Voit säätää niitä. Jos niissä ei oo virtausmittaria niin laske kierrokset paljonko avaat niitä ja merkkaa ylös paperiin niin voit laittaa takaisin alkuperäisiin asetuksiin. Korkkiin tussilla merkki missä kohtaa on se "kohta" korkista mistä lasket kierrokset. Mitään ei mene rikki vaikka ne ois täysin auki tai täysin kiinni, paitsi toisella asetuksella talo kylmenee ja toisella lämpiää.
Alf
Aktiivinen jäsen
Ovatko nuo siniset korkit Warmiassa myös yhtä aikaa käsipyöriä, eli sillä voi säätää suoraan karan aukeamisen?
Toinen vaihtoehto on, että lasket alkuperäisestä paljonko väännät. Jos ollaan 'säätöalueella' neljänneskierroskin voi saada tuntuvan muutoksen. Jos ei olla säätöalueella niin puoli- tai koko-kierroskaan ei tunnu jalalle. Suosittelen tekemään pienen muutoksen ja vain yhteen piiriin kerrallaan. 12h odotusta ja sitten ihmetellään tulosta ja seuraava kierros.
Toinen vaihtoehto on, että lasket alkuperäisestä paljonko väännät. Jos ollaan 'säätöalueella' neljänneskierroskin voi saada tuntuvan muutoksen. Jos ei olla säätöalueella niin puoli- tai koko-kierroskaan ei tunnu jalalle. Suosittelen tekemään pienen muutoksen ja vain yhteen piiriin kerrallaan. 12h odotusta ja sitten ihmetellään tulosta ja seuraava kierros.
Meillä myös Warmian järjestelmä ja kuten kvantti tuossa pisti, musta nuo siniset ainakin meillä ovat vaan tuossa "suojana" tai "korkkina" päällä ja itse säätö tapahtuu ne pois ottamalla. Meillä ainakin ne pyörii ns vapaasti eli ei musta mitää kiristä tai löysää.
Ne siniset korkit on nimenomaan manuaalista kuristusta varten (niissä on itseasiassa + ja - sunnat korkin päällä kun tarkkaan katsoo), mutta niiden säätöalue on varsin kapea. Jos ruuvaat ne niin kiinni kuin saat niin huomaat miten se alkaa kiristymään. Tuo alue on ehkä kierroksen tai puolitoista ja pienetkin kierrot korkkiin aiheuttaa jo jotain. Termarihan toimii käytännössä on/off sen mukaan halutaanko lämmittää vai hillitä lämmitystä. Termari ei siis osaa säätää sinne huoneeseen mitään liruja kulkemaan.
Kierrä yhden makkarin kierto täysin kiinni ja avaa vaikka puolen kierrosta ja odota. Mikäli liian kylmä niin sitten jotain 6- tai 8- osa kierroksia lisää auki ja katso mitä tapahtuu.
Kierrä yhden makkarin kierto täysin kiinni ja avaa vaikka puolen kierrosta ja odota. Mikäli liian kylmä niin sitten jotain 6- tai 8- osa kierroksia lisää auki ja katso mitä tapahtuu.
No nyt katoin tarkemmin ja siinä tosiaan on nuo suunnat joo päällä. Mut siis ihmeen hepposesti siis pyörii ja tuntuu kun ei juuri mitään kiristäis tai löysäis. Onko ne nämä nyt millä tuossa säätöpöytäkirjassa tuo ES arvo on asetettu vai onko se jotain muuta taas?
ES:t on menopuolella niiden punaisten korkkien alla olevien kuusiokolojen arvot. Eli siis se ES kertoo montako kierrosta minkäkin linjan kuusiokolo on kierretty auki, jotta piiri on tasapainossa.
Ja siis se säätöalue on tosi pieni ja se on lähellä kiinni olemisen päätä. Eli aika pienetkin avaukset täysin kiinni olemisesta avaa piiriä aika reilusti.
Kiitti, tämä selvensi. Millä logikaalla nää siniset on muuten aikoinaan asetettu arvoon missä ovat? No nyt tietysti itse pystyy sen ottaa ylös jos tarve koskea mutta mietin vaan tuota alkuperäistä miten asetettu. Vai onko homma nyt niin että kun esim itsellä ne tuntuu olevan tosi herkällä niin tulkitsen olevan siis lähes auki niin noilla voi käytännössä kiristää kiertoa?
Se varmaan riippuu aika lailla asentajasta mihin ne on asetettu. Käytännössä ne käsiventtiilit jätetään varmaan aika lailla täysin auki ja termarit asennetaan niihin tiloihin, joiden lämpöä halutaan rajoittaa. Parashan olisi, jos ne saisi olla kaikki koko ajan täysillä ja Niben käyrä hoitaisi skaalauksen ulkolämpötilan mukaan, mutta se vaatii eri piirit, jos halutaan ajaa eri lämpöistä vettä esim. olotiloihin kuin märkätiloihin. Meilläkin kun on vain yksi jakotukki ja menolämpö menee märkätilojen ehdoilla niin nyt talvella otin termarit pois ja kuristelen manuaalisesti muualle taloon ~19 astetta lämmintä ja ILP:llä loput lämmöt.
Mulla ilmeisesti sama, että siniset korkit lähes auki tai täysin auki, eli virtauksen lisäämistä noiden avulla on vaikeaa enää saada. Mistäköhän pirusta tuo nyt johtuu, ettei lattia lämpene. Tuo ylempi jakotukki on kyllä lämpimämpi kuin sininen, että kyllä sinne lämmin vesi menee, mutta onkohan sitten nuo ES-säädöt liian pienet? Osaako kukaan tulkita tuota kuvaa säätöpaperista, notta onko arvot sinne päin?
Tässä siis sulla on tuo ES kolumni mikä tarkoittaa, että esimerkiksi TAKKAH-2:n punaisen korkin alla oleva esisäätö pitäisi olla yhden kokonaisen kierroksen auki. Äkkiäkös nuo tarkistat. Kierrät kiinni laskien vaikka jomman kumman takkahuoneen kuusiokolon laskien paljonko se menee niin saat tiedon mikä sen esisäätö on.
Jos epäilyttää vaikuttaako korkit mihinkään niin vetää vaikka ne kaikki kiinni asti ja kattoo parin tunnin päästä paluuvesikäyrää. Teoriassa paluuveden lämpötila voi
Jos muistan mitä aiemmin on keskusteltu sinun lämmityksestä, niin ehkä esim ne esisäädöt on väärin, tai sitten jotakin vain rikki. Mutta jos menovedessä ja tulovedessä on parin kolmen asteen ero, niin kyllä se ainakin jotakin lämmittää. Jos säätäisit semmosta piiriä enemmän auki esisäädöistä, minkä lattia ei lämpene ollenkaan, paluuvedessä ja menovedessä pitäs tapahtua kunnon kyykkäys. Ja tietty termarin pitää napsauttaa se piiri auki. Jos termari on rikki niin ei lämpene. Tulis mieleen että jos vaikka kaikki termarit ottasit pois ja katto sitte mitä tapahtuu...
Alf
Aktiivinen jäsen
Onko lattialämmityksen mutapussi puhdas? Ei olisi ensimmäinen kerta, että uudessa lattialämmityksessä on niin paljon paskaa kierrossa, että se haittaa kiertoa.
Mukautuuko Nibe jotenkin kun lattiakierron paine kasvaa kun kiertoja kuristetaan? Olen nyt kuristanut manuaalikiertoja ja tällä hetkellä auki olevan termostaatin virtaus on melko korkea vs normaalitila. Jos vielä termostaatti menee pois päältä niin mitä siitä käytännössä aiheutuu? Onko se tuo kiertovesipumppu vai mikä, joka tuota määrittää?
Itse juuri säätelin/tarkistin ekaa kertaa nuo esisäädöt ja päin honkiahan ne oli joku ruuvannut aikaa ennen meidän taloon muuttoa.
