Paneelien ohitusdiodit?

[HotZone]

Kuinka yleistä on että paneelien sisällä on ohitusdiodit paneelin eri osille, entä koko paneelin yli?

Tuo on yksinkertainen temppu millä varjostunut paneelit ei romahduta koko kenttää vain vain kyseisen paneelin tuotto jää pois.
Joku 100V/20A schotky-diodi ei montaa euroa maksa. Siis ei euroakaan...

 

[fraatti]

Kuinka yleistä on että paneelien sisällä on ohitusdiodit paneelin eri osille, entä koko paneelin yli?

Tuo on yksinkertainen temppu millä varjostunut paneelit ei romahduta koko kenttää vain vain kyseisen paneelin tuotto jää pois.
Joku 100V/20A schotky-diodi ei montaa euroa maksa. Siis ei euroakaan...

Yleensä täyskennoisissa paneleissa on kolme diodia eli 1/3 panelista pimenee yleensä kerrasta. Monessa halfcutissa on myös vain kolme diodia. Joitain paneleita on myös missä on jokaiselle kennolle oma diodi. Niissä on käsittääkseni suuremmat häviöit noiden diodeiden takia. Samoin rakenne on monimutkaisempi ja äkkiä voisi kuvitella että myös vikaherkempi. Perinteisissä paneleissa ne diodit on siellä kytkentärasiassa.

 

[HotZone]

Jos diodit on aina noissa paneeleissa niin miksi kummassa edelleen puhutaan että koko kentän tuotto romahtaa jos yksi paneeli on varjossa (osittain)? Tällöin pitäisi tuotto pudota vain yhden paneelin verran.

 

[Tulihäntä]

Liekö elävät vielä pwm aikaa.

 

[fraatti]

Jos diodit on aina noissa paneeleissa niin miksi kummassa edelleen puhutaan että koko kentän tuotto romahtaa jos yksi paneeli on varjossa (osittain)? Tällöin pitäisi tuotto pudota vain yhden paneelin verran.

Ei se mihinkään romahda. Virheellisesti jossain voidaan väittää että niin tapahtuisi. Toki jos kenttä on kovin pieni ja jännite alhainen invertterin mppt säätimen rajoihin nähden niin muutama varjossa oleva paneli voi pudottaa koko ketjun nollille. Tosin tämäkin edellyttää että ketju on aivan toimintapisteen alarajoilla(huonosti suuniteltu). Kun paneliin tulee varjo niin invertterin mppt-säätimen pitäisi hakea paras tehopiste. Tästä osa inverttereistä suoriutuu paremmin ja osa huonommin parhaan tehopisteen hakemisessa.

Tässä oli yksi missä oli tutkittu hiukan mitä varjo vaikuttaa.

 

[Tulihäntä]

Ei se mihinkään romahda. Virheellisesti jossain voidaan väittää että niin tapahtuisi.

Ei niin. Mutta jollain perusteellahan niitä mikroinverttereitäkin pitää myydä.

Kyllä mulla ainakin tuossa nykyisessä setupissa tuottonäytöllä vaihtelee luvut 1550-100W välillä. Tänäänkin aurinkoisella kelillä on pyörinyt pitkään 1520W-980W välillä. Välillä tulee pilvistä varjoa ja ei se koko kenttää laske nollille. Yhden linnunpaskan ja pari koivunsiementö huuhtasin pois. Ei ollut mitään vaikutusta tuottoon.

 

[repomies]

Siinä määrin marginaalisia on tuon videon mukaan erot, että muut syyt painavat hankinnassa enemmän. Aika paljon tuota varjopelottelua on netissä, minäkin siihen jo uskoin.

 

[HotZone]

Minun katolla on kattoerkkeri mikä varostaisi aamupäivällä ja iltapäivällä osaa paneeleista. Siksi tätä asiaa ihmettelen.
Jos paneeleiss aon ohitusdiodit, kannattaa paneeleja ehkä pistää myös alueelle mihin varjo lankeaa koska keskipäivällä +-3h ne on ilman varjoa.
Firmoista on sanottu että ei pidä laittaa paneeleita liian lähelle kattoerkkeriä koska muuten järjestelmän saatavuus romahtaa kun varjo osuu yhteenkin paneeliin.

Tämähän tarkoittaa sitäkin että kattoerkkerin eri puolin olevat paneelikentät voisi vaikka yhdistää eikä kaksipiiristä invertteriä tarvita.

 

[fraatti]

Minun katolla on kattoerkkeri mikä varostaisi aamupäivällä ja iltapäivällä osaa paneeleista. Siksi tätä asiaa ihmettelen.
Jos paneeleiss aon ohitusdiodit, kannattaa paneeleja ehkä pistää myös alueelle mihin varjo lankeaa koska keskipäivällä +-3h ne on ilman varjoa.
Firmoista on sanottu että ei pidä laittaa paneeleita liian lähelle kattoerkkeriä koska muuten järjestelmän saatavuus romahtaa kun varjo osuu yhteenkin paneeliin.

Tämähän tarkoittaa sitäkin että kattoerkkerin eri puolin olevat paneelikentät voisi vaikka yhdistää eikä kaksipiiristä invertteriä tarvita.

Tarkoitat varmaan jotain tälläistä? Onko lappeen suunta etelään? Katon pinta-ala muuten niin pieni että riittävää määrää paneleita ei saa mahtumaan ilman että niitä joutuisi laittamaan erkkerin viereen? Panelien teholla ja koolla voi myös hiukan pelata siihen malliin että varjostuksen haitat tulivat minimoitua. MPP-säätimellä on rajattu mahdollisuus pystyä mukautumaan useiden paneleiden varjostukseen. Mitä pienemmäksi kenttä on jaettu niin sen paremmin se onnistuu. Toki jotta mpp-säädin toimisi oikein niin myös kentän jännite täytyy olla riittävä.
Jos saat jotain mittakuvia hoidettua mulle niin voidaan kokeilla simulaatio-ohjelmalla millaiset häviöt tulevat mistäkin vaihtoehdosta.

 

[HotZone]

^jep tuon tapaista mutta erkkerin katto on hyvin loiva lape samaan suuntaan kuin iso lape ja suunta suoraan etelään.

Kentät niin että paneelit voisi lähteä sivusuunnassa talon seinän kohdalta (muutama tiili jäisi vapaaksi) ja korkeussuunnassa jäisi harjalla yksi tiili ja alhaalla kaksi tiiltä vapaaksi : pystyyn 5m / vaakaan 4.4m ja pystyyn 5m / vaakaan 2.5m. leveyssuunnassa tuohon jää erkkerin moelmmin puolin varjoa varten metri tyhjää tilaa erkkerin sivu räystäästä laskine mihin ei varmaan kannata paneelia pistää. tai no kyllähän siihen puolet päivästä valoa tulisi.
Korkeus suunnassa teoriassa tilaa olisi enemmänkin mutta sisänurkkien vuoksi katto ei ole tuon linkkaamasi kuvan mukaisesti simppeli suorakaide.
Nohin kai voisi mahtua 3 pystyyn ja 4 vaakaan plus 2 vaakaan, eli 12 + 6. Toki voisi pistä vielä max 3+3 jos lähtisi kattoerkkerin sivuräystään kohdalta.
Tallin katolle menisi (itä ja länsi lappeet) 2 pystyyn ja 8 vaakaan. eli 16 paneelia per lape mutta sen tuotto aikaisn keväällä ja myöhään syksyllä olisi heikompi johtuen metsästä suoraan etelässä. Paneelit lähtisi käytännössä harjalta ja ennen lumiestettä olisi vain 30cm tyhjää.

Tallin länsilapetta olen miettinyt vaihtoehtona talolle. Sen voisi ehkä asennella itse. Talon katolle en uskalla mennä. Länsilape olisi sikäli parempi että lämminvesi varaajan voisi lämmittää yösähköä ennen ja auton latauskin tulisi hoidettua illalla. Lisäksi ilta on kuuminta aikaa joten jäähdytyskin menisi länsilappeen paneeleilla. Tallin lappeella hinta voisi siis olla 3ke matalampi.

 

[HotZone]

Mitenkähän hyvin muut kuin Fronious osaa hallita tilannetta että yksi tai useampi paneeli on osittain varjossa? Siinähän muiden paneelien optimiteho saavutetaan hiukan eri jännitteellä kuin varjostetun paneelin.

 

[Harrastelija]

Olenko ymmärtänyt oikein?

Ihan perustapauksessa yksikin varjossa oleva paneeli romahduttaa koko ketjun tuoton.

Diodeilla voidaan ohittaa varjostettu paneeli jolloin tuotto ei mene ihan nollaan. Tällöin tuotto (ja jännite) tietenkin hieman tippuu kun yksi tai useampi paneeli on pois pelistä. MPPT sopeutuu uuteen tilanteeseen.

Invertteillä on kuitenkin tietty käyttökelpoinen jännitealue. Eli jos yksi tai useampi kenno on varjossa, ketjun jännitteen pitää olla kuitenkin enemmän kuin invertterin minimi jännitteen. Eli pahimmassa tapauksessa yksikin varjostettu kenno voi romahduttaa tuoton kun jännite tippuu 40-50V per varjostettu kenno. Tuohon voidaan vaikuttaa mitoituksella (kennojen määrä ja/tai invertterin koko).

Jos ollaan sallitulla jännitealueella, onko MPPT toteutuksissa paljon eroa kuinka paljon tuottoa saadaan?
Minimi ja maksimi jännitteissä on varmaankin eroja.

 

[jmaja]

Onko siis kaikissa nykyään myytävissä invertterisysteemeihin tarkoitetuissa n. 300 W paneeleissa yksi tai useampi ohitusdiodi? Jos on, silloinhan muiden paneelien tuotto ei muutu miksikään yhden paneelin tippuessa pois. Siis ketjun virta ei muutu, mutta jännite tippuu yhden paneelin + sen ohitusdiodien jännitehäviön verran. Siis 10 paneelin ketjun teho tippuu n. 10% eikä 90%, jos yksi varjostuu.

 

[HotZone]

^just noin siinä käy jos invertteri osaa hommansa. Se että osaako kaikki invertterit yhtä fiksusti kuin videoiden Fronius on avoin asia kute nmyös, että onko kaikssa paneeleissa vastasuuntainen diodi ainakin paneelitasolla tai jopa paneelin osa-aluetasolla.


^^paneelin maximi jännitteet on alle 40V mutta olet oikeassa siinä että jäljelle jääneiden paneelien jännitteen pitää ylitää invertterin minimi jännite raja. Laskeskelin että jonkun Fronius mallin kanssa 6 paneelia pitää vähintään jäädä jäljelle. Monissa näyttää olevan noin 200V minimi.

Invertterien säätöalgoritmeissa voisi kuvitella olevan eroja. Ne jonkun 1-10min välein säätää kuormaa ylös ja alas lisäämällä ja vähentämällä virtaa. Samalla ne seuraa jännitettä. TUosta ne laskee (P=U*I) millä kuormitusvirralla/jännitteellä saatiin suurin teho ja sitten jatketaan sillä kunnes taas säädellään. Kuinka laajalta alueelta invertteri osaa lähteä kuormaa kokeilemaan voi olla se ero. Toki ne kaikki adaptoituu sen jännitealueen sisällä mitä niille on luvattu mutta ymmärtääkö ne että yhden tarkkailujakson aikana onkin jännite romahtanut sen 10% tai jopa enemmän. Ne koitaa tehdä vain jotain hienosäätöä joka kierroksella jolloin säätö kyllä seuraisi ja loppuviimeksi löytäisi optimitehon mutta vain ajan kanssa.
Sitten on se puoli että pitääkö invertteri mittausjakson ajan virran vai jännitteen vakiona. Jos pitää jännitteen niin varjon tullessa yhdellekin paneelille, koko kentän virta on liki nollissa ainakin sen jakson ajan. Jos taas pidetään vakiovirtaa niin paneeleja kuormitetaan edelleen suhteellisen optimaalisesti vaikka joku menisi varjoon. Hienosäätö sitten jaksoittain.
Tuskin kertovat millä periaatteella homma toimii.

 

[mobbe]

Mun paneelistolla on aamupäivällä ongelmia varjostuksesta havainnon mukaan mppt putoaa hetkeksi jopa 155 volttiin ja teho vain 175w mutta täysin nollaan ei mene.Tehoa pyrkii pitämään vaikka jännite putoaa nostamalla virtaa oletan että hc-paneelit ja inu toimii niin kuin on suunniteltu.

 

[jmaja]

Ne jonkun 1-10min välein säätää kuormaa ylös ja alas lisäämällä ja vähentämällä virtaa.

Eiköhän kaikki säädä jatkuvasti eli siis vähintään useita kertoja minuutissa. Tehdäänkö sitten joku laajempi etsintä muutaman minuutin välein varmistamaan, ettei olla paikallisessa maksimissa, on toinen juttu.

Sitten on se puoli että pitääkö invertteri mittausjakson ajan virran vai jännitteen vakiona. Jos pitää jännitteen niin varjon tullessa yhdellekin paneelille, koko kentän virta on liki nollissa ainakin sen jakson ajan.

Kyllä ne varmasti jännitettä säätävät. Pilvethän saattavat hetkessä varjostaa koko paneeliston, jolloin virta romahtaa, mutta MPP-jännite ei juuri muutu.

Yhden paneelin pudotus, vaikkapa 10%, ei romahduta virtaa. Tehokäyrä on aika laajahuippuinen ja 10% ylijännitteellä tehoa voi olla esim. 80% jäljellä.