Sähkön säännöstely edessä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kotte
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tässä meidän kulutukset marraskuulta siltä aikaa, mitä tässä talossa on asuttu:

2016: 1667 kWh
2017: 1293kWh
2018: 1396kWh
2019: 1417kWh
2020: 1198kWh
2021: 1204kWh
2022: 1060kWh

Tuossa 2018-19 välissä otettu käyttöön 48m² uutta laajennusta ja nyt lienee reilu 150m² huoneistoala yhteensä ja aiemmin rempattu vanhaa osaa, mm uudet ikkunat ja ulko-ovet ja eristystä parannettu. Suora sähkölämmitys ja puuta palaa ajoittain useammassakin tulisijassa. Kylmälaitteita ainakin on tässä viime vuosina tullut lisäämään kulutusta, lähinnä pakastimia.
 
Leppeässä talvisäässä jopa VILP tuo säästöjä (asennettu helmikuussa 2022)
1669828940165.png
 
Lokakuu on ainakin täällä ollut erittäin vertailukelpoinen monena vuotena keskilämpötilan suhteen. Esim. tänä vuonna keskilämpötilan ero oli vain 0,3 celsiusastetta vrt. 2021, samoin vrt. 2020.

15,9% vähemmän meni ostosähköä lokakuussa 2022, kuin 2021 täällä. Takalla on lämmitetty tasan saman verran kuin viime lokakuussa, kahdesti illanistujaisissa lyötiin pesällinen palamaan. Marraskuun kulutusnäkymästä puuttuu vielä 29-30.11, mutta ennustan lähemmäs 30% vähennystä viime vuoteen verrattuna.

Tässä aiemmin asunut 5-henkinen perhe sai menemään (tokikin vesikiertoisella suorasähköllä) 85% enemmän sähköä, kuin meillä kahdestaan meni viime vuonna.
 
Marraskuu
2021: 1460 kWh
2022: 1616 kWh (+11%)
Kulutusta optimoitu kolmisen vuotta jo ilman energiakriisejä, lisäksi talouden väkiluku kasvanut yhdellä sekä patteriautojen määrä kahdella.
 
Marraskuu n. 50 % pienempi sähkön kulutus verrattuna viime vuoteen. On tuo pörssisähkö kyl hyvä kepin antaja... porkkanaa viime aikoina harvemmin.
 
9 vuotta sitten tuli tehtyä sähkön säännöstelyä ajatellen hyvät kaupat, vaikka silloin ei ollut asia mielessäkään. Lattiakiertoon 1800 litran varaajaan on helppo varastoida lämpöä, joka n. 19-20 asteen menolämmöllä kestää pitkään. Lisäksi iso tiilitakka, ILP ja 45 asteen lape suoraan etelään ilman katveita ennen marraskuuta (emme kuitenkaan asu pellolla).

"Asenna VILP, asenna VILP" täällä sanotaan. Ei kannata; en saa rahojani "koskaan" takaisin meidän 4-henkisen perheen kulutuksella.

Viime vuonna meni 15500 kWh, nyt marraskuun loppuun mennyt 10750 kWh. Suunta on mielestäni hyvä.
 
Ensimmäinen kokonainen kuukausi takana ilmalämpöpumpun kanssa. 921kWh -> 633kWh -31%

Ihan kaikki säästö ei ole ilmalämpöpumpun ansiota, mutta senkin kuorma ja hyöty kasvanee jatkossa, kun suurimman osan marraskuusta ilmanvaihdon jälkilämmitys oli aivan liian kovalla teholla.
 
Töissä tuli ilmi viesti, josta voisi tulkita, että Fingrid antaa oletusarvoisesti sammutusmääräykset jo edellisenä päivänä. Vaihtoehtoinen tulkinta annetaan tieto MAHDOLLISESTA katkosta edellisenä päivänä ja ollaan yllättyneitä, jos ei tarvittukaan.
 
Onko tietoa, pitääkö verkkoyhtiöt kuormanohjauksen alhaalla sähkökatkon loppuessa?

Jos ohjaus alhaalla katkon jälkeinen paikallinen ja myös asuntojen kuormituspiikki jäisi paljon alemmaksi, tilanteessa jossa katko loppuu esim 22:00 jälkeen. Kuormanohjaukset olisi hyvä nostaa ylös 1-2 tunnin viiveellä sähkökatkon jälkeen.
 
Pienistä puroistakin voi koostua yllättävän suuria lukuja. Jos esimerkiksi 2 miljoonaa kotitaloutta vähentää 100 W kulutusta, on se yhteensä 200 MW, joka olisi iso juttu siinä vaiheessa, kun ollaan rajoilla.
Auton lohkolämmitin +sisätilalämmitin on yhteensä n. 1500 W. Jos 100.000 autoa on samaan aikaan tolpassa, on se yhteensä 150 MW.
 
Viimeksi muokattu:
Marraskuun kokonaiskulutus 783,19kWh. Jos joulukuussa pääsis alta tonnin niin voin olla tyytyväinen. Rahaa menee silti ihan hitosti täysin hukkaan. Eipä se ihme ole että asiakkaita ei paljoa näy..
 
Screenshot_2022-12-07-13-23-30-664-edit_com.android.chrome.jpg
Ihan mukavasti sitä on sähköä saanut säästettyä pienin tempuin. Mukavuuslattialämmöt off kahdesta huoneesta, kaksi käyttämätöntä huonetta ovet kiinni peruslämmöllä jossain +13 asteessa, ilpilta kuormaa pois elikkäs pyynti 24->21 joten ajelee pintakaasulla.
 

Fingrid päivitti arviota sähkön riittävyydestä tulevana talvena: kotimaista tuotantokapasiteettia odotettua vähemmän saatavilla, sähkön säästäminen tärkeää​

Fingrid on päivittänyt tänään 9.12.2022 arviotaan sähkön riittävyydestä tänä talvena. Riski sähköpulaan joutumisesta kylmänä talvipäivänä on kasvanut, koska Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy aiemmin ilmoitetusta.
 
Eikö ole vähintäänkin optimistista arvioida, että Virosta ja Ruotsista tulisi tuutin täydeltä sähköä kun on huippukulutuksen hetki? Ruotsissahan on aikamoinen hankaluus kanssa kun ydinvoimaloissa huoltoja.
 
Meillä saatiin säästettyä marraskuussa 27% edellisvuoden vastaavasta ajasta. 1260 -> 920 kWh. Sauna ei ollut päällä kuin muutaman kerran alkukuusta kun oli todella halpoja päiviä. Pörssisähköoptimoinnilla päästiin 15% alle spot-keskihinnan (siirto ei mukana tässä).
 
Oomilta - "Oomi on arjen paras ymmärtäjä" - tuli viesti:

"Sunnuntaina 11.12.2022 ja ensi viikolla sähkö voi olla erittäin kallista, jolloin sähkönkäyttöä kannattaa vähentää. Korkean markkinahinnan aiheuttaa sään kylmeneminen, jolloin kulutus kasvaa. Lisäksi ennusteiden mukaan tuulivoiman tuotanto on vähäistä ja ydinvoimatuotannossa sekä siirtoyhteyksissä on huoltoja."
 
Sähkönkäyttöön on eri näkökulmia:
Oma talous: mahdollisimman vähällä rahalla selviäminen, joka ei tarkoita välttämättä pientä sähkön käyttöä. Esimerkiksi on edullisempaa käyttää suoraa sähköä varaajan lämmittämiseen halpana aikana VILPin sijaan. Eli enemmän kilowatteja, mutta vähemmällä rahalla.
Valtakunnan näkökulma: ajoitettava sähkön käyttöä pitkin vuorokautta niin, että huippuja saadaan leikattua. Meillä tänään tehtiin ruoan laitossa ekaa kertaa niin, että siirryttiin osittain rinnakkaisvalmistuksesta peräkkäisvalmistukseen. Eli kun yleensä on uuni ja keittolevyt samaan aikaan käytössä ja mahdollisesti vielä pyykkikone ja astianpesukone, niin nyt tehtiin ensin uuniruoka ja sen jälkeen keittolevysapuskat. Lisäksi myös kaksi eri sapuskaa tehtiin peräkanaa samalla keittolevyllä, niin saatiin hieman hukkaa vähennettyä. Sähkölasku meille pysyy samana, mutta voimaloiden tehot riittää paremmin.
 
Esimerkiksi on edullisempaa käyttää suoraa sähköä varaajan lämmittämiseen halpana aikana VILPin sijaan.
Mitenköhän tämä on perusteltua? VILP ihan huonoimmillaankin paukkupakkasten aikaan vastaa suorasähköä, kaikkina muina aikoina se tuottaa enempi lämpöä kuin käyttää siihen sähköä :hmm:
 
Mitenköhän tämä on perusteltua? VILP ihan huonoimmillaankin paukkupakkasten aikaan vastaa suorasähköä, kaikkina muina aikoina se tuottaa enempi lämpöä kuin käyttää siihen sähköä :hmm:

Ilmeisesti paino sanalla ”edullisempaa”. Vaikka toisessa olisi parempi hyötysuhde, niin halpaa sähköä voi käyttää huonommalla suhteella varaamiseen, kokonaisuuden päätyessä plussalle (säästöissä).
 
Meillä tänään tehtiin ruoan laitossa ekaa kertaa niin, että siirryttiin osittain rinnakkaisvalmistuksesta peräkkäisvalmistukseen.
Yritystä on ainakin.:hattu:

Noin äkkiä ajatellen tuo jakautuu pariin miljoonaan kulutuspaikkaan. Onko tuolla oikeasti merkitystä, jos se kulutus tulee kuitenkin huipputunneille. Kulutus pitäisi kai saada siirrettyä sinne yön tunneille ja mieluummin vielä tuulisille päiville.

Täällä pakkanen kirtystymään päin ja pumppauksen katkominen alkaisi syödä COP:a. Tuo VILP vie nyt talvella noin 3/4 osaa ja pian 4/5 osaa sähköstä joten kaikki muu menee aika pieniin. Täytyy miettiä tarvittaessa tuon kattilan käyttölogiikkaa mutta jos olen oikein ymmärtänyt se on edelleen vähän niin kuin pannassa ja tapporahoja jaossa?
 
Meil töis naapurina samassa rakennuskompleksissa ns palvelukeskus. Työntekijöinä vain naisoletettuja.
Neljä vuotta katellu heän astetta alemmas kampanjaa - tuuletusikkunat auki klo 8-15, ympärs vuoden. Paitti välillä, jos oon kessulla pihalla.
Viimeks vuos sitte ilmanvaihto taspainoitettu, lto on/jne...

Katuvalotkin ulvila/pori nurkilla päällä mite sattuu. Onneks pori onki rikas kasvukeskus.
 
Mitenköhän tämä on perusteltua? VILP ihan huonoimmillaankin paukkupakkasten aikaan vastaa suorasähköä, kaikkina muina aikoina se tuottaa enempi lämpöä kuin käyttää siihen sähköä :hmm:
Pointti on, että jos VILPin teho on esim. 7 kw. Mutta vastukset on yhteensä 15 kw (3 kpl 5 kw). Ja jos pakkasta on vaikkapa -15 astetta, ei VILPin cop ole paljoa yli 1 sulatukset huomioiden. Niin vastuksilla saa reilusti enemmän taloudellista hyötyä.
 
Osa vilpeistä saattaa jo sammua -15 mutta ei takerruta siihen. Ne mitkä käy niin takoo kyllä yli 2 coppia yhä.
 
Ehkä moternit 2 juu ja pakkasrajatki vaihtelee.

Olisko kaikille hyvä kompromissi, jos siihe pariin halvimpaan tuntiin haluu ladata, ni vilppi ja vastukset täysille?
Nappaa sen mitä ehtii...

Terpeisin reilu kuution varaaja.
Ja pelletti.
 
Äkkiä tulee lämmöt vastaan pumppauselle jos vastuset apuna mutta esim. huipun kuumennus kuumapäisessä varaajassa yön tunteina toki järkevää jos se muutenkin sähköllä kuumennetaan veden vuoksi.
 
Mulla sentäs varaaja kerrostuu. Yläpäässä saa vatsukset touhuta. Ja vaik pumpun viime minuutit huonolla kopilla, mitä sitte?

Pelletin loppukliimaksin kohalla varaajan ylälämpö 74 ja alhaalla 34, nyky kapillaarien asetuksilla. Lämmityksen paluukin korkeahko.
Voisha ton viilata, et alhaalle 72 ja ylä sillo yli 74...

Vilpillä saan dt+aste/pari eron varaajaan pukates täyteen sillä.
Vastuksilla alapää pysyy viileenä ja toi onneton pumppu touhuaa mitä ehtii. Tarvittaes.
Toki mul ollu vain 5kw vastustaja ylhääl käytös, vilpin pikku apuri.
Jos laiskuus iskee, ni neppaan sulakkeista kaveriks 3,5kw ylös ja 6kw alas. Tahi snaippaan sen hullutpäivät tunnin kaikilla vastustajilla.

Ei tää ameriikan temppu oo.
 
Osa vilpeistä saattaa jo sammua -15 mutta ei takerruta siihen. Ne mitkä käy niin takoo kyllä yli 2 coppia yhä.
Käyttöveteen?

Väitänpä että siinä ei perusvilpillä -15C kelissä hurjasti häviä, jos VILP keskittyy vaikka lattian lämmittämiseen, ja käyttövesi väännetään vastuksilla.
 
Takaisin
Ylös Bottom