Lämmitysjärjestelmän remppa, ~250m2

[Hhartikainen]

Huomasin, että itselläsikin on Panan pumppu lämmittelemässä isoa taloa. Sopiiko kysellä minkälaisin ratkaisuin ja kokemuksin?

Hyvillä mielin edelleen, 12kW:n laite ehkäpä jopa turhan ”iso”, käy aina plussakeleillä pätkää, vaikka talo on kookas ja huonosti eristetty.

Toisaalta täällä on vielä 40 m2 remontoimatonta tilaa kellarissa, ilman lämmitystä, niin arvelen mitoituksen olleen sopiva.

Joku välisäiliö, varaaja tms. on syytä olla, sillä pelkällä laitteen omalla kiertopumpulla virtaamat on ihan älyttömän suuret.

Laitteella on typerä tapa käynnistyttyään yrittää kuroa lämpövaje kiinni lähes maksimitehoilla, josta sitten himmailee, kun tavoitelämpö on lähellä. Itse olen taklannut ongelmaa lisäkortin ”demand control” säädöllä, jolla voi rajoittaa kompuran tehoa.
Vastuksia ei ole ikinä käyttänyt, muuta kuin käyttöönotossa kokeilin testimielessä.

Huomattava ero copissa, riippuen paluuveden lämpötilasta. Eli mahdollisimman kylmää vettä laitteelle. Itsellä vanha öljykattila ”välisäiliönä” ja käyttöveden esilämmittimenä. Tämä pytty sekoittuu muutamassa minuutissa Panasonicin kiertopumpun käynnistyttyä. Tein kesällä putkimuutoksen siten, että patterien paluuvesi menee suoraan pumpulle t-haaran kautta, joka johtaa kattilaan myös. Eli kun panasonicin virtaama on pikkupakkasilla suurempi kuin patteripiirin, menee kaikki patterien paluuvesi pumpulle ja ”loput” virtaamien erosta otetaan kattilasta. Cop nousi keskimäärin 0,8 yksikköä tällä kytkennällä nollakelissä.

 

[Mikki]

Multiheater poistaa Panasonicin pätkää ainakin 6kk jos taloon tulee. Sitten kun MH ei riitä niin pätkää tulee ensin, ennenkuin päästään molemmissa jatkuvaan käyntiin.

Tietenkin käyttövesikierto aiheuttaa pätkäajoa mille vain pumpulle. Se on riesa joka isossa talossa useimmiten on. Siksi kiertoa kannattaa rajata mahdollisimman paljon.

Uskoisin että hyvä kokonaisuus tulee Veksille.

 

[Hhartikainen]

Meillä käyttövedenkierto on päällä ainoastaan klo 05:30-22 välillä ja sen liipaisee käyntiin liiketunnistimet, jotka sytyttää vessojen valot sekä se, jos sauna on lämmin. Pumppu pysähtyy kun kierrosta palaava vesi >55 ja käynnistyy, jos joku em. ehto täyttyy ja lähtevä kuumavesi on alle 50 astetta. Eli saunomisenkaan aikana pumppu ei käy jatkuvasti.

Tällä tavoin pumpun käyntiaika vuorokaudessa on keskimäärin reilun tunnin verran, eikä energiahukka ole älytön. Lisäksi lämminvesijohto sekä kierto on eristetty.
Keittiön liiketunnistimen poistin käytöstä, koska pannuhuone on suoraan alapuolella ja putkimatkaa varaajalta n. 2 metriä, eli lämmintä vettä saa lähes heti.

Joku on joskus epäillyt pumppujen kestävyyttä kun niitä rempataan, niin meillä on nyt grundfos kestänyt 5 vuotta remppaamista päälle ja pois, sähköjä katkomalla.

 

[Veksi]

Tuhersin aamukahvia hörppiessäni yksinkertaisen periaatekaavion, jotta itsekkin ymmärtäisin edes suurinpiirtein minkälaista kytkentää olen lämpöpumppuasentajalta pyytämässä. En ole LVI-suunnittelija vaan yksinkertainen sähkäri, joten koko piirustus voi olla täysin pielessä ja vähintäänkin 3-tieventtiilien sekä kiertovesipumppujen sijainnit väärissä paikoissa. Paisuntasäiliöhän puuttuu vielä kokonaan. Järjestelmään varmaan tarvis myös takaiskuventtiilejä estämään mahdolliset virtaukset vääriin suuntiin?

Kaikki kolmitie-/säätöventtiilit ja lämmityspiirien pumput kytketään varmastikkin Panasonicin ohjattavaksi mutta kuinkas noiden puskurivaraajan lämpötila-anturien suhteen on? Ymmärtääkseni Multiheaterikin arvostaisi tietoa puskurivaraajan lämpötilasta, joten onko näkemystä, kumpi anturi MH:lle ja kumpi VILP:ille?

 

[Veksi]

No niin, en tiedä tuliko tästä muutaman päivän kokeilusta loppujen lopuksi hullua hurskaammaksi mutta ehkä foorumin viisaammat osaa näistäkin jotan päätellä?

Alkuviikosta ohjasin tosiaan lämmityksen kiertovesipumpun pyörimään ja torstaina, kun vihdoin kotiin asti kerkesin, säädin Oumanin normaalille C-käyrälle. Seurauksena öljykattilan sähkövastukset hohkasivat pari päivää punasena, kun talon ja autotallin viileämpiä nurkkia lämmiteltiin. Alla sitten lauantai-maanantai-väliseltä ajalta verkkoyhtiön palvelusta saadut tiedot vuorokauden keskilämpötilasta sekä sähkön kokonaiskulutuksesta. Sanoisin, että suurinpiirtein 20kWh/vrk on muuta kuin lämmityksen ja käyttöveden lämmityksestä johtuvaa kulutusta.

Ulkolämpötila	Kulutus
9,75 °C	108,76 kWh
3,32 °C	121,36 kWh
3,31 °C	118,32 kWh

 

[Hhartikainen]

Äkkiseltään sanoisin, että 16kW:n laite tarvitaan tai sitten pitää hyväksyä vastusten käyttö kovemmilla pakkasilla, jos hankkii 12kW:n mallin.
Meillä on mennyt 57kWh lämpöenergiaa, vuorokauden keskilämpötilan ollessa 0,2C.

 

[jmaja]

Sanoisin, että suurinpiirtein 20kWh/vrk on muuta kuin lämmityksen ja käyttöveden lämmityksestä johtuvaa kulutusta.

Lämmöksihän sekin muuttuu. Tietysti kiukaasta menee aikalailla hukkaan.

Onhan noi aika kovia kulutuksia, kun ei tuon kylmempää ollut. Tuo 9,75 C ei ole oikein linjassa. Olisiko mennyt vielä paljon rakenteiden lämmittämiseen? Jos 3 C vie 120 kWh, pitäisi 10 C:ssä mennä alle 80 kWh. Vastaavasti -15 C menisi 10 kW, -20 C 11,5 kW ja -25 C 13 kW.

Merkistä riippuen sitten riittää jonnekin 12 ja 16 kW VILPit.

 

[Veksi]

Kuvittelisin, että lämpimän käyttöveteen kytketty lattialämmityskin vaikutti turhan "negatiivisesti" noihin kulutuksiin? Nämä menossa omaan lämmityspiiriin ja katsotaan sitten miten lämmintä vettä tarvitsee kupariputkeen puristaa, että lattiat lämpenevät riittävästi.

Täytyy sanoa, että tuolla Oumanin suosituskäyrällä saavutetu ~22 asteen lämpötila tuntui vähän turhankin lämpimältä, joten meidän käytössä varmaankin tuosta käytännössä tippuu aste tai kaksi pois, niin ei tarvitse talvella hikoilla!

Joka tapauksessa, varmaan viisainta on nyt tasapainoilla tuon ulkoyksikön suhteen niin, että myös 0-5 asteen ulkolämpötiloissa VILP käy järkevästi 200l puskurivaraajasta huolimatta, eikä pelkästään ajatella niitä -25-30 asteen pakkasia?

 

[jmaja]

Joka tapauksessa, varmaan viisainta on nyt tasapainoilla tuon ulkoyksikön suhteen niin, että myös 0-5 asteen ulkolämpötiloissa VILP käy järkevästi 200l puskurivaraajasta huolimatta, eikä pelkästään ajatella niitä -25-30 asteen pakkasia?

Panasonicin T-CAPit ilmeisesti antavat nimellistehonsa kovemmilla pakkasillakin. Pitäisi 12 kW riittää sen minkä riittää. -25 C COP on kuitenkin niin huono, ettei paljon haittaa käyttää vähän vastuksia tukena.

Moni muu "12 kW" VILP menisi osittain vastuksille jo pikkupakkasilla. Vaikkapa Nibe F2120-12 antaa -10 C:ssä vain vajaat 8 kW eli jo ennen sitä oltaisiin osittain vastusten varassa. -20 C:ssä teho on jo alle 6 kW ja sitten tuo sammuu kokonaan.

 

[Veksi]

Vajaa pari viikkoa Panasonicin VILP:n suhteellisen tyytyväisenä omistajana olen lähtenyt armottomalla raivolla hakemaan parhaita mahdollisia säätöjä ja asetuksia samalla kun oma osaaminen ja ymmärrys on tässä vaiheessa vielä edelleen varsin puutteellinen. Päivä päivältä ymmärtää kuitenkin paremmin mistä perkeleestä foorumilla puhutaan, kun ihan käytännössä on härvelit talossa ja käsien ulottuvilla. Samoja aiheita käsitellään eri keskusteluissa täällä Panasonicin käytävälläkin mutta en kehtaa niitä lähteä kaappaamaan, joten parempi ehkä jatkaa omia jahkailuja täällä omassa pienessä nurkassa.

Ymmärtääkseni VILP:in kanssa tavoitteena olisi saada patteriverkkoon mahdollisimman suuri virtaus, jotta alhaisimmalla mahdollisella lämmitysveden lämpötilalla saadaan sisälämpö toivottuun arvoon. Kaikki kuristukset, eli pattereiden omat termostaatit ovat tällöin vain tiellä, mutta mitenkäs on linjasäätöventtiilien suhteen? Näistä en löytänyt foorumilta kuin muutaman hassun maininnan, eikä aiheeseen menty sen syvemmin. Linjasäätöventtiilien tarkoitus on ymmärtääkseni varmistaa, että kaikkialla patteriverkostossa kiertää lämmitysvesi tasaisesti mutta nämähän varmaan samalla kuristavat virtauksia?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Liian helppojen reittien kuristaminen saattaa olla hyödyllistä, että vettä riittää pidemmille ja enemmän vastusta tuottaville reiteille. Alun perin tasapainoiseksi suunniteltu järjestelmä ei noita linjasäätöventtiileitä tarvitse. Suurissa kohteissa tuppaa tulemaan aina kovin erimittaisia putkituksia.

 

[Veksi]

Olisikohan paras tapa lähteä liikenteeseen avaamalla nuo linjasäätöventtiilit kokonaan auki ja seurailemalla mikä/mitkä linjat jäävät mahdollisesti vajaalämpöisiksi? Sitä voisi sitten pyrkiä parantamaan kuristamalla pienin liikkein muita linjoja kunnes lämpö saavuttaa kaikki nurkat suurimmalla mahdollisella virtauksella.

 

[VesA]

Olisikohan paras tapa lähteä liikenteeseen avaamalla nuo linjasäätöventtiilit kokonaan auki ja seurailemalla mikä/mitkä linjat jäävät mahdollisesti vajaalämpöisiksi? Sitä voisi sitten pyrkiä parantamaan kuristamalla pienin liikkein muita linjoja kunnes lämpö saavuttaa kaikki nurkat suurimmalla mahdollisella virtauksella.

Parasta olisi mitata ja verrata paluuputkien lämpötilaa menevään. Jos putkia on kovin monta niin samanlainen tarra joka putkeen ja siitä infrapunamittarilla, paljas putki heijastaa liikaa ja näyttää jotain sekotusta muista lämpimistä/kylmistä pinnoista ja siitä putkesta. Infamittareita saa muutamalla kympillä bilteman/clasun jne tyyppisistä paikoista.

 

[Veksi]

Infrapunalämpömittarilla olenkin jo juossut täällä pattereita läpi, niin täytyy ryhtyä osoittelemaan sillä myös lähtö ja paluuputkia. Nämä onkin jonkinmoisia mustia rautaputkia mutta sillä ei varmaan suurempaa merkitystä ainakaan tähän virtauksien tasapainottamiseen.

Pattereiden lämpöjen mittaus kun tuli puheeksi, niin kuinkas tasalämpöisiä niiden pitäisi olla? Meikäläisen patterit on varmasti 90-luvun puolivälistä mutta näyttävät kaikin puolin samalta kuin esim. Purmon tämän päivän myynnissä olevat patterit. Tiedä sitten onko tekniikassa ja toteutuksessa tapahtunut merkittävää kehitystä?

Yläosassa patterit tällä hetkellä siinä 31 asteen paikkeilla ja kauimmaisessa alanurkassa pyöritään 25-asteessa. Lämmityskierron pumppu painaa 1.1m2-tahtiin vettä kiertoon oman laskurin mukaan.

 

[pökö]

Yläosassa patterit tällä hetkellä siinä 31 asteen paikkeilla ja kauimmaisessa alanurkassa pyöritään 25-asteessa. Lämmityskierron pumppu painaa 1.1m2-tahtiin vettä kiertoon oman laskurin mukaan.

Mittaile putkien kohdalta

 

[Veksi]

Juuri ennen pattereita tulo- 32C ja menoputket 28C aika tasaisesti ympäri oleskelukerrosta. Nostin hieman kiertovesipumpun tehoja kokeilumielessä, miten tämä tulee vaikuttamaan. Kuinka lähellä pattereiden tulo/menolämpötilat olisi hyvä olla? Pumpun dT on tällä hetkellä 5C mutta sehän keskittyykin pyörittämään 200 litran työsäiliöä eli sikäli ei varmaankaan vaikuta merkittävästi lämmityskiertoon. Siinäkin tosin varmasti tilaa optimointiin.

 

[lmfmis]

Silloin kun kädellä ei erota pattereissa suurta lämpöeroa ylä/alaosassa niin silloin jo hyvä.

Täytyyhän sen veden kuitenkin jonkin verran ehtiä patterissa jäähtyä että huonetta lämmittää. Kunhan patterin koko pinta-ala on "lämmittävä" niin hyvä on.

 

[Supa]

Aloin tämän ketjun innoittamana mittailemaan omia pattereita.
Suurinosa on C21 purmoja mutta pari vanhempaa 70 luvun kaksi- sekä yksilehtistä löytyy vielä.
Nappasin kaikista termarit irti ja tarkistin että termariventtiilit ja alasulut ovat täysin auki.
Kiertovesipumppuna Grundfos Alpha 3 jota olen nyt käyttänyt AutoAdapt tilassa. Siinä se vei noin 16w. Menovesi 40 astetta.

Mielestäni hauska havainto oli, että nuo 70 luvun patterit olivat jo testin alussa asteen sisällä tasalämpöisiä kun taas uudet Purmot 3-4 astetta erolla.
Laitoin sitten pumpun tehokkaimmalle käyräajolle, jolloin tehonkulutus pomppasi noin 33 wattiin.
Purmojen lämpöero putosi hieman, noin 2-3 asteeseen.
Päättelin tästä itse, että nuo 70 luvun patterit vaan ei pysty luovuttamaan lämpöä ulos niin tehokkaasti kuin uudet. Niissä on paksut maalikerrokset ja ilman lamelleja, pinta-ala pienempi.

Olohuoneessa on C22 400x2300 Purmo ja siinä dT jää 4 asteeseen vaikka pumppu pyörisi hieman rivakamminkin.
Olohuone lämmittää käytännössä aika suurta osaa alakerrasta ja tuntuu välillä että tuon patterin lämmitysteho voisi olla parempikin.
Laitoin nyt termarit takaisin paikalleen mutta täysin auki asentoon. Makkareissa termarit rajoittavat lämpöä auringonpaisteella (ikkunat etelään) ja yöllä kun ovia pidetään kiinni.
Olisiko tasapainotuksesta hyötyä? Eli rajoitettaisiin hieman pienempiä pattereita jotta olkkarin patterille riittäisi varmasti virtausta?
Vai laskeeko pumpun teho vaan sitä mukaan kun ajetaan käyrällä?
Toki tuossa tulee luonnollisesti hieman tasapainoisempi kun makkareiden termarit toimivat. Täytyy seurata olkkarin lämpöjä esim yöllä.

 

[pökö]

Mielestäni hauska havainto oli, että nuo 70 luvun patterit olivat jo testin alussa asteen sisällä tasalämpöisiä kun taas uudet Purmot 3-4 astetta erolla.
Laitoin sitten pumpun tehokkaimmalle käyräajolle, jolloin tehonkulutus pomppasi noin 33 wattiin.
Purmojen lämpöero putosi hieman, noin 2-3 asteeseen.
Päättelin tästä itse, että nuo 70 luvun patterit vaan ei pysty luovuttamaan lämpöä ulos niin tehokkaasti kuin uudet. Niissä on paksut maalikerrokset ja ilman lamelleja, pinta-ala pienempi.

Sama havaittu. Meillä tallissa yksi C21 ja kyllä siitä vesi aika viileänä poistuu. Toki tallikin hieman asuntoa viileämpi.

 

[Espejot]

Tuhersin aamukahvia hörppiessäni yksinkertaisen periaatekaavion, jotta itsekkin ymmärtäisin edes suurinpiirtein minkälaista kytkentää olen lämpöpumppuasentajalta pyytämässä. En ole LVI-suunnittelija vaan yksinkertainen sähkäri, joten koko piirustus...

Sivuhipomautus: usein lämmönjakohuoneet tehdään automaatiopiirustusten pohjalta, lvi kuvat on usein vain suuntaa antavia ja niistä puuttu pumppuryhmät jne. Mutta asennus oletetavasti onnistui hyvin.

 

[kurre orava]

Täällä suurin osa pattereista C22 tai oikeastaan 22K kun ovat noita Salomaan tekeleitä, lisäksi muutama 33K kulmahuoneissa ja muutama 11K sellaisissa paikoissa johon ei järkevästi saanut 22K sovitettua. Kirsikkana kakussa vielä muutama pystypatteri joka lienee tyypiltään C21 ja yksi 20 pystypatteri. Pinta alaa noissa on reippaasti, nolla asteen ulkolämpötilassa pattereille menee hiukan vajaa 30C ja -25C menee noin 40C eli kohtuu laakealla käyrällä.

Kokeilin viime talvena ajaa patteripiiriä hiukan kovemmalla kierrolla, tyyliin 20-25l/min jolloin piirin dT jäi aika vaatimattomaksi, alle 3 astetta melkein kautta linjan. Ei ollut kuitenkaan kauhean toimiva ratkaisu, kovemmilla kierroilla pattereiventtiileissä esiintyi suhinaa, vaimeata mutta kuitenkin ja tuntui että osa huoneista, varsinkin nuo kulmahuoneet lämpenivät huonommin. Tänä vuonna olen nyt ajanut pienemmäällä kierrolla ja suuremmalla dT:lla. Kierron pystyy laskemaan todella alas, tyyliin alle 10l/min ja yläkertakin pysyy silti lämpimänä. Toki muutamaa litraa kiertoa nopeuttamalla saa hiukan lisää tehoa tuohon patteripiiriin. Ja vielä kun @Apulanta teki minulle tuon modatun softan tuohon Oumanin S203:een niin nyt sai automaagisoitua tuon niin että pumppu pitää halutun dT:n kierroksia säätämällä.

Mutta joo, noin niin kun yleisesti niin olen sitä mieltä et se kierto on sovitettava niin että vesi viilenee kierroksella ja luovuttaa tuon energian, ei sieltä kannata älyttömällä vauhdilla vettä läpi painaa. Toki jokainen talo on omanlaisensa ja ratkaisun avaimetkin saattavat siten olla erinäköisiä. Meillä tällaisessa -70 luvun harakanpesässä tuollainen maltillinen kiertonopeus vaikuttaa toimivan parhaiten.

Sivuhuomautuksena niin liitteenä olevassa kuvakaappauksessa nuo kiertojen tulo- ja menolämpötilat ovat suoraan Itronin mittareiden väylälle antamat arvot eikä noita pysty mitenkään säätämään tai korjaamaan. Kyseessä PT anturit ja ovat varmasti yhteensovitettuja pareja mutta näyttävät kautta linjan noin 1 aste korkeampia lämpötiloja mitä järjestelmässä olevat onewire anturit tekevät. Tuon takia kuvassa sekä patteri- että lattialämmityspiirien lähtölämmöt ovat hiukan korkeampia mitä järjestelmän läpi muuten tulee.

 

[pökö]

Mutta joo, noin niin kun yleisesti niin olen sitä mieltä et se kierto on sovitettava niin että vesi viilenee kierroksella ja luovuttaa tuon energian, ei sieltä kannata älyttömällä vauhdilla vettä läpi painaa

Minä kun pumppaan"isolla" 10 asteen dt:llä niin minulle sopii rauhallinen patterikierto jolloin jäähtymääkin saan varaajan pohjalle taas uudelleen pumpattavaksi.

Mietiskelen patteriremppaa josko sellaisen tekisi samalla jos tulee jonkimmoinen tapetointikierros. En tarvi kuin 5-6 uutta patteria ja Salomaa on aika lähellä. Ennen ne myi suoraan ulos kohtuuhinnalla mutten tiedä mikä on nykytyyli.

 

[kurre orava]

Minä kun pumppaan"isolla" 10 asteen dt:llä niin minulle sopii rauhallinen patterikierto jolloin jäähtymääkin saan varaajan pohjalle taas uudelleen pumpattavaksi.

Mietiskelen patteriremppaa josko sellaisen tekisi samalla jos tulee jonkimmoinen tapetointikierros. En tarvi kuin 5-6 uutta patteria ja Salomaa on aika lähellä. Ennen ne myi suoraan ulos kohtuuhinnalla mutten tiedä mikä on nykytyyli.

En osaa tuosta Salomaan nykykäytännöstä sanoa sen enempää, omat ostin kahdessa erässä tutun LVI tukkurin kautta Salomaalta ja muistan et siinä oli tuollainen ihan huomattava tehdastoimitusmaksu hinnassa mukana, oliskohan ollut hiukan vajaa 100 euroa per tilaus 3-4 vuotta sitten. Aiemminhan he ilmeisesti myivät paikan päältä ns kakkoslaatua kohtuuhintaan mut en tiedä onko sitäkään enää vai menevätkö metalliromuksi. Mutta ainahan tehtaalta voi asiaa tiedustella.
Teilläpäinhän kai löytyy vielä muutama tuollainen perinteinen LVI firma jolla myös vähittäismyyntiä siinä sivussa, luulisi että ne ainakin saavat noita tilattua elleivät tehtaalta myy suoraan kuluttajalle.
Mutta se tehdastoimitusmaksu kannattaa pitää mielessä, ihan yhtä ja kahta patteria ei kannata kerralla ottaa, tulee kalliiksi. Toki asiaa ajatellessa voi olla et se tehdastoimitusmaksu sisälsi myös rahdin Turkuun jolloin se ei nyt enää niin iso ollutkaan. Varsinkin silloin kun tavaraa oli useampi lavallinen.

 

[pökö]

Teilläpäinhän kai löytyy vielä muutama tuollainen perinteinen LVI firma jolla myös vähittäismyyntiä siinä sivussa, luulisi että ne ainakin saavat noita tilattua elleivät tehtaalta myy suoraan kuluttajalle.

Meilläpäin on LVI-liikkeitä ja niihin suhteet kunnossa oman työelämän tiimoilta. Tukuistakin mahdollisuus hakea mutta tukku ei ole aina edullisin. Täytyy tiedustella, kiirettä ei ole.

 

[Juha1964]

Tässä foorumia seuranneena oon huomannut, että on koulukuntaeroja. Kumpikin perustelee ihan järkevästi omaansa. Esimerkiksi tuo patterikierron nopeus verrattuna menevän veden jäähtymiseen sopivaksi Vilpin ruoaksi. Toinen ryhmä suosii korkeaa kiertonopeutta ja siihen yhdistää matalamman pattereille menoveden. Toinen ryhmä taasen on Hiljaa virtaa Don -mentanentilla kierrättämässä vettä, joka kerkeää jäähtymään patterikierrossa taasen jos patterikiertoon meneekin lämpimämpänä. Varmaan itseni täytyy pysytellä kultaisella keskitiellä koska putkisto ei sitten vedä ainakaan näillä lumilla enempää kuin noin 0,6 m³ /h vaikka sitä suurimmalla teholla kierrättäisi.

 

[pökö]

Tässä foorumia seuranneena oon huomannut, että on koulukuntaeroja. Kumpikin perustelee ihan järkevästi omaansa. Esimerkiksi tuo patterikierron nopeus verrattuna menevän veden jäähtymiseen sopivaksi Vilpin ruoaksi. Toinen ryhmä suosii korkeaa kiertonopeutta ja siihen yhdistää matalamman pattereille menoveden. Toinen ryhmä taasen on Hiljaa virtaa Don -mentanentilla kierrättämässä vettä, joka kerkeää jäähtymään patterikierrossa taasen jos patterikiertoon meneekin lämpimämpänä. Varmaan itseni täytyy pysytellä kultaisella keskitiellä koska putkisto ei sitten vedä ainakaan näillä lumilla enempää kuin noin 0,6 m³ /h vaikka sitä suurimmalla teholla kierrättäisi.

Vaatii mittarointia, sillä selviää omaan systeemiin paras tapa.

 

[Juha1964]

Energiamittarista näkee helposti tuon paljonko tehoa oma verkko kuluttaa ja minkä lämpöisenä vesi sitten palaa verkkoon. Täytyy tutkia

 

[kurre orava]

Tässä foorumia seuranneena oon huomannut, että on koulukuntaeroja. Kumpikin perustelee ihan järkevästi omaansa. Esimerkiksi tuo patterikierron nopeus verrattuna menevän veden jäähtymiseen sopivaksi Vilpin ruoaksi. Toinen ryhmä suosii korkeaa kiertonopeutta ja siihen yhdistää matalamman pattereille menoveden. Toinen ryhmä taasen on Hiljaa virtaa Don -mentanentilla kierrättämässä vettä, joka kerkeää jäähtymään patterikierrossa taasen jos patterikiertoon meneekin lämpimämpänä. Varmaan itseni täytyy pysytellä kultaisella keskitiellä koska putkisto ei sitten vedä ainakaan näillä lumilla enempää kuin noin 0,6 m³ /h vaikka sitä suurimmalla teholla kierrättäisi.

Ei lämmityspiireihin kannata yhtään ylilämpöistä syöttää, kuumemman veden tekeminen syö aina väistämättä hyötysuhdetta. Mutta tuota virtausnopeuden vaikutusta kannattaa kyllä tutkia. Minäkin jollain tavoin automaattisesti oletin että kovahkolla kierrolla ja suuremmalla vesimäärällä olisi saanut viritettyä parhaimman hyötysuhteen mutta olin (jälleen kerran) väärässä. Toki niin kun jo totesin niin joka keissi on omanlaisensa. Ei muuta kun kokeilemaan. Mutta ellei ole minkäänlaista monitorointia niin sit tuo on kyllä aikamoista hakuammuntaa.

Muoks: toki jos putkistoa ahdistaa niin ettei läpi mene pakottamallakaan enemmän kun tuo 10l/min niin sit ei virtauksella pääse hirveästi pelaamaan. Oliko tuossa vanha yksiputkijärjestelmä vai mikä tuossa ahdistaa?

 

[Juha1964]

Muoks: toki jos putkistoa ahdistaa niin ettei läpi mene pakottamallakaan enemmän kun tuo 10l/min niin sit ei virtauksella pääse hirveästi pelaamaan. Oliko tuossa vanha yksiputkijärjestelmä vai mikä tuossa ahdistaa?

Mulla ainakin tää että verkoston ensimmäinen pätkä on tehty kiertovesipumpulta eteenpäin 20x2 komposiittia joka haarautu metrin päässä kahteen osaan ja jatkuu eteenpäin 20x2 putkella. Tästä joskus olikin juttua että kannattaisiko tuo heikko lenkki avartaa ja vasta haarasta eteenpäin mennä sitte 20x2 koolla. Varaajasta puohon pumpun tasalle on uutta kuparia 28mm. Joten tuosta yhdestä kohdasta amatöörin mielestä kyl ahdistaa



Patterikiertoon menevän putken eristin. Vieressä tuo paluu. Taustalla kuparina hoitaa shuntilta varaajalle palaava putki. Toimiipa pannuhuonepatterina ja luovuttaa energiaa ennen sekoittumista varaajan alaosassa Vilpin ruoaksi.

 

[Veksi]

Sivuhipomautus: usein lämmönjakohuoneet tehdään automaatiopiirustusten pohjalta, lvi kuvat on usein vain suuntaa antavia ja niistä puuttu pumppuryhmät jne. Mutta asennus oletetavasti onnistui hyvin.

Asennus meni varsin hyvin. Asentajat toki hieman pyörittelivät päitään, kun esittelin tavoitteitani Multiheaterin suhteen. Olivat varmastikkin tottuneet asentamaan pumppuja joko korvaamaan öljykattilan tai sitten sen rinnalle mahdollisimman yksinkertaisin ratkaisuin. Lopputuloksena on toki varaus Multiheaterille VILP:n rinnalle mutta esimerkiksi erilliselle lattialämmityspiirille ei. Kyllähän ne onneksi sinne varsin yksinkertaisesti saa väliin pyöritelty jälkikäteenkin hieman komposiittiputkia katkomalla. Eipä pumpun mukana tullut lisäkorttiakaan vaikka puskurivaraajan anturi kyllä muistettiin pakettiin tarjota. Sillä tosin ilman lisäkorttia tai ilmeisesti toista zone-anturia hirveästi vielä teekkään.

Säätöjen hieromiseen liittyen, nyt on lämpötilat ulkona jo plussalla, niin pattereiden syynäily saa hetkeksi jäädä. Käänsinkin katseeni hetkeksi Panasonicin sterilointi-toimintoon; käyttöveden kiertopumppu käyntiin ja steriloinnin ajastin käynnistymään hetken kuluttua. Ilmeisesti jos vastusten käyttö on estetty yleisesti lämmitysveden teossa, ei sterilointikaan saa apua vastuksilta? Pumppu nosti omin avuin lämmönvaihtimen kunnioitettavaan 57 asteeseen mutta käyttöveden lämmitys loppui hyvissä ajoin muistaakseni jo säiliön näyttäess 52 astetta. Sterilointiasetuksissa tavoite oli 65 astetta. Harmillista, jos/kun tuota sterilointia varten tarvisee pitää vastukset käyttövalmiina.

 

[mimique]

Ei lämmityspiireihin kannata yhtään ylilämpöistä syöttää, kuumemman veden tekeminen syö aina väistämättä hyötysuhdetta. Mutta tuota virtausnopeuden vaikutusta kannattaa kyllä tutkia. Minäkin jollain tavoin automaattisesti oletin että kovahkolla kierrolla ja suuremmalla vesimäärällä olisi saanut viritettyä parhaimman hyötysuhteen mutta olin (jälleen kerran) väärässä. Toki niin kun jo totesin niin joka keissi on omanlaisensa. Ei muuta kun kokeilemaan. Mutta ellei ole minkäänlaista monitorointia niin sit tuo on kyllä aikamoista hakuammuntaa.

Muoks: toki jos putkistoa ahdistaa niin ettei läpi mene pakottamallakaan enemmän kun tuo 10l/min niin sit ei virtauksella pääse hirveästi pelaamaan. Oliko tuossa vanha yksiputkijärjestelmä vai mikä tuossa ahdistaa?

Entä kuinka ohjailet tuota lattialämmityspiiriäsi? Vaikiopaine? Vakio-dt? Mainiota Kurckasstigen-sivustoa seurailemalla olen katsellut että lattialämmityksessä sulla pyörii dt 3K:n tuntumassa ja virtaus 500 l/h. Lattialämmityksessä kait virtauksen tyyppikin (laminaarinen tai turbulenttinen) jotain vaikuttaa päätöksenteossa. (lattialämmitysasioissa olen vielä aika amatööri)

Sinullahan taisi olla joskus kierrossa Alpha2-pumppu ja virtausmittari. Kuinka hyvin tuon Grundfosin pumpun oma virtausmittari vastaa tarkempaa mittaria? Minulla on Oumanissa lämmityspiirin meno- ja paluuanturit joiden tiedot yhdistämällä pumpun ilmoittamaan virtaukseen, saan laskettua piiriin menevän tehon. Kiinostaisi vaan saada hiukan tuntumaa kuinka uskottava näin saatu teho olisi.

Yritän tässä optimoida omaa lattialämmityskiertoa, siksi näitä jahkailen

 

[kurre orava]

Entä kuinka ohjailet tuota lattialämmityspiiriäsi? Vaikiopaine? Vakio-dt? Mainiota Kurckasstigen-sivustoa seurailemalla olen katsellut että lattialämmityksessä sulla pyörii dt 3K:n tuntumassa ja virtaus 500 l/h. Lattialämmityksessä kait virtauksen tyyppikin (laminaarinen tai turbulenttinen) jotain vaikuttaa päätöksenteossa. (lattialämmitysasioissa olen vielä aika amatööri)

Sinullahan taisi olla joskus kierrossa Alpha2-pumppu ja virtausmittari. Kuinka hyvin tuon Grundfosin pumpun oma virtausmittari vastaa tarkempaa mittaria? Minulla on Oumanissa lämmityspiirin meno- ja paluuanturit joiden tiedot yhdistämällä pumpun ilmoittamaan virtaukseen, saan laskettua piiriin menevän tehon. Kiinostaisi vaan saada hiukan tuntumaa kuinka uskottava näin saatu teho olisi.

Yritän tässä optimoida omaa lattialämmityskiertoa, siksi näitä jahkailen

Lattialämmityspumppu pyörii tosisaan vakiopainekäyrällä joo, kv pumpun virkaa toimittaa tällä hetkellä Grundfosin Alpha ykkönen jossa ei tuota virtauksen määrän näyttöä ole. Mutta lattialämmityspiirissä olosuhteet ovat sen verran vakiot jotta siinä saa aikaiseksi kelvollinen dT aika yksikertaisin eväin.
Edellisessä talossa oli pari kpl Alpha kakkosia virtausnäytöllä ja 1kpl taisi täälläkin olla käytössä alussa. Virtausnäyttö noissa oli ikään kun suuntaa antava, kuution virtauksella heittoa oli helposti parikymmentä pinnaa ja ihan pienillä virtauksilla vielä enemmän. Mutta jotain osviittaa siitä toki sai. On tullut kokeiltua muutama Wilokin jotka näyttivät virtausta, kyllä niissä aika lailla samaa ilmiö tuntui olevan että lukema oli lähinnä viitteellinen. Ilmeisesti tuota vesimäärää ei mitata oikeasti pumpussa vaan se arvioidaan joidenkin tekijöiden perusteella. Alphat taisi järjestäen näyttää hiukan alakanttiin, sama taitaa olla tuolla nykyisellä Wilon Stratos pumpulla joka tuon 0-10V ohjauksen perusteella säätää patteripiirin dT:ta et näytetty lukema on 10-15 prosenttia todellista pienempi.