Nyt kun ruuvasin ne suunnitelmien mukaisiksi, niin vuorokausi sen jälkeen tuntuu lattiat lämmenneen ihan erilailla.
Suurin osa oli siis pielessä ja alla ihan vain muutama esimerkki:
WC,eteinen: suunnitelma ES 1,0 (oli auki 2,5)
Olohuone: Suunnitelma 1,5 (oli auki 2,5)
Mh2: Suunnitelma 0,5 (oli auki 1,0)
Työhuone: Suunnitelma 0,5 (oli auki 1,0)
Keittiö: Suunnitelma 2,0 (auki 2,5)
Eli kyllä ne väärät esisäädöt taitaa sotkea kiertoa/virtauksia ihan kohtuullisesti, kun asettamalla nuo suunnitelmien mukaisiksi wc:n lattia lämpeni ihan erilailla, vaikka onkin reilusti enemmän kiinni kuin mihin sen joku oli käännellyt.
Ja sama juttu kävi märkätiloissa.
Sinne menee omalta jakotukiltaan kaksi piiriä ja papereissa oli ES kph/khh:lle 4,0 ja saunalle 2,0. Joku oli ruuvannut ne molemmat täysin auki 4,0 ja 4,0.
Tuokin vaikutti siihen, että kummasti kph lämpötila pysyykin nyt halutussa loivemmalla käyrällä kuin koskaan ennen.
Tässä selostus sen mukaan miten itse asian ymmärtäisin näin käyttökokemusten pohjalta. Käytännössä Niben painemittari näyttää sitä suurempaa painetta, mitä enemmän ruuvaat kiertoja kiinni. Jos termostaatti menee pois päältä niin periaatteessa sillon muihin kiertoihin menee hieman enemmän virtausta. Tästä pääseekin siihen että jos useampi piiri on termarin takana niin kuorma Nibelle on todella vaihteleva. Jos yhtään piiriä ei oo termarin takana niin omien kokemusten mukaan pääsee pidemmälle ilman vastuksia koska kuorma on Nibelle helpompi.
Katto Niben painemittaria ja jos on sopivissa lukemissa, asia kunnossa. Jos ei, niin lorottele vettä pois ilmausventtiilistä niin ilmauskin tulee tehtyä.
Tässä hyvä vinkki kaikille että jakotukkia kannattaa todellakin mennä säätämään, koska vaikka se ois minkä putkimiehen tai edellisen asukkaan jäliltä, se voi olla päin helevettiä. Minullakin jakotukki oli lattialämmityksen tekijän jäljiltä miten sattuu ja termarit ristissä.
Nyt kun sulla on ollu moni piiri enemmän auki, niin Nibeltä ei ole tainnut tulla tarpeeksi potkua ja ehkä etenkin pisimmän piirin päässä olevat huoneet on jääneet kylmiksi. Minusta noista arvoista piirejä voi halutessaan kuristaa huoletta, mutta jos jossakin piirissä isontaa virtausta suunnitelmasta niin jossain muualla kannattaisi vastaavasti kuristaa.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Varmaan noita voi vääntää isommallekin mutta siinä on sitten muutama ehto
- linjojen ja huoneiden säätöjen suhde pitää pysyä samana kuin alunperin
- kiertovesipumppu pitää saada isommalle riittävän paineen aikaansaamiseksi jotta vesi kiertää kauimmaisenkin piirin kautta.
Seurauksena todennäköisesti on sitten lämpimempi paluuvesi. Menoveden lämpöäkin saa ehkä hieman laskea.
Olikohan jotain muutakin….
Paras kuitenkin aloittaa suunnitelman mukaisilla säädöillä. Jos tulee ongelmia niin katsoo sitten miten kannattaa korjata.
- linjojen ja huoneiden säätöjen suhde pitää pysyä samana kuin alunperin
- kiertovesipumppu pitää saada isommalle riittävän paineen aikaansaamiseksi jotta vesi kiertää kauimmaisenkin piirin kautta.
Seurauksena todennäköisesti on sitten lämpimempi paluuvesi. Menoveden lämpöäkin saa ehkä hieman laskea.
Olikohan jotain muutakin….
Paras kuitenkin aloittaa suunnitelman mukaisilla säädöillä. Jos tulee ongelmia niin katsoo sitten miten kannattaa korjata.
Joo ei riittänyt potku ja nyt tuntuu lattiassa kiertävä veden lämpötila pysyvän aiempaa paremmin pyydetyn kanssa linjassa. Toki edelleenkin tuo meidän laitos jostain syystä aiheuttaa vastusten mennessä päälle sahausta menoveden käyrissä melkoisesti, mutta pääasia on tosiaankin se, ettei enää jää kovilla pakkasilla laahaamaan pitkiksi ajoiksi alle pyydetyn, mitä tuo teki aikaisemmin.
Pisimmän piirin kanssa tuntuu olevan vielä hieman kierto vaillinainen ja ehkä mä voisin testata kuristaa tuota keittiön ja oh reunoille/seinustan vierellelle menevää lisää, kun sinne tuntuu riittävän paljon paremmin kuin muualle.
Kiitos jälleen kerran erittäin hyvistä vinkeistä itse kullekin!
Vielä kun tuon sahaamisen saisi rauhoittumaan jotenkin vastusten kanssa, niin eiköhän se tämä tästä vuosien varrella vielä hyväksi muutu
Termari säätää toimilaitetta on/off tietyn käyrän mukaan eli termari säätää toimilaitteen avulla virtausta pienemmälle tai suuremmalle kunnes oikea lämpötila löytyy sopivalla viratuksella.
Minulla on termostaatit ja toimilaitteet jotka virrattomana jättävät virtauksen täysille; warmiassa on ilmeisesti toisin päin eli virrattomana (tai rikkinänen toimilaite) virtaus sulkeutuu.
Kuvastakin näkee kuinka yksi toimilaite on sulkenut piirin. Toimilaite jakotukin venttiilisssä yleensä lämpiää jos se toimii. Toimilaite on helppo irroittaa venttiilistä (kierre tai painonappi) jolloin warmiassakin venttiili on täysin auki ja virtaus säätyy piirin toisen ventiilin perussäädön mukaan.
Kokemukseni mukaan toimilaitteet eivät ole kovin pitkäikäisiä; voi mennä epäkuntoon nopeastikin. Valitettavasti termostaatti/toimilaite -yhdistelmä rajoittaa virtausta eikä säädä sen lämpötilaa; tällöin esim takan/ilmalämpöpumpun käyttö viilentää lattiat.
Jostain aikoinaan luin että kovilla pakkasilla lattioihin pitäisi vedestä hävitä 7 astetta; tällöin oikein mitoitetut piirit lämmittäisivät ikkunoiden ja ulko-ovien edustat vedottomiksi. Aikamoinen homma tehdä mittailemalla eri piirien meno/paluuvesien lämpötiloja kun yhden piirin säätö vaikuttaa toisten virtauksiin ja välillä pitää odottaa n 12h lämpöjen tasaantumista. Suunnittelijan laskemat perussäädöt ovat oikea lähtökohta.
Termari on hyvä keväällä ja syksyllä, kun Niben teho riittää koko talon lämmitykseen. Talvella, jos lämpöä tuotetaan enemmän muuten kuin Nibellä, termarit ei toimi mitenkään, ainakaan Warmialla, koska kierrot ovat käytännössä aina kiinni. Tietysti ne termarit voi lyödä kaakkoon jolloin vesi kulkee esisäätöjen mukaan koko ajan.
Mulla, kuten muutamalla muullakin, on pakko ottaa termarit pois ja säätää huoneet noilla manuaalikorkeilla, mikäli haluan, että lattioihin saa mukavan peruslämmön, jonka lisäksi voin sitten lämmittää ilpillä loput. Tämä siksi, että on vain yksi jakotukki ja menoveden lämpötila menee märkätilojen mukaan, mutta en halua joka puolelle taloa täyttä virtausta tuolla lämmöllä.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Siinä vain helposti käy niin että lattia samalla lämmittää huonetta niin paljon ettei ilpillä ole juurikaan virkaa.
Varsinkin lauhalla kelillä.
Yhdellä jakotukilla teen nykyään siten että heti syyskuussa otan termarit käyttöön (kaikki yhden kytkimen takana; virrattomana auki) ja säädän minimiksi 27 astetta jolloin saan 1+1tukilla kylppäriin lämpöisen lattian omalla lattiavalutermarilla ja muualla huoneilmatermarien mukaan.
Kesähelteillä saa kuution varaajaan lämpötilan laskettua yöllä ikkunat selällään pariinkymmeneen asteeseen ja pidettyä sisälämpötilan alle 24 päivällä.
Saan ensi kesänä kokeiltua lattiajäähdytystä vilpillä jos tarvitsee.
Varaajaa voi tietenkin lämmittää myös sähköllä; meillä myös takalla.
Kokeilin tuota eteisen ja vessan kierron esisäätöä ja olihan se kohtuullisesti päin prinkkalaa. Piti olla 1.25 auki, niin oli 3,25 auki (jos oikein laskin). Korjasin tämän, katsotaan vaikuttaako. Myös Takkahuoneen toisen kierron säätö oli väärin, mutta vain .25 heitto.
Olihan se niin, että myötäpäivään menee kiinni?
Olihan se niin, että myötäpäivään menee kiinni?
"Mukava" oli ehkä turha lisäys vaan, että sinne saa semmosen peruslämmön, että laatta ei ole kylmä tai lämmin. Näin ilpille jää hyvin töitä ja säästöpotentiaalia.
No jos täällä olisi vilp niin minäkin ajaisin termarien kanssa koko ajan. Pilpillä homma onkin sitten toinen, kun haluan lämmittää ainakin suurinta osaa tiloja ilpillä, en lattialämmöllä. Tottakai kun pakkanen laskee alle -10-asteen niin on vain hyväksyttävä, että sähköä kuluu.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Tuo mukava on aivan henkilöstä kiinni miten kukin sen tuntee ja tulkitsee.
Jotta lattia ei varsinaisesti lämmitä huonetta niin lattian lämmönhän pitää olla kylmempi kuin huoneen lämmön.
Toisaalta moni ihminen pitää esim 18 asteista lattiaa kylmänä. Riippuu myös lattian pintamateriaalista.
Mutta joo. Ymmärsin kuitenkin tavoitteen.
ILP huoneesta kärsii kyllä kuristaa tosi pieneksi. Kun vastukset käy päällä niin pompauttaa kyllä aina menokäyrää. Ymmärtääkseni ominaisuus, ei vika. Pikkupakkasilla toki voi olla säätöasia ettei ole tarpeen käyttää vastuksia lattian lämmityksen takia.Joo ei riittänyt potku ja nyt tuntuu lattiassa kiertävä veden lämpötila pysyvän aiempaa paremmin pyydetyn kanssa linjassa. Toki edelleenkin tuo meidän laitos jostain syystä aiheuttaa vastusten mennessä päälle sahausta menoveden käyrissä melkoisesti, mutta pääasia on tosiaankin se, ettei enää jää kovilla pakkasilla laahaamaan pitkiksi ajoiksi alle pyydetyn, mitä tuo teki aikaisemmin.
Pisimmän piirin kanssa tuntuu olevan vielä hieman kierto vaillinainen ja ehkä mä voisin testata kuristaa tuota keittiön ja oh reunoille/seinustan vierellelle menevää lisää, kun sinne tuntuu riittävän paljon paremmin kuin muualle.
Kiitos jälleen kerran erittäin hyvistä vinkeistä itse kullekin!
Vielä kun tuon sahaamisen saisi rauhoittumaan jotenkin vastusten kanssa, niin eiköhän se tämä tästä vuosien varrella vielä hyväksi muutu
Ei käy kun lattioiden virtausta muualta kuin pesuhuoneesta on kuristettu reilusti ja on sopiva lämpökäyrä. Toki mitkään säädöt ei ole hyvät sekä 0 että -30 kelillä.
Jos muissakin huoneissa on noin reiluja heittoja niin melkeen ne pitäisi säätää kaikki kerralla että näet vaikuttaako se ja miten.Kokeilin tuota eteisen ja vessan kierron esisäätöä ja olihan se kohtuullisesti päin prinkkalaa. Piti olla 1.25 auki, niin oli 3,25 auki (jos oikein laskin). Korjasin tämän, katsotaan vaikuttaako. Myös Takkahuoneen toisen kierron säätö oli väärin, mutta vain .25 heitto.
Olihan se niin, että myötäpäivään menee kiinni?
Kyllä
Meillä on pari vuotta sitten valmistunut talo ja yksikään esisäätö ei ollut oikein...
[avautuminen]
Mä olen itse tätä asiaa pohtinut jo useamman kerran, että miten tämä kaikki on mahdollista. Onko se LVI-alan ammattilaisten välinpitämättömyyttä, osaamattomuutta, rahastamista vai mitä?
Otan ihan vain esimerkkinä omakohtaisen kokemuksen, kun muutimme 2018 tähän kyseiseen taloon, johon jouduimme heti vaihdattamaan vanhan rikkoutuneen Nibe 410P tilalle uuden Nibe F470 pilpin.
Tuo vaihto ei ensinnäkään mennyt ihan nappiin. Asennus tehtiin kyllä, mutta erittäin hutiloiden (kyseessä Niben valtuuttama jälleenmyyjä).
Asennuksen jälkeen ihmettelimme kylmiä lattioita märkätiloissa ja selkisi että olivat jättäneet asennuksen jälkeen linjasäätöventtiilit kiinni. Ruuvasin sen auki vailla tietoa kuinka paljon sen kuuluisi olla auki. Se on nyt täysin auki, mutta lukemani mukaan niissä lienee myös esisäätö ja se punainen ruuvattava korkki mahdollistaa vain linjan sulkemisen?
Lisäksi alkaessani rakentamaan Nibelle yläkotelointia, niin huomasin että iv-putkien eristykset oli tehty aivan vasemmalla kädellä. Ilmaa suhisi sieltä sun täältä ja höyrynsulun läpivientiä ei ollut millään tavalla eristetty ja korjattu.
Tulivat kuitenkin korjailemaan, kun asiasta reklamoin.
Ihan jo perusasetukset koneessa olivat myös täysin pielessä, joita Niben tekn.tuki korjaili myöhemmin jne.
Yhä edelleen ihmettelen sitä, että miksi ihmeessä näitä laitteita ei asenneta ja myydä kokonaisvaltaisemmalla palvelulla, jossa tehdään asennuksen myötä ilmanvaihdon mittaukset sekä säädöt kuntoon, jotta se laite toimisi edes sinne päin? Miksi kuormanhallintaa ei asenneta myös oletusarvoisesti heti uuden laitteen myötä, vaan siitäkin piti erikseen maksaa myöhemmin?
Itsestäni tämä on alkanut tuntumaan pelkältä rahastukselta, ilman mitään vastuuta tehdystä työstä. Missä on se kuuluisa suomalainen ammattiylpeys? Asennetaan laitteet, rahastetaan ja that’s it. Sen jälkeen käydään korjailemassa ja laskutetaan lisää ”tyhmää” asiakasta.
Ainakin tiedän nyt yrityksen jonka kierrän jatkossa kaukaa. Eli jotain on opittu
Meidän F470:n kanssa kokemat ongelmat olen kohdannut täysin samanlaisina jo kolmen läheisen tuttavan kanssa.
[/avautuminen]
Viimeksi muokattu:
Kyllä se ilmeisesti niin oli, että tuo esisäätöjen korjaaminen suunnitelman mukaiseksi teki temput, eli nyt on lämpöä se 21 astetta (eli toivomani) ja homma svengaa. Suuri kiitos kaikille avusta ja rohkaisusta!
Ihmettelen myös samaa kuin Jamo tuossa ylempänä, että miten on mahdollista jättää nuo esisäädöt tekemättä. Meillä ilmeisesti vähän paremmin on asennus mennyt, kun "ainoastaan" nuo esisäädöt päin helvettiä, mutta muuten näyttäisi kaikki olevan suurin piirtein jiirissä.
Ihmettelen myös samaa kuin Jamo tuossa ylempänä, että miten on mahdollista jättää nuo esisäädöt tekemättä. Meillä ilmeisesti vähän paremmin on asennus mennyt, kun "ainoastaan" nuo esisäädöt päin helvettiä, mutta muuten näyttäisi kaikki olevan suurin piirtein jiirissä.
LVI-urakan tekee yleensä halvimman tarjouksen tehnyt yritys....Kyllä se ilmeisesti niin oli, että tuo esisäätöjen korjaaminen suunnitelman mukaiseksi teki temput, eli nyt on lämpöä se 21 astetta (eli toivomani) ja homma svengaa. Suuri kiitos kaikille avusta ja rohkaisusta!
Ihmettelen myös samaa kuin Jamo tuossa ylempänä, että miten on mahdollista jättää nuo esisäädöt tekemättä. Meillä ilmeisesti vähän paremmin on asennus mennyt, kun "ainoastaan" nuo esisäädöt päin helvettiä, mutta muuten näyttäisi kaikki olevan suurin piirtein jiirissä.
Löysitkö /sääditkö myös linjasäätöventtiilit ja sitten on vielä sen kv-pumpun nopeuden tarkastus eli niin pienelle kuin lämmitys sietää. Pumpun toimintakäyrät ja linjasäätöventtiilin säätöohjeet löytyvät yleensä netistä jos niitä haluaa katsoa. Vesimäärä/jakotukki pitäisi löytyä samasta taulukosta kuin yksittäisten piirien perussäätö. Jos linjasäätöventtiileitä on enemmän kuin yksi , ne on syytä säätää taulukon mukaan sillä eri pjakotukkien virtaamat vaikuttavat tietenkin toisiinsa yhdellä kv-pumpulla. Vedenpaine on syytä pitää n 1 baarissa , pienemmällä paineella saattaa kv-pumppu pitää kavitaatioääntä; sen voi kokeilla pumpun maksimikierroksilla.Kyllä se ilmeisesti niin oli, että tuo esisäätöjen korjaaminen suunnitelman mukaiseksi teki temput, eli nyt on lämpöä se 21 astetta (eli toivomani) ja homma svengaa. Suuri kiitos kaikille avusta ja rohkaisusta!
Ihmettelen myös samaa kuin Jamo tuossa ylempänä, että miten on mahdollista jättää nuo esisäädöt tekemättä. Meillä ilmeisesti vähän paremmin on asennus mennyt, kun "ainoastaan" nuo esisäädöt päin helvettiä, mutta muuten näyttäisi kaikki olevan suurin piirtein jiirissä.
Eli pitäisköhän se mun käydä myös ostamassa se työkalu, jolla tuon myös saa tarkastettua…?
Vielä pitäis ymmärtää miten nuo säädetään.
TA 20 linjasäätöventtiilit on käsittääkseni meillä.
Siinä venttiilissä on myös kaksi säätöä, joissa punainen sekä sininen merkintä.
Eli jos mulla suunnitelmissa on JTV Esisäätö ilmoitettu 10, niin se venttiili käännetään täysin auki ja sen jälkeen työkalulla arvoon 10 (merkki kohdalleen)?
Taulukon mukaan TA 20 asetuksella KVS on 3,4.
Entä tarvitseeko niihin kahteen kuusiokololla varustettuihin ruuveihin edes koskea?
Pahoin pelkään, että meillä on nuo linjasäätöventtiilit myös täysin auki asennossa/venttiilin valmistajan tehdasasetuksessa
Taulukon mukaan TA 20 asetuksella KVS on 3,4.
Entä tarvitseeko niihin kahteen kuusiokololla varustettuihin ruuveihin edes koskea?
Pahoin pelkään, että meillä on nuo linjasäätöventtiilit myös täysin auki asennossa/venttiilin valmistajan tehdasasetuksessa
Viimeksi muokattu: