Vesikiertoinen lattialämmitys, osaluettelo

[mokin]

Moro,
Nyt on hommat seuraavassa vaiheessa, eli VILP hommattu, uusi varaaja hommattu ja syssymmällä olisi tarkoitus päästä kellariin valamaan osa lattioista. Kaiken piti olla selvää, mutta nyt tuli pieni epävarmuus. Luottoputkimies on toistaiseksi tavoittamattomissa ennalta määräämättömän ajan, joten häneltä ei pääse kysymään.

Mutta rintsikan kellariin siis tulossa lattialämmitystä ja lähes kaikki muu on selvää paitsi nuo lattialämmityksen osat, ne olivat aluksi selviä, mutta nyt rupeaa jumittamaan. Eli kaikki piirit pidetään avoinna kesät ja talvet (eli lämpöä pitää olla lattioissa myös kesällä, muuten kosteus nousee epämiellyttäväksi).
Käytännössä nyt ostoskorissa oleva paketti on:
Wehofloor 5-piirin jakotukkipari, sulkuventtiilipari, 20mm lattialämmitysputki, 20mm putkelle eurocone liittimet ja R3/4" tulppia (aluksi tehdään nyt vain kaksi piiriä, ensi vuonna olisi tarkoitus tehdä 2-3 piiriä lisää, joten muutama tukkoon noilla nyt aluksi)

ja samat LVI-numeroilla:
2032143 jakotukkipari
2032152 sulkuventtiilipari
2022159 eurocone-liittimet
2022156 20mm lattialämmitysputki

Eihän tuohon piiriin sitten muuta tarvita? Ouman ohjaa veden lämpötilan jakotukille ja kiertovesipumppu tulee tietysti erikseen. Hienosäätö kylppärin ja muiden huoneiden välillä tehdään virtausta säätämällä jakotukista.

 

[VesA]

Eihän tuohon piiriin sitten muuta tarvita?

Miten lienee jakotukki oletuksena varusteltu, ainakin ilmausventtiilit pitäisi olla kummassakin.

 

[mokin]

Sulkuventtiileissä on ilmausruuvit päissä.

 

[Harrastelija]

Hienosäätö kylppärin ja muiden huoneiden välillä tehdään virtausta säätämällä jakotukista.

Muut huoneet?
Puhutaanko tässä vain kesät/talvet lämmittävästä piiristä? Vai kaikesta lämmityksestä?
Eikös yleensä kannata olla oma pumppu kesät/talvet lämmitykselle ja vain talvella lämmitettävälle piirille? Eli esim samassa tukissa ei myöskään olisi sekaisin monen tyyppistä lämmitystä?
Siis ainakin jos pääsee ikään kuin puhtaalta pöydältä rakentaan. Remonttikohteissa voi sitten olla poikkeuksia tilanteen mukaan.

 

[Espejot]

Linjasäätöventiili näyttäs puuttuvan.

 

[mokin]

Muut huoneet?
Puhutaanko tässä vain kesät/talvet lämmittävästä piiristä? Vai kaikesta lämmityksestä?
Eikös yleensä kannata olla oma pumppu kesät/talvet lämmitykselle ja vain talvella lämmitettävälle piirille? Eli esim samassa tukissa ei myöskään olisi sekaisin monen tyyppistä lämmitystä?
Siis ainakin jos pääsee ikään kuin puhtaalta pöydältä rakentaan. Remonttikohteissa voi sitten olla poikkeuksia tilanteen mukaan.

Kun rintsikan kellari kyseessä, niin kaikki piirit on päällä ympäri vuoden. Eli kellarin lattiassa lämmitys ympäri vuoden, muualla tietenkin sitten vain kelien mukaan. Ja kellari ainoa jossa on lattialämmitys, muut ovat pattereilla varustettuja.

Linjasäätöventiili näyttäs puuttuvan.

Kun on yksi jakotukki ja viisi lähtöä, niin eikö Ouman+suntti+pumppu pitäisi riittää? Toki ei tuollainen paljoa maksa, että ei sen puoleen

 

[Espejot]

Kun on yksi jakotukki ja viisi lähtöä, niin eikö Ouman+suntti+pumppu pitäisi riittää? Toki ei tuollainen paljoa maksa, että ei sen puoleen

Riittää mutta virtraama on sitten jotakin. Toisaalta, jos ei ole lämmitys suunnitelmaa niin onko väliä. Uudemassa talossa voi tulla rekkulaa uudelta omistajalta kun virtauksia tarkistetaan. Mutta minä laittasin kaikkiin runkolinjoihin linjasäädö koska niistä ei ole mitään haittaa.

 

[mokin]

Riittää mutta virtraama on sitten jotakin. Toisaalta, jos ei ole lämmitys suunnitelmaa niin onko väliä. Uudemassa talossa voi tulla rekkulaa uudelta omistajalta kun virtauksia tarkistetaan. Mutta minä laittasin kaikkiin runkolinjoihin linjasäädö koska niistä ei ole mitään haittaa.

Ja kun tuota kylppäri tehdään uudestaan, niin tuollainen satku ei tunnu oikeastaan missään. Eli kiitoksia huomiosta!

 

[Wespa]

Lähes identtinen projekti on itselläni tässä syksyn mittaan käynnissä, joten laitathan mokin sitten päivitystä miten etenee ja mielellään kuviakin toteutuksesta. Onko muuten tuo 20mm putkikoko tietoinen valinta? Muistelen tältä foorumilta lueskelleeni että se on aika lailla se kallein koko liittimien yms. puolesta kun on muuten niin harvinainen..

 

[mokin]

ei tuossa 16mm ja 20mm vaikuttanut olevan hintaeroa juuri lainkaan. Toki saattaa se vielä muuttua 16mm, mutta kyseessä sitten niin pieni muutos ettei käytännössä vaikuta kun putkiväleihin

 

[fraatti]

Ja kun tuota kylppäri tehdään uudestaan, niin tuollainen satku ei tunnu oikeastaan missään. Eli kiitoksia huomiosta!

Jätä linjasäätöventtiili laittamatta jos jakotukkeja on vain yksi eikä saman kiertovesipumpun perään tule muuta lämmitettävää. Ei sillä silloin mitään tee.
Sen sijaan valitse sellainen jakotukki missä itsessään on läpinäkyvä virtausmittari. Siitä kuka tahansa osaa katsoa piirissä olevan virtauksen ja säätää esisäätöjä haluamallaan tavalla.

Toi kuva on Meltexin sivuilta, sain sieltä lattialämmitystä varten tarvikkeet edullisemmin yksityisenä kuin tuttu putkari olisi saanut Onniselta alennuksineen. Uponorin suunnitelmaan verrattuna hintaero oli huomattava ja vieläpä toinen suunnitelma oli riviasennuksena ja toinen kaksoispiraalilla.

 

[Espejot]

Sen sijaan valitse sellainen jakotukki missä itsessään on läpinäkyvä virtausmittari. Siitä kuka tahansa osaa katsoa piirissä olevan virtauksen ja säätää esisäätöjä haluamallaan tavalla.

Noilla ei tee mitään, vikaherkkiä, epätarkkoja jne IMO [edit: mielipidettä tarkenettu *]. Jos noihin "sekaantuu" niin kannattaa varmistaa varaosasaanti, ainakin tiedot kuka on todellinen valmistaja ja tarkka osanumero. Normi säätövetiilit toimii kuin junan vessa mutta niitäkin tarttee aikaajoin uusia.

Vähänkään isomissa kohteissa laitetaan pumppuryhmään aina linjuri mutta ei sen pois jääntiä huomaa kunnes joku haluuaa tarkistaa virtaamat. Epätodenäköitä sekin paitsi ongelmatilanteissa. Kaverilla kävi niin kun kämpän uusi omista alkoi epäilemään virtauksia. Linjasäätövenalla ne oli helppo todeta suunitelmien mukaisesti. Mutta yleensä omakotitaloissa jätetään pois kaikki mikä sillä hetkellä tuntuu turhalta esimetkinä sulut, sihdit, ilmaimet, tyhjennysventiilit jne jne. Omakotitalossa urakoitsija päättää ja harvoin on kattavia suunnitlmia. Ja jokainen puuttuva gramma messinkiä on kotiinpäin. Minulta puuttuu rungosta linjuri ja asennan sen seuraavan muutoksen yhteydessä koska halua tarkistaa virtaamat.

*) mielipide on kovin ylesluontoinen eikä kohdistu erikseen mihinkään valmistaan vaan piirikohtaisen mittarin tarpeelisuuteen ja toimintaan.

 

[fraatti]

Noilla ei tee mitään, vikaherkkiä, epätarkkoja jne IMO. Normi säätövetiilit toimii kuin junan vessa.

Isomissa kohteissa laitetaan pumppuryhmään aina linjuri mutta ei sen pois jääntiä huomaa kunnes joku haluuaa tarkistaa virtaamat. Epätodenäköitä sekin paitsi ongelmatilanteissa.

Mulla on ollut moiset vajaa 10v ja mittareista näkee vieläkin läpi ja säätö toimii edelleen. En ymmärrä missä olisi sitten se vika?
Tarjoamalla googleen hakusanaksi lattialämmitys ja jakotukki tulee vastaan entistä enemmän tukkeja missä on virtausmittarit vs missä ei ole. 10v kehitys on mennyt mielestäni tässä asiassa parempaan suuntaan ja entistä useammassa tukista nuo löytyy.

Mihin tarvitaan okt:ssa tarkempaa säätöä kuin mitä tuosta mittarista näkee? Pilkkujen viilaamisesta ei ole mitään hyötyä okt:ssa vaan lämpö ja vesi kulkee ilmankin. Monissa tukeissa ei ole minkään valtakunnan mittaria vaan pelkällä esisäätöruuvilla saadaan huoneeseen sopiva lämpötila tietämättä virtauksesta sen hölkäisen pöläystä. Kyllähän tuollainen asteikolla oleva jakotukki on mukava verrattuna tälläiseen missä säätö tehdään silmät kiinni.

Erikseen sitten paikat missä on useita tukkeja yms. On mullakin omassa kämpässä kolme jakotukkia ja kahdessa niistä on linjasäätöventiili. Osat tarpeen mukaan.

 

[jmaja]

Noilla ei tee mitään, vikaherkkiä, epätarkkoja jne IMO.

Mihin tuo perustuu? Ihan hyvin ne mulla näyttävät suhteessa energiamittarin mittaamaan virtaukseen. Eihän noi mitään tarkkuusinstrumenttejä ole, mutta saa virtauksen piirikohtaisesti eikä vain koko jakotukille.

Mikä vika noihin tulee? Mahdollinen vika ei kuitenkaan vaikuta jo tehtyyn säätöön.

 

[Adamooppeli]

Noilla ei tee mitään, vikaherkkiä, epätarkkoja jne IMO. Jos noihin sekaantuu niin kannattaa varmistaa varaosasaanti, ainakin tiedot kuka on todellinen valmistaja ja tarkka osanumero.

Ei tulisi mieleenkään hankkia lattialämmityksen jakotukkia ilman piirikohtaista suuntaa antavaa virtausmittaria. Minä ainakin haluan tietää enkä arvata virtaako vai ei. Suuntaa antava tieto yksittäisen piirin virtauksesta on hyvä olla käytettävissä.
Wehofloorin virtausmittareilla varustetut jakotukit on toiminut meillä hyvin.

 

[Espejot]

Tekee mitä tahansa niin varaosien saatavuus kannattaa varmistaa/dokumentoida. Yksi yleisimpiä kysymyksiä on "mikä jakotukki, saako varaosia".

Mihin tuo perustuu? Ihan hyvin ne mulla näyttävät suhteessa energiamittarin mittaamaan virtaukseen. Eihän noi mitään tarkkuusinstrumenttejä ole, mutta saa virtauksen piirikohtaisesti eikä vain koko jakotukille.

Epätarkkuus on itsestäänselvyys kun paremmatkinn mittarit on epätarkkoja. Vikaherkkyys perustuu näkemääni ja päättelyyn. Suuntaanatavan virtauksen näkee käyristä mutta edellyttää sitten sen linjurin. Nämä on valintoja joita ei kannata hirveesti stressata ja minusta perinteinen kombo on parempi ja vähemmän vikaherkempi mutta tämä on vain minun mielipide. Samasta syystä jätin sekoitusvenan pois koska on potentiialien vikakohde. Ja siksän varoventiileitä takistetaan joka vuosi kerran kaksi. Naapuri ei esim edes tiennyt niiden olemassaolosta.

Mikä vika noihin tulee? Mahdollinen vika ei kuitenkaan vaikuta jo tehtyyn säätöön.

Juu ei vaikuta. Kerran noi säädetään tai korkeintaa uusi asukki tai rempan jälkeen sitten uusiksi.

Kyllähän tuollainen asteikolla oleva jakotukki on mukava verrattuna tälläiseen missä säätö tehdään silmät kiinni.

Jos sulla on suunitelma ja se ei toteude niin tieto jakotukin laseista on kokolailla hyödytön. Mutta ei minun mielipidetta kannata ottaa minään jumallalisena totuutena. Minä en näe niillä mitään virkaa koska tekisin säädöt joka tapauksessa mittarilla/käyrällä. Joku näkee asiat eri tavalla. Tavallinen pulliaiselle linjuri/käyrästö on hyödyttömiä mutta asentajalle ei.

 

[jmaja]

Epätarkkuus on itsestäänselvyys kun paremmatkinn mittarit on epätarkkoja. Vikaherkkyys perustuu näkemääni ja päättelyyn. Suuntaanatavan virtauksen näkee käyristä mutta edellyttää sitten sen linjurin.

Millainen tarkkuus vaaditaan? Nuohan on rotametrejä, joka on aivan validi mittaustapa, jolla voi päästä erinomaiseen tarkkuuteen. Ovat vielä hyvin vakiodussa asennustavassa, joten kyse on vain valmistuksen toleransseista.

Mulla on toistaiseksi vain yksi jakotukki, jossa neljä piiriä tuollaisilla mittareilla. Koko lämmönjaon virtaama menee siis tuon läpi ja sitä mittaa ulkoinen ultraäänipohjainen energiamittari.

Kokeilin kolmessa pisteessä eli kiertopumpun kierrosnopeuksilla 20, 50 ja 80%. Luin lukemat ja laskin. Yritin arvioida 0,1 l/min tarkkuudella.Sain jakotukilta neljän piirin summaksi 0,35, 0,60 ja 0,90 m3/h. Energiamittari näytti 0,28, 0,58 ja 0,94 m3/h. Siis pienimmällä virtauksella tuli 20% virhettä ja kahdella muulla alle 5%.

Eikö tuo tarkkuus riitä? Pienimmällä nopeudella ollaan n. 1 l/min piirikohtaisissa virtaamissa. Siinä ongelmaksi tulee asteikon lukeminen. Asteikossa on viivat vain 0, 1, 2, 3 ja 4 l/min kohdalla. Sinänsä oli täysin odotettua, että pienellä virtaamalla virhettä tulee.

Mulla tulee lopulta olemaan n. 2 l/min keskimääräinen piirikohtainen virtaama. Eiköhän niistä näe osuuko laskemani esisäädöt kohtuullisesti vai ei.

 

[AKivija]

Hei
Laitoin itselleni mökille lattialämmitykset (80m2) kahdella tukilla (meno ja paluu) ja yhdellä oumannilla , linjasätöventtiili , joka piirille (6 piiriä, laattalattiat) huonetermostaatti + toimilaite jakotukkiin
Tähän mennessä havaittuja ongelmia,:
- huoneisiin riittäisi Oumannin ohjaus mutta talvisin vaimo vaatii lämmintä kylppärin lattiaa joten veden minimi 28 asteeseen + käyrät kaakkoon ja siitä sitten huonetermareilla säätöä
- edellisestä seuraa että kun takkaa lämmität niin nurkat kylmenee sillä termari säätää virtausta eikä seosta ; jos et muista termaria säätää
- parempi olisi jos kylppärille ym olisi omat tukit ja oumanni; näin taitavat nykyään suunnitellakin
- oli hienot laitetoimittajan piirustukset ja laskelmat mutta virtausmäärien perussäätö piti kuitenkin tehdä uudelleen talvella itse; jostain luin että kusssakin piirissä pitäisi pakkasilla hävitä n 6 astetetta, silloin ikkunan alle esimmäiseksi menevä vesi estäisi vetoa eikä jakotukin viereeen tulisi kuumaa aluetta
- itse tein perussäädön siten että teippasin lämpömittarin anturin paluuputkeen ja säädön jälkeen odotin taas muutosta puoli päivää; että oli pitkäveteistä hommaa
- toimilaitteet hajoilee miten sattuu ja uuden löytäminen saattaa olla ongelma, mänän korkeus venttiilin karasta, iskun pituus jne erilaisia eri vehkeissä

 

[Espejot]

Millainen tarkkuus vaaditaan?

Piirikohtainen tarkkuus? Mittareiden tarkkuus selviää dokumentaatiosita, jos on edes mainittu. Mutta kysymy ei ole kovinkaan relevantti että siihen viittsisi pistää energiaa tai kaivella dokumenttejä. Piirejä ei kovin suurella tarkkudella mittailla jos ollenkkaan.

"Kiista" siis koskee linjuri vai piirikohtaiset mittarit. Hinta noille on samaa luokka kun ne lasitkaan ei ole ilmaisia.

 

[kotte]

Vähänkään isomissa kohteissa laitetaan pumppuryhmään aina linjuri mutta ei sen pois jääntiä huomaa kunnes joku haluuaa tarkistaa virtaamat

Jos toimitaan kerrostalon tapaisessa "sosialistisessa" ympäristössä, linjasäätöventtiilit ovat tarpeen, jotta hyvä ja kurjuus saadaan jaetuksi riittävän tasapuolisesti. Jos sen sijaan toimitaan ympäristössä, jossa kukin vastaa aiheuttamistaan kuluista, lämmönluovutuslaitteen säätöventtiili hoitaa linjasäädön tehtävät aivan hyvin. Normaaleissa radiaattoreissa ja lattialämmityspiireissä on yleensä esisäätömahdollisuus, mutta termostaatit korvaavat tyypillisesti noidenkin käytön ja tekevät usein jopa perussäädön tarpeettomaksi. Itse linjat täytyy tietenkin mitoittaa alun perin oikein, mutta väärää mitoitustahan ei linjasäätöventtiileilläkään voi auttaa kuin ontuvasti. Oikein pitkässä ja monihaaraisessa putkistossa apukiertopumput hoitaisivat linjasäätöventtiileillä tavoitellut asiat vähemmällä energiahukalla ja helpommalla säätöprojektilla.

 

[fraatti]

Jos sulla on suunitelma ja se ei toteude niin tieto jakotukin laseista on kokolailla hyödytön. Mutta ei minun mielipidetta kannata ottaa minään jumallalisena totuutena. Minä en näe niillä mitään virkaa koska tekisin säädöt joka tapauksessa mittarilla/käyrällä. Joku näkee asiat eri tavalla. Tavallinen pulliaiselle linjuri/käyrästö on hyödyttömiä mutta asentajalle ei.

Ei se suunnitelmakaan ole mikään jumallalinen totuus. Sen takia niitä nuppeja voi pyöritellä sieltä tarpeen mukaan suuntaan tai toiseen. Joissain kauimmaisissa huoneissa ilma saattaa viilentyä matkalla iv-koneelta huoneeseen pakkasella. Myös muita lämpövuotoja saattaa olla ja lämmitystarve eri huoneissa poikkeaa toisistaan tai suunnitelman arvosta.
Joissain tapauksissa termarikin voivat hoitaa koko homman mutta tuo on vähän lämmönlähteestä kiinni onko se hyvä vai huono juttu...

 

[Espejot]

Itse linjat täytyy tietenkin mitoittaa alun perin oikein, mutta väärää mitoitustahan ei linjasäätöventtiileilläkään voi auttaa kuin ontuvasti.

Minä olen erimieltä kun linjat mitoitetaan aina sinne päin. Yleensä linjurit laitetaan siine minne ne on suunniteltu ja jos ei ole suunitelmia ei niitä laiteta, se on pienimmän vaivan laki. Ja harvemin DIY reppoista laaditaan mitää suunnitelma saati dokumentaatioita. Itse olen tekemässä oman talon teknistä laitteista dokumentaatioita. Mm jakotukkie painehäviöt jne piti pyytää valmistajalta. Minä asenoidun niin että talon uusi omista ei soittele pitkin vuotta ja kysele vaan kaikki on dokumentoitu, ainakin se mikä voidaa.

Mutta ei tämä ole aihe mihin kannattaa hirveesti energiaa laittaa oikeassolemisen vuoksi. Kysyjä tietää vaihtoehdot sekä haitat/hyödyt. Moni talo lämpeää ilman ensimäistäkään mittausta.

Ei se suunnitelmakaan ole mikään jumallalinen totuus. Sen takia niitä nuppeja voi pyöritellä sieltä tarpeen mukaan suuntaan tai toiseen.

Joten mitä niillä mittareille tekee? Kuten sanoin ei juuri mitään. Paitsi kun tulee ongelma. Ja silloin linjuri on hyödyllisempi IMO.

 

[fraatti]

Joten mitä niillä mittareille tekee? Kuten sanoin ei juuri mitään. Paitsi kun tulee ongelma. Ja silloin linjuri on hyödyllisempi IMO.

Eiköhän nuo lattialämmityksiä asentelevat yritykset pyöritä jakotukkien virtaamat kuvien määräämiin arvoihin noiden mukaan. Samoin ainakin itse olen katsonut virtaamaa kun olen säätänyt jonkun piirin virtaamaa suuntaan tai toiseen. Enemmän se virtaama kiinnostaa kuin se jakotukin piirikohtainen esisäätönupin asento. Mahtaako toteuma ja jakotukin piirin esisäätöarvo aina mennä samalla tavalla kuin mitä kuviin on piirretty? Tuosta on jo vuosia kun pyörittelin oman lattialämmityksen nuppeja ja ainakin niissä oli heittoa. Toki laitoin enemmän tuonne muutenkin virtaamaa kuin mitä suunnittelijan kynästä oli tullut.

 

[Espejot]

Eiköhän nuo lattialämmityksiä asentelevat yritykset pyöritä jakotukkien virtaamat kuvien määräämiin arvoihin noiden mukaan. Samoin ainakin itse olen katsonut virtaamaa kun olen säätänyt jonkun piirin virtaamaa suuntaan tai toiseen. Enemmän se virtaama kiinnostaa kuin se jakotukin piirikohtainen esisäätönupin asento. Mahtaako toteuma ja jakotukin piirin esisäätöarvo aina mennä samalla tavalla kuin mitä kuviin on piirretty? Tuosta on jo vuosia kun pyörittelin oman lattialämmityksen nuppeja ja ainakin niissä oli heittoa. Toki laitoin enemmän tuonne muutenkin virtaamaa kuin mitä suunnittelijan kynästä oli tullut.

Juu niin ne tekee, säätää linurista virtaukset suunitelmien mukaan ja sitten pyötittää nuppia tai esisäätöruuvia. Meillä on kaksi jakotukkia ja kumasakin linjuri vaikka vain toiseen "tarvitsee" jos nuukuus iskee mutta niin ne vaan tulee suunitelmien mukaan. Ja harvoin OKT lämmitystä säädetään sanan varsinaisessa merkityksessä, vain esisäätöarvot laitetaan kohdilleen. Mutta eihän se olisi ensimäinen kerta jos virtaus on liian iso. Ja sitten on lämpöpupujen automaattisesti säätyvät pumput että ei kai sitä perinteistä säätöä eneään edes "tarvita".

 

[kotte]

Minä olen erimieltä kun linjat mitoitetaan aina sinne päin.

Ei niiden tarvitsekaan olla aivan oikein, mutta mieluummin hiukan väljät kuin liian tiukat. Edellistä voi säätää venttiileillä, jälkimmäiselle ei voi mitään. Voi tietenkin säätää pumppua tehokkaammalle, jos on säädettävä ja varaa jäljellä tai jopa asentaa tehokkaamman pumpun. Tuo sitten on tekohengitystä, joka voi juuri pelastaa, mutta kostautuu pitkän päälle sovellettuna muualla.

 

[jmaja]

Piirikohtainen tarkkuus? Mittareiden tarkkuus selviää dokumentaatiosita, jos on edes mainittu. Mutta kysymy ei ole kovinkaan relevantti että siihen viittsisi pistää energiaa tai kaivella dokumenttejä. Piirejä ei kovin suurella tarkkudella mittailla jos ollenkkaan.

"Kiista" siis koskee linjuri vai piirikohtaiset mittarit. Hinta noille on samaa luokka kun ne lasitkaan ei ole ilmaisia.

No minkä tahansa mittauksen tarkkuus tuossa. Mikä on mielestäsi riittävä tarkkuus 1%, 10%, 20%? Minusta 20% on jo aivan riittävä esisäätöön.

Piirikohtaisella mittarilla saa myös piirit mitattua. Jakotukissahan on helposti hyvinkin erilaisen virtaaman vaativia piirejä riippuen piirien pituuksista ja huoneiden tehontarpeista.

On ne jakotukin mukana tulleet mittarit "ilmaisia". Ainakaan itse en löytänyt sen halvempia mittarittomia kuin ostamani mittarilliset. Mukana tuli myös dokumentaatio, jossa painehäviöt eri säädöillä ja koko jakotukin painehäviö.

 

[Espejot]

On ne jakotukin mukana tulleet mittarit "ilmaisia". Ainakaan itse en löytänyt sen halvempia mittarittomia kuin ostamani mittarilliset. Mukana tuli myös dokumentaatio, jossa painehäviöt eri säädöillä ja koko jakotukin painehäviö.

Dokumentaatiossa oli sitten varmaan myös mittareiden tarkkus. Kuinka tarkkoja olivat? Tosin olen ihan varma että tarkkuus riittää koska ei sillä ole merkitsytä. Milonkohan noihin tulee diginäyttö

 

[jmaja]

Dokumentaatiossa oli sitten varmaan myös mittareiden tarkkus. Kuinka tarkkoja olivat?

10% FS näyttää olevan luvattu eli 0,4 l/min. Mullahan tuli testeissä suurimillaan 0,07 m3/h virhe neljän mittarin summalle. Siis 0,3 l/min mittaria kohden. Ehkä interpoloin huonosti asteikolta, joka ei ole tasavälinen.

Lattialämmitys jakotukki 2-piirinen | Topway-Lattialämmitys

Osta laadukas Topway Jakotukki! Valmistettu ruostumattomasta teräksestä! Varustelut laatuluokkaa! Nopea ja luotettava toimitus. Tutustu tuotteeseemme!

kauppa.topwaylattialammitys.fi

 

[harrastaja]

Turhaa hifistelyä kaikki mittarit ja termostaatit lattialämmityksessä, säätö niin hidasta et huone termareilla ei tee mitään, kyl se säätö tehdään lämmitysjärjestelmässä ja jossa on myös virtaus mittari mistä näkee et vesi kiertää. Jos joku tila tuntuu lämpenevän liikaa ni käsi säädöllä vähän kuristaa piiriä.

 

[AKivija]

Turhaa hifistelyä kaikki mittarit ja termostaatit lattialämmityksessä, säätö niin hidasta et huone termareilla ei tee mitään, kyl se säätö tehdään lämmitysjärjestelmässä ja jossa on myös virtaus mittari mistä näkee et vesi kiertää. Jos joku tila tuntuu lämpenevän liikaa ni käsi säädöllä vähän kuristaa piiriä.

Hyvin toimivat Eberlen huonetermostaatit kun syöttövesi on tarpeeksi lämmintä ja vesivirta säädetty kovilla pakkasilla siten että piirissä putoaa lämpötila 6 astetta. 35m2 tupakeittiö jossa takka , kolmella piirillä yhden termostaatin takana, laattalattiat ja betonilaatan alla 20cm styroksia Muissa huoneissa omat termarit. Lattiat tietenkin jäähtyvät kun toimilaitteet rajoittavat vesivirtausta takan lämmön takia jos termostaattiin ei koske. Voipi tietenkin olla eroja termostaattien välillä kuinka toimivat. Tällä tavalla saa kylppäriin tarppeksi lämmintä vettä lattioihin kun ei ole erillistä pumppua, oumannia ja jakotukkeja kylppäreille.

 

[Espejot]

Asiaan löyhästi liittyen, kausittaisessa tarkastuksessa testasin varoventiilit ja lämmityksen venttiili jäi tiputtamaan kun paineet laskee alle 1 barin. Sen tiesinkin että nämäkin vikaantuukun kun niitä vaihtanut uutenakin mutta yllätys kun omalle kohdalle sattuu. Varaosien saatavuus siis kannattaa tarkistaa yleisesti ottaen ja siitä saa hyvää osviittaa olettaako valmistaja vikaantumisia. Aikoinaan termareitakin hajosi että ostin varastoon.

 

[AKivija]

Varoventtiilin saa ehkä pitämään kun paukuttelee monta kertaa eli kiertää nopeasti jousta vasten laukaisun yli . Vaikeampia tiputtajia ovat nuo automaatti-ilmaimet;; otin kaikki pois ja vaihdoin pieniin hanoihin heti muutaman vuoden jälkeen.

 

[kotte]

Turhaa hifistelyä kaikki mittarit ja termostaatit lattialämmityksessä, säätö niin hidasta et huone termareilla ei tee mitään, kyl se säätö tehdään lämmitysjärjestelmässä ja jossa on myös virtaus mittari mistä näkee et vesi kiertää. Jos joku tila tuntuu lämpenevän liikaa ni käsi säädöllä vähän kuristaa piiriä.

Lattialämmitystermostaatti tyypillisesti säätää merkittävälti osin myös lattian tai lattian paluulämpötilan perusteella. Tuolloin säätö hoitaa jo sen, mitä peräänkuulutat, kunhan lämmityskäyrä on säädetty edes suunnilleen ulkoilman lämmitystarvetta vastaavaksi. Sillehän ei voi mitään, että moni lattia varaa lämpöä hyvin hitaasti ja tasaantuu vastaavasti, eli säädössä pitäisi olla säästä riippuvaa ennakointia, mutta tuo on jo aivan oma aihekokonaisuutensa.

 

[Espejot]

Mitä tulee termostaatteihin niin nykyyään niiden olemassa on säädelty (*), näin muistaakseni. Asiasta oli juttua jossakin vaiheessa. Ne voi jättää pois mutta myytäessä taas hyvä laittaa takaisi koska uusi asukki voi ne haluta. Sama koskee LV sekoitusvenaa kun sekin kuuluu pakollisiin varustuksiin.


*) 3 § Itsesäätyvät laitteet
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusiin rakennuksiin asennetaan itsesäätyvät laitteet. Itsesäätyvät laitteet on asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Jos alueen tilojen sisäympäristöä koskevat vaatimukset vastaavat toisiaan tai jos alueen huoneita ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan, itsesäätyvät laitteet saadaan asentaa siten, että ne säätävät lämpötilaa rakennuksen osan määrätyllä lämmitetyllä tai jäähdytetyllä alueella.

Kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että itsesäätyvät laitteet asennetaan niihin tiloihin, joiden lämmitykseen vaihdettavaa tai lisättävää lämmönkehitintä tai lämmönjakokeskusta käytetään. Itsesäätyvät laitteet on asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Jos alueen tilojen sisäympäristöä koskevat vaatimukset vastaavat toisiaan tai jos alueen huoneita ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan, itsesäätyvät laitteet saadaan asentaa siten, että ne säätävät lämpötilaa rakennuksen osan määrätyllä lämmitetyllä alueella.

Varoventtiilin saa ehkä pitämään kun paukuttelee monta kertaa eli kiertää nopeasti jousta vasten laukaisun yli . Vaikeampia tiputtajia ovat nuo automaatti-ilmaimet;; otin kaikki pois ja vaihdoin pieniin hanoihin heti muutaman vuoden jälkeen.

Joo, siksi automaatti ilmamiin tulee sulku ennen ilmainta. Sulku pidetään auki muutama viikko ja sitten suljetaan. Itselle en niitä ottanut kun tiesin niiden vikaatumisherkkyyden.

 

[AKivija]

Mitä tulee termostaatteihin niin nykyyään niiden olemassa on säädelty (*), näin muistaakseni. Asiasta oli juttua jossakin vaiheessa. Ne voi jättää pois mutta myytäessä taas hyvä laittaa takaisi koska uusi asukki voi ne haluta. Sama koskee LV sekoitusvenaa kun sekin kuuluu pakollisiin varustuksiin.


*) 3 § Itsesäätyvät laitteet
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusiin rakennuksiin asennetaan itsesäätyvät laitteet. Itsesäätyvät laitteet on asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Jos alueen tilojen sisäympäristöä koskevat vaatimukset vastaavat toisiaan tai jos alueen huoneita ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan, itsesäätyvät laitteet saadaan asentaa siten, että ne säätävät lämpötilaa rakennuksen osan määrätyllä lämmitetyllä tai jäähdytetyllä alueella.

Kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että itsesäätyvät laitteet asennetaan niihin tiloihin, joiden lämmitykseen vaihdettavaa tai lisättävää lämmönkehitintä tai lämmönjakokeskusta käytetään. Itsesäätyvät laitteet on asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Jos alueen tilojen sisäympäristöä koskevat vaatimukset vastaavat toisiaan tai jos alueen huoneita ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan, itsesäätyvät laitteet saadaan asentaa siten, että ne säätävät lämpötilaa rakennuksen osan määrätyllä lämmitetyllä alueella.



Joo, siksi automaatti ilmamiin tulee sulku ennen ilmainta. Sulku pidetään auki muutama viikko ja sitten suljetaan. Itselle en niitä ottanut kun tiesin niiden vikaatumisherkkyyden.

Laitoin termostaatit erillisen sähkökytkimen taakse ja sellaisia toimilaitteita jotka aukeavat virrattomana. Saapi ajaa pelkällä oumannilla tai kun olen laittamassa lämpöpumppua, voin ajaa kaikkiin lattioihin 20 asteista vettä helteillä.

 

[DrPaiN]

Ehkä täm on oikeampi ketju kuin tuo oma käyttökertomus ketju. En osaa siirtää, joten laitan uudestaan:

Kuten toisessa ketjussa tuli todettua kylppärin lattiaa on nyt roilotettu vesikiertoista lattialämpöä varten.

PILP lämmittää nyt kattilaa kesät talvet, VILP tarpeen mukaan ja sieltä pitäisi saada lämpö lattiaan. Tulossa on vain 1 lattiapiiri tukilta ellen laita toista piiriä rättipatterille. Patterikierto on oman shuntin ja oumannin takana.

Mitä kaikkia komponentteja tähän nyt vielä kannattaa laittaa lisäksi.
Öljykattilaan tulee 1-piiri tällä shuntilla (manuaalinen ainakin alkuun)

Tilasin purmon 16x2mm lattialämmitysputkea:
https://www.topway.fi/product/343/lattialammitysputki-16x2mm-140m-purmo
Jakotukin 2-piirinen (purmo), 4x lattialämmitysputken liittimet ja 2 x tulpat:

Topway-jakotukki 2-piirinen​

Tarvitaan Lisäksi
- kierovesipumppu, varmaankin vakiopaine, vähän energiaa vievä, onko suosituksia? jokun vähän käytettykkin voisi mennä
- automaattinen ilmanpoistaja, 1 vai 2?
- runkoputki tulee kattilasta shuntille ja siihen sopivat liittimet
- Muuta mitä? Tarviiko jonkun ohivirtauksen? 1 piiri mikä on siis kylppärissä ja oletan että aina vähän auki ja jos rättipatteri niin sekin aina auki
- Sulut/lämpömittarit?
- Toimilaite vai pärjääkö ilman?

 

[Mekaniker]

Öljykattilaan tulee 1-piiri tällä shuntilla (manuaalinen ainakin alkuun)

Kuvassa on 4-tie sekoittava suntti, tarkista että se sallii ohivirtauksen eri asennoissa #

- Muuta mitä?

Pitää olla suojatermostaatti joka sammuttaa pumpun kun kiertoveden lämpötila lattiapiirille ylittää +60C. Ja liian lähelle kattilaa termostaattia ei kannata asentaa, tulee päälle/pois/päälle käyntiä

Tarviiko jonkun ohivirtauksen? 1 piiri mikä on siis kylppärissä ja oletan että aina vähän auki ja jos rättipatteri niin sekin aina auki

# Tarkista suntti... Jos on ohivirtausta pärjää ilman muuten pumppu kärsii

- Toimilaite vai pärjääkö ilman?

Piirissä tulee kiertämään yli 60< -> 85C vettä ilman moottorisäädintä, öljypolttimen päälle/pois-lämpötila määrää lämpötilan

 

[DrPaiN]

Toi on tosiaan hyvä huomioida, vaikka öljypoltin onkin pääasiassa kiinni. PILP lämmittää sen esim 40 asteeseen, samalla tulistaen käyttöveden. Kovalla pakkasellahan sitä kattilaa voi joutua käyttämään.

 

[DrPaiN]

- kierovesipumppu, varmaankin vakiopaine, vähän energiaa vievä, onko suosituksia? jokun vähän käytettykkin voisi mennä

Tekeekö näillä bilteman kiertovesipumpuilla mitään?

https://www.biltema.fi/rakentaminen/lvi/lammitys/kiertovesipumput/kiertovesipumppu-pro-tech-25-6-180-2000044304

Ei ole ainakaan hinnalla pilattu... taidan kokeilla ellei tule jotain muita hyviä ehdotuksia.
Täähän ei sinällään ole "kriittinen" piiri kun on vain tuo kylppärin lattialämmitys piirissä. Lattiassa on vanha sähkökaapeli varalla.

 

[Karvakuono]

Tekeekö näillä bilteman kiertovesipumpuilla mitään?

https://www.biltema.fi/rakentaminen/lvi/lammitys/kiertovesipumput/kiertovesipumppu-pro-tech-25-6-180-2000044304

Ei ole ainakaan hinnalla pilattu... taida kokeilla ellei tule jotain muita hyviä ehdotuksia.
Täähän ei sinällään ole "kriittinen" piiri kun on vain tuo kylppärin lattialämmitys piirissä. Lattiassa on vanha sähkökaapeli varalla.

Ei nyt pitkän ajan kokemusta, mutta viime syksynä vaihdoin vesitakkaan entisen Wilon tilalle tuollaisen ja pelaa kuten pitääkin. Kestoikä jää nähtäväksi, mutta arvostin kohtuullista hintaa ja helppoa saatavuutta (suoraan hyllystä iltakuuden jälkeen).