MLP ja VILP cop keskustelua

[Adamooppeli]

Kun talossa ja tallissa on jo yhteensä kolme ILP:iä, MLP ja VILP säästöpotentiaali ei ole rajaton. Se tulee lähinnä köyttövedestä (3-4MWh), varastojen lämmityksestä (1-2MWh) ja kovempien pakkasten paremmasta hyötysuhteesta.
VILP on arvio (MLP hinta - porakaivo). MLP (ja siksi myös VILP:ssä) mukana lämmön jako kuten yllä kerroin. Eihän MLP:llä tai VILP:llä mitään tee ilman lämmön jakoa.

Tässä laskentatavassa on vielä joitakin parannettavaa laskijalla.
Ensiksi pitää tietää oikeasti tarkemmin miten käyttösähkön kulutus oikeasti jakaantuu.
Toisekseen kukaan täysijärkinen ei lämmitä yhtään enää ilpillä tai / ilpeillä sen jälkeen kun oikein mitoitettu / asennettu / säädetty mlp on toiminnassa.
Selvyyden vuoksi kerrattakoon vielä. Vaikka tämä on jo usesti käyty läpi tässäkin ketjussa. Mikään ilmasta energiaa ottava lämpöpumppu ei missään vaiheessa / vuoden aikoina käytännössä yllä mlp lämpökertoimiin.

 

[roots]

Selvyyden vuoksi kerrattakoon vielä. Vaikka tämä on jo usesti käyty läpi tässäkin ketjussa. Mikään ilmasta energiaa ottava lämpöpumppu ei missään vaiheessa / vuoden aikoina käytännössä yllä mlp lämpökertoimiin.

Joo, Lokakuussa tuli koitettua uudelle ILP:lle antaa vähän töitä ja muutenkin vähän 'säästää sähköä' kun oli muka otolliset kelit ilmasta ottamiseen, mutta yhtä tyhjän kanssa sama sähkömäärä meni kuin 2021 ja LTL oli samat molempina kuukausina, sama jatkui marraskuussa. Nyt pakkasilla ILP ei sitten enää ole muutakuin kierrättää ilmaa ja koitetaan vähän puita takassa jos se vähän madaltaisi kulutusta tähän sähkönpuutteeseen...vaatimattomalta sekin madaltaminen näyttää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt on ollut hyvin tasaiset lämpötilat. Näyttää mittari -5,1 °C. Lämpötila on vaihdellut -2 ... -6 °C ja suurin osa ajasta tuossa -5 tienoilla. Harvoin on näin tasaisia ilmoja. Tämä on ennuste koko kuukauden tuotolle ja kulutukselle näiden 5 ensimmäisen päivän perusteella. Sitä mukaa kuin kelit alkaa tästä poiketa, tämä ennustekin alkaa sitten poiketa toteutuneen suuntaan.

2022-12	-4,5​	°C	Käyttövoima	Lämpö	COP
Ennuste			∑ kWh	∑ kWh
Pumppaus, sulatuskorjattu		1 692​	1692	4836	2,86
+Veden tulistus		128​	1820	4964	2,73
+Tukilämmitys		0​	1820	4964	2,73
+Lämmitysjärjestelmä	​	81​	1900	5044	2,65

Tätä on ollut nyt jo kolme viikkoa. Aika tyypillinen sää täällä päin talvella, poikkeuksena että nyt ei ole mättänyt lunta niin kuin yleensä. Setä käy ~puolella teholla (kierroksista), 21 sulatusta vuorokaudessa.

 

[ekomies]

Mul toi 11 vuotias vilppi käy silloin tällöin yöllä 6 tuntia riippuen pörssisähkön hinnasta kuluttaen 5 kWh/vrk. Coppi yli 2. Puulämmitys lämmittää pohjat halvan energian takia.
En tiedä ottaako compura siipeensä tänä talvena kun on pätkäkäytöllä. 10 Wh tunnissa kuluttaa, ehkä se käämiään/öljyjään pitää lämpimänä.

 

[Lappanen]

Täällä on pakkasia pitänyt myös nyt joulukuun ajan aika tasaseen -5 asteessa yötä päivää, no nyt päivällä kirrasi -7 asteeseen.

Pörssisähköohjaus ja ajastukset tekee käyttöveden 55 asteeseen 00-01:30 välillä, siitä 30 min kelaa asteminuutteja starttirajalle ja riippuen halpojen hintojen peräkkäisyydestä lattioita lämmitellään yleensä klo 02-07 aikana putkeen.

Puita palaa työpäivinä illalla 2x puoli pesällistä ala- ja yläkerran takoissa, vapaapäivinä sama määrä aamuisin.

Jos laskee näillä ulkolämmöillä, niin MLP ostosähkö + tuotto näyttää tältä:
Osto 285,2 kWh
Lämmitys 850,64 kWh
Käyttövesi 329,84 kWh
Cop 4,1

 

[kotte]

Mikään ilmasta energiaa ottava lämpöpumppu ei missään vaiheessa / vuoden aikoina käytännössä yllä mlp lämpökertoimiin.

Siis, jos maalämpötalon lämmönjako on nykyaikainen matalaan lämpötilaan perustuva lattialämmitys ja talo on muutenkin hyvin eristetty (lämmitystä ei ainakaan kesällä tarvita). Saneerauskohteessa, jossa radiaattorit periytyvät öljylämmitysaikakaudelta, voi hyvinkin ylittää pakkaskauden ulkopuolella.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Osto 285,2 kWh
Lämmitys 850,64 kWh
Käyttövesi 329,84 kWh
Cop 4,1

Miltä ajalta tämä on ?

 

[Lappanen]

Miltä ajalta tämä on ?

Samanlainen ennuste kuin sinulla tämän kuukauden otannalla. Jos siis lämpötilat pysyttelee tässä -5C hujakoilla läpi kuun, jota vähän epäilen. Tarttee sitten pörssisähköohjausta säätää lisää pakkasten kovetessa, jos tarve vaatii.

Edit. Alla vielä viime vuoden joulukuun toteuma, käyttövettä tosin lämmiteltiin matalammilla rajoilla ja kiertovesi päällä silloin, mielenkiintoista näitä on seurailla että miten takat vaikuttaa:

1.12. - 31.12.2021
Ulkoinen kulutusmittari 881 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3628,7 kWh
LV, vain kompr. 396 kWh
COP 4,57
Ulkolämpö KA -9,4 C
Huonelämpötila KA +22,6 C
Käyttövesi täyttö KA +45,4 C

 

[pökö]

Siis, jos maalämpötalon lämmönjako on nykyaikainen matalaan lämpötilaan perustuva lattialämmitys ja talo on muutenkin hyvin eristetty (lämmitystä ei ainakaan kesällä tarvita). Saneerauskohteessa, jossa radiaattorit periytyvät öljylämmitysaikakaudelta, voi hyvinkin ylittää pakkaskauden ulkopuolella.

Onko silloin ilmalämpökoneessa sama lämmönjako kuin maalämmössä?

 

[kotte]

Onko silloin ilmalämpökoneessa sama lämmönjako kuin maalämmössä?

Ei välttämättä, koska alkuperäisessä viestissä sallittiin mielestäni kaikki mahdolliset tavat jakaa lämpöä. Ilpillä saa yleensä paremman tuottosuhteen kuin vilpillä olkoon jälkimmäisen lämmönjakotapa mikä hyvänsä.

 

[kotte]

Onko silloin ilmalämpökoneessa sama lämmönjako kuin maalämmössä?

Toinen näkökulma: ilmanjako on maalämpökoneessa aika harvinainen (itselläni tosin tuollainen on suoraan lauhduttimelta).

 

[pökö]

Ei välttämättä, koska alkuperäisessä viestissä sallittiin mielestäni kaikki mahdolliset tavat jakaa lämpöä. Ilpillä saa yleensä paremman tuottosuhteen kuin vilpillä olkoon jälkimmäisen lämmönjakotapa mikä hyvänsä.

Toisaalta kun/jos ilp ylittää maalämmön hyötysuhteen on jo lämmityskausi ohi eikä sitä hyötyä ulosmitata

 

[kotte]

Toisaalta kun/jos ilp ylittää maalämmön hyötysuhteen on jo lämmityskausi ohi eikä sitä hyötyä ulosmitata

Tuota en mene kiistämään. Joka tapauksessa lämmityksen kulutusta kertyy suhteessa enemmän, mitä kylmempää on ja nyt on kaiken lisäksi ongelmana, että sähkö on juuri tuolloin kalleimmillaan yhä useammille käyttäjille.

 

[roots]

Toisaalta kun/jos ilp ylittää maalämmön hyötysuhteen on jo lämmityskausi ohi eikä sitä hyötyä ulosmitata

Juuri tämä, ainakin itsellä, niitä kelejä ei yksinkertaisesti merkitsevästi ole jolloin ILP voittaisi MLP+patterit.

 

[pökö]

Juuri tämä, ainakin itsellä, niitä kelejä ei yksinkertaisesti merkitsevästi ole jolloin ILP voittaisi MLP+patterit.

Oma kokemus oli jo vilpin kanssa että ilp jäi toiseksi koska vilp levitti vesikierrolla lämmön joka nurkkaan eikä mitään tilaa ylilämmitetty.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ilpillä saa yleensä paremman tuottosuhteen kuin vilpillä olkoon jälkimmäisen lämmönjakotapa mikä hyvänsä.

Kuinkahan tuo nyt oikein mahtaa olla. Ei ole tosin enää muistissa kuinka vanhoja nämä ILPien käyrät ovat ja missä määrin nuo käyrät ovat enää käyttökelpoisia. Mutta jos VILPillä tarvitaan vähän korkeampia lämpöjä, sitten edut ovat kyllä ILPin puolella. Tämä on peräisin jostakin Rakennusmaailman testistä.

Edit: kuvaan rinneale Niben VILPin tiedot

 

[kotte]

Hyvä lämmönjako tietenkin auttaa aina lämpöpumpun kohdalla. Kyllä vilppikin voi päästä hyvää tuottosuhteeseen suhteellisen kevyissä lämmitysolosuhteissa, kun lattiassa kiertää melko viileä vesi. Nuo ilppikäppyrät voivat käytännössä olla jo aika haaste vilpille, jos kiertoveden onkin oltava lähes kuumaa ja pakkaset menevät esitettyä rataa. Vertailuun voisi tasapuolisen asetelman saavuttamiseksi ottaa ilpin ja puhallinkonvektorin välityksillä lämpöään jakavan vilpin. Jälkimmäiseltä ei voi odottaa ilpin energiatehokkuutta muutoin vertailukelpoisella kokoonpanolla, kun pakkanen kiristyy kunnolla. Useampi peräkkäinen lämmönsiirtymärajapinta ja väliaine syö väistämättä tehokkuutta.

 

[pökö]

Nuo ilppikäppyrät voivat käytännössä olla jo aika haaste vilpille, jos kiertoveden onkin oltava lähes kuumaa ja pakkaset menevät esitettyä rataa.

Tilanne missä ilp puhaltaa 50 C ulos ei vaadi vilpiltä 50 C vettä ulos, voi riittää 35 C

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nuo ilppikäppyrät voivat käytännössä olla jo aika haaste vilpille, jos kiertoveden onkin oltava lähes kuumaa ja pakkaset menevät esitettyä rataa.

Laitoin aikaisemman viestin ILPin COP käyräparven viereen Niben F2120-16 COP käyrästön. Aika kuumaa pitää olla mutta toki raja varmasti löytyy. Muistelen @kurre orava joskus todenneen, että nuo Niben käyrät noin suunnilleen pitäisivät paikkansa ainakin niissä lämpötiloissa mitä hän on käyttänyt.

Tässä on nyt tietysti vastakkain valmistajan ilmoittamat arvot ja ilmeisesti VTT:llä testatut ja todetut arvot. Mutta vaikea nyt sanoa, että nuo ILP arvot olisivat jotenkin parempia vaikka kaksi parasta ylittää sen mitä itse olen Setällä saavuttanut +35 tuotolla ja vain 3-4 asteen Δ t:lä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Samanlainen ennuste kuin sinulla tämän kuukauden otannalla.

OK, hyvä. En vain muistanut että muutkin ovat alkaneet harrastamaan noita ennusteita.

 

[kotte]

Tilanne missä ilp puhaltaa 50 C ulos ei vaadi vilpiltä 50 C vettä ulos, voi riittää 35 C

Tilanne, mistä lämmitykseen mitoitettu ilp puhaltaa 50 C on ankara talvi. Ei voi verrata yhtä tukilämmönlähteeksi tarkoitettua ilppiä ja koko rakennuksen lämmitykseen mitoitettua vilppiä. Mutta oikeastaan vertaat kahta erilaista lämmönjakotapaa, joista edellinen on niukka ja pihistetty ja vaatii kovan kuormituksen aikana korkeaa lämpötilaa, jotta lämpö riittää ja jälkimmäinen taas on niin varman päälle ja riittoisasti mitoitettu kuin vain voi. Ei tuo 35 C edes toimi kuin hyvin eristetyssä (käytännössä uudehkossa) rakennuksessa kunnon pakkaskelillä. Tuollaisessa rakennuksessa ilpinkään ei tarvitse puhaltaa järin kuumasti, jos rakennuksen sisätilavuus on kohtuullinen laitteen tehoon nähden.

 

[kotte]

Mutta vaikea nyt sanoa, että nuo ILP arvot olisivat jotenkin parempia vaikka kaksi parasta ylittää sen mitä itse olen Setällä saavuttanut +35 tuotolla ja vain 3-4 asteen Δ t:lä.

Teholtaan suurehko lämpöpumppu on aina edullisemmassa asemmassa periaatteessa, mutta ilppien kohdalla tuo voi mennä päälaelleen, jos saman kokoisesta höyrystimestä ja sisäyksiköstä on vain toisella kompressorilla tai jopa pelkästään taajuutta nostamalla saatu enemmän tehoa. Kuten jo totesin edellä 35 C^oC on sen verran matala lämpötila, että jos tuo riittää pakkasilla, lämmönjakoverkon mitoitus on varsin runsas ja itse asiassa vertaillaan enemmänkin lämmönjaon mitoitusta kuin lämmönjaon väliainetta. Vilp toki tarjoaa vapaammat mahdollisuudet rakentaa todella tehokas vesikiertoinen lämmönjako, kun taas tämä on enemmän tai vähemmän kiinnitetty ilpin kohdalla. Tosin useammalla rinnakkaisella yksiköllä päästään ilpilläkin samaan suuntaan (eikä välttämättä ainakaan kalliimmilla kustannuksilla).

 

[Adamooppeli]

Siis, jos maalämpötalon lämmönjako on nykyaikainen matalaan lämpötilaan perustuva lattialämmitys ja talo on muutenkin hyvin eristetty (lämmitystä ei ainakaan kesällä tarvita). Saneerauskohteessa, jossa radiaattorit periytyvät öljylämmitysaikakaudelta, voi hyvinkin ylittää pakkaskauden ulkopuolella.

Tottakai että vertailu olisi millään tavalla mahdollista ja järkevää tulee olosuhteet olla molemmille pumpputyypeille samat. Tämä tarkoittaa molemmille pumpputyypeille samaa lämmitettävää neliö / kokonaisilmakuutio kuormaa jonka sisälämpötila pyynti 22.5 C tulee pysyä stabiilina ilman sisälämpötilan laskua. Lisäksi testin aikana lämpöpumpun tulee valmistaa lämmintä käyttövettä (Lämpöpumpun yhteydessä seloitusventtiili lähtevä vesi 40 C) lämpimän käyttövedenkulutus yhteensä 540 litraa. Lämmitettävä tila 150m2 / 405 m3 ja rakennuksen vaipan lämpöhäviöt vuoden 1988 määräyksien mukaisesti. Lisäksi ehtona on että lämmitettävän tilan lämmitykseen tuodaan 0W ulkopuolista energiaa millään muulla tavalla. Tämä tarkoittaa, että lämpöpumpun lämmitystehoa ei ole sallittu pienentään epäedullisten olosuhteidan vuoksi sisälämpötilan kustannuksella. Lisäksi ehtona on että yksi lämpöpumppuyksilö tulee lämmittää vertailtavan tilan. Lisäksi ehtona on että kyseisessä tilassa on useita erillisia huoneita varustettuna omilla sisäovilla. Lisäksi ehtona on että ulkolämpötilan kosteus on kyseisen vertailun ajan välillä 87 - 100. Testin aikana ulkolämpötila on välillä (+ 5 C - (-28C)). Näissä olosuhteissa lämpöpumput käytännössä toimivat silloin kun on lämmöntarvetta.

 

[Espejot]

Sivuhuomautus: standardin mukainen sisälämpötila on +21C

 

[pökö]

Tilanne, mistä lämmitykseen mitoitettu ilp puhaltaa 50 C on ankara talvi

Talvi kyllä muttei ankara. Täysillä nuo tuppaa käymään jotta lämpö leviää peräkamariin. 50C oli nyt vain esimerkki, eikä kaikki ilpit edes niin kuumaa saa aikaan, sikäli huono esimerkki.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Noissa ILPeissä mahtaa olla se perusongelma, että ne ovat keskimäärin liian pieniä siihen kohteeseensa kun usein talossa on vain se yksi. Jos talo ei ole kovin suuri tai avustetaan takalla, lopputulos ilmeisesti vallan mainio.

 

[Antero80]

Noissa ILPeissä mahtaa olla se perusongelma, että ne ovat keskimäärin liian pieniä siihen kohteeseensa kun usein talossa on vain se yksi. Jos talo ei ole kovin suuri tai avustetaan takalla, lopputulos ilmeisesti vallan mainio.

Sama ongelma se tuntuu olevan turhan usein muissakin lämpöpumppu ratkaisuissa (niiden ostajissa), MLP kanssa kaivo metreistä on säästetty ja vastuksella lämmitetään & VILP kanssa mitoitettu pieleen ja taas vastuksella lämmitetään.

 

[pökö]

Sama ongelma se tuntuu olevan turhan usein muissakin lämpöpumppu ratkaisuissa (niiden ostajissa), MLP kanssa kaivo metreistä on säästetty ja vastuksella lämmitetään & VILP kanssa mitoitettu pieleen ja taas vastuksella lämmitetään.

Käytetty niukasti rahaa lyhyt TMA mielessä, mutta todellisuudessa aika onkin pidentynyt.

 

[juhanahm]

"Ennen kytkentämuutosta VILP jaksoi yksin johonkin -6 asti"

Kun ei vastausta tullut, täytyi itse etsiä. Jos vähän olisi jaksanut pinnistää, ehkä olisi ollut löydettävissä semmoinen VILP joka olisi Vantaan ilmanalassa toiminut.

Mikäs tässä oli se kysymys. Tuo -6 asti tai siinne päin jaksanut vilp oli pienempi on/off ja myöhemmin tuli isompi invertteri.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mikäs tässä oli se kysymys.

Kuinkas vanha se VILP sitten oli ?

Sitä tarkoitin, että millaisesta VILPistä oli kyse kun näistä sinun VILpeistä ja VILP historiasta ei kauheasti tarinaa ole ollut (ainakaan sinä aikana kun itse näitä olen lukenut). Jos muistan oikein, viimeisin Daikin päästi muutamassa kuukaudessa kaasut pihalle. Tälle olisi siis myös edeltävä VILP kone ?

 

[pökö]

COP, on se sitten vilp tai mlp tuottama on näissä hybridiratkaisuissa hankala juttu, vaatii mittailua. Parempi COP ei aina tiedä pienempää sähkönkulutusta.

 

[kotte]

Näissä olosuhteissa lämpöpumput käytännössä toimivat silloin kun on lämmöntarvetta.

Ilman muuta maalämpöpumppu on energiatehokkaampi muutoin vastaavissa oloissa painotettaessa lämmöntarvetta. Tämä ei kuitenkaan ole sama kuin aina ja kaikissa olosuhteissa. Kesäaikaan ulkoilmasta saa pumpatuksi lämpöä tehokkaammin kuin kylmästä maasta, talvella on päin vastoin ja tällöin lämmitystarvettakin on paljon enemmän. Puhtaasti energiankulutuksen kannalta maalämpöpumpulla kannattaisi olla eri keruupiirit kesälle ja talvelle (kesälle aivan maan pinnassa ja talvelle syvemmällä), mutta lämmöntarpeen jakaantumisen takia tuosta saatava pieni energiahyöty ei realisoidu rahallisena säästönä.

 

[Adamooppeli]

Ilman muuta maalämpöpumppu on energiatehokkaampi muutoin vastaavissa oloissa painotettaessa lämmöntarvetta. Tämä ei kuitenkaan ole sama kuin aina ja kaikissa olosuhteissa. Kesäaikaan ulkoilmasta saa pumpatuksi lämpöä tehokkaammin kuin kylmästä maasta, talvella on päin vastoin ja tällöin lämmitystarvettakin

Kyllä se tuon vaakakeruun tapauksessa maa kesällä vaan lämpenee niin paljon että ilmasta ottavalla ei jää mitään mahdollisuutta tuottaa lämpöä korkeammalla lämpökertoimella kuin mlp sen tekee.

 

[HotZone]

Se 50 asteinen vesi ei ole utopiaa. Omassa vertailussa jokunen sivu taaksepäin MLP:ssä olisi ollut puhallinkonvektorit ja sillon lämpöä pitäisi olla se 50 astetta tai enemmän jotta niistä puhallinkonvektoreista saisi lämpöä ilman hirveää melua. Ilman lämpötila siis pitäisi oll akuten ILPillä. 50 astetta on lämmin mutta ei kuuma ja eiköhän tuo ole aika tyypillinen oikeasti talviajan puhalluslämpötila.
Voisin kuvvitella että MLP hyötysuhdekaan ei ole 4.5 kun jo näillä pikkupakkasen keleillä pitää olla 50 asteinen vesi ja kovilla pakkasilla 60 asteinen jotta pystyisi nukkuman ilman Peltoreita.

 

[fraatti]

COP, on se sitten vilp tai mlp tuottama on näissä hybridiratkaisuissa hankala juttu, vaatii mittailua. Parempi COP ei aina tiedä pienempää sähkönkulutusta.

Taitaa olla maailma menossa sinne suuntaan että kannattaa kiinnittää huomiota viivan alle jääviin € pelkän copin sijaan(sähkönhinta). Tuohon ei olekaan aina helppoa ratkaisua. Ja tietysti asumismukavuus on myös monella prioriteettilistalla korkella.

 

[Adamooppeli]

Se 50 asteinen vesi ei ole utopiaa. Omassa vertailussa jokunen sivu taaksepäin MLP:ssä olisi ollut puhallinkonvektorit ja sillon lämpöä pitäisi olla se 50 astetta tai enemmän jotta niistä puhallinkonvektoreista saisi lämpöä ilman hirveää melua. Ilman lämpötila siis pitäisi oll akuten ILPillä. 50 astetta on lämmin mutta ei kuuma ja eiköhän tuo ole aika tyypillinen oikeasti talviajan puhalluslämpötila.
Voisin kuvvitella että MLP hyötysuhdekaan ei ole 4.5 kun jo näillä pikkupakkasen keleillä pitää olla 50 asteinen vesi ja kovilla pakkasilla 60 asteinen jotta pystyisi nukkuman ilman Peltoreita.

Arvelen että et ole oikeasti perehtynyt kovinkaan tarkkaan puhallinkonvektoreiden tehoon ja mitoitukseen valmistajien datalehtien avulla ?Tämä on mitoitus kysymys kuinka lämmitä tarvitaan. Konvektorit ovat hiljaisia ja tehokkaita lämmmönsiirtimiä matalalla menovedellä silloin kun ne on mitoitettu oikein.

 

[Lappanen]

Taitaa olla maailma menossa sinne suuntaan että kannattaa kiinnittää huomiota viivan alle jääviin € pelkän copin sijaan(sähkönhinta). Tuohon ei olekaan aina helppoa ratkaisua. Ja tietysti asumismukavuus on myös monella prioriteettilistalla korkella.

Kaveripiirissä muutamalla asumismukavuus vähenee varmasti jollakin tavalla, kun kuukauden sähkölaskut alkaa olla luokkaa verojen jälkeen käteen jäävä palkka. Siinä sitä saa miettiä, että onko mukavampaa asua lämpimässä ilman ruokaa ja muuta "luksusta", vai toisin päin. Vai asuuko ollenkaan.

 

[juhanahm]

Sitä tarkoitin, että millaisesta VILPistä oli kyse kun näistä sinun VILpeistä ja VILP historiasta ei kauheasti tarinaa ole ollut (ainakaan sinä aikana kun itse näitä olen lukenut). Jos muistan oikein, viimeisin Daikin päästi muutamassa kuukaudessa kaasut pihalle. Tälle olisi siis myös edeltävä VILP kone ?

No eka Vilp oli Ciat:in 6kw on/off monoblok. Aluksi piti noita kytkentöjä muuttaa kun hyvää faktaa ei ollut olemassa. Juttua täällä foorumilla on jossain historian syövereissä vaikka kuinka paljon. Jonkun kaavionkin foorumille laitoin ylivirtausventtiilin kytkennästä. Jossain vaiheessa laite vaihtui 3 vaihe invertteriin, joka oli teholtaan noin 11KW. Tämä laite oli Ciat yuna. Vanha Vilp, joka oli muuten aqualis 2 meni kaverille. Yuna kanssa oli aluksi haasteita kun kylmäaineet karkasi. Vika oli ollut asentajassa ei laitteessa. Tuli siis kuntoon. Tuolla Yunalla mentiinkin sitten vuosia. Kerran siitä hajosi Wilon kiertopumppu. Yunasta taisi sitten loppujen lopuksi hajota ulkoyksikön piirikortti. En lähtenyt piirikorttia uusimaan kun sen taas hajotti todennäköisesti kompura. Tietty olisi voinut kokeilla vaihtaa pelkän ulkoyksikön. Ulkoyksikkö oli Sanyon R410 laite ja lauhdutin sisällä Ciatin. Oli siis noiden firmojen yhteistyön tulos. Olin aikoinaan sitä mieltää että laite toimi yhtä hyvin kun keskinkertainen MLP ja olen edelleen. Tuo Yuna oli siis split mallinen VILP.
Mullahan oli aikoinaan 3 energiamittaria. Yksi mittasi paljonko talo kuluttaa, toinen paljonko VILP tuottaa ja kolmas paljonko VILP käyttää sulatuksiin. Mulla on tiedonkeruu excel työkoneella tallessa, jossa on noita kulutuksia vrk tasolla usean vuoden ajalta. Tidot kerätty ihan käsi pelillä

 

[Espejot]

Taitaa olla maailma menossa sinne suuntaan että kannattaa kiinnittää huomiota viivan alle jääviin € pelkän copin sijaan(sähkönhinta). Tuohon ei olekaan aina helppoa ratkaisua. Ja tietysti asumismukavuus on myös monella prioriteettilistalla korkella.

Näin se on. Korvien välykset miettii kovasti miten taklata ongelma. 11/21 kämpän sähköt ilman siirtoa maksoi 38EUR niin sitä ei hirveesti viitti säästää. Nyt on joulukuussa nipistetty 27 kWh/vrk mutta kyllä siinä asuinmukavuus kärsii. Tässä menee mlp perusajauts kyllä hukkaan eikä hyvät copt lämmitä kun lopakko tyhjee silmissä.

 

[pökö]

Tässä menee mlp perusajauts kyllä hukkaan eikä hyvät copt lämmitä kun lopakko tyhjee silmissä.

Älä kajoa liikaa lämmitykseen, etsi hupisähköstä säästöt