OK. Suurin bluffi tuossa on kuitenkin, että talossa ei ole energiavarastoa, joka pystyi tallentamaan talon hyvinä aikoina (auringon paistaessa) tuottaman energian käytettäväksi pimeinä aikoina (esimerkiksi keskitalvella korkeintaan muutamaa valoisaa tuntia lukuun ottamatta). Saahan energiataseen tasapainoon, kun katsotaan pitempiä summausjaksoja, mutta koko ajattelutapa, että ajoittain suuri tuotanto kompensoi ajoittaisen tarpeen ostaa energiaa muualta jää puolitiehen. Aito satsaus energiatehokkuuden optimointiin kokonaan ilman tuotantoa on kokonaisuutena kestävämpi ratkaisu, jos vastaavan suuruisista energiamääristä on kyse. Toki aurinkosähkön tuotanto on suositeltavaa sinällään, mutta vuosittaisen energiataseen positiivisuus tai jopa vuosittaisen energiakustannustaseen positiivisuus ei ole kuin trivia-tyyppinen piirre. Lähinnä se kertoo, että rakennukseen on investoitu huomattavan paljon ylimääräisiä huoltoa vaativia laitteistoja, joista voi laskea tietyn katteen sijoitetulle pääomalle. Rakennus on kuitenkin tavattoman riippuvainen energiakaupankäynnistä muiden kanssa (riippuvampi kuin ilman kokonaan paneeleita) ja nimenomaan tarvittu ominaisuus, eli sähkötehon siirto ajankohdasta toiseen on erittäin kallista toteuttaa ja äärimmäisen niukasti tarjolla tarpeeseen ja kysyntään nähden.
Nollaenergiatalo: mlp + vesitakka + 20kWp voimala
- Viestiketjun aloittaja kotte
- Aloituspäivämäärä
Ok, en tiedä mistä negativiinen ajatusmaailmasi kumpuaa mutta ilmeisesti sinun mielestä maalämpö ja ylimitoitetut aurinkopaneelit on huono ratkaisu kodin energian tuottamiseen? Parempi olisi että ne aurinkopaneelit olisi jonkun yrityksen omistuksessa naapurin pellolla aurinkovoimalassa tuottamassa sähköä oman katon sijaan?
Mulla meni ohi myös missä on LUT tutkijaopettaja on väittänyt olevansa sähköverkosta riippumaton? Itse ymmärsin julkaisun vain niin että nyt tänä vuonna on käynyt niin että myynnistä saadut tulot ovat kattaneet tämän vuoden ja aikaisemmat sähkölaskut eikä maksettavaa ole näin ollen jäänyt. Ei mua ainakaan haittaisi jos näin olisi käynyt.
Eikö sähköverkot ole sitä varten että sinne on loihdittava jonkun sähköä sinne silloin kuin sitä tarvitaan eikä sähköverkon käyttäjän ole käytettävä sähköä silloin kun sitä on saatavilla?
Espejot
Hyperaktiivi
Liki neljäkymmentä paneelia... mlp talo ja oletetavasti hyvin eristetty. Jutussa on keskitytty rahaan eikä energiataseeseen mikä tuntuu hieman oudolta lähestymistavalta kun huomio että kyseessä tutkija.
Ne ovat tangentiaalinen ratkaisu juuri tuohon. Ymmärrän tarpeen automaattiselle rakennuksen lämmitykselle, mihin maalämpöpumppu ja matalämpöinen lämmönjako ovat haja-asutusalueilla tyydyttävä ja useimpia mieleen tulevia vaihtoehtoja parempi ratkaisu. Ei ole kuitenkaan ideaalinen.
Aurinkopaneelit toki tuottavat sähköenergiaa ja pääosin ajankohtana, joka ei sovellu lämmitystarpeen kattamiseen. Siitä sitten voi keskustella pitkäänkin, mikä on edullisin paikka sijoittaa paneeleja, mutta rakennuksen kattosijoituksella on haittojakin kustannusmielessä. Todella tiuhaan rakennetulla alueella ei paneeleille ole katto- ja seinäasennusten ohella juuri vaihtoehtojakaan. Rahansa voi tietenkin käyttää, miten huvittaa, mutta muutoinhan tuota "verkkoakkua" voi toki hyödyntää pörssihintojen ja oston osalta siirtohintojen sekä sähköverojen osalta. Tuollainen toiminta lisää sähköpörssin hintojen heiluntaa (kaikille) eikä sen mahdollistaminen kuulu kenellekään sen lisäksi, mikä tapahtuu suoraan markinaehtoisesti, mitä sähkön pörssihintojen vaihtelu objektiivisesti kuvastaa.
Riippumattomuus sähköverkosta impivaaralaiseen tyyliin ei ole itseisarvo eikä se esillä olevilla eväillä onnistu ainakaan ilman massiivista sähkövarastoa kotona. Sähkön "lataaminen" verkkoon kesällä ja lähes yksinomainen purkaminen verkosta talvella, kun on lämmitystarvetta, on irvikuva moisesta "varastosta".
Skata
Vakionaama
Niin ja paljon riippuu millainen on pohjasopimus. Tässä esimerkissä taisi olla pörssisähkö. Itselläni oli viime vuoden loppuun halpa määräaikainen, samaan aikaan myin 5/2021 lähtien 14 paneelin ylituoton. Sähköyhtiölle olen maksanut 1.12.2021 eteenpäin kahdesta liittymästä (mökki+koti) 561,24 € ja sähköyhtiö maksanut minulle 1.5.2022 eteenpäin 607,69 €. Olen siis hyötynyt jopa takautuvasti.
Mutta tuskinpa tuo myyntihinta (pörssi) tuollainen tulee ensi vuonna olemaan ja kun itse maksaa nyt pörssihintaa, niin ainakaan tuotot eivät samoja ole. Ja investointi ei ole vielä maksanut itseään takaisin, tuo kai ensimmäisenä tavoitteena on
Luvuissa ei ole Carunan siirtoja, vain osto- / myyntisähkö
Mikäs se ideaalinen olisi?
Unohdetaan koko talo ja keskitytään pelkkiin paneeleihin. Jos tuosta nyt luen rivienvälistä oikein panelit pitäisi jättää omakotitalojen katolle asentamatta koska hankaloittavat katon huoltoa ja muutenkin asentaminen pitäisi jättää muille koska omakotitalon sähkönkulutus ei kohtaa optimaalisesti asunnon energiankulutuksen kanssa. Eli Pertin katolla 10 kW voimala ei ole oikein mutta naapuripitäjän suolle 10 MW voimala on paljon parempi?
Eikö verkko ole asiakkaita varten eikä toisinpäin?
Viimeksi muokattu:
Kuten talon nimestä voi päätellä niin kyseessä on nollaenergia hirsitalo ja sellainen on ilmeisesti ollut tarkoitus rakentaa eikä mitään muuta väittääkään. Talon omistaja on nostanut twitterissä, fb:ssä sekä kotisivuilla erilaisissa julkaisuissa erilaisia asioita esille. Valitsin niitä nyt yhden koska ei ole kovin tavallista että ostosähköstä ei aiheudu kustannuksia.
Nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Kokonaiskulutuksen summa vuositasolla on nolla. Nollaenergiatalolle ei kuitenkaan ole tarkkaa vakiintunutta määritelmää; tuotannon ja kulutuksen vertailuperiaatteita on useita.[1]
Nollaenergiatalo – Wikipedia
Hankkeen kotisivuilla on myös tavoite ilmoitettu selvästi.
Tervetuloa
Tämä sivusto on luotu nollaenergiahirsitalon rakennusprojektin tueksi. Näille sivustoille kerätään tietoa nollaenergiahirsitalon suunnittelusta, toteutuksesta ja valmistumisen jälkeen käytännön toiminnasta. Tämän rakennusprojektin toteuttaa nollaenergiarakentamisesta kiinnostunut pariskunta. Suunnittelulähtökohtana on rakentaa ulkovaipaltaan nykymääräykset täyttävä hirsitalo ja viedä se nollaenergialuokkaan omalla tuotannolla ja muilla järkevillä energiateknisillä ratkaisuilla. Tämän projektin tarkoituksena on näyttää käytännössä, että taloa ei tarvitse rakentaa ulkovaipaltaan matala- tai passiivienergiataloksi, jotta siitä saataisiin tehtyä nollaenergiatalo.Muista en tiedä mutta itselle ainakin kelpaisi moinen tölli.
Espejot
Hyperaktiivi
"Nollaenergiatalon määritelmät vaihtelevat."
Tämän hetkinen E-luku on 64 (syyskuu 2016),
Edit: On mukana
Nollaenergiahirsitalo menee kirkkaasti A-luokkaan (E-luku 64), vaikka nykyisen muotoisessa laskennassa otetaan huomioon maksimissaan 4,8 MWh omaa sähköntuotantoa. Nollaenergiahirsitalon sähköntuotannoksi on arvioitu noin 17 MWh. Todistusta tullaan päivittämään vielä myöhemmin lopullisella ilmatiiveysmittaustuloksella ja muilla muutoksilla. Sen verran täytyy todeta, että vuoden 2012 jälkeen tiukentuneilla E-luvuilla A-luokkaan ei pääse ihan noin vain. Tätä ennen se oli yleisempää. Esimerkiksi viime vuoden asuntomessuilla ainoastaan yksi talo ylsi A-luokkaan juuri ja juuri.
Nopeasti lukasin fb ja twitteriä ja enemmän oli energiapolitis luonteista juttua, sitä teknikkaa ja energiavirtoja jäin kaipaamaan. SMA:n inu kuvissa vilahti. Mutta olisi voinut kuvitella että kun opettaa energiateknikkaa niin jokainen mutteri on tarkaa mietitty. Nyt snt vaan vilisi kaavioissa. Näistä tekniikapainotteisia ajatuksia jäin kaipaamaan. Mutta sekä fb että twitter on niin huonoja alustoja sisällön jäsenetävyyden kannalta että luovutin aika nopeasti.
Viimeksi muokattu:
Mahtaako aivan ideaalista ollakaan, mutta maalämpöpumpun heikkoutena on, että se perustuu täysin sähkön saantiin käyttöenergiaksi ja pumppu toimii ehdoilla, joilla lämmön puskuroinnin ja varastoinnin mahdollisuuet ovat heikot. Eduthan tiedämmekin (ne ovat huomattavat). Tiheästi rakennetulla alueella lämpönä siirrettävän lämmitysenergian kauppa kiinteistöjen ja/tai alan toimijoiden kesken, lämmön purkurointi ja varastointi sekä vaihtoehtoiset tavat tuottaa energiaa sähkön lisäksi vähintään varalle omaavat suuremmat mahdollisuudet kansantaloudelliselta kannalta.
En etenkään tuota loppupuolta tarkoittanut. Kuten sanoin, aurinkopaneeleiden asentaminen on hyödyllinen ja niiden tuottama sähkö verkkoon on hyödyllistä. Se, että ne sijoitetaan talon katolle ei ole itseisarvo ja jos mujita vaihtoehtoja olisi, ainakin vältettäisiin joitakin riskejä ja ylläpito-ongelmia, joita kattoasennukseen sisältyy.
Itse tuotetun ja ajoittain verkkoon syötetyn paneelisähkön linkittäminen varsinkin, jos talon lämmitys perustuu sähkön käyttöön, on aivan asiayhteydestä temmattu näennäinen koplaus. Ei talon lämmityksellä ja mahdollisella paneeleiden määrällä ja tuotolla ole kuviossa mitään todellista merkitystä, puhdasta kuvitelmaa ja hypetystä.
Voisi myös kuvata toisin sanoin, että kyseessä on yhdistetty asuintalo ja voimalaitos, jonka voimalaitososan energiatuotot kattoivat vuonne 2022 asuinosan ostosähkön kustannukset. On turha kuvitellakaan, että tuollainen tulostase toimii kaikkina vuosina, vuosi 2022 oli erityinen poikkeusvuosi. Sen sijaan on aivan uskottavaa, että vuositasolla voimalaitoksen tuottama energia kattaa asumisen kuluttaman sähkömäärän normaalivuotenakin.
Lyhykäisyydessään: talo ja talli 183 m2 & 38 m2, 134m kaivo, 6 kW invertteri, 750l varaaja, tuloilman esilämmitys kaivosta, 21.1 kWp paneleita neljässä ketjussa kolmeen ilmansuuntaan. Invertterien teho 16 kW.
Energiatodistus löytyy kotisivuilta:
Ja kotisivuilla on avattu suunnitelmia muutenkin, esim:
"Talon pohjapiirroksen suunnittelua ohjasi muutama kriteeri, jotka huomioon ottaen pohjapiirrosta käytiin tekemään. Talon katon harja tuli olla itä-länsisuunnassa, jolloin toinen lape katosta saatiin etelään, eli parhaaseen suuntaan ajatellen aurinkoenergiaa. Kaikki katon läpiviennit (savupiippu, ilmanvaihto) sijoitettiin talon pohjoislappeelle, jotta etelälappeesta saatiin yhtenäinen. Kaikki tulisijat sijoiteltiin yhden piipun ympärille, jolloin tarvittiin ainoastaan yksi savupiippu....."
Kyseistä kohdetta on käytetty useammassakin tieteellisessä julkaisussa.
Ja vaikka tuosta julkaisusta (missä on todettu että vetyvarasto pitäisi olla 170-190kg jotta sillä selviää talven yli, koko ongelma 46m3) löytyy tälläistä dataa
Ja jos joku vielä askarruttaa niin naamakirjasta voi kysäistä lisää, julkisuuttahan varten nuo sivut ovat?
Jos nyt tuota alkuperäistä julkaisua tulkitsen oikein niin 2018 on mennyt negatiiviseksi aikaisemmin ja 2022 veti koko 6 asumis vuoden sähkökustannukset nollaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Ymmärsin että mlp käy yöllä ja päivällä lämpiää takka, eli optimoidaan sähkön hintaa myös puun poltamisella.
"MLP pyörii yöllä ja huilaa päivällä. Kylmimpinä päivinä poltellaan tulisijoissa tulta ja siirretään lämpöä ilmaan ja veteen."
Lisäksi on roottorin etulämmitys. Katsoin jostain kuvasta että jäteilma +1,5 kun pakkasta 22C. Toihan huonotaa hyötysuhdetta mutta toimii kun optimoidaan sähkön käyttöä yöaikaan.
Tuolla lukee 150m kaivo
Apu-lehden jutussa oli kuva paneeleista. Autotalit kahdella lappeella ja asuinrakennuksen yhdellä lapeella. Paneeleita nopeasti laskien yli
Viimeksi muokattu:
82 panelia. Tuossa edellisen viestini linkissä on kaikki speksit. Kaivoa on porattu 150 m mutta aktiivista on 134m
Myös tässä on kaikki käyty läpi.
Asunnossa on neljä tulisijaa.
The ZELH has four fireplaces: a bake oven and stove (heating efficiency 85%), a fireplace with a water heating system (heating efficiency 85%, 50% water/50% air) and a sauna stove (heating efficiency 74%).
Fireplaces play a key role as a back-up and supplementary heating system during the winter season. On the other hand, in this case, the GSHP is dimensioned to be the only heat source, but the fireplaces give flexibility, independence from electricity, and build the heating system as hybrid. They also provide comfort in the house. The ZELH has four fireplaces: a bake oven and stove (heating efficiency 85%), a fireplace with a water heating system (heating efficiency 85%, 50% water/50% air) and a sauna stove (heating efficiency 74%). Except for the sauna stove, all the fireplaces are built from soap stone with a high heat storage capacity. This enables to store heat from the flue gases and release it out slowly after the burning process. Generally, fireplaces conduct heat to the air, and it is circulated through the ventilation system to the other rooms. In this case, one fireplace is equipped with heat exchangers to enable transfer of heat to the boiler and from there to the floors. This adds comfort, because a single room is not heated up too much during the burning process as the heat is transferred by water.
Tämä on ihan fiksu systeemi. Käyttöveden kiertopumpun ohjaus samalla liiketunnistimella kun vessan valoa käytetään.
The DHW circulation covers the toilets of the house (and thus, no need to waste water to get warm water from the tap), which causes losses especially when hot water is not needed. The DHW is the most valuable form of heat in residential buildings, because it has a high temperature, and its production consumes more electricity than the production of lower-temperature heat with the heat pump because of the COP. The waste of energy caused by the DHW circulation is prevented by controlling the water pump by a motion sensor in the toilets.
Tuo on ihan järkevä säästökohde. Tuota voisi ehkä soveltaa niinkin, että pumppu aktivoidaan lähelle märkätilojen ovea asetetuilla IR-langattomilla detektoreilla (ryökäleet tarvitsevat kukin usean kymmenen sentin arvoisen paristoparin). Voisi ainakin kokeilla, toimiiko käytännössä. Tuskinpa edes märkätilaan tarvitaan omaa detektoria, koska jo kerran lämmitetty putkisto pysyy lämpimänä jopa tunnin. Kun tuon kierron käynnistää, se on syytä jättää käymään minuutiksi pariksi, jotta koko putkisto lämpenee jo legionella-ehdon takia).
Nollaenergiatalon käsittettä on venytetty ja vanutettu suuntaan jos toiseen aikojen kuluessa myös tieteellisessä kirjallisuudessa. On varmaan peräisin Keski-Euroopassa, missä ajatus on ollut, että kaikki aurinkopaneelilla tuotettu sähkö on pois hiili- tai muulla fossiilisella energialla tuotetusta sähköstä. Jossakin määrin tuo pätee edelleen, mutta Suomessa ei kovin hyvin, sillä säätöhän perustuu vesivoimaan, sähkön tuontiin- ja vientiin sekä jossakin määrin yhteistuotannon ajoitukseen (varastoimalla tuotettua lämpöä lyhyeksi ajaksi myöhempää kulutusta varten). Kaikki "lataaminen" verkkoon ja purkaminen tarvittaessa sähköä toiseen aikaan (kuten esillä olevassa tapauksessa) lisää säätötarvetta, mikä on huono juttu ja saattaa todellisuudessa lisätä tarvetta tehdä sähköä fossiilienergialla ajoittain kuitenkaan säästämättä sitä, kun paistaa pitkään ja kunnolla.
Mulla on paikka läsnäolo-anturille khh:ssa käyttöveden kiertoa varten. Laiskuuttani en ole laittanut tuota toimintaan.
Jakotukki on KHH:ssa ja sieltä on kulku pesutiloihin ja vessaan.
Juu, unohtuu aina, että tuolla on sijoitettu kaksinkertainen rahamäärä aurinkosähköjärjestelmään verrattuna lämmitysjärjestelmä parannuksiin minimitason yläpuolelle. Mutta kyse on siis satunnaisista tuotoista, kun kesällä pörssisähkö oli parina kuukautena mielettömän kallista. Ei tuollaista ole ennen nähty ja tuskin ainakaan vuoden parin kuluttua nähdään.
Lasketaanko kaikki aurinkovoimalat mielestäsi samaan kategoriaan? Nehän lisäävät säätövoiman tarvetta, samoin tekee tuulivoima?
Mielestäni tuossa ei ole kukaan mitään lataamassa vaan kuluttamassa ja tuottamassa.
Ok, huonosti kalliisti rakennettu ja keskinkertainen lämmitysjärjestelmä.
Taisit jättää kertomatta että mikä se sinun täydellinen järjestelmä olisi?
Veikkaan että tälläisiin asioihin ei usein rakennettaessa kiinnitetä huomiota.
Projektin suunnittelu on lähtenyt tontista, johon rakennukset saadaan sijoiteltua haluttuihin ilmansuuntiin. Talo ja autotalli ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden, jolloin aurinkopaneeliasennukset on saatu toteutettua kolmeen ilmansuuntaan. Talon suunnittelu on lähtenyt piipusta, koska piippu haluttiin sijoittaa talon pohjoislappeelle, jolloin etelälape jäi pelkästään aurinkopaneeleille. Piipussa on neljä hormia, joten suunnittelu ei ollut yksinkertainen. Talossa on käytetty pitkiä räystäitä ja suurta parveketilaa, jotta kesäaikainen auringon lämmitysvaikutus saadaan minimoitua. Toisaalta, suurin osa ikkunoista on kuitenkin sijoitettu etelään päin, jotta talviaikainen auringon lämmitysenergia saadaan hyödynnettyä. Lisäksi koko kattolappeen kokoiset aurinkopaneelikentät vähentävät oleellisesti kesäaikaista ullakkotilojen lämpenemistä.
Sinällään lasketaan ja tuo se ongelma onkin, että kun noilla on pakko tuottaa sähköä, säätökapasiteetti on myyty jo ennakolta.
En ollenkaan vastusta ajatusta rakentaa aurinkovoimalan ja asuinrakennuksen yhteiskompleksi ja totta kai tuo aiheuttaa lisää tarvetta säätövoimalle. Täystehomitoitetun maalämpöpumpun kanssa niin vähän, kuin sähkölämmityksellä on yleensä suoraviivaisesti mahdollista, puulämmitykseen osittain tukeutuen on tietenkin lämmityksen osalta mahdollisuus aitoon säätövoiman virtuaalituotantoon (puulämmityksen ongelmat pientalojen lämmitykset liittyvät aivan muuhun).
Lopetaan nyt puhumasta asian vierestä. Pysyn ehdottomasti kannassani, että kyseisellä tavalla toteutettu nollaenergiatalo on melkein täyttä humpuukia eikä täytä tiukempia nollaenergiatalolle sovittuja määritelmiä. Itse tekninen toteutus on sinällään ihan OK, eli aurinkopaneelivoimalan ja asuintalon yhdistelmä.
Espejot
Hyperaktiivi
Voi. Kiinnitin huomiota aikaisempaan lainauksiin tulisijojen hyötysuhteesta ja jäin ihmetelemään miksi niitä ei oltu ympätty E-todistukseen. Todenäköisesti sertifikaatit tms puuttuvat.
Viimeksi muokattu:
Onhan nettonollaenergiatalon määritelmä tunnettu ja puolustaa Keski-Euroopan ja USA:n tai Kanadan eteläisemmillä seuduilla paremmin paikkaansa, kun joko tai taikka sekä että aurinko paistaa keskitalvellakin välistä yhtä korkealta kuin Suomessa joskus syys-lokakuun tienoilla ja joko sähköntuotanto perustuu suurelta osiin fossiilisiin lähteisiin tai vesivoimaan (etenkin tietyt Kanadan alueet).
Suomeen sovitettuna tuolta konseptilta putoaa pohja, kun lämmitys painottuu vuodenaikaan, jolloin aurinkoenergian saanto on hyvin vähäistä. Se, että tuotetaan kesällä ylimäärä sähköä on hyvä sinällään, mutta sen linkkaaminen nettonollaenergiataloksi alkaa olla jo bluffin puolella Suomen energiajärjestelmän ja maantieteellisen sijainnin asemaa vasten heijastettuna. Jokaikinen talo on nollaenergiatalo, jos onnistuu änkeämään riittävästi paisteesta nauttivia paneeleita tontilleen, mutta ehkä osuvammin niin, että sijoittaa vastaavan summan tuulivoimayhtiön osakkeisiin, koska yhtiön tuotto silloin paremmin ajankohtiin, jolloin talon lämmityskin vaatii sähköä eniten.
Tuossa lapussa oli mainittu: The energy efficiency of the house is clearly higher than defined in the national nearly zero-energy building (nZEB) regulations.
Jos se täyttyy niin eihän tuossa ole mitään kummallista. Onhan matalaenergia, passivitaloja sun muitakin.
Onhan tuo ihan asiallinen keissi ja talokin vaikuttaa asialliselta (vaikka hirsirakenteinen onkin; plussaa taitaa saada monesta kompensoivasta laskentavasta). Mutta tuossa tietellisessä paperissakin todetaan, että ei ole ns. passiivitalo, joka on koko 0-energiataloidean lähtökohta (ei sen puoleen, ei tuo ole oikein järkevä Suomen oloissa, missä toteutus edellyttäisi rakennuksen sijoittamista melko syvälle maan alle esim. kallioluolaan). En silti vedä takaisin, mitä edellä kirjoitin mielipiteenäni ja analyysiyhteenvetona konseptin ongelmista sähköverkon tasapainon kannalta.
Tuossa tieteellisessä artikkelissakin vaikuttaisi olevan tarkoituksena hiukan kolistella lasikaapissa noita puhtaan nollaenergiatalon käsitteeseen (vai kliseeseen?) vihkityneitä. Pahin ongelma esitetyssä konseptissa on, että tuotannon ja kulutuksen painopisteet heittävät useilla kuukausilla ja sähköverkkoa käytetään ikään kuin sähkövarastona, mihin se ei nyt eikä lähiaikoina sovellu. Talven lämmitys- ja kotitaloussähkön kulutus imetään jostakin muualta, eli esim. Ruotsista (mikä lisää hiilen ja maakaasun polttamista Tanskassa ja Saksassa) tai Suomessa myös tällaisen käytön kilpailukykyä lisäävästä maakaasu- tai hiiliyhteistuotannosta. Se myös lisää palavan kiven polttotarvetta Viron lämpövoimaloissa. Fossiilista voimaa tarvitaan enemmän, kun uusiutuvaa ja ydinvoimaa (joka on oikeastaan superesifossiilista energiaa, mutta lopputuotteiltaan melko kompaktisti ympäristöstä turvallisesti eristettävissä) ei riitä vietäväksi yhtä paljon Pohjoismaista Keski-Euroopan suuntaan.
Aurinkovoima sinällään on kesäaikaan(kin) Suomessa tervetullutta ja se tukee uutta tuotantotoimintaa siinä missä tuulivoimakin ja jopa painottuen toiseen vuodenaikaan. Jos talonomistajat "erehdytetään" investoimaan turhan suureen paneelistoon, tuo on kokonaisuuden kannalta hyvä asia, vaikka talonomistaja saisikin taloudellisessa mielessä itse turpiinsa.
Espejot
Hyperaktiivi
Ihmettelyä energiatodistuksesta (talosta riippumatta)
- paneelut ei voi hyödyntää e todistuksessa vain 5000 kWh asti?
- vuotoluku e-todistuksessa 2 vaikka mitattu 0,7
- tieteellisen julkaisun tulisijojen hyötysuhteen ei ole menny e-energiatodistukseen. Eli kyseessä palamisen hyötysuhde? E-todistuksessa tulisijojen hyöty kohtuulisen pieni.
- tuloilman lämmitys e-todistuksessa? Miten tämä huomioidaan. Todistuksessa vuosihyötyhyötysuhde 75% mutta lämpötilasihde 80%.
- e-luku on yllätävän huono ollakseen viimeisen päälle tapaus, parempaan pääsee 2010 eristeillä + mlp + pv. Verotaako e-lukua hirsi vai autotallit vai mikä mikä?
Viimeksi muokattu:
Paneleissa tulee kWh raja vastaan. Liekö ollut suunnitelmissa jättää tiiveysmittaus kokonaan tekemättä? En minäkään tehnyt ja luvuksi tuli 2 tai 4. En muista ulkoa. Ei tuolla lapulla kuitenkaan loppujen lopuksi tee mitään.
Rakentamisen alkuvaiheilla ei ole välttämättä ollut tietoa millaiset tulisijat tulee?
Hirsitalossa seinät on se heikko lenkki.
Kyllä minustakin tuo yhdistelmä omakotitaloa ja aurinkosähkövoimalaa on aika teennäinen/näennäinen tapa tehdä nollaenergiatalo.
Suuri kausivarasto yhdistettynä kesäajan aurinkolämpöön alkaisi olemaan aitoa nollaenergiaa.
Loppujenlopuksi 200m3 vesivarasto alkaisi riittämään omakotitaloon. Kooltaan ei mikään mahdoton. Puukattila lisäksi jolla voisi sydäntalvella elvyttää varastoa.
Rakentaisi vaikka terassin alle sen. Tai talon alle.
Suuri kausivarasto yhdistettynä kesäajan aurinkolämpöön alkaisi olemaan aitoa nollaenergiaa.
Loppujenlopuksi 200m3 vesivarasto alkaisi riittämään omakotitaloon. Kooltaan ei mikään mahdoton. Puukattila lisäksi jolla voisi sydäntalvella elvyttää varastoa.
Rakentaisi vaikka terassin alle sen. Tai talon alle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Niin, kapasiteettia tuossa olisi 232 kWh/aste. Kuinka kuumaksi ajattelit lämmittää ja paljonko tuommoisen häviöt voisivat olla?
Nollaenergiatalo yhdistämällä samalla tontilla kuluttavaan asuinrakennukseen energian tuotanto. Tällä kriteerillä 30MWh vuodessa kuluttava maatalo on heittämällä nollaenergiatalo, kunhan se myy naapureille 50 mottia klapeja vuodessa. Kutsutaan sitä klapikonetta ja talon takana olevaa raivattavaa pusikkoa voimalaitokseksi.
Ei… ei ole oikein yhdistellä voimalaitoksia ja alkaa väitttää sitä nollaenergiataloksi. Nollaenergiatalo on sellainen, johon ei tule sähköliittymä, eikä se aiheuta ulkopuolisille toimijoille vaatimusta rakentaa talvisen piikkikuorman kattamiseen ratkaisuja. Eikä sinne kanneta mitään polttoaineita mihinkään vuodenaikaan, puitakaan. Ei se sitten enää ole nollaenergia. Suomessa jokseenkin täysin mahdoton, mutta läpi vuoden päivittäin aurinkoa saavilla alueilla mahdollinen.
Nollasähkötalo voisi vielä jotenkin olla mahdollinen ja sinänsä tavoiteltavakin, silloin ei aiheuta vaatimuksia infraatruktuurille.
Ei… ei ole oikein yhdistellä voimalaitoksia ja alkaa väitttää sitä nollaenergiataloksi. Nollaenergiatalo on sellainen, johon ei tule sähköliittymä, eikä se aiheuta ulkopuolisille toimijoille vaatimusta rakentaa talvisen piikkikuorman kattamiseen ratkaisuja. Eikä sinne kanneta mitään polttoaineita mihinkään vuodenaikaan, puitakaan. Ei se sitten enää ole nollaenergia. Suomessa jokseenkin täysin mahdoton, mutta läpi vuoden päivittäin aurinkoa saavilla alueilla mahdollinen.
Nollasähkötalo voisi vielä jotenkin olla mahdollinen ja sinänsä tavoiteltavakin, silloin ei aiheuta vaatimuksia infraatruktuurille.
Espejot
Hyperaktiivi
Tulin itse samaan lopputulokseen. Silti energiatodistuksen laskija laski mulle takan sisään e-lukuun... en nyt tiedä syytä.
Puulla pystyy kyllä optimoimaan energian hintaa mutta energiatehokkuus siinä kyllä kärsii. Mulla ei ole mennyt tolaista määrää kalikoita ikinä ennen energiakriisiä. Nyt poltan kaiken minkä vaan jaksan läjinnä että pääsen puusta eroon. Aikoinani punnitsin kaikki puut jotta sain energiavirrat selville. Yleensä puunpolttoon suhtaudutaan varsin penseästi, ainakin kun kyse VILP & lämpöpumppu foorumi. Sinänsä en ota kantaa asiaan kun jokainen tekee kuten parhaaksi mutta exeliin noi olisi hyvä saada muun energian rinnalle.
Viimeksi muokattu:
Määritelmä lienee ollut tälläinen. Onko siinä järkeä vai ei on sitten toinen juttu. Energiaomavarainen ei sitten varmaan ottaisi verkosta mitään.
Talon anturan kun kaivaisi tavallista syvemmölle ja tekisi anturavalun yhteydessä laatan kausivaraajalle, niin sokkelivalun yhteydessä kausivaraajakin saataisiin muotitettua ja valettua.
Sisälle betonin päälle peltivuoraus hitsattuna ja eristykset betonin ulkopuolelle.
Ei tuollainen todennäköisesti maksaisi tehdä "kuin" 20keur tms. Ja varmasti talon elinikäinen ratkaisu.
Säästöä tulisi kun jättäisi takat ja maalämpöpumput ja kaivot tekemättä. Investoisi aurinkokeröimiin ja puukattilaan toki.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Puu muodostaa laskennalisen ongelman vääristäen todellisuutta jos asiaa peilaa energiatodistuksen kautta.
K
korsteeni
Vieras
meillä on täysin nollaenergiatalo, rakennusvuosi 1893
kaikki sen lämmitykseen käytetty energia on tuotettu aivan vieressä lähistöllä eikä siinä ole koskaan käytetty lämmitykseen minkäänlaista ulkopuolista ostoenergiaa
sähköä tuotetaan vuosittain 12000kWh mikä kattaa reilusti vuosittain ostetun 1740kWh, elikkä karkeasti viisinkertainen tai paremminkin kuusinkertainen, vai onko......no ei nyt niuhoteta
kuinka noita nyky- keinotekoisesti nimitettyjä saa edes kutsua nollaenergiataloksi?
niiden rakentamiseen koneistukseen menee jo jumalaton määrä energiaa
no siellä käytetään "lähes", "melkein", "puoli" jne....voi noita insinöörejä
eihän niissä ole edes minkäänlaista varaajaa
kaikki sen lämmitykseen käytetty energia on tuotettu aivan vieressä lähistöllä eikä siinä ole koskaan käytetty lämmitykseen minkäänlaista ulkopuolista ostoenergiaa
sähköä tuotetaan vuosittain 12000kWh mikä kattaa reilusti vuosittain ostetun 1740kWh, elikkä karkeasti viisinkertainen tai paremminkin kuusinkertainen, vai onko......no ei nyt niuhoteta
kuinka noita nyky- keinotekoisesti nimitettyjä saa edes kutsua nollaenergiataloksi?
niiden rakentamiseen koneistukseen menee jo jumalaton määrä energiaa
no siellä käytetään "lähes", "melkein", "puoli" jne....voi noita insinöörejä
eihän niissä ole edes minkäänlaista varaajaa
Kyllä on nollaenergiatalo hassu rakennelma. Väittäisin, että meilläkin on aika lähelle sitten. Kesäisin sitä aurinkoenergiaa tulee ja varastoin sitä puhaltamalla sitä lämpöä ulos. Talvisin sitten puhallan sitä varastoitunutta ulkoilmaa VILPpiin.
Määritelmä tuntuu muuttuvan jatkuvasti sen mukaan mikä on nykyinen korjaus jotta saadaan myytyä uutta. Jos talo syö ulkoista energiaa milloinkaan, niin ei se silloin ole nollaenergia. Vai onko autoni nollaenergia, koska se tuottaa liikettä ja lämpöä samalla energialla kuin mitä siihen ostan? Eihän se energia mihinkään katoa, joten pakko olla nollaenergia-auto.
Määritelmä tuntuu muuttuvan jatkuvasti sen mukaan mikä on nykyinen korjaus jotta saadaan myytyä uutta. Jos talo syö ulkoista energiaa milloinkaan, niin ei se silloin ole nollaenergia. Vai onko autoni nollaenergia, koska se tuottaa liikettä ja lämpöä samalla energialla kuin mitä siihen ostan? Eihän se energia mihinkään katoa, joten pakko olla nollaenergia-auto.
Aurinkopaneelit ovat tulossa pakollisiksi, tosin monessa vaiheessa pitkän ajan kuluessa - ensin isot uudisrakennukset jne. Ehkä jossain on jo speksattu kuinka ne pitäisi mitoittaa - ei varmaan riitä yksi Motonetin 50W / 12V paneeli.
Sinänsä minusta kiivailu nollaenergiataloista on vähän turhaa - se on vaan yhdenlaisen mitoituksen määritelmä ja sitten toisenlaiselle on jo vaikka passiivitalo. Varmaan talvienergiansa jotenkin varastoimaan pystyvälle rakennukselle keksitään oma nimitys kunhan niitä alkaa ilmestyä, eiköhän tässä kaikenlaista ala ilmestyä.
Sinänsä minusta kiivailu nollaenergiataloista on vähän turhaa - se on vaan yhdenlaisen mitoituksen määritelmä ja sitten toisenlaiselle on jo vaikka passiivitalo. Varmaan talvienergiansa jotenkin varastoimaan pystyvälle rakennukselle keksitään oma nimitys kunhan niitä alkaa ilmestyä, eiköhän tässä kaikenlaista ala ilmestyä.