Kokemuksia lattiamallin ilpeistä? [lattialämpö+laattalattia]

A

apefm

Tulokas
Hei!

Onko lattiamallisista ilmalämpöpumpuista kertynyt kokemuksia?

Meillä kaksikerroksinen rinnetalo, jonka alakerroksessa sähköinen lattialämmitys. Alakerrassa kaakelilattia, jonka alla maanvarainen betonilaatta. Varaavat takat myös molemmissa kerroksissa aktiivikäytössä.

Kiinnostelee, että olisikohan ilpistä tuon suorasähköisen lattialämmityksen tueksi/korvikkeeksi...

Kiitos avusta!
 
Username sanoi:
Onko joku syy lattiamallille? Tavalliset on halvempia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos hyvästä kysymyksestä. Olisin voinut olla aloituksessa vähän täsmällisempi.

Miksi ajattelin lattiamallia: koska tarkoitus on tukea/korvata lattialämmitystä, niin kuvittelisin, että mitä lähempänä ollaan lattiaa, sitä parempi. Kaakelilattia tuntuu varsin kylmältä helposti.

Esim. Daikinin lattiamalli lupailee lattialämmitystoimintoa. Tämä toiminnallisuus siis kiinnostaa erityisesti.

Lattianlämmitystoiminto hyödyntää tehokasta puhallusta laitteen alaosasta
Klikkaa laajentaaksesi...

Myös Toshiban lattiamallisessa tuotteessa on jokin vastaava "lattialämmitystoiminto".
 
Viimeksi muokattu:
apefm sanoi:
Myös Toshiban lattiamallisessa tuotteessa on jokin vastaava "lattialämmitystoiminto".
Klikkaa laajentaaksesi...
Myös Fujitsulla ja Vivax on vastaava "lattiallepuhallus" -toiminto
www.klima-therm.com

Fujitsu Split-ilmalämpöpumppu – R410A – sarja AGYG – LVCB, Ilmalämpöpumppu – Klima-Therm

www.klima-therm.com www.klima-therm.com
www.vivax.fi

VIVAX Lattiamalli ilmalämpöpumppu - Vivax

VIVAX COOL ACP-12CT35AEC LATTIAMALLI - lämpöpumppu, joka on oivallinen lämmityskäytössä - se kiinnitetään seinälle lattian rajaan kuten lämpöpatteritkin.
www.vivax.fi www.vivax.fi
 
apefm sanoi:
Meillä kaksikerroksinen rinnetalo, jonka alakerroksessa sähköinen lattialämmitys. Alakerrassa kaakelilattia, jonka alla maanvarainen betonilaatta. Varaavat takat myös molemmissa kerroksissa aktiivikäytössä.

Kiinnostelee, että olisikohan ilpistä tuon suorasähköisen lattialämmityksen tueksi/korvikkeeksi...
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä maaliskuun kylmissä keleissä ei ILP:stä lattialämmitys+laattapinnoite talossa heti ollut eurohyötyä. Sama oli tilanne huhtikuussa. Muutamalla mieleen tulevalla eri tavalla laskeskelin lämmityslukuja ja kaikki osoittivat tuota samaa.
Tämä oli itselle yllätys ja poikkeaa täysin siitä mitä tällä foorumilla on kokemus varmaan 100%:sti ja uskonkin, että kun ehtii perehtyä asiaan, niin löytyy jokin sekaannus tästä tai esim säätö/asetusvirhe.

Se mitä tapahtui oli seuraavaa: euroja kului sama määrä, mutta lattiat olivat jäiset. Monessa taloudessa tuota jäisyyttä ei hyväksyttäisi ja meilläkin kyllä siinä rajoilla. Plus kun talo on kostella paikalla, niin mieleen väistämättä tulee se, että voiko olla rakenteille haittaa lattioiden jäädyttämisestä.
Yksi tarjottu selitys on, että meillä takka olisi tehnyt ison avun ja on se mahdollista, vaikka kokemus ja mittaukset muuta osoittavat.

Mittausten mukaan meidän ILP ei lattiaan osoitettuna muutaman metrin päähän nostanut pintalämpötilaa, mutta ei ole lattiamalli. En kyllä usko että lattiamallikaan lattiaa lämmittää eikä ainakaan kokonaisen huoneen verran.

Ja mainittakoon, että talossa ilma lämpeni ILP:llä tehokkaasti ja lämpö levisi hyvin, mutta kunhan saa sen eurosäästön kuvioon mukaan, niin hyvä tulee. Tarkoitus oli/on 40-60% vähennys lattialämmitykseen (tuon verran olikin jo maalis/huhtikuussa vähennystä siinä) ja loput tehdä COP:lla 2 ILP:llä. Eli kuuta ei tavoitella, että se ei tässä ole takana ja tiedossa on, että päivälämmityksellä euroja kuluu enemmän kuin yöllä.
 
Kiitos paljon @Husky, kun jaoit kokemuksiasi! Todella hyvää tietoa.

Itselläni on lattialämmitys nykyisin Shellyn takana, joten näen todella tarkasti toteutuneen kulutuksen. Helpottaa kyllä tma/kannattavuuden laskemista yms.

Sitten tulee näitä asioita, kuten jäinen lattia, joiden arvottaminen onkin haastavampaa.
 
Jotakinhan siinä pielessä on, jos ilpillä ei saa säästöä.
Kyllä täällä säästö on ollut vuosittain luokkaa 4700-5000kwh.

Ei tosin olen muita lattialämmityksiä joita olen ilpin alta sulkenut, kuin khh.

Ehkäpä jotku yrittävät ylilämmittää sitten ilpillä, jotta se eristämätön(?) lattia tuntuisi muka lämpimämmältä?
 
Minulla on käytössä sekä lattiamallin Daikin että 'normi' katonrajaan asennettu Technibel (os. Sanyo). Mielestäni lattiamalli on paljon järkevämpi, jos sille vain löytyy asennuspaikka.

Daikin on asennettu eteiserkkeriin, josta se puhaltaa muuhun taloon. Sen puhallus alhaalta käsin on jotenkin mukavampi kuin ylös huoneeseen kerrostava katonrajapumppu.

Eihän tuo laattalattiaa jaksa oikeasti pitää jalalle lämpimänä, kuin pumpun etualalta.

@Husky - Ei varmasti saa katonrajapumpulla lämmitettyä laattalattia. Hönkkähän nousee kattoon, ei se jää lattiaa lämmittämään.
 
Alf sanoi:
Daikin on asennettu eteiserkkeriin, josta se puhaltaa muuhun taloon. Sen puhallus alhaalta käsin on jotenkin mukavampi kuin ylös huoneeseen kerrostava katonrajapumppu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suurin ero taitaa tulla tarvittavassa puhallinnopeudessa, meillä pieni tupa mutta katto keskeltä korkealla. Puhallus saa olla talvella täysillä jotta lämpö leviäisi eikä jäisi kattoon pyörimään. Kyllä se lattia muutaman neliön alalta tuollakin lämpenee.
 
Täältä taas positiivinen kokemus laattalattia-suorasähkölämmityksestä ja ILPistä: puolitoistakerroksisen talon koko alakerta on laattalattiaa, enimmäkseen isoa avointa tilaa kaksi kerrosta korkealla olohuoneella. Lattialämmitykset eivät olleet päällä koko talvena lainkaan, kylpyhuonetta lukuunottamatta. ILP lämmitti koko talon, yläkerran makkareissa oli öisin lattialämmöt päällä, kun ovia pidetään öisin kiinni.

Meillä pidettiin koko talven läpi villasukkia jaloissa laattalattioilla, ja kun lasten kanssa touhasi niin teki mieli makoilla maton päällä, eikä laattalattialla. Säästö energiamielessä oli ns. "aivan saatanasti", joku 23 MWh -> 14 MWh vuodessa, vertailuvuonna oli vielä ikivanha Ultimaten ILP ja suoran sähkön ja ILPin yhteiskäyttö.

En tullut montaa kertaa mitanneeksi laattojen pintalämpöä, mutta infrapunamittarin lukemaan luottaen se oli ehkä 18 C alimmillaan. Talo on 2001 rakennettu, joten sen ajan mukaisilla eristyksillä.
 
Täällä ei lattialämmityksiä ole päällä laattalattioissa, laminaattialueilla onkin sähköpatterit. Lattian lämpötilat laatoitusalueilla (keittiö, eteinen, khh ja pesuhuone 20-19C. Laminaatti saman lämpöinen. Sisäilman lämpötila 22-21C. ILP hoitaa lämmityksen yksin.
 
Sama tilanne kuin jantilla. Paitsi sisälämpö 19-20 ja laattalattiat noin 18 astetta.

Vaikuttaa siltä että kulutus on tippunut 21.5 MWh -> 12.5 MWh vuositasolla.
 
Lähes sama tilanne kuin aloittajalla: Kaksikerroksinen talo, maanvarainen betonilaatta ja kaakelit alakerrassa. Elokuussa 2022 asennettiin Toshiba Premium+ 35 lämmittämään alakertaa, asennuspaikka portaikko. Puhallus kovalle (4/5), takkatila käyttöön ja lattialämmityksen termarit 17 -asteeseen. Koko talvena ei edes hetkellisesti käynyt alakerran lattialämmöt päällä ja alimmillaan lattian lämpö laski vähän alle 18 asteen. Kylmähän se paljaalle jalalle on, mutta sukat jalassa ei mitään ongelmaa.

Säästöä tuli lämmityskaudella yli 8000kWh edelliseen verrattuna. Oman arvion mukaan ILPin tuoma säästö n. 6000kWh ja loput kulutustottumuksien muutosta sekä vähäisempi lämmitystarve.

Lattiamallisesta ilpistä en näe hyötyä, ei se laatta joka tapauksessa juuri lämpene ilpin avulla.
 
Viimeksi muokattu:
HalkoholistinHaamu sanoi:
Jotakinhan siinä pielessä on, jos ilpillä ei saa säästöä.
Kyllä täällä säästö on ollut vuosittain luokkaa 4700-5000kwh.

Ei tosin olen muita lattialämmityksiä joita olen ilpin alta sulkenut, kuin khh.

Ehkäpä jotku yrittävät ylilämmittää sitten ilpillä, jotta se eristämätön(?) lattia tuntuisi muka lämpimämmältä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu luulisi että jos täysvaraavan lattian vastuksilta vähentää vaikka 5000kWh ja tekee sen ILP:llä, niin pitäisi 2500kWh säästää. Ja tekisi tuo euroissakin vähän, ellei sitten ole sellaisia yö/päivähintoja kuin viime talvena.

Palstalla on jonkin verran ollut tuota puhetta että lämpöpumpuilla olisi halua hyödyntä halpaa yösähköä, mutta ei se itsellä ole planA ainakaan.

On kai kaikilla laatan alla styroksit. Ellei lattian eristeillä tarkoiteta sitä, että laatan päällä on puukoolaukset ja villat ja sen päällä lattia. Tuollaisiakin on muistaakseni saanut joskus tehdä ja ehkä jopa märkätiloihin ja levyn päälle kaakelit (sen verran outo ajatus, että saatan sekoittaa kun ei ole tarvinnut yli 20 vuoteen mietiskellä talotekniikkaa, kun hyvä talo jäi käteen aikoinaan)
 
Husky sanoi:
Juu luulisi että jos täysvaraavan lattian vastuksilta vähentää vaikka 5000kWh ja tekee sen ILP:llä, niin pitäisi 2500kWh säästää. Ja tekisi tuo euroissakin vähän, ellei sitten ole sellaisia yö/päivähintoja kuin viime talvena.

Palstalla on jonkin verran ollut tuota puhetta että lämpöpumpuilla olisi halua hyödyntä halpaa yösähköä, mutta ei se itsellä ole planA ainakaan.

On kai kaikilla laatan alla styroksit. Ellei lattian eristeillä tarkoiteta sitä, että laatan päällä on puukoolaukset ja villat ja sen päällä lattia. Tuollaisiakin on muistaakseni saanut joskus tehdä ja ehkä jopa märkätiloihin ja levyn päälle kaakelit (sen verran outo ajatus, että saatan sekoittaa kun ei ole tarvinnut yli 20 vuoteen mietiskellä talotekniikkaa, kun hyvä talo jäi käteen aikoinaan)
Klikkaa laajentaaksesi...
Paljon lämpöpumppu on vieny sähköä? Sama sisälämpötila?
 
Kyllähän sitä säännöllisesti kuulee kuinka ilp ei säästä lainkaan, mutta jos asiaan perehtyy yhtään sen tarkemmin, niin saa huomata että sen ilpin olisi pitänyt taianomaisesti onnistua tuottamaan sähköä aurinkopaneelin tapaan, kun talon aiempaa lämmitysjärjestelmää ei säädetä mitenkään.

Sellainen lähtökohta on että ilp vähintään puolittaa sähkönkulutuksen niissä tiloissa jotka ilp lämmittää. Siis jos aiemmin lämmitys on ollut suora sähkö. Tietysti tuo vaihtelee hieman sen mukaan millainen ilppi on ja mikä on ulkolämpötila, ilpin hyötysuhde kun heikkenee lämmöntarpeen lisääntyessä, joten lämmitystarvelukuun veetaaminen ei menee ihan 1:1
 
Username sanoi:
Paljon lämpöpumppu on vieny sähköä? Sama sisälämpötila?
Klikkaa laajentaaksesi...
Aluksi sisälämpötila oli about asteen ylempänä, mutta kun ajoi alas lattialämmitystä niin sitten oli samaa lämpötilaa.
ILP:n sähkönkulutusta tarkkailtu Elenian systeemistä ja Panan Cloudista, mutta eipä tuo 100%:sti ole tiedossa.
No, eiköhän asia selviä kun ehtii vielä lisää tutkia kevään dataa tai syksyllä sitten, kun tulee pitempää lämmityskautta, mutta olisin toivonut että tässä summittaisessakin jo olisi vähän näkynyt.

"Suora sähkö" ei ole terminä ihan selvin, kun sillä myös viitataan siihen että 100% varaava ei ole "suora".
 
Mun mielestä se panasonicin cloudissa näkyvä sähkönkulutuslukema on kyllä ihan hatusta tempaistu. Voi ehkä toimia jos vertailee koneen virrankulutuksen suhdetta eri päivinä, muttamuuten se kyllä vaikuttaa melkoiselta optimistilta.

Suora sähköhän tarkoittaa juurikin ei-varaavaa sähkölämmitystä.
 
Juu, Cloudin kulutusta katsoin yhdessä tilanteessa (tämä ei todnäk ole koko totuus) ja vaikutti että se pitää kertoa 1.3:lla.
 
Huhtikuussa, kun öisin oli -10...-15 astetta ja päivisin +5, niin ILP Cloudin mukaan vei luokkaa 12kWh eli olisi 1.3x12=16kWh. Jos olisi COP:lla 2, niin tekisi 32kWh mikä olisi aikamoinen lämpöpläjäys kyllä meidän talomme mittakaavassa.
Voihan olla, että talomme ei sovellu ilman lämmitykseen (tästä on tiettyjä merkkejä), mutta tosiaan kun ehtii, niin täytyy istua pohtimaan ja syksyllä myös mittailemaan.
 
HalkoholistinHaamu sanoi:
Luulen ettei lämpö vaan leviä, mahdollisesti puhallus liian pienellä(?), ja lämpö jää pumpun luo kiertämään, ja pumpulla joudutaan ylilämmittämään raskaasti lähialuetta jotta kauempana olisi sopiva.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joskus täälläkin nousi äläkkää, kun kerroin miten sähkönkulutus laski lämpötilan pysyessä samana tai jopa lämpimämpänä pitkän kapean tilan perällä, kylmässä tallissa olevassa lämpöeristetyssä teknisessä tilassani kun vaihdoin siellä lattialla seisseen öljytäytteisen sähköpatterin seinämalliseen sähköpatteriin. Tarkkoja lukuja en nyt muista, mutta vaikutuksen pystyi toteamaan suoraan tuntikohtaisesta sähköyhtiön toimittamasta kulutusraportista. Selityksenä asialle pidin sitä, että vanhaa patteria piti huudattaa isommalla teholla jotta lämpö leviää myös tilan perälle asti, kun taas seinämallinen kierrätti ilmaa tehokkaammin ja vaati näin ollen pienemmän tehon koko tilan lämmittämiseen.
 
Vaikutelma on että ILP:n lämpö leviää hyvin. Puhallus 2/5 ja vähän rajoilla viitsiikö isontaa. Mutta puhalluksen määrä on yksi tärkeä muuttuja kyllä tässä.

Aluksi ILP:n tullessa tosiaan lämpö nousi talossa, mutta sitten kun alensi lattialämmitystä niin talon lämpötila oli samoissa kuin aiemmin. Takka on muuttuja, mutta tosiaan sen teho tuntuu erittäin pieneltä ja jos nyt jälkikäteen selviää, että sillä on jotakin säästänyt, niin eipä tullut tiedostettua ennen ILP:n ostoa tuota, kun sehän meinaisi että sillä saisi saman säästön kuin ILP:llä. Se olisi suoraan sanottuna järkytys
 
Jos lähdetään siitä, että takalla pystyy tuottamaan osan talon lämmöntarpeesta, esim. 15-20kWh/vrk lämmöntuotto, ja säädät lämmitykset niin, että takka hoitaa sen minkä pystyy, ja muulla lämmityksellä sitten se puuttuva osuus:

Sama talo, sama lämmöntarve:
- Takka korvaamassa osan suorasähkölämmityksestä -> sähkön säästö ~15-20 kWh/vrk.
- Takka korvaamassa osan ilmalämpöpumpulla lämmityksestä-> sähkön säästö onkin vain ~5-10kWh/vrk.

Miksikö näin? Koska ILP tuottaa sen lämmön suorasähköä paremmalla hyötysuhteella.
Takalla ei pysty säästämään ILPpiä vastaan yhtä paljon kuin suorasähköä vastaan.

Itse en viitsi nollakelillä edes "tuhlata" halkoja, ilpin jäljiltä ei montaa kWh säästä.
Mitä kovempi pakkanen, sitä enemmän järkeä ottaa myös takka mukaan, koska ILPin hyötysuhde laskee pakkasen kiriessä,
ja jossakin vaiheessa ei ILPin tehokaan enää riitä.

Mutta siihen perusasiaan, jos ei säästöä tule ilpillä, niin kovin montaa syytä en sille keksi, kuin että ILPiä käytetään jollakin tavalla väärin, se on asennettu väärin/huonoon paikkaan, muu lämmitys tekee ILPin työt, tms. En osaa sanoa voiko ILP olla rikki siten, että se tuottaisi lämpöä
yhden copilla :D Voi myös olla ettei verrata oikein, eli samoihin vrk/kk keskilämpötiloihin. Suomen syksyt/talvet ja keväät eivät ole lähellekään samanlaisia lämmitystarpeen osalta eri vuosina.

Kun naputtelee exeliin vertailukelpoiset vrk ulkolämpötilat, voi jo alkaa vertailemaan eri lämmitysmuotojen säästöjä.
Tässä omaa (ILP) käppyrää kuluvalta lämmityskaudelta, ja muinainen suorasähkökäyrä. Varsin suuri ero tulee syksyn/talven
ja kevättalven/kevään välillä, auringonpaiste tuottaa paljon lämpöä sisälle nyt keväällä/alkukesästä. Samalla tavalla se toki
auttaa suorasähkölläkin lämmittäessä, ja sehän näkyy silläkin janalla. Noin 400-650kwh kuukausisäästö pitäisi olla ihan realismia
kunnon tavikuukautena.
Image1.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vielä vastaavanlainen käppyrä sillä erolla, että tämä sisältää koko talon sähkönkulutuksen, ei vain lämmitysenergiaa.

On toinenkin ero, mustat pisteet ovat niiltä päiviltä, jolloin takka on ollut korvaamassa osan ILPin tuottamasta lämmöstä.
Käytin takkaa välillä koemielessä syksyllä plussakeleilläkin, ei oikein järkeä ILPiä vastaan.
Voin heti tehdä johtopäätöksen, että pikkupakkasella takalla saa syksyllä/talvella vastaavanlaisen säästön ILPin kanssa, kuin ikkunoista
paistava aurinko säästää kevättalvella.

Ja tosiaan suoraa sähkö ei ole ILP aikakaudella ollut käytössä kuin WC:n patterissa ja pesuhuoneen lattialämmityksessä,
sekä kovemmilla pakkasilla muutamassa päähuoneessa, jos ei ole kerennyt takkaa lämmittämään, tai jos takka+ILP ei riitä
esim pitemmällä -35c pakkasella.
ghkjh.jpg
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom