Mikroinverttereiden asennuksen yksityiskohti

Itse ihan samaa ihmetellyt/miettinyt että mikroissa kun on liitännät pistotulpalliset, jännitteet DC AC puolella alle TI-tasojen, niin silti tulkinta (lainvastaisesti?) että ei ole sallittu

Edit: korjattu AC->DC

Tukes tulkitsee että koska kyse on laitteistosta niin se on kokonaisuudessaa luvanvarasita ( 1). Laki ottaa kantaa tähän sen verran sähkötyöt (2) on laiteiston rakennusta/huoltoa. 4 luvun 56 pykälässä (3,4) on sitten helpotukset sähkötöihin ja pistotilpaliset kytkennät sallittuja. Tästä päästään siihen että muiden johtojen veto ei ole salittua. Putkitukset on minusta rajalla lasketaanko sähkötyöksi, minusta ei. Paneelien ja kiskojen asennus menee helposti itseasennuksen piiriin jos on tehdasvalmisteiset töpselit. Tämä on siis minun vajavainen tulkinta, ei totuus tai lain vakiintunut tulkinta. Tukes tulkitsee asian eri tavalla mutta ei tarkenna mihin lain kohtaan viittaa mikä jättää vahvan epäilyksen siemmenen.


36 § Sähkölaitteistojen kytkeminen yhteen​

(1) Sen, joka kytkee sähkölaitteistot yhteen, on varmistettava, ettei toimenpiteestä aiheudu 6 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Tämän varmistamiseksi yhteen kytkettävien sähkölaitteistojen haltijoiden on annettava toisilleen riittävät sähkölaitteistonsa rakennetta koskevat tekniset tiedot.

53 § Sähkö- ja käyttötyön määrittely​

(2) Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä.

56 § Sähkötöiden tekemisen edellytyksiä koskevat poikkeukset​

(3) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus ja kiinnitys, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt sekä näihin rinnastettavat työt;

(4) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt;
 
Viimeksi muokattu:
Vahvasti samoilla linjoilla tulkittavuuden kanssa.
AC osuus tietty luvanvaraista, mutta putkien, kiinnikkeiden ja kiskojen asennus, sekä paneelien pulttaus kiinni …meh
 
Minulla on autotallin vieressä katos jonka katolle on tulossa aurinkopanelit. Mikroinvertterit olen ajatellut sijoittaa peltikaton alapuolelle. Johdot tulevat kulkemaan katoksen katon ja autotallin seinän välistä. Johdot tulevat JAPP putkeen, mutta mitä mieltä olette voiko yhden panelin + ja - johdot mennä samassa putkessa?

Maadoituksesta on ollut tässä keskustelussa jo aikaisemmin puhetta, mutta millaisia vaatimuksia tuolle maadoituskaapelille on? Ilmeisesti 6mm2 on riittävä paksuus, mutta käytetäänkö yleensä kevi johdinta vai paljasta kuparia?
 
Minulla on autotallin vieressä katos jonka katolle on tulossa aurinkopanelit. Mikroinvertterit olen ajatellut sijoittaa peltikaton alapuolelle. Johdot tulevat kulkemaan katoksen katon ja autotallin seinän välistä. Johdot tulevat JAPP putkeen, mutta mitä mieltä olette voiko yhden panelin + ja - johdot mennä samassa putkessa?

Maadoituksesta on ollut tässä keskustelussa jo aikaisemmin puhetta, mutta millaisia vaatimuksia tuolle maadoituskaapelille on? Ilmeisesti 6mm2 on riittävä paksuus, mutta käytetäänkö yleensä kevi johdinta vai paljasta kuparia?
Ei missään tapauksessa dc-kaapeleita samaan putkeen kun rinnakkaisen valokaaren riski 6mm2 kevi on kelvollinen liitettäväksi rakennuksen maadoituskiskolle
 
Ei missään tapauksessa dc-kaapeleita samaan putkeen kun rinnakkaisen valokaaren riski 6mm2 kevi on kelvollinen liitettäväksi rakennuksen maadoituskiskolle
Jos jännite esim 37v ja virta n 10A ei kyllä rinnakkaisvalokaari syty.
Tätä juuri mietin itsekin. Onko yhden panelin jännitteillä mahdollisuus rinnakkaisvalokaareen? Varman päälle pelattuna ei isoa kulua tule vaikka laittaisi kaikki johdot omiin putkiin.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on autotallin vieressä katos jonka katolle on tulossa aurinkopanelit. Mikroinvertterit olen ajatellut sijoittaa peltikaton alapuolelle. Johdot tulevat kulkemaan katoksen katon ja autotallin seinän välistä. Johdot tulevat JAPP putkeen, mutta mitä mieltä olette voiko yhden panelin + ja - johdot mennä samassa putkessa?
Eiköhän valtaosassa asennuksia johdot ole samassa putkessa.
Tuohon tyyliin:
Uggosen vuoksi olisi hyvä että piuhat olisi tiivissä nipussa. Ote standardista.
Salamoiden indusoimien jännitteiden pienentämiseksi kaikki johdinsilmukat ja erityisesti paneeliketjujen kaapelointien silmukat olisi pidettävä mahdollisimman pieninä. Tasasähkökaapelit ja potentiaalintasausjohtimet olisi asennettava rinnakkain.
 
Tuollainen muutamalankainen on hyvää tuohon hommaan.
Tosin jos jännite jää alle 60v niin potentiaalintasausta ei ole pakko tehdä.
Varastossa olisi 6mm2 MKEM kevi johtoa. En ole vielä tuon speksejä tarkemmin katsonut, mutta ehkä sekin sopii tuohon käyttöön.

Miten olette siististi vetäneet tuon kevin sähkökeskukselta katolle? Oletteko laittaneet samaan putkeen kuin MMJ? Jos näin tekee niin erotuskytkimen kohdalla joutuu kuitenkin tekemään ylimääräisen lenkin.
 
Potentiaalin tasauksesta oli sähkärin kanssa puhetta kun tallia aikanaan rakensin, mutta silloin hän oli sitä mieltä, että tallin ollessa niin lähellä taloa tälle ei ole tarvetta. Nyt siitä kuitenkin selvästi olisi ollut hyötyä. Riittääkö paneleille maadoitussauvalla tehty maadoitus vai onko syytä varautua isompiinkin kaivuu töihin?

Missä muuten nämä potentiaalintasauskiskot uusissa taloissa sijaitsee kun aikaisemmin Imfmis mainitsi, että keviä ei viedä keskukselle? Meillä talon pääkeskuksen alaosassa on tämä potentiaalintasauskisko keskuksen sisällä.
 
Pääkisko on yleensä keskuksen lähellä, siinä missä nousujohto tulee koska se elektrodi on heitetty samaan kuoppaan.

Kiskosta keskukselle menee PE piuha (KeVl) PEN kiskoon.

En ole tavannut keskusta jossa se kiskokin on sisällä, näissä pienissä talokeskuksisa kun kaikki muukin pitää sinne vetää. Tilaa vievää... Metallinen LVI, antenni ja raudoitus. Mutta kätevä tietty kun tilaa on.

Anna sähkärin ratkaista miten tuo erillisrakennus tehdään. Hänen nimi jää papereihin.
 
Pääkisko on yleensä keskuksen lähellä, siinä missä nousujohto tulee koska se elektrodi on heitetty samaan kuoppaan.

Kiskosta keskukselle menee PE piuha (KeVl) PEN kiskoon.

En ole tavannut keskusta jossa se kiskokin on sisällä, näissä pienissä talokeskuksisa kun kaikki muukin pitää sinne vetää. Tilaa vievää... Metallinen LVI, antenni ja raudoitus. Mutta kätevä tietty kun tilaa on.
Mitenkäs tämä termi... talokeskus (mittauskeskus) on se missä päänallit/mittari ja joka non ulkona ja ryhmäkeskus se mikä on sisällä ja missä johdonsuojat. Meillä taitaa potentiaalikisko olla sisällä ja tuolta se kevikaapeli menee maahan.
 
Asennuksista... Osui silmään Sähköturvallisuuslain 64§

64 §

Maallikoille ja opastetuille henkilöille sallitut käyttötyöt

Sähköalalla ammattitaidoton saa tehdä käyttötöitä laitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu koskettamiselta.

Tehtävä- ja laitteistokohtaisen perehdytyksen saanut henkilö saa myös tehdä käyttötöitä laitteistossa, jossa jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta ja riskit ovat hallittuja.
Eli kun maallikolle (esim kiinteistön omistajalle) on annettu opastus miten tulee toimia voi tuon mukaan henkilö asentaa paneelit, mikroinvertterin, putkituksen ja mahdollisesti sen MMJ kaapelin - muttei tietenkään kytkeä niitä mikä on täysin ymmärrettävää. Tukes tuosta kuitenkin aivan eriä mieltä


Itselle tulossa tuolleen erillinen boxi johon mikroilta tulee 5x2.5 kaapelit kun talon oma JK on täysi ettei sinne mahdu kytkentöjä enää lisää.
invertterien johdonsuojat on 3x4A tai 3x8A riippuen onko 1 vai 2 mikroa takana.

solar_plan.jpeg
 
Itselle tulossa tuolleen erillinen boxi johon mikroilta tulee 5x2.5 kaapelit kun talon oma JK on täysi ettei sinne mahdu kytkentöjä enää lisää.
invertterien johdonsuojat on 3x4A tai 3x8A riippuen onko 1 vai 2 mikroa takana.
Miksi eksoottiset johdonsuojat?
MMJ mikroille vai, eikös noille ole vähän notkeempaakin vaihtoehtoa ja jos tehokin matala niin tarviiko 2.5mm2?
Mimmoset liittimet microissa tuolle ac kaapelille?
 
Miksi eksoottiset johdonsuojat?
MMJ mikroille vai, eikös noille ole vähän notkeempaakin vaihtoehtoa ja jos tehokin matala niin tarviiko 2.5mm2?
Mimmoset liittimet microissa tuolle ac kaapelille?
Ajatus on että johdonsuojat mitoitetaan erillisten tehojen mukaan, eli toimivat sulakkeina.
Yhdelle laitteelle riittää hyvin 1.5mm2, valmistajan T-liittimien oma häntä on 5x6mm2 kaapelia, koska 2250w inverttereitä voi ketjuttaa 9kpl samaan naruun.

Hoymilesilla on omat T-liittimet (Betteri BC06) noissa HMT sarjan laitteissa.
IMG_2292.jpeg

edit: Perustellumpi syy, miksi tulee käyttää 5x2.5 kaapelia. Testattuani tuon AC trunk liittimen päätyholkkki on sen verran iso että se ei kiristy 5x1.5 kaapelin ympärille, mutta 5x2.5 just ja just. Se kun on tarkoitettu 5x4mm tai 5x6mm kaapeleille. sen liittimen rating on 32A
 
Viimeksi muokattu:
Toiselta foorumilta poimittu teksti, eli ei oma löytö, mutta silti mielenkiintoinen asia mikrojen kanssa joissa jännite on käytännössä aina alle 60v

"Metallirakenteiden potentiaalintasaus
Uudessa painoksessa on otettu käyttöön aurinkosähkölaitteiston suunnittelustandardin IEC 62548 perusvaatimukset johtavien rakenteiden potentiaalintasauksesta. Muutos selkeyttää muun muassa aurinkosähköpaneelien asennustelineiden potentiaalintasauksen tarvetta. Potentiaalin tasausta ei tarvita, jos paneeliston jännite (UOC MAX) on pienempi kuin 60 V. Standardissa IEC 62548 esitetty raja-arvo perustuu DVC-luokkien (decisive voltage class) jännitteiden raja-arvoihin, jotka on määritelty tehoelektroniikan turvallisuusstandardissa IEC 62477-1:2022."
 
Ja mikrolta eteenpäin on 230vac

.... eli tuota voit tulkita jos vedät DC piuhat mikrolle tarpeeksi kauas pois telineitä...käytännössä varmaan maantasolle..

Maadoitetaan
 
Mitä turvaa tällä maadoituksella halutaan? Itselle tulee mieleen kaksi asiaa. Paneleiden tuottaman sähkön joutuminen väärään paikkaan ja invertteriin tulevan verkkojännitteen joutuminen väärään paikkaan. Eikö nuo molemmat ole kuitenkin kunnossa mikroinvertteri asennuksissa kuten -Teme-:n lainauksessa todetaan? Paneleiden jännite on niin pieni, ettei tästä aiheudu vaaraa ja vikavirtasuoja estää puolestaan inverttereiden verkkojännitteen karkaamisen väärään paikkaan.
 
Käsittääkseni maadoitus luo lisäturvaa vvsk:n kanssakin. Ilman maadoitusta voi säädä sähköiskun esim asennustelineistä. Maadoituksella varmistetaan että vikavirta laukeaa jo ennen kuin kukaan ihminen koskee telineisiin.
Vikavirtasuojakaan ei takaa sitä etteikö voisi kuolla itse sähköiskuun. Toki 30ms on sen verran lyhyt aika että tod näk selviää hengissä mutta 100 varmaa se ei ole.
Vaikka se vikavirta laukeaakin ja mahdollisesti ihminen pysyy hengissä niin silti on vaarana että tärskyn saadessaan tipahtaa vaikka katolta maahan.

Tuli mieleen että miten vvsk saadaan toimimaan järkevästi kun sähköä voi tulla molemmista suunnista. Suoja pitää olla molemmissa päissä AC johtoa?
 
Käsittääkseni maadoitus luo lisäturvaa vvsk:n kanssakin. Ilman maadoitusta voi säädä sähköiskun esim asennustelineistä. Maadoituksella varmistetaan että vikavirta laukeaa jo ennen kuin kukaan ihminen koskee telineisiin.
Vikavirtasuojakaan ei takaa sitä etteikö voisi kuolla itse sähköiskuun. Toki 30ms on sen verran lyhyt aika että tod näk selviää hengissä mutta 100 varmaa se ei ole.
Vaikka se vikavirta laukeaakin ja mahdollisesti ihminen pysyy hengissä niin silti on vaarana että tärskyn saadessaan tipahtaa vaikka katolta maahan.

Tuli mieleen että miten vvsk saadaan toimimaan järkevästi kun sähköä voi tulla molemmista suunnista. Suoja pitää olla molemmissa päissä AC johtoa?
Jos jännite pääsee maadoitettuun telineeseen laukeaa kyllä johdonsuoja tai jos invertteristä tuleva niin se menee tilttiin. Mutta mistä se verkkojannite niihin telineisiin pääsee.
Käsittääkseni vvsk:n kulkevissa nollassa ja vaiheessa pitää kulkea sama virta, muuten laukeaa. Silloin on sama kumpaan suuntaan menee. Tuskin kahdesta suojasta samassa johdossa mitään etua on.
 
Kyllä vikavirran läpi saat vaikka kuinka ison sähköiskun, kunhan menopaluu virrat on tasapainossa.

Ei se kaikelta suojaa. Ja menee nekin morjens.
 
Mutta mistä se verkkojannite niihin telineisiin pääsee.
Mikrojen tapauksessa voisi päästä kun ovat siellä katolla telineessä kiinni.

Silloin on sama kumpaan suuntaan menee.
Vvsk suojaa vain sen ”takana” olevan piuhan/laitteen osalta.
Mikrossa AC tulee katolta ja jos vvsk on mittaritaulussa, on siinä monta metriä kaapelia ilman suojaa Plus se teline siellä katolla on ennen vvsk:ta. Siis tilanteessa jossa sähkö kulkee invertteriltä keskukseen päin.
Vai onko mikroissa sisäänrakennettuna vvsk?

Toki voi olla että invertteri tippuu pois päältä jos AC piuhassa on ongelmia. Mutta käykö näin kaikissa vikatilanteissa ja kuinka nopeasti invertteri sammuu? Onkos se sama tai lyhyempi kuin vvsk:n 30ms?
 
Nuo mikrot ovat läpäisseet sertifiointitestit ja siellä on vikatilannetestit osana vaatimuksia. Jos ac puolelle tulee epäbalanssi oikosulusta... johtuen tulee invertteri alas samantein.

Todennäköisesti pitäisi olla kaksi vikaa päällä yhtäaikaa jotta mikroissa olisi todellista turvallisuushyötyä erillisestä balansoinnista. Lisäksi ihmisen pitäisi olla katolla yhtäaikaa räpläämässä mikroja vian aikana.

---
Siinä vaiheessa kun katolle asiaa hivelemään mikroja ja kiskoja vedetään ac kahva auki.

Jos mikrojen etävalvonnan perusteella on syytä olettaa paneelissa, mikrossa vikaa on järkevää aukausta kahva. Etävalvonnasta on todella helppo tarkastaa vikatilanteet, jopa paneelikohtaiset.
 
Mikrossa AC tulee katolta ja jos vvsk on mittaritaulussa, on siinä monta metriä kaapelia ilman suojaa Plus se teline siellä katolla on ennen vvsk:ta. Siis tilanteessa jossa sähkö kulkee invertteriltä keskukseen päin.
Vai onko mikroissa sisäänrakennettuna vvsk?
Tätä en tullu ajatelleeksi että ei keskuksen suoja mikroilta tulevaan sähköön voi tietää. Tai itseasiassa voiko, puuttuhan se virta joka vaikka sähköiskuun menee silti siitä vvsk läpimenevästä. Mutta jos sinne mikron päähän pitäisi vvsk laittaa niin mihin? Ei katolle mitään vesitiivistä laatikkoa kai aleta laittamaan, testaa siinä kytkin sitten painamalla nappia kk välein.
 
Taitaa olla niin että luotetaan siihen että kun AC:ssa on ongelmaa (tai ainakin jos verkon AC katoaa kokonaan) niin invertteri sammuttaa AC lähdön hyvinkin nopeasti. Ehkä tuo on riittävä suoja ilman vvsk:takin Tämä siis ongrid tapauksessa.

Offgrid tapaukset on sitten toinen juttu.

edit. Niin ja jos AC piuhassa on ongelmaa niin invertterin sammuessa sähkö alkaakin kulkea verkosta invertterin suuntaan ja sitten tuo keskuksen vvsk laukeaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Perusasia on vikaantunut sähkölaite: (se mikroinvertteri) päästää verkkojännitteen paneelirunkoon, vieressä normaali osa laitteistoa jonka kotelo nollassa.

No...sitten se ....

Asentaja/kattomaalari/isäntä tippuu kouristuksesta katolta maahan, ei kuole vielä. Yhden puolen luut kaikki rikki, keuhko puhki. Toipuminen 8kk josta 2kk osastolla kipulääkityksessä ja jää sairaseläkkeelle koska käden liikeradat jäi vajaaksi ja jatkuvia hermosärkyjä.

Perustuu tositapaukseen.


Vain koska se maadoitus ei käy?
 
Perusasia on vikaantunut sähkölaite: (se mikroinvertteri) päästää verkkojännitteen paneelirunkoon, vieressä normaali osa laitteistoa jonka kotelo nollassa.

No...sitten se ....

Asentaja/kattomaalari/isäntä tippuu kouristuksesta katolta maahan, ei kuole vielä. Yhden puolen luut kaikki rikki, keuhko puhki. Toipuminen 8kk josta 2kk osastolla kipulääkityksessä ja jää sairaseläkkeelle koska käden liikeradat jäi vajaaksi ja jatkuvia hermosärkyjä.

Perustuu tositapaukseen.


Vain koska se maadoitus ei käy?

Turvallisuusmääräyksiä rikottu. Katolle ei saa mennä ilman turvavaljaita oli maadoitus kunnossa tai ei.

Sen verran osallistun maadoituskeskusteluun että miten ihmeessä mikroja maadoitetaan. Ainakin Enphasen ohjeissa ac puoli vikavirtasuoja + maadoitus.
 
Viimeksi muokattu:
Perusasia on vikaantunut sähkölaite: (se mikroinvertteri) päästää verkkojännitteen paneelirunkoon, vieressä normaali osa laitteistoa jonka kotelo nollassa.

No...sitten se ....

Asentaja/kattomaalari/isäntä tippuu kouristuksesta katolta maahan, ei kuole vielä. Yhden puolen luut kaikki rikki, keuhko puhki. Toipuminen 8kk josta 2kk osastolla kipulääkityksessä ja jää sairaseläkkeelle koska käden liikeradat jäi vajaaksi ja jatkuvia hermosärkyjä.

Perustuu tositapaukseen.


Vain koska se maadoitus ei käy?

Sitä kattomaalaria ei pidä päästää katolle ilman valjaita ja ennen kuin turvakatkaisija on aukaistu. Hullu pitää olla jos lähtee suihkimaan katolle ennen kuin perusasiat kunnossa. Sähköiskun katolla voi saada vaikka staattisesta sähköstä tai ampiainen voi hyökätä piipusta. Maailma on vaaroja täynnä.

Olisin aikapaljon enemmän huolissani string invertterien isosta dc jännitteestä, jota on käytännön tilanteissa todella vaikea katkaista ja sen tappavuuteen ei välttämättä maadoitukset pure esim eristeiden ollessa paikallisesti vialliset.
 
Viimeksi muokattu:
Ja ei ne valjaatkaan enää riitä katolla työskentelyyyn - mutta kuinka moni asennusporukka edes niitä käyttää oikeesti?

Maadoitetaan mikrot kuten stringitkin, asenuustelineeseen 6mm2 kevi talon potentiaalintasauskiskoon.
 
Ja ei ne valjaatkaan enää riitä katolla työskentelyyyn - mutta kuinka moni asennusporukka edes niitä käyttää oikeesti?

Maadoitetaan mikrot kuten stringitkin, asenuustelineeseen 6mm2 kevi talon potentiaalintasauskiskoon.
Pitäisikö myös maadoittaa koko katto syöksytorvet ja kaikki pellitykset erikseen jos niinku varmistaa haluaa ? voihan siihen asennustelineesen tulevaan potentiaalitasauksen kevin liitokseen tulla aikaa myöten hapettumia
 
Takaisin
Ylös Bottom