ne omatkin vastukset ja lisäksi sinulla on ilp ja takka. Mahtaako >6kW vastuksille varaajassa olla tarvetta ellet sitten halua varautua koko pumpun pimahtamiseen varajärjestelmällä.

Itse ajattelin alunperin jättää öljykattilan puskurivaraajaksi mutta luovuin ajatuksesta ja liitän Panan suoraan lattialämmitykseen. Näin voin ajaa helposti suoraan käyrällä ja putkiliitännät ovat helpoimmat mahdolliset, ajattelin tehdä ne itse. Lattialämmityksen yhteydessä puskurivaraaja ei liene mitenkään pakollinen ellei sitä tarvitse käyttöveden takia. Olisi hyvä olla joku näkemys paljonko on kv kulutus jotta voisi arvioida paljonko sen energiatehokkuuteen kannattaa panostaa. Sinullakin olisi mahdollista jättää kv kokonaan nykyisen Jäspisi harteille ja laittaa Pana suoraan lattiakiertoon. Oma ratkaisuni oli käyttövesi-pilp + pieni tulistusvaraaja, mutta kun olen mittaroinut kv energiankulutusta niin meidän kulutuksella puhdas sähkövaraajakin menisi.

7kW Pana ottaa kahdesta vaiheesta tehoa, joista toinen kompuralle ja toinen vastuksille. Maksimit näillä manuaalin mukaan 3,7kW ja 3kW. Sen verran isoja ovat että talon vaiheiden kuormitus olisi hyvä kartoittaa jotta tietää mille vaiheille nuo kannattaa laittaa ja pitääkö jotain kuormia järjestellä uudelleen. Sinulla varmaankin tuo Jäspi on 3-vaihe ja mahdolliset puskurivaraajan vastuksen samoin, joten ne hajaantuvat hyvin. Ehkä kiuaskin on 3-v? Liesi, ILP ja ehkä apk ja pk voisivat olla siten semmoisia mitkä olisi hyvä katsoa millä vaiheilla kuormat ovat.

Viemäröintiin ei ole tullut pahemmin vielä syvennyttyä, alustavasti olen ajatellut tulpata pohjan reiät ja laittaa mukana tuleva poistoyhde yhteen, mistä letku metrin päässä olevan teknisen tilan seinän läpi. Letkuun eriste ja vastus. Panan oman pohjavastuksen hommasin myös.

HA myös käytössä ja Heishamon hommattuna https://www.tindie.com/products/thehognl/heishamon-communication-pcb/
Pollucomia en laita, Panasta muistaakseni sai itsestäänkin Heishamonin avulla virtaustiedot ja lämpötilat. Saavat riittää minulle.

Tilasin liitosputkiksi foorumilla suositellut:
www.sani-flex.de

DN25 Edelstahlwellrohr, enggewellt, fertig montiert, 11/4" M

Edelstahl Wellrohr 1.4404 (V4A) als Ergänzung oder Alternative zu unseren Panzerschläuchen - fertig montiert mit 11/4" ÜM inkl. Dichtungen, auch für Trinkwasser
www.sani-flex.de www.sani-flex.de
Laitan varmaankin noiden perään tekniseen tilaan sulut jotta letkut voi helposti irrottaa ja tyhjentää tarpeen tullen. Onhan panan tulo- ja menoyhteissäkin kyllä tyhjennysnipat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos ajatuksista. Olen ymmärtänyt että olisi hyvä olla varalla vastustehoa sen verran että ilman pumppuakin pärjää. Toisekseen, jos pumppu päättää oikein kovilla pakkasilla sammuttaa itsensä niin pelkällä pumpun 3kW ei pitkälle pötkitä. Toki yhteisteho 3+3=6kW pienemmän varaajan ja siinä olevan vastuksen kanssa jo riittäisi varmaan aika hyvin, tähän vielä tarvittaessa takka ja ILP päälle. Kun taas ostaa lisävastuksen varaajaan niin vastuksen koko ei hirveästi hintaan vaikuta (lähinnä se fyysinen koko, iso vastus ei mahdu pieneen varaajaan). Ilman varaajaa en saa lisävastusta, ja kun kerran on varaaja niin miksi ei sitten samalla kierukallinen versio. Ajattelen puskurivaraajaa myös vähän pidempiaikaisena investointina (kierukan takia) kuin yhden lämpöpumpun eliniän verran.

Käyttövettä kuluu noin 130 kuutiota vuodessa. Ja määrä varmaan lisääntyy kun lapset kasvavat. Laskeskelin karkean arvion vuotuiseksi käyttöveden lämmitystarpeeksi 3500kWh. Jos siitä jotain saisi kierukan avulla leikattua pois varsinkin kun sähkön hinta on noussut rajusti.

Täytyypä tilata Heishamon tuolta, olinkin jo katsellut sitä linkkiä. Liitosputkivinkki oli kans hyvä.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä oli aikoinaan hyvin samantapainen lähtötilanne, tosin hieman isommassa kämpässä. Allekirjoituksen ratkaisulla on nyt menty jo useampi vuosi ja "oikeatakin" säästöä on jo ehtinyt kertyä, kun TMA alkaa olla lusittu. Joitakin ajatuksia heräsi aloituksesta:
  • Ymmärrän hyvin, että olet päätynyt heivaamaan Sähköovalin, jos sen viemälle tilalle on muutakin käyttöä. Meillä se jäi käyttöön VILPin rinnalle ja olen ollut tähän ratkaisuun varsin tyytyväinen monestakin syystä.
  • 100 tai 200 litran puskurista ei ole juurikaan iloa käyntiakojen pidentämiseen (esim. kesällä märkätilat), mutta toisaalta itsellä ei ole kokemusta Panasonicin minimitehoista tai ohjauslogiikasta. Vasta käytössä selviää, miten pienille tehoille se taipuu. Toisaalta, katkokäynti ei välttämättä ole mikään iso pahe.
  • Talon vanha kiertopumppu vaikuttaa vähän pienitehoiselle ll-kohteeseen, mutta jääköhän se muutenkin turhaksi, jos monoblockin kv-pumppu ottaa vastuun veden kierrätyksestä. Jos haluaa jotain varasysteemiä jättää, niin sitten pitää tietysti miettiä vähän lisää.
  • 1-vaihepumppu (Mitsu) ei ole meillä tuottanut kertaakaan mitään ongelmaa. Maksimi ottoteho pyörinyt 2,3kW paikkeilla. Toisaalta tammikuussa 2017 hankintaa tehdessä ei käynyt mielessäkään sähköauton lataukset, että ehkä niitä ongelmia sitten voi vielä joskus tulla. Meillä kuitenkin liittymä vaihdettavissa takaisin kokoon 3x35A pelkällä palvelumaksulla, että siitä ainakin saa vähän apuja tarvittaessa.
  • Jos haluaa energiamittarin laittaa, niin ehdottomasti joku ultraäänimittari (käytetty tai uusi, Qp 2,5 kokoinen). Mekaanista Pollucomia ei kannata enää laittaa. Vaikkapa tuolta eri vaihtoehtoja ja asennustarvikkeita selaamaan: www.ZAEHLER.shop ebay
 
  • Tykkää
Reaktiot: rMa
Hyviä kommentteja on tullut. Kiitos niistä.

Olen nyt koittanut lueskella pumpun manuaalia ja pähkäillyt näitä ulkoisen vastuksen ohjaustapoja.
Haluan että minulla on siis vastustehoa tarpeeksi jos tulee oikein kovat pakkaset että pumppu ei käy tai pumppuun tulee vika. Pumpun oma 3kW varavastus ei siis tähän yksin oikein riitä.

Suomenkielississä ohjeissa puhutaan lisävastuksesta ja boileriliitännästä. Sieltä löytyy monenlaista esimerkkiasennusta, mutta ei täsmälleen samaa esimerkkiä kuin minulla. Minulla kun vastus olisi työsäiliössä, ei erillisessä boilerisäiliössä niinkuin manuaalin esimerkeissä. Toisaalta mahtaako tällä olla edes merkitystä.

Olenko ymmärtänyt oikein että lisälämmitin-termi liittyy yksinomaan käyttöveden loppulämmittämiseen. Minun asennustavassa käyttövesi ainoastaan haalistetaan kierukassa sen jälkeen kv-varaaja hoitaa loput itsenäisesti. Eli se ei näinollen olisi minulla tarpeen/käyttökelpoinen.

Jäljelle jää tuo boileriliitäntä ja bivalentti toiminta (kuva alla):

Haluaisin että järjestelmä toimisi siten että jos pumpusta loppuu puhti kovilla pakkasilla, niin se ottaisi ensin pumpun vastuksen käyttöön ja vasta sen jälkeen tai samanaikaisesti työsäiliön vastuksen. Samoin jos tulee niin kovat pakkaset että pumppu ei käy niin haluaisin molemmat, sekä pumpun että työsäiliön vastukset olisivat päällä, jos tulee tilanne että molemmat ovat yksinään riittämättömiä mutta yhteisteholtaan riittäviä. Tarvitsenko tämmöiseen toimintatapaan ehdottomasti lisäkortin?

Ohjeessa on kolme eri moodia:
  1. Alternative. Tämä ei ehkä ole sopiva kun se käyttää joko/tai pumppua ja vastusta
  2. Parallel Voisiko tämä toimia jos lämpötilarajan säätää riittävän kylmälle. Osaako se katkoa vastusta vaikka lämpötila olisikin kylmempi kuin asetettu raja ettei käy niin että vastus pysyy päällä kunnes ulkolämpötila lämpiää tarpeeksi. johtaako tämä siihen että vastukset pysyy päällä ja pumppu rupeaa sammumaan jos tavoitelämpö saavutetaan jos ulkolämpötila pysyy raja-arvon kylmemmällä puolella.
  3. Advanced parallel. Tämä lienee paras mutta vaatisi siis sen lisäkortin? Osaako tämä hyödyntää pumpun omaa 3kW varavastusta myös? Vai unohdetaanko se tässä boiler moodissa täysin ja mennään vain boilerin vastuksilla.
Minulla ei myöskään tule työsäiliön jälkeen erillistä sekoitusventtiiliä, eli työsäiliöön ei tehdä sen lämpimämpää vettä mitä lattiakierto haluaa. Pelkkä työsäiliöliitäntä (ilman vastuksia(boileria) edellyttää ohjeiden mukaan lämpötila-anturointia työsäiliöön (ja lisäkorttia) mutta olin ajatellut että jos sitä vain tarvittaessa kompensoisi pumpun lämpötilakäyrillä ja välttyisi mahdollisesti lisäkortin hankinnalta (jos se ei osoittaudu pakolliseksi).

Simppelein ratkaisu varmasti olisi vain ruuvata työsäiliön vastuksen termostaatti sopivaan "hätäasentoon" jolloin se aktivoituisi mikäli veden lämpötila laskisi liikaa. Olisiko tämä jopa kannattavin tapa? Jos pumppu on useinkin alitehoinen tai sammuttaaa itsensä kovilla pakkasilla niin tämä toiminta-tapa edellyttänee sitten enemmän käyttäjä-inputtia eikä ole niin automaattinen.

Miten te toteuttaisitte tämän asian?
1660032310457.png

1660034139303.png

1660034167406.png
 
Mielenkiinnolla kirjoituksia luen; tilasin otsikon mukaisen pumpun, tullee helmikuun loppupuolella. Onpa sitten aikaa laitella valmiiksi putkia ja muuta.
 
Nihan sanoi:
Sama pumppu odottamassa asennusta samoilla seuduilla, joten muutama kommentti. Ei siis "oikeita vastauksia" vaan ennemminkin pohdintaa samoja asioita miettineenä.

Isoja vastuskokoja olet suunnitellut puskurivaraajaan, oletko varma että niitä tarvitaan? Panassa on ne omatkin vastukset ja lisäksi sinulla on ilp ja takka. Mahtaako >6kW vastuksille varaajassa olla tarvetta ellet sitten halua varautua koko pumpun pimahtamiseen varajärjestelmällä.

Itse ajattelin alunperin jättää öljykattilan puskurivaraajaksi mutta luovuin ajatuksesta ja liitän Panan suoraan lattialämmitykseen. Näin voin ajaa helposti suoraan käyrällä ja putkiliitännät ovat helpoimmat mahdolliset, ajattelin tehdä ne itse. Lattialämmityksen yhteydessä puskurivaraaja ei liene mitenkään pakollinen ellei sitä tarvitse käyttöveden takia. Olisi hyvä olla joku näkemys paljonko on kv kulutus jotta voisi arvioida paljonko sen energiatehokkuuteen kannattaa panostaa. Sinullakin olisi mahdollista jättää kv kokonaan nykyisen Jäspisi harteille ja laittaa Pana suoraan lattiakiertoon. Oma ratkaisuni oli käyttövesi-pilp + pieni tulistusvaraaja, mutta kun olen mittaroinut kv energiankulutusta niin meidän kulutuksella puhdas sähkövaraajakin menisi.

7kW Pana ottaa kahdesta vaiheesta tehoa, joista toinen kompuralle ja toinen vastuksille. Maksimit näillä manuaalin mukaan 3,7kW ja 3kW. Sen verran isoja ovat että talon vaiheiden kuormitus olisi hyvä kartoittaa jotta tietää mille vaiheille nuo kannattaa laittaa ja pitääkö jotain kuormia järjestellä uudelleen. Sinulla varmaankin tuo Jäspi on 3-vaihe ja mahdolliset puskurivaraajan vastuksen samoin, joten ne hajaantuvat hyvin. Ehkä kiuaskin on 3-v? Liesi, ILP ja ehkä apk ja pk voisivat olla siten semmoisia mitkä olisi hyvä katsoa millä vaiheilla kuormat ovat.

Viemäröintiin ei ole tullut pahemmin vielä syvennyttyä, alustavasti olen ajatellut tulpata pohjan reiät ja laittaa mukana tuleva poistoyhde yhteen, mistä letku metrin päässä olevan teknisen tilan seinän läpi. Letkuun eriste ja vastus. Panan oman pohjavastuksen hommasin myös.

HA myös käytössä ja Heishamon hommattuna https://www.tindie.com/products/thehognl/heishamon-communication-pcb/
Pollucomia en laita, Panasta muistaakseni sai itsestäänkin Heishamonin avulla virtaustiedot ja lämpötilat. Saavat riittää minulle.

Tilasin liitosputkiksi foorumilla suositellut:
www.sani-flex.de

DN25 Edelstahlwellrohr, enggewellt, fertig montiert, 11/4" M

Edelstahl Wellrohr 1.4404 (V4A) als Ergänzung oder Alternative zu unseren Panzerschläuchen - fertig montiert mit 11/4" ÜM inkl. Dichtungen, auch für Trinkwasser
www.sani-flex.de www.sani-flex.de
Laitan varmaankin noiden perään tekniseen tilaan sulut jotta letkut voi helposti irrottaa ja tyhjentää tarpeen tullen. Onhan panan tulo- ja menoyhteissäkin kyllä tyhjennysnipat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten ovat nuo sani-flex-putket toimineet? Harkinnassa olisi ainakin pumpulta sisään moisten käyttäminen.
 
Hyvä. Oliko asentamisessa mitään erityistä, vai sujuiko suoraan pumpun liittimiin? On käynyt mielessä käyttää koko matkalla noita putkia, kun matka ei ole pitkä koneelta puskurivaraajalle.
 
Kiitos, samansuuntaisesti omat ajatukseni etenivät. Olisi helppo ratkaisu, sulku pitäisi paluulinjaan toki laittaa, menossa on sulku jo valmiina. Ja silti on valmiina myös. Pitää perehtyä tuohon viestiketjuun.
 
Toki putkien taivuttamisessa on oma viehätyksensä, mutta hyvin vahvasti kallistuttaa nyt tuon putkivaihtoehdon suuntaan.
 
Olen etsiskellyt pumpun kiinnitysreikien välimittoja, mutta ei ole löytynyt. Olisiko vinkata, mistä voisi moiset mitat löytyä? Saattaisi askarrella telineen odotellessa.
 
12kW koneessa edestä katsottuna. Vasemmanpuoleisesta korvakkeesta keskimmäiseen 620mm ja vasemman puoleisesta oikean puolimmaiseen 1003mm.

En löytänyt näitä itsekään mistään joten piti avata paketti ja mitata.
 
Kiitos . Leveys on sama näköjään koneilla, joten lienee korvakkeiden välikin sama. Ilmeisesti asennus on tarkoitus tehdä pohjassa olevien kiskojen kanssa? Ainakin kaikissa kuvissa ne näyttäisivät mukana olevan.
 
MaY sanoi:
Kiitos . Leveys on sama näköjään koneilla, joten lienee korvakkeiden välikin sama. Ilmeisesti asennus on tarkoitus tehdä pohjassa olevien kiskojen kanssa? Ainakin kaikissa kuvissa ne näyttäisivät mukana olevan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän kiskot ole vain kuljetustuki. Itse laitoin näin. Telinettä piti madaltaa, ettei menisi saunan ikkunan eteen.
IMG_20221207_192359.jpg
 
  • Tykkää
Reaktiot: MaY
Nihan sanoi:
Lattialämmityksen yhteydessä puskurivaraaja ei liene mitenkään pakollinen ellei sitä tarvitse käyttöveden takia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onkos tää näin myös tilanteessa, missä kolmitieventtiilillä vaihdetaan käyttöveden varaajan täyttämisestä lattialämmityksen kiertoveteen? Sieltä varmaan ainakin jonkin aikaa tulee tarvetta kuumempaa vettä venttiilin asennon vaihduttua, ellei käyttövettä sitten lämmitetä pumpulla vain vähän. Kuvittelisi, että tässä olisi joku säiliö hyvä olla ennen kiertoveden pumppausta.
 
smuulz sanoi:
Onkos tää näin myös tilanteessa, missä kolmitieventtiilillä vaihdetaan käyttöveden varaajan täyttämisestä lattialämmityksen kiertoveteen? Sieltä varmaan ainakin jonkin aikaa tulee tarvetta kuumempaa vettä venttiilin asennon vaihduttua, ellei käyttövettä sitten lämmitetä pumpulla vain vähän. Kuvittelisi, että tässä olisi joku säiliö hyvä olla ennen kiertoveden pumppausta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä sitten? Sitä kuumempaa vettä tulee venttiilin käännön jälkeen vajaan minuutin ajan, johtuen siitä putken pituudesta vilpille.

Pumppuhan muuttaa sen asetuslämpötilansa lattian vaatimaan tasoon samalla kun venttiili kääntyy, tosin oletan että siinä on jokin viive, jottei pumppu sammu aina kun palataan vesen lämmityksestä normaalitilaan.
 
MaY sanoi:
Ebayssa on näköjään myös Sani-flexiltä tilaaminen Suomeen mahdollista. Toimituskulut tosin peritään ilmeisesti joka tuotteesta, vaikka ne tilaisi yhdessä. Ja muualta ei, ainakaan etsimisen tässä vaiheessa, ole löytynyt sopivia adaptereita ja putkea yhdessä. Vaan miten olisi tällainen: https://www.ebay.com/itm/1812539459...ar=480290253807&widget_ver=artemis&media=COPY
Klikkaa laajentaaksesi...
Käsitääkseni ei, ainakaan minä en ole koskaan maksanut kuin yhden tuotteen kuljetuksen.
 
Täytyypä tarkemmin katsoa. Kumma, ettei voi tilata suoraan, vaan eBayn kautta pitää mennä. Tai sitten vaan en ole ihan homman tasalla.
 
MaY sanoi:
Täytyypä tarkemmin katsoa. Kumma, ettei voi tilata suoraan, vaan eBayn kautta pitää mennä. Tai sitten vaan en ole ihan homman tasalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
ebay kyllä huijaa näissä - sitten kun tilaa ja maksaa homma feilaa ja tuleekin ilmoitus että eime tätä lähetetä. Rahojen kanssa ei ole ollut ongelmia, ei noista rahaa joudu erikseen pyytämään takaisin.
 
Taisin jo johonkin muuhunkin ketjuun vinkata, että toimituksessa auttaa mailboxde.com. Saksalaisilla kaupoilla on usein halvat tai jopa ilmaiset postit Saksan sisällä, ja tuo välityspalvelu toimittaa järkevän kokoiset ja painoisen paketit noin parilla kympillä Suomeen. Vahva suositus tuolle, olen käyttänyt jo vuosia.
 
MaY sanoi:
Kyllä itsepintaisesti vaan kuljetus rahastetaan jokaiselta tuotteelta. Kahden letkun ja kahden supistusnippelin postitus 124 euroa. Sani-Flexiltä taitaa jäädä tilaamatta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jaa, mulla tulee vain yhdet postimaksut mutta osoite on tosiaan mailbox. Ostoskorin yläreunassa on jotain "pyydä kokonaishintaa" ja kerran olen sitä käyttänyt kun oli postit kaikissa tuotteissa. Itse ostin ruttuputkea muualta (*) 50m lähinnä sen takia että oli parempi dokumentaatio paineenkestosta jne.

*) Täältä ostin ruttuputkea
edelstahlwellrohr.com

Edelstahlwellrohr | Meterware, Ringbund, Verschraubungen & Zubehör

Edelstahlwellrohr als Meterware oder Ringbund kaufen. Große Auswahl an Verschraubungen, Rohrisolierungen und Zubehör für Solar-, Heizungs- und Wärmepumpenanlagen.
edelstahlwellrohr.com edelstahlwellrohr.com
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: MaY
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom