ILP ja yläpohjan eristämättömät IV-kanavat villan seassa

[Tuplajii]

Tiedän, että eristämättömät peltiputket villojen seassa on vähän kakkosluokan ratkaisu, mutta enpä ole taloa ollut rakentamassa..
Ja ilmeisesti 2000-luvun alussa ja puolivälissä ko. ratkaisu on ollut suht yleinen tapa touhuta.

Pystyputket ja LTO-koneen tuloputki on sentään asianmukaisesti eristetty, eli käsittääkseni mitään varsinaista virhettä ei ole tehty.

Hieman olenkin jo varautunut siihen ajatukseen, että alan putkia eristämään, koska toki hienoa olisi joskus kenties päivittää ilmanvaihtoa siten, että jonkinlaisella lämpöpumpulla saisi syötettyä suoraan kanavia pitkin lämpimämpää/viileämpää huoneisiin. En ole oikein paikallisesti pöhisevän ILP:in ystävä varsinaisesti.

Mutta aikalailla pääsisi tietenkin helpommalla jos vain asentaisi sen ILP:in seinään ja puhalluttaisi yläpohjaan 20cm lisää villaa kun sinne sitä nyt tuulenohjaimien asentamisen jälkeen mahtuisi. Putkien eristäminen jälkikäteen kun on tietenkin aika julmaa puuhaa.

Kysymys nyt siis kuuluu, että minkälainen näkemys tänä päivänä on ILPin ja noiden eristämättömien putkien symbioosista?

Worst casena on kesähelteet joissa ILPiä tulisi käytettyä viilentimenä. Tulokanavathan ei taida olla moksiskaan kun kylmää ei niihin päädy, mutta poistoissa lienee jonkinlainen riski jos sellaiseen päätyy jäähdytettyä ilmaa? Lämpötilaero ei kuitenkaan ole mikään ihan valtava jos ILP:in sijoittaa vähän kauemmaksi poistoventtiilistä.

Veikkaan, että ILPpejä on kuitenkin asennettu jo aikamoiset määrät pitkin maita ja mantuja taloihin, joissa putket on eristämättöminä villoissa, eli kokemuksia puoleen ja toiseen lienee olevan?

Kyseessä siis yksikerroksinen OKT, jossa päälämmitysmuotona suora sähkö (vastukset lattioissa) jota varaavaa takkaa lämmittämällä avustetaan.

 

[Latvis]

Paras ratkaisu taitaa olla asentaa ILP siihen taloon. Eiköhän sen ILPin ilma ehdi sekoittua ennenkuin se kanaviin päätyy, sekä sehän kuivattaa ilmaa kaikenlisäksi kesällä. Kanavat vaativat kondenssieristyksen, jos sinne työnnetään viilennettyä ilmaa esim. jäähdytyspatterilla. Mutta tälläkään jäähdyttäminen ei ole yhtä tehokasta kuin ILPillä, jos sen sijoitus onnistuu hyvin.

Säästäisit myös lämmityskuluissa mukavasti talvella kun asennat ilpin. Lattioihin voi jättää pienen mukavuuslämmön sekä kph ja wc tiloihin joihin ILPin slämpö ei leviä.

Laita talosi pohjakuva niim eiköhän täältä apuja tule lisää hyvistä ILPin asennuspaikoista. Missä päin talo sijaitsee?

 

[Tuplajii]

Se on varmasti selvä, että jonkinlainen lämpöpumppuratkaisu on hyvä idea kun suoralla sähköllä lämmitellään.
Mutta se tosiaan olisi mielenkiintoinen tieto, että onko jossain ohjeistuksessa/määräyksissä määritelty, että kuinka lähellä poistoventtiiliä ILP saa olla jos ja kun kanavat on eristämättä mineraalivillojen seassa.

Sisäyksikölle on käytännössä kaksi mahdollista paikkaa, jotka sitten täytyy katsoa asennusfirman kanssa, että kumpi on parempi ratkaisu. Ja asennusfirmaksi täytyykin tietysti valita sellainen jolla on jotain älyä myös ilmanvaihdoistakin.

 

[pAy]

Tarkoitatko että ilpillä viilennetään taloa ja poistoputkiin menisi niin kylmää ilmaa että poistoputket kondensoisi ulkopinnasta? Talon pitää olla jäähdytetty todella kylmäksi että näin tapahtuisi, kylmä ilma kun laskee aina alaspäin ja poistokanavat lähtevät yleensä katosta, jos talo on jäähdytetty 21 asteiseksi 1,5m korkeudella on katonrajassa varmasti 23C, kastepisteen en muista juuri koskaan olleen yli 20 astetta.

Itse jäähdytän diy ilpillä, vesikierto Niben tuloilmakanavaan, nyt n. 12C joka riittää viilentämään tuloilman 19 asteeseen, riittää pitämään talon kohtalaisen mukavana. Eilen vähän sisällä lämpeni kun ulkona oli 34,2C ja räystään alta otettu ilma n 38C. Tuloilma putket eristetty 50mm alumiinivillalla ja ovat 500mm puhallusvillassa, koskaan en ole kostetutta putken pinnasta löytänyt kun olen pahimpina aikoina sitä tutkinut.

 

[puuteknikko]

ILP jäähdyttää tasaiseen pyynnillä 24C ja poistoilma näyttää Valloxin anturilla 29C. Sisäilma on varmaan joku 25-26C normaalikorkeudesta mitattuna. Ei tuolla saa niin kylmäksi poistoilmaa menemään, että alkaisi kondensoimaan.

 

[Latvis]

Laita vaan pohjakuva tänne ja piirrä siihen mahdolliset sisäyksiköiden/ulkoyksiköiden paikat niin ei tarvitse jälkeenpäin surkutella kun laittoivat huonoon paikkaan. Koska suurin osa asentajista laittaa pumpun siihen mihin se on helpointa.

 

[Tuplajii]

Jes, kiitoksia. Eli ihan hyvin voisi funtsia tuota ratkaisua.

Siis juuri tuo näin maallikkona mietitytti, että jos jäähdytystä tulisi käytettyä vähänkin pidempää jaksoa niin jollain ilveellä voisi se kondenssi sinne putken ulkopuolelle iskeä, mutta tosiaan ei kämppää ole mihinkään jääkaappilukemiin tarkoitus koskaan viilennellä.

Karrikoidusti: Joltain Isoverilta tms. kun kysyy niin nehän on tietenkin sitä mieltä, että jo suurinpiirtein jääkaapin oven aukaisu talossa saa eristämättömät putket kondensoimaan.

Ja ILPpejä asentavat firmat vähän huonosti muistavat mainoksissaan mainita, että pakettia suunnitellessa otetaan huomioon kämpän IV ratkaisut kokonaisuutena. Toki ne poistot ja tulot varmasti muistetaan katosta tsekata.

Yleensä korostetaan vaan, että kuinka halvalla heiltä sen ILPin nyt saisi ja sähkökuluissa säästät näin ja näin paljon. (Ja sitten mahdollisesti ihmetellään erilaisia ongelmia resonanssien ja kondenssien kanssa.)

Se lienee kaikinpuolin epäonnistunut asennus jos IV poistoventtiili on ihan ILP:in välittömässä läheisyydessä.
Siinä tapauksessa voisi sen kastepisteen alittavaa ilmaa ehkä mennä putkeen jos IV on jostain syystä kovalla ja ILPin fööni pienellä.
Samalla lämmityskin tietysti menisi pieleen.

Juu en kyllä anna ILP asentajan sen mukaan valita paikkaa mihin se on ns. helpoin laittaa.

En nyt tiedä onko tarpeen alkaa tässä nyt pohtia sijaintia kun niille on kuitenkin oma ketjunsakin ja luulen kyllä että valitun asennusfirman kanssa saadaan se sitten selville. Kuitenkin on funtsittava ulkoyksikönkin järkevin paikka ja itsellä on vähän esteettisiäkin vaateita pömpelien sijainneille. Siihen täytyykin varautua ettei asennus tule olemaan se hinnat-alkaen tarjous.

Voidaanko siis vetää johtopäätös, että IV-putkien eristäminen tulee ehdottomaan tarpeeseen vain jos ko. putkiin on tarkoitus suoraan työntää viileää ilmaa?

 

[Sukke]

Nostetaanpa vanhaa aihetta, kun sattui Googlen haulla vastaan.

Täältäkin löytyy eristämättömät IV-kanavat, pl. jäteilma ja ulkoilma sekä liesituulettimen poisto. Puhallusvillaa taitaa olla noin 400 mm ja putket villan seassa vaihtelevalla syvyydellä. Kondensoituminen ei ilmeisesti mikään erityisempi riski - meilläkin on ILP ollut viilennyskäytössä useamman vuoden. Pyyntilämpötilat viilennyksessä kesällä maltillisia luokkaa 23-24 C.

IV-laitepuoli meni uusiksi ja nyt lämpötiloista on saanut jonkinlaisen käsityksen. Nyt nollakelillä huoneilma / tuloilma jäähtyy ehkä luokkaa 1 asteen ja -10 asteen pakkasilla toista astetta. Kauimmaisessa huoneessa tuloilman lämpötila venttiilistä mitattuna noin +17 astetta, kun IV-koneelta lähtee +18 astetta (ulkolämpötila +0). Voi olla aika iso työ lähteä eristämään kanavia jälkikäteen, jos se tilan puolesta on kaikilta osin edes mahdollista. Viilennystä ei ilmanvaihdon kautta ole tarkoitus järjestää, jos ei IV-koneen kesäyöviilennystä lasketa.

Voiko jokin asia mennä pahasti pieleen, jos yläpohjan kokonaiseristepaksuutta vain kasvattaa? Jos jossain välissä kasvattaa paksuutta vaikkapa 200 mm? Voiko IV-koneen kesäöiden aikaista "viilennystä" käyttää huoletta?

Ja lopuksi kysymys vaatimuksista: onko jostain vuodesta lähtien tulo- ja poistoilmakanaville edellytetty eristystä vai onko määräysten mukaan edelleen riittävä eristää vain jäte- ja tuloilmakanavat?

Edellä käyttäjän @Tuplajii kysymys odottaa myös kommenttia. Viesti vanha, mutta vastaus kiinnostaa täälläkin.

Voidaanko siis vetää johtopäätös, että IV-putkien eristäminen tulee ehdottomaan tarpeeseen vain jos ko. putkiin on tarkoitus suoraan työntää viileää ilmaa?

 

[kotte]

Voiko IV-koneen kesäöiden aikaista "viilennystä" käyttää huoletta?

Käytännössä voi, sillä vaikka päivällä olisi vallinnut kostea ukkotyypin sää, kuivan ja viileän yöilman suhteellinen kosteus putoaa myös kanavien ulkopuolella. Kondensoitumista ei käytännössä voi tapahtua, sillä eristeiden sisään päivällä jääneen lämpimän ja kostean ulkoilman kosteussisältö on kumminkin niin vähäinen, että lievä ulkopuolen huurtuminen on pahinta, mitä voi tapahtua. Eristeiden sisässä oleva ilmakin kuivuu merkittävästi tuntien kuluessa ulos päin tässä tilanteessa.

Kondensoitumisriskithän liittyvät kanavissa kulkevan tuloilman merkittävään koneelliseen jäähdyttämiseen ja periaatteessa ainakin teoreettisessa mielessä poistokanavien osalta, jos sisäilmaa jäähdytetään suorastaan kohtuuttomasti (jopa lähes kymmenen astetta ulkoilmaan nähden vuorokausikaupalla). Paljaat eristeestä ulos pilkistävät putkenosat ovat kondension kannalta riskialtein osa, koska kostea ulkoilma pääsee huuhtelemaan noita tehokkaimmin.