T-cap+bt100+bt200 varaajien kytkentä

[J.T.84]

Tuli hankittua panasonic WH-SXC09H3E8 t-cap, sekä kaksi varaajaa.
100l varaaja tarkoitus kytkeä patteriverkostoon, ja 200l varaaja käyttövedelle. Isommassa varaajassa on myös 20m kierukka.

Molemmat varaajat 4-putki liitännällä.
Lisävarusteina tilattiin vaihtoventtiilipaketti sekä anturi+tasku.
Nyt ihmeteltiin kaverin kanssa että miten tuo on fiksuinta kytkeä että vesi tulee riittämään 5henkilön suihkuttelut.

Yritin muita keskusteluja selata, mutta en saanut selvää vastausta asiaan. Kaveri on kyllä kytkenyt Mitsun laitteita, mutta nyt on silläkin uusi esissä kun splitti kyseessä kahdella varaajalla.

Eli osaako joku ystävällisesti kertoa miten nuo kannattaa kytkeä?

 

[Pretor]

.

Eli osaako joku ystävällisesti kertoa miten nuo kannattaa kytkeä?

Nyt on kyllä jotain kummallisia virityksiä, jos kahdella puskuripöntöllä ja vaihtoventtiileillä tehdään järjestelmä. Kyllä ne kytkettyä saa, eihän se sinänsä eroa AIO-tyylisestä varaajasta, jossa nuo on vain samoissa kuorissa.
Kytket sen isomman puskurivaraajaksi ja käyttövesi esilämmitetään sen kierukassa. Sen perään sitten esim. 50-100l lämminvesivaraaja, joka kuumentaa käyttöveden loppulämpöön.
Palautat sen bt100 -pytyn sinne mistä ostit. Samoin vaihtoventtiilit. Niiden tilalle se lämminvesivaraaja.
Lämmin vesi ainakin riittää hyvin eikä pumpun tarvitse tehdä niin paljon töitä käyttöveden lämmitykseen.

Tai näin minä ehkä ennemminkin tekisin.

 

[jämä67]

Kytket sen isomman puskurivaraajaksi ja käyttövesi esilämmitetään sen kierukassa. Sen perään sitten esim. 50-100l lämminvesivaraaja, joka kuumentaa käyttöveden loppulämpöön.

Tämä on kyllä ihan simppeli ja toimivaksi todettu systeemi ja sellainen itsellänikin on, mutta olen näillä sähkönhinnoilla pohtinut mahtaisiko jo kannattaa nähdä vaivaa hiukan enemmän käyttövedenkin suhteen. Tulisitin käyttössä pörssisähköllä 100l lämmivesivaraaja ei anna paljoakaan pelivaraa, vaan pitää käytännössä olla koko ajan päällä.

Ainakin täällä länsirannikolla on paljon 0-kelejä, jolloin pumpusta riittäisi potkua myös käyttöveden tekemiseen. Esim OSO delta geocoil DGC200 vaikuttaa ihan asialliselta rosteripytyltä. Ihan hyvin eristetty, latauskierukka ja vastus. Biottorissa hinta 1219€ ja jäspin 100l rosteri varaajakin maksaa jo 7-800€, jos ei käytettynä löydä sopivaa. Hintaa kertyy tietty vaihtoventtiilille ja asennuksille enemmän.

Jos vähän panostaisi vastuksen fiksuun ohjaukseen, niin mahtaisiko jo tienata hintansa takaisin.
Itsellä tulistusvaraaja on vienyt noin 1800kWh/v (3hlö+amme)

Alkuperäiseen kysymykseen en osaa sanoa miten kytkisi kaksi työsäiliöksi tarkoittettua varaajaa tekemään käyttövettä, mutta vaihtoehto @Pretor :n ehdotukseen olisi bt100 puskuriksi/esilämmitykseen ja vaihtoventtiili, sekä käyttöveden tekemiseen tarkoitettu varaaja esim OSO DGC200. bt200 palautukseen.

 

[J.T.84]

Kiitoksia vastauksista.
Muutama putkari käynyt kattomassa tuota kokonaisuutta, ja antanut seuraavanlaiset ohjeet.

Vaihtoventtiililtä kierukalle meno joka lämmittää käyttöveden 200litran varaajassa, ja vaihtoventtiilin toisesta menopuolesta 100l työsäiliölle joka kytketty patterilämmitykseen. Kierukan ja työsäiliön paluuputket t-haaralla sisäyksikön tulopuolelle. Lämminvesivaraajaan anturi.
200l varaajassa 9kW:n vastus, jonka käyttö sisäyksikön kortilta. Tämä ohjaus kylläkin viedään kontaktorin kautta kun ohjeissa Max.3kW:n lisälämmityksen ohjaus.

Onko tuo ihan tuhoon tuomittu ajatus?

Asutaan siis Kymenlaaksossa, ja ihan kauheita pakkasia ei talvisin ole. Patterit uusittu vasta purmon c22 mallisiin, joten näillä pakkasilla mitä nyt ollut niin 35°c asteinen vesi kiertänyt verkossa ja sisällä 22°c lämmintä.

 

[Pretor]

Mielestäni typerää lämmittää sen kierukan kautta säiliössä olevaa käyttövettä, mutta minähän en ole ammattilainen ja jokainen tekee miten omasta mielestään parhaaksi näkee.
Toi erillinen tulistusvaraaja on kuitenkin aika simppeli ja yksinkertainen systeemi ilman ylimääräisiä liikkuvia osia. Se ei välttämättä ole ihan niin energiatehokasta, kun kaikkea käyttövettä ei tehdä pumppaamalla X-COPilla, mutta silti käyttövesi kuitenkin suurimmaksi osaksi (esi)lämmitetään siellä kierukassa sillä VILPillä ja ainoastaan loppukuumennus tapahtuu siellä lämminvesivaraajassa. Talvipakkasilla myös se käyttöveden tekeminen siihen vähintään 50'c tehdään kohtalaisen huonolla COPilla ja joka tapauksessa monesti joutuu avittamaan vastuksilla loppuun. Kesällä (kevät-syksy) voi myös sitä puskurivaraajaa ylilämmittää enemmän, jotta käyttöveden esilämmitys on tehokkaampaa, koska COPit on siihen vuodenaikaan isoja korkeammillakin lämmöillä.

Tämä on kyllä ihan simppeli ja toimivaksi todettu systeemi ja sellainen itsellänikin on, mutta olen näillä sähkönhinnoilla pohtinut mahtaisiko jo kannattaa nähdä vaivaa hiukan enemmän käyttövedenkin suhteen. Tulisitin käyttössä pörssisähköllä 100l lämmivesivaraaja ei anna paljoakaan pelivaraa, vaan pitää käytännössä olla koko ajan päällä.

Ainakin täällä länsirannikolla on paljon 0-kelejä, jolloin pumpusta riittäisi potkua myös käyttöveden tekemiseen. Esim OSO delta geocoil DGC200 vaikuttaa ihan asialliselta rosteripytyltä. Ihan hyvin eristetty, latauskierukka ja vastus. Biottorissa hinta 1219€ ja jäspin 100l rosteri varaajakin maksaa jo 7-800€, jos ei käytettynä löydä sopivaa. Hintaa kertyy tietty vaihtoventtiilille ja asennuksille enemmän.

Jos vähän panostaisi vastuksen fiksuun ohjaukseen, niin mahtaisiko jo tienata hintansa takaisin.
Itsellä tulistusvaraaja on vienyt noin 1800kWh/v (3hlö+amme)

Alkuperäiseen kysymykseen en osaa sanoa miten kytkisi kaksi työsäiliöksi tarkoittettua varaajaa tekemään käyttövettä, mutta vaihtoehto @Pretor :n ehdotukseen olisi bt100 puskuriksi/esilämmitykseen ja vaihtoventtiili, sekä käyttöveden tekemiseen tarkoitettu varaaja esim OSO DGC200. bt200 palautukseen.

Tietty esim. lattialämpötalossa tuo esilämmittäminen ei ole niin tehokasta, kuin patterilämmitystalossa. Patterilämmityksessä ja lämmityskäyrästä riippuen jossain pakkasasteessa alkaa jo kierukastakin tulemaan suoraan suihkulämmintä.
Meillä lämpeää kahdessa kierukassa 500l hybridissä ja perässä on ainoastaan 30l tulistusvaraaja. Taloudessa viime vuonna 4.5hlö ja tulistukseen meni 1470kW. Noin 200kW sai nipistettyä edellisestä vuodesta, kun kesällä piti VILPin käynnissä ja hybridiä noin 30'c lämmöissä. Samaan aikaan VILP vei kesäkuukausien (3kk) aikana ~57kW, kun se ennen on ollut seis sen 3kk. Eli kyllä näillä pieniä hienosäätöjä voi tehdä ja varmaan loppukevät-alkusyksy voisi varaajaan jotain 45-50'c vettä tekemällä saada vielä vähän nipistettyä pois.
Yksi vaihtoehto olisi myös tehdä ohituskytkentä lämminvesivaraajaan ylimääräisillä suluilla, jolloin kesällä (tai kevät-syksy) voisi käyttää suoraan kierukoiden kautta VILPillä lämmitettyä/kuumennettua vettä ja antaa LVV:n olla pois sähköistä sen ajan. Harvemmin sitä kesällä myöskään menee niin paljon lämmintä vettä, joten kierukallakin pärjäisi paremmin.
Mieluummin panostaisin niihin pariin sulkuun ja pätkään kuparia, kuin tonnia uuteen pyttyyn, jonka TMA on jossain kaukana tulevaisuudessa.
Kyllähän tommosella 100l varaajallakin pelivaraa pitäisi olla sen lämmitysajankohdan suhteen.

 

[jämä67]

Kiitoksia vastauksista.
Muutama putkari käynyt kattomassa tuota kokonaisuutta, ja antanut seuraavanlaiset ohjeet.

Vaihtoventtiililtä kierukalle meno joka lämmittää käyttöveden 200litran varaajassa, ja vaihtoventtiilin toisesta menopuolesta 100l työsäiliölle joka kytketty patterilämmitykseen. Kierukan ja työsäiliön paluuputket t-haaralla sisäyksikön tulopuolelle. Lämminvesivaraajaan anturi.
200l varaajassa 9kW:n vastus, jonka käyttö sisäyksikön kortilta. Tämä ohjaus kylläkin viedään kontaktorin kautta kun ohjeissa Max.3kW:n lisälämmityksen ohjaus.

Onko tuo ihan tuhoon tuomittu ajatus?

Asutaan siis Kymenlaaksossa, ja ihan kauheita pakkasia ei talvisin ole. Patterit uusittu vasta purmon c22 mallisiin, joten näillä pakkasilla mitä nyt ollut niin 35°c asteinen vesi kiertänyt verkossa ja sisällä 22°c lämmintä.

Katsoin vielä tarkemmin millainen tuo bt200 varaaja on. Eipä tuo näin amatöörin silmään niin kovin erilaiselta näytä kun esim tuo OSO:n varaaja. Rosteria pytty ja kierukka, käyttöpaine 10bar, paluuyhde menee pohjalle ja vastus löytyy, eikä eristyskään ihan huono kun on 50mm uretaani.

Onkohan kierukassa sitten eroa lämpöpumpun toiminnan kannalta?
DELTA GEOCOIL – DGC – is specially designed for maximum efficient hot water production against all types of heat pumps up to 18kW (200 L = 15kW / 300 L = 18kW), thanks to the large heating surface (2.6 – 3.1 m²) on the heat exchanger.

BT200: RST käyttövesikierukka, pituus 20m

 

[Pot]

Nyt on kyllä jotain kummallisia virityksiä, jos kahdella puskuripöntöllä ja vaihtoventtiileillä tehdään järjestelmä. Kyllä ne kytkettyä saa, eihän se sinänsä eroa AIO-tyylisestä varaajasta, jossa nuo on vain samoissa kuorissa.
Kytket sen isomman puskurivaraajaksi ja käyttövesi esilämmitetään sen kierukassa. Sen perään sitten esim. 50-100l lämminvesivaraaja, joka kuumentaa käyttöveden loppulämpöön.
Palautat sen bt100 -pytyn sinne mistä ostit. Samoin vaihtoventtiilit. Niiden tilalle se lämminvesivaraaja.
Lämmin vesi ainakin riittää hyvin eikä pumpun tarvitse tehdä niin paljon töitä käyttöveden lämmitykseen.

Tai näin minä ehkä ennemminkin tekisin.

Moi,

Minulla on tuo t-cap Split + bt200 varaaja + käyttövesivaraaja.

Kytkentä on Vilpin sisäyksiköltä bt-200:een (tulo ja meno). Bt200:lta sitten sivussa ylhäällä olevasta ulostulosta käyttövesivaraajalle.

BT200:ssa ei ole buffer tank anturia, eikä sähkövastusta lämmittämässä sen kierukkaa.

Nyt on pakkasilla ollut se ongelma, että Panasonic käy jatkuvasti huonolla 1.5-1.8 COPilla, ottaa nyt esim. 2.0 Kw jatkuvasti ja antaa 2.8-3.4kW 35 asteen asetuksella. MIkä tässä voi olla pielessä?- Panasonicille menee 32 asteinen vesi ja tulee 35 asteisena takaisin BT-200:aan. Heating Delta T on 4 astetta.

Tarvitaanko buffer tank anturi ja muuttuuko Panasonicin käytös, kun tietää BT200:n lämpötilan? Laitetaanko anturi ylös vai alas, kaksi paikkaa on BT200:ssa.

Kiitos taas jos viitsit vastata.

 

[lmfmis]

Nyt on pakkasilla ollut se ongelma, että Panasonic käy jatkuvasti huonolla 1.5-1.8 COPilla, ottaa nyt esim. 2.0 Kw jatkuvasti ja antaa 2.8-3.4kW 35 asteen asetuksella. MIkä tässä voi olla pielessä?- Panasonicille menee 32 asteinen vesi ja tulee 35 asteisena takaisin BT-200:aan. Heating Delta T on 4 astetta.

Normitoimintaa pakkasilla tuo. Riippuu pakkasesta toki.

 

[Veksi]

Moi,

Minulla on tuo t-cap Split + bt200 varaaja + käyttövesivaraaja.

Kytkentä on Vilpin sisäyksiköltä bt-200:een (tulo ja meno). Bt200:lta sitten sivussa ylhäällä olevasta ulostulosta käyttövesivaraajalle.

BT200:ssa ei ole buffer tank anturia, eikä sähkövastusta lämmittämässä sen kierukkaa.

Nyt on pakkasilla ollut se ongelma, että Panasonic käy jatkuvasti huonolla 1.5-1.8 COPilla, ottaa nyt esim. 2.0 Kw jatkuvasti ja antaa 2.8-3.4kW 35 asteen asetuksella. MIkä tässä voi olla pielessä?- Panasonicille menee 32 asteinen vesi ja tulee 35 asteisena takaisin BT-200:aan. Heating Delta T on 4 astetta.

Tarvitaanko buffer tank anturi ja muuttuuko Panasonicin käytös, kun tietää BT200:n lämpötilan? Laitetaanko anturi ylös vai alas, kaksi paikkaa on BT200:ssa.

Kiitos taas jos viitsit vastata.

Itselläni myös enemmän tai vähemmän vastaavanlainen toteutus, toki niin, että lämminvesivaraaja on tuossa Panasonicin sisäyksikössä. Siihen tuleva "kylmä" vesi esilämmitetään ensin BT200:sen kierrukassa, kuten sinullakin. Ei lisäkortteja, eikä siten buffer tank toimintoa tai antureita mutta tuossa -11 asteen pakkasillakin (pumpulta meno ~40, paluu 37-38 astetta) laitteen itsensä arvaama COP oli 2-2,5 tiennoilla ja nyt -3 asteessa alhaisemmilla lämmöillä COP pyörii kolmosen tuntumassa, joten sikäli näyttävät minusta erikoisilta nuo tekäläisen lukemat.

 

[Pretor]

Normitoimintaa pakkasilla tuo. Riippuu pakkasesta toki.

Ei toi ihan normitoimintaa ole, jos on ollut näitä viime päivien tasaisia ~ -10'c pakkasia ja nyt vielä reilusti lämpimämpää. Noi on jotain -20'c COPpeja.
En nyt taas muista miten @Pot :in kytkennät oli, kun näitä on siellä ja täällä monesti samoja asioita, mutta eikös toi jo alkanut olemaan jokseenkin säädöissä pienen painin jälkeen? Mikä on muuttunut? Vai onko joku tietty keli minkä kohdilla alkaa tekemään tota? Eli esim. lämmitysverkon käyrä ja VILPin käyrä alkaa menemään jossain lämpötilassa pahasti eri teille.

 

[Pot]

Normitoimintaa pakkasilla tuo. Riippuu pakkasesta toki.

Tarkotin nyt esim. -7 astetta, 35 asteen pyynnillä. Katsoin Panasonicin taulukoista, niin 2,5 pitäisi olla COP, ei 1,6..
Kun keli lauhtuu niin sama meno jatkuu, COP pysyy huonona.

 

[Pot]

Ei toi ihan normitoimintaa ole, jos on ollut näitä viime päivien tasaisia ~ -10'c pakkasia ja nyt vielä reilusti lämpimämpää. Noi on jotain -20'c COPpeja.
En nyt taas muista miten @Pot :in kytkennät oli, kun näitä on siellä ja täällä monesti samoja asioita, mutta eikös toi jo alkanut olemaan jokseenkin säädöissä pienen painin jälkeen? Mikä on muuttunut? Vai onko joku tietty keli minkä kohdilla alkaa tekemään tota? Eli esim. lämmitysverkon käyrä ja VILPin käyrä alkaa menemään jossain lämpötilassa pahasti eri teille.

Joo +1:ssä sain sen kuluttamaan vähän, kun pyyntiä tiputin 30 asteeseen ja pistin kiertovesipumput minimille + quiet mode 3. Kulutti 1.0 tasasesti. Cophan jäi sillonkin huonoksi kun ei tarvinnut antaa kuin 1.8-2kW. Toinen kaveri raportoi 14 kWh kulutusta/vrk. Minulla pumppu ei sammunut välillä vaan kulutti sen 27 kWh.
No asennusfirman ainut työntekijä/omistaja tuli ja soitteli Panasonicille. Kaipa se tästä toivottavasti selviää. Onneksi on halpa sähkösopimus, niin ei ylimääräinen 20 kWh/vuorokausi pakkasilla niin hirveästi vaikuta.
Lämmitysverkossa on vaan manuaalisuntit lattialle ja pattereille. Ne ei ole täysin auki nyt.

 

[Paipa]

Tuli hankittua panasonic WH-SXC09H3E8 t-cap, sekä kaksi varaajaa.
100l varaaja tarkoitus kytkeä patteriverkostoon, ja 200l varaaja käyttövedelle. Isommassa varaajassa on myös 20m kierukka.

Molemmat varaajat 4-putki liitännällä.
Lisävarusteina tilattiin vaihtoventtiilipaketti sekä anturi+tasku.
Nyt ihmeteltiin kaverin kanssa että miten tuo on fiksuinta kytkeä että vesi tulee riittämään 5henkilön suihkuttelut.

Yritin muita keskusteluja selata, mutta en saanut selvää vastausta asiaan. Kaveri on kyllä kytkenyt Mitsun laitteita, mutta nyt on silläkin uusi esissä kun splitti kyseessä kahdella varaajalla.

Eli osaako joku ystävällisesti kertoa miten nuo kannattaa kytkeä?

Eikös periaate olisi oheista kuvaa mukaillen. Monoblokin tilalle kuvitellaan splitin sisäyksikkö. Pienempi varaaja puskuriksi (nro 3) ja suurempi käyttövedelle. Puskurinvaraajan kierukan kautta käyttöveden esilämmitys (tätä ei ole piirretty kuvaan). KV-varaajan 9 kW:n vastuksella jeesataan tarvittaessa.
Itse en ole "tulistus pelkällä sähköllä" -koulukuntaa ja siksi pidänkin tätä kytkentää optimaalisena, jos käytössä on suhteellisen pienet varaajat (joilla ei kumminkaan pärjää koko vuorokautta). Pääosa käyttövedestä tehdään pumpulla, talvella vähän huonommalla COPilla (silti selvästi yli 1), mutta kesällä varsin hyvällä.

 

[J.T.84]

@Paipa , meillä kytkettiin laitteet nyt juurikin tuolla tavalla. Tai siis tänään kytketään loput, ja illalla toivottavasti pumppu toiminnassa. Alkaa olee painetta saada laitteet kuntoon, oli meinaan sähkönkulutus Joulukuussa 3400kwh... Vuoden 1975 öljykattila vastuksilla ei tunnu olevan kovin energiatehokas.

 

[jämä67]

Mielenkiintoista nähdä miten tuo BT200 taipuu käyttövesivaraajaksi. Toivottavasti jaksat vielä kirjoitella kommentteja miten paketti rokkaa.
Tuliko sinulla mitään erillisiä sähkön ja energian mittareita, vai mennäänkö panassa mahdollisesti olevilla mittareilla?

 

[J.T.84]

Mielenkiintoista nähdä miten tuo BT200 taipuu käyttövesivaraajaksi. Toivottavasti jaksat vielä kirjoitella kommentteja miten paketti rokkaa.
Tuliko sinulla mitään erillisiä sähkön ja energian mittareita, vai mennäänkö panassa mahdollisesti olevilla mittareilla?

Joo ilmoittelen mitenkä pelaa. Tyhjiöinti juuri menossa, ja käyttövesivaraajaan anturi paikoilleen niin alkaisi käyttöönotto. Osaakohan kukaan neuvoa mihinkä ulkoyksikön sulanapitokaapeli pitää kytkeä? Ei meinaa löytyä uy:n liittimistä ainakaan vapaata paikkaa, ja luulisi että tuolla olisi jokin ruuviliitos minkä alle vastuksen kaapelit laitetaan.

 

[J.T.84]

Joo ilmoittelen mitenkä pelaa. Tyhjiöinti juuri menossa, ja käyttövesivaraajaan anturi paikoilleen niin alkaisi käyttöönotto. Osaakohan kukaan neuvoa mihinkä ulkoyksikön sulanapitokaapeli pitää kytkeä? Ei meinaa löytyä uy:n liittimistä ainakaan vapaata paikkaa, ja luulisi että tuolla olisi jokin ruuviliitos minkä alle vastuksen kaapelit laitetaan.

Ei laitettu mitään erillisiä mittareita, mutta ajatus tasolla on laittaa mahdollisesti ryhmäkeskukseen oma mittari jossain välissä.

 

[J.T.84]

Nyt on saatu 200l varaajaan 53 asteinen vesi, mutta joko en vain ymmärrä mikä juttu tässä on tai sit olen vain pöljä. Eli nyt pitäisi jotenkin saada laite ymmärtämään että pitäisi vaihtoventtiili kääntää ja lämmittää myös 100l puskurivaraaja, mutta ei niin ei

 

[Paipa]

Nyt on saatu 200l varaajaan 53 asteinen vesi, mutta joko en vain ymmärrä mikä juttu tässä on tai sit olen vain pöljä. Eli nyt pitäisi jotenkin saada laite ymmärtämään että pitäisi vaihtoventtiili kääntää ja lämmittää myös 100l puskurivaraaja, mutta ei niin ei

Onkos näytössä auringon lisäksi myös kraana? Nuoli vasemmalle ja ylös/alas napilla molemmat kuvakkeet ruutuun, niin alkaa toimia.
Jos auringolla lämpenee käyttövesi, niin venttiili on väärin kytketty.

 

[J.T.84]

Onkos näytössä auringon lisäksi myös kraana? Nuoli vasemmalle ja ylös/alas napilla molemmat kuvakkeet ruutuun, niin alkaa toimia.
Jos auringolla lämpenee käyttövesi, niin venttiili on väärin kytketty.

Kappas, sehän sieltä puuttui. Kiitoksia tiedosta! Eli jos laitan auringonkuvan näytölle, niin silloin vaihtoventtiili vaihtaa työsäiliölle? Onkohan mulla asetukset muuten nyt ihan kohdallaan

 

[J.T.84]

Onkos näytössä auringon lisäksi myös kraana? Nuoli vasemmalle ja ylös/alas napilla molemmat kuvakkeet ruutuun, niin alkaa toimia.
Jos auringolla lämpenee käyttövesi, niin venttiili on väärin kytketty.

Ei nähtävästi auta vaikka laittaa molemmat tuohon näytölle.

 

[Paipa]

Ei nähtävästi auta vaikka laittaa molemmat tuohon näytölle.

Jos on molemmat näytössä, niin pumppu vaihtelee itse tarpeen mukaan KV:n ja työsäiliön välillä. Jos näytössä on vain yksi symboli, niin tekee sitten vain sitä. Onko pönttö jo lämmin? Ehkä ei lähde uudelleen käyntiin ennen kuin lämpötila on tarpeeksi tippunut.

 

[J.T.84]

Jos on molemmat näytössä, niin pumppu vaihtelee itse tarpeen mukaan KV:n ja työsäiliön välillä. Jos näytössä on vain yksi symboli, niin tekee sitten vain sitä. Onko pönttö jo lämmin? Ehkä ei lähde uudelleen käyntiin ennen kuin lämpötila on tarpeeksi tippunut.

Nyt kävi asentajille kämmi, vaihtoventtiilin ohjeissa on br, bl ja b, ja nähtävästi olin laittanut mustan ja sinisen väärin kortille. Karvat käännetty ja työsäiliöön puskee lämmintä Onkohan tuo käyrän säätö nyt työsäiliölle vaiko käyttösäiliölle?

 

[Säätämätön]

Moi,

Minulla on tuo t-cap Split + bt200 varaaja + käyttövesivaraaja.

Kytkentä on Vilpin sisäyksiköltä bt-200:een (tulo ja meno). Bt200:lta sitten sivussa ylhäällä olevasta ulostulosta käyttövesivaraajalle.

BT200:ssa ei ole buffer tank anturia, eikä sähkövastusta lämmittämässä sen kierukkaa.

Nyt on pakkasilla ollut se ongelma, että Panasonic käy jatkuvasti huonolla 1.5-1.8 COPilla, ottaa nyt esim. 2.0 Kw jatkuvasti ja antaa 2.8-3.4kW 35 asteen asetuksella. MIkä tässä voi olla pielessä?- Panasonicille menee 32 asteinen vesi ja tulee 35 asteisena takaisin BT-200:aan. Heating Delta T on 4 astetta.

Tarvitaanko buffer tank anturi ja muuttuuko Panasonicin käytös, kun tietää BT200:n lämpötilan? Laitetaanko anturi ylös vai alas, kaksi paikkaa on BT200:ssa.

Kiitos taas jos viitsit vastata.

Mulla on vastaavalla kombinaatiolla, paitsi että puskurina BT100TC-2, joka kytkennöiltään sama kuin bt-200. Mielenkiinnosta kysyn tuleeko sulla kylmän veden tulo kierukan ylä vai alapäähän? Mulla kytkettynä ylös sinisen värikoodin mukaan, mutta tuntuu jotenkin epäloogiselta johtaa kylmää puskurin yläpäähän sotkemaan kerrostumista?