Ehdotuksia 410P tilalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kimmo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
K

Kimmo

Jäsen
Talon alkuperäinen Nibe 410P poistoilmalämpöpumppu ehti palvella melkein 16 vuotta, kun sen kompressori viimein antautui tässä muutama päivä sitten.

Nyt tietysti pohdintana, että mitä seuraavaksi?
Hyviä ehdotuksia ja kokemuksia otetaan kiitollisena vastaan!

Nibe on tähän asti ollut kohtuullisen luotettava ja ollaan selvitty parilla puhaltimien laakerivaihdoilla. Heikkouksina melu, kulutus ja tuloilman matala lämpötila pakkaskeleillä.

Kohteena on yksitasoinen, puurunkoinen okt. 159 m2. Sijaintina on eteläinen Itä-Uusimaa. Talon keskellä avoin kettiö/olohuone kokonaisuus (n.75m2) jossa varaava tulisija. Toisessa päädyssä makkarit 3kpl ja toisessa märkätilat/sauna/khh sekä tekninen tila. Tällä hetkellä asukkaita 3.

Tämän hetkinen järjestelmä:
1. Nibe 410P + VPA 200/70 (ei vastuksia). Maanvarainen laatta, vesikierto ja 1kpl huone lämpötila-anturi joka ohjaa (rajoittaa) niben menopuolta (ja samalla ikävästi niben tuloilmapatteria)
2. Mitsu LN25 ILP (oloh/keittiö)
3. Varaava takka jossa suht.hyvä hyötysuhde ja pitkä lämmönluovutus. Tämä on ollut lämmityskaudella aktiivikäytössä. Sekapuuta mennyt tänä kautena 5 pinokuutiota.

Sähköä on mennyt lämmitykseen ja lämpimään veteen viim. 12kk. arviolta n. 10 000 kWh, PILP 8500 kWh ja ILP 1580 kWh.
 
Tarkoitin että nuo molemmat PILP ja ILP on vienyt sen 10000 yhteensä. ILP:in loki näyttää 1580 ja tuo Pilpin osuus 8500 on sitten karkea arvio. Kaiken kaikkiaan ollaan kulutettu sen 18000 kWh.
 
ILP vienyt liian vähän sähköä, meillä ILP vei +3000 kWh Nibe F410P kaverina.

Minä ottaisin maalämmön ton kokoiseen taloon, jos vaan lompakko sallii. Jos lompakko ahdistaa niin sitten Panan VILP. Meillä 7000 kWh (PILP + ILP) vaihtuit 3000 kWh maalämöllä.
 
Varmaan näin on, ilppi on käytännössä pitänyt samaa tilaa lämpimänä kun takka ja pääasiassa pidetty auto-asetuksella.

MLP+iv kone varmasti paras ratkaisu. Yksi haaste/riski meillä kun on porakaivo (80m) käyttövedelle niin miten käy porakaivovedelle kun tekee lämpökaivon? Vaakapirille ei oikein ole tilaa. Toinen asia on tietysti kustannus, paljonko lysti suunnilleen maksaisi tänä päivnä iv-koneen kanssa? Jos kulutus tippuu puoleen nykyisestä, tai enemmän kuten sinulla, tulee TMA:sta aika pitkä 15-20 snt. all in kWh hinnalla. Etuja toki monta, esim. talon voisi muuttaa takaisin vesi/lattia lämmitteiseksi nykyisen ilmalämmitteisen sjaan.

VILP:it vielä tutustumisen alla, mikä mallisarja mielessä? T-Cap all-in sarjan kone jossa myös iv-kone, vai joku toinen? Toimivatko hyvin kosteassa -5-0 kelissä, sitä kun tuntuu riittävän täällä kun meillä meri on n. 400 metrin päässä. ILP vaikuttaa sulattelevan aika tiheästi noissa lämpötiloissa. Kuivan kelin aikaan varmaan toiminta ok -20/-25 asti. Onko niissä sisäänrakennettu ohjaus lattialämmitykselle vai tarviiko erikseen?
 
Kimmo sanoi:
Varmaan näin on, ilppi on käytännössä pitänyt samaa tilaa lämpimänä kun takka ja pääasiassa pidetty auto-asetuksella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei millään pahalla mutta tuo on ILPn tyhmin asetus. Luultavasti ainakin jos takkaa on käytetty ei ILP ole säästänyt mitään. Eikä takka tuottanut mitään.

Panasonic All-in-one VILP ei tarkoita että siinä olisi ilmanvaihtoa mukana. Se on vain termi paketille missä on varaajallinen sisäyksikkö
 
Mites tilat? Onko teknisessä tilassa tilaa? Onko F 410 ympärillä/yläpuolella tilaa?
Esim Enervent Salla menee F410 n kanavajärjestykseen 90 astetta käännettynä
 
Kimmo sanoi:
MLP+iv kone varmasti paras ratkaisu. Yksi haaste/riski meillä kun on porakaivo (80m) käyttövedelle niin miten käy porakaivovedelle kun tekee lämpökaivon?
Klikkaa laajentaaksesi...
On se varmaan paras siinä suhteessa että sähköä kuluu vähiten mutta se on myös selvästi kallein. Erot eivät ole suuren suuret VILP / ILP verrattuna. Noinkin etelässä VILPillä voisi ajatella saavutettavan tuommoisessa puhtaassa lattialämmitystalossa jonkun +3,5 COPin lämmityksen osalta. Veden lämmityksen COP on heikompi jos se pumpataan kuumaksi asti.

Porakaivossa on semmoinen vaara, että silloin kun vettä otetaan vesikaivosta, pohjaveden pinta alueella laskee. Sen ei tarvitse laskea paljonkaan (sentti, muutama sentti) niin sieltä syvemmästä energiakaivosta alkaa nousta vettä pintaan päin. 200 m syvyydessä pohjavesi tuppaa olemaan haitallisessa määrin metallista (yleensä rautaa/mangaania) tai ainakin pitoisuudet ovat jo koholla. Rengaskaivoon verrattuna nämä metallipitoisuudet ovat muutenkin porakaivojen yleinen ongelma. Myös korkeampi lämpötila sen energiakaivon pohjalla on omiaan nostamaan vettä pintaan päin. Tämä tosin hiipuu, kun sitä kaivossa olevaa vettä aletaan jäähdyttää MLP:lla.
 
Mikki sanoi:
Ei millään pahalla mutta tuo on ILPn tyhmin asetus. Luultavasti ainakin jos takkaa on käytetty ei ILP ole säästänyt mitään. Eikä takka tuottanut mitään.

Panasonic All-in-one VILP ei tarkoita että siinä olisi ilmanvaihtoa mukana. Se on vain termi paketille missä on varaajallinen sisäyksikkö
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin varmasti on. Hävitty varmaan jonkun verra kilowatteja tämän takia. Toisaalta ei ole tarvinnut istua olkkarissa sivutuulessa ja silentot päässä. Öisin välillä laittanut manuaalille ja kovemmalle. Takka ja ilp pitänyt oh+kettiö 22-23 lämpöisenä koko talven. Makarit taas kärsinyt kun huonetermari kuristanut PILP:in menoveden ja tuloilma tämän takia pyörinyt 13-15 hujakoilla ja ne ovat turhan viielät silloin.
 
misa64 sanoi:
Mites tilat? Onko teknisessä tilassa tilaa? Onko F 410 ympärillä/yläpuolella tilaa?
Esim Enervent Salla menee F410 n kanavajärjestykseen 90 astetta käännettynä
Klikkaa laajentaaksesi...
On siellä tilaa kahdelle "kaapille" ja esim. Sallalle. Nytkin 410 ja VPA 200/70 vierekkäin. Huonekorkeus n.2.6. Onko Sallasta kokemuksia?
 
Kimmo sanoi:
. Makarit taas kärsinyt kun huonetermari kuristanut PILP:in menoveden ja tuloilma tämän takia pyörinyt 13-15 hujakoilla ja ne ovat turhan viielät silloin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei oikeastaan asiayhteyttä , eli huonetermari ei suoraan vaikuta tuloilman lämpötilaan , vaan pääosin käyrä ja tuloilmaruuvin asetus määrää tuloilman lämpötilan
 
Jos tilaa on niin silloin kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia riippuen käytettävästä rahamäärästä ja sitä palaa pilppi uusinassa/lämmitys järjestelmän vaihdossa!!
Budjetti eellä esim Salla ja käytetty tehowatti torista.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
On se varmaan paras siinä suhteessa että sähköä kuluu vähiten mutta se on myös selvästi kallein. Erot eivät ole suuren suuret VILP / ILP verrattuna. Noinkin etelässä VILPillä voisi ajatella saavutettavan tuommoisessa puhtaassa lattialämmitystalossa jonkun +3,5 COPin lämmityksen osalta. Veden lämmityksen COP on heikompi jos se pumpataan kuumaksi asti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Teet tarkoituksella "paikkansa pitämätöntä" vertailua
(Mlp) maalämpöpumppujärjestelmään, joka kykenee kaikkina vuoden aikoina lämmittämään talon ja käyttöveden vain lämpöpumpun kompressoria käyttäen ilman mitään lisälämmönlähteitä. Lisäksi MLP kykenee tekemään tuon kaiken erittäin hyvällä vuosilämpökertoimella.

Vertailu toisena osapuolena käytät "kuviteltuja" ILP/Vilppi "pumppaus coppeja" jotka ovat irrotettuja lukuja. Luvuilla ei ole todellista yhteyttä koko talon lämmittämiseen tarvittavan sähkö ja lisälämmön lähteiden kokonaisenergia tarpeen kanssa. Näinä ollen koko "järjestelmä lämpökertoimen" laskenta ei ole mahdollista tehdä.
Tämä tarkoittaa sitä että (MLP+LTO) vertailussa (VILP / ILP) esitetty väite
= > " Erot eivät ole suuren suuret VILP / ILP verrattuna" Ei pidä paikkansa.
 
Adamooppeli sanoi:
Teet tarkoituksella "paikkansa pitämätöntä" vertailua
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitäs siinä oli verrattu?
En edes viitsinyt ottaa kantaa mlp COPiin kun sillä ei ole lopputuloksen kannalta oleellista merkitystä.
Aloittaja kertoo että: "Varaava takka, jossa suht. hyvä hyötysuhde ja pitkä lämmönluovutus. Tämä on ollut lämmityskaudella aktiivikäytössä. Sekapuuta mennyt tänä kautena 5 pinokuutiota." Vaikuttaa olevan sekä kykyjä että haluja - puun polttoon. Mutu tuntumalta, jos noita puita polttelee edes tuon verran, VILPin kanssa menee vähemmällä kuin maalämmöllä yksinään. Olisiko sinulla heittää vertailulaskelmaa?
 
Kimmo sanoi:
On vaihtoehtona. Lisänä vielä joku SAM yksikkö. Osaako tällainen yhdistelmä pitää tuloilman tasaisena n. +19 talvella?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä se tuloilma aika hyvin pysyy tasaisena. Tai ainakin riittävän tasaisena ettei ole mukavuusobgelmia.

Onhan F750/735 eri kaliiberin laite kuin 410p. Mutta on sillä hintaakin kun Nibe on hilannut kaikkien tuotteidensa hinnat tappiinsa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tästä F750/735 koneesta omakohtaisia kokemuksia? Toteutuuko tällaisen kanssa n. 4000 kWh:n tiputus vuosikulutuksessa, vai jääkö reilusti pienemmäksi, vanhaan 410P verrattuna joka vienyt arviolta sen 8500.
 
F750 vanhaan 160m2 taloon on minusta riskiostos. Ei taida olla kenelläkään kokemusta. Nykyiseen kulutukseen sisältyy myös 5m3 sekapuutakin että kulutus ei mitenkään eritysen pientä ole.
 
Kimmo sanoi:
Onko tästä F750/735 koneesta omakohtaisia kokemuksia? Toteutuuko tällaisen kanssa n. 4000 kWh:n tiputus vuosikulutuksessa, vai jääkö reilusti pienemmäksi, vanhaan 410P verrattuna joka vienyt arviolta sen 8500.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt kun puhutaan aina arvioista, niin arviot ovat voineet mennä metsään ja pahasti. Siitä lähtemällä on hyvin vaikea kenenkään luvata mitään säästöjä. Jos uskot 410P:n käyttäneen vastuksia n. 6000kWh edestä, niin ehkä tuo osuu. Se kyllä mielestäni kertoo ettei ILP ole tehnyt yhtään mitään.

Pelkällä LTO-koneen hankinnalla pääset jo suunnilleen samaan kuin 410P olisi kompurallaan säästänyt. ILPin käytön lisäämisellä pääset entisestään laskemaan tuota kokonaiskulutusta. Vasta tuohon lukemaan voi sitten vertailla näitä VILP/MLP komboja, jotka tuskin Uudellamaalla ihan hirveän nopeasti säästävät itseään takaisin - jos ikinä.
 
Tuossapa tietoa Panasonic AIO yhteyteen/päälle sopivasta pyöriväkennoisesta LTO-laitteesta.

PAW-A2W-VENTA (Taitaa olla läheistä sukua Systemair SAVE VTR 150)

SAVE Ilmanvaihtokoneet · Raikas ja puhdas tunne jokaiseen huoneeseen.

Raikas ja puhdas ilma jokaiseen kotiin.
shop.systemair.com shop.systemair.com
 
Viimeksi muokattu:
burmanm sanoi:
ILPin käytön lisäämisellä pääset entisestään laskemaan tuota kokonaiskulutusta. Vasta tuohon lukemaan voi sitten vertailla näitä VILP/MLP komboja, jotka tuskin Uudellamaalla ihan hirveän nopeasti säästävät itseään takaisin - jos ikinä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, jos lähtökohdaksi ottaa normitalossa ILPin tai ehkä kahdenkin semmoisen tehokkaan käytön ja hiukan ilmaisia puita, on aika vaikea saada aikaiseksi semmoisia säästöjä että nämä vesikiertoiset kannattaisivat, varsinkin jos ILPin olemassa olo perustuu jäähdytykseen. Talossa on kuitenkin vesikiertoinen lattialämmitys, joka on paras mahdollinen lähtökohta VILP/MLP lämmitykselle.

Jotta jotain voisi laskea, pitäisi pohjaksi saada jonkinlainen konsensus rakennuksen todellisesta lämmöntarpeesta (eli mitä sen lämmitys suorasähköllä kuluttaisi). Onko talosta olemassa energiatodistus? Siitä voisi selvitä jotain rakennuksen lämmöntarpeesta.
 
Ilppi hankittu jokunen vuosi sitten nimenomaan jäähdytystä varten kun meillä paistaa iltapäivä ja ilta-aurinko "ikävästi" sisään. Toki sitä pitää jatkossa yrittää hyödyntää lämmittämiseen paremmin. Puita on mennyt aikaisempina talvina ja kipinämikosta riippuen n.3 pk. ja niitä menee varmasti myös jatkossa oli lämmitysmuoto mikä vaan, niitä kun on kiva talvisin poltella.

Vesikiertoinen lattialämmitys on laitettu aikoinaan ja halutaan myös jatkossa hyödyntää. Lähtökohtana että lattia saa tuntua lämpimältä ja ILP ja takka voidaan käyttää tukena.

Energiantarpeesta voin yrittää parhaani mukaan avata:
Niben mitoitusohjelma antoi yhden myyjän mukaan meidän talolle 24900 kWh kokonaislämmitystarpeen (0,9 varmuuskertoimella) jakautuen 4500 lämminvesi ja 20400 lämmitykselle. Ilmanvaihto laskettu 75% hyötysuhteella ja nykyisen 70 l/s ilmavirran mukaan. Ilmoitin kaikki pyydetyt u-arvot pinta-alat ym. tiedot minkä mukaan teki laskelman. Energiatodistusta ei tällä hetkellä ole.

Sähköä on mennyt aikaisemmin reilusti enemmän, 5v. keskiarvo on 24000 kWh/v. Viime syyskuussa ruvettiin valmistautumaan pörssisähköön siirtymiseen ja julistettuun energiakriisiin.

Autotalliin (60m2) tuli ILP korvamaan suorasähkölattialämmityksen, talli pidetään 15 asteisena. Sisälle asennettiin termari Pilpille. Tämä toimi ennen ulkoanturin ja käyrän mukaan, johtaen siihen että mitä kylmempi ulkolämpötila, sen lämpimämpi sisälämpötila, oli säädöt mitkä vaan. Lattiat oli mukavan lämpimät mutta kukaan ei valittanut...

Joulukuussa kun hypättiin pörssisähköön niin alettiin saunomaan harvemmin ja kiuas myös sammutettiin käytön jälkeen, käytössä harvian hetivalmis. Kuivausrumpua ei käytetty ja muutenkin "mietittiin" sähkövempeleiden käyttöä tarkemmin. Nämä toimenpiteet ja lisätty puunpoltto joulu-helmkuun osalta teki ison vaikutuksen sähkön kokonaiskulutukseen joka tippui 40-49% vähän riippuen kuukaudesta 5 vuoden takaiseen keskiarvoon verrattua.

Koska ollaan tehty kerralla näin paljon muutoksia, on vaikeata sanoa tarkemmin mikä on lämmityksen osuus kokonaiskulutuksesta kun ei ole erillistä mittariseuranta käytössä.

Ilmoitin aloituksessa arvioni pilp+ilp vuosikulutukseksi 10 000 kWh (ja sitten pitää muistaa huomioida ne puut mukaan lämmitykseen) Tämä on edelleen mun paras arvaus tähän hätään.

Otetaan esimerkkinä vaikka marraskuu 2022 joka oli viimeinen kiinteähintainen kuukausi meillä ja jolloin ei vielä tingitty mistään käyttösähköstä, autotallin uusi ilppi oli käytössä ja pilppi saanut termarinsa. Yht. meni 1691kWh (5v. ka. 2378 kWh)
Tästä plugari vei 240, koti ilp 143, tallin ilp 191 (nämä otettu ko. vehkeiden lokeista ja ovat ehkä enemmän suuntaa antavia)
Tämän jälkeen jää 1117 käyttösähköön ja lämmitykseen. Arvioni on että käyttösähköä meillä menee 320 kWh keskimäärin kuukaudessa, en tiedä olenko arvioinut tämän ihan pieleen? On useita tietokoneita, vanha arkkupakastin ja jääkaappipakastinkompleksi, panospuhdistamo (käy 24/7) porakaivo ym ym. mitä nyt elämään kuuluu. Näin jäisi PILP:in osuudeksi 797 kWh (joka sisältää ilmanvaihdon) marraskuulle. En tiedä meneekö paljon pieleen?

Tarkoitus ei ole päästä ”keinolla millä hyvänsä” mahdollisimman pieneen sähkönkulