Sisäyksikön tuulettimen nopeus

[wywh]

ILP hyötysuhde on tietääkseni parempi mitä kovemmalla sisäyksikön tuuletin on? Joten sitä kannattaa huudattaa niin kovaa kuin korvat kestää?

Kokeilin asiaa muutaman päivän manuaaliasetuksella. GREE Pular Nordic 35 manuaaliasetus 3 ei vielä juurikaan kuulu muualle mutta max 4-5 jo jnkv. kuuluu joskin siihenkin tottuu jos säästöä on luvassa.

Onko tietoa millä logiikalla tuulettimen automaattiasetus mahtaa toimia?? Yleensä noita automaattiasetuksia taidetaan kuitenkin hyljeksiä?

...hieman off-topic: olen tähän asti pitänyt vesikiertoisen kaukolämmön patterivesipumpun nopeuden minimillä ajatellen että se silloin keräisi lämmön maksimaalisesti asuntoon.

Mutta kannattaisiko patterivesipumppukin laittaa niin suurelle että patterit alkaa melkein suhisemaan? Rintamamiestalossa vanhat alunperin painovoimaisella kierrolla toimineet isot patterivesiputket ulkomitaltaan noin 28 mm kun uudemmat kai pumppuakin vaativat noin 18 mm.

(Rintamamiestalon uudisosassa suora sähkölämmitys mitä nyt kokeilen korvata tai avittaa lähinnä kesäajan viilennyksen hankitulla ILP:lla).

 

[Harrastelija]

Tuo suuri puhallusnopeus perustuu siihen että laitteen ei tarvitse tehdä niin kuumaa.
Lämpömääränä kun ajattelee niin meillä on kaksi ääripäätä.
iso puhallus —> matala puhalluslämpö
pieni puhallus —> korkea puhelluslämpö
Molemmilla saadaan sama lämpömäärä mutta matalalla lämpötilalla tuotettu lämpömäärä vie vähemmän sähköä. Toki itse puhallin vie sitten enemmän sähköä mutta ei merkittävästi.

En sitten tiedä onko tuosta hyötyä lauhoilla keleillä jolloin puhalluslämpö on matala pienemmälläkin puhalluksella.
Esim hatusta heitettynä onko puhallusnopeudella isoa merkitystä jos lämpö alle 35? Ehkä joku tietää.

Semmoinen ääripää kuitenkin on että jos puhalluslämpö lähentelee 50 astetta niin on syytä nostaa puhallusta (jos vain korvat kestää). Muutoin max tehot jää saavuttamatta. Max lämpö mitä pumppu voi puhaltaa ulos on 50 luokkaa. Nopeudesta riippumatta.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Ja lisäksi vielä se, että puhallettavan lämpimän ilman leviäminen huoneistoon on yleensä paljon huonompaa kuin viileän ilman.
Tästäkin syystä nopeammasta puhallusnopeudesta on hyötyä, koska puhallettava ilma on viileämpää.
Tämän lisäksi nopeampi puhallus voi levittää ilmaa laajemmalle huoneistoon.
Kohtuus tietty kaikessa, melutaso aina lisääntyy...

 

[PetriAA]

Tätä sivuten, onko tehokkuudessa eron onko siivekkeet vakio asennossa vai swing on päällä jatkuvasti.

 

[par1]

Mä yhtenä päivänä tein mittauksia omalla vuoden vanhalla Fujitsu ASYG 9 KHCAN:illa. Laitoin vain ilpin ulkopistorasiaan sähkönkulutusmittarin ja testailin eri sisäyksikön nopeuksilla sähkön kulutusta. Keli oli jotain +9 C tms. Tiivistetysti havaintoni näistä mittauksista:

-Ulko- ja sisäyksikon sähkön hetkellinen kulutus nopeuksilla 2-4 oli keskimäärin 740 kW, nopeudella 1 ka 580 kW.
-Sisälämpötila oli n. +20 C, ei ollut vaikutusta, oliko sisäyksikön pyynti +25 vai +30 astetta.
-Sisäyksikön säleikössä oleva lämpömittari kertoi, että mitä hiljaisempi puhallus, sitä kuumempaa tuli ja päinvastoin, vaihteluväli 35-40 C. Arvelen, että kun lämpötilaero on noin pieni, että luovuttaa kovalla puhalluksella enemmän huoneeseen lämpöä kuin hitaalla. Joten kova puhallus olisi kustannustehokkaampi.
-Muistini mukaan viime talvelta pakkasilla sisäyksikkö tuottaa lämpöä saman verran, eli vie sitten sähköä enemmän ja hyötysuhde tippuu.

Kun puhallusnopeudella 1 tippui sähkönkulutus tuon 160 kW, niin vaikuttaa siltä, että kone samalla säätää myös ulkoyksikköä pienemmälle. Ehkä siksi ettei lämpö nouse liikaa?

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Kun puhallusnopeudella 1 tippui sähkönkulutus tuon 160 kW, niin vaikuttaa siltä, että kone samalla säätää myös ulkoyksikköä pienemmälle. Ehkä siksi ettei lämpö nouse liikaa?

Ilma ei vaan pienemmällä puhalluksella kierrä niin laajaa mutkaa -> lämmittää pienempää alaa -> pienempi lämmitystarve pumpun mielestä.

 

[wywh]

Entä tämä hieman off-topic kysymys: olen tähän asti pitänyt vesikiertoisen kaukolämmön patterivesipumpun nopeuden minimillä ajatellen että se silloin keräisi lämmön maksimaalisesti asuntoon (Wilo-Yonos PICO nyt vain 2W asetuksella).

Mutta kannattaisiko patterivesipumppukin laittaa niin suurelle että patterit alkaa melkein suhisemaan? Rintamamiestalossa vanhat alunperin painovoimaisella kierrolla toimineet isot patterivesiputket ulkomitaltaan noin 28 mm kun uudemmat kai pumppuakin vaativat noin 18 mm.

(Pääosin kaukolämmössä olevan rintamamiestalon yläkerran uudisosassa suora lattia/patteri sähkölämmitys mitä nyt kokeilen korvata tai avittaa lähinnä kesäajan viilennyksen hankitulla ILP:lla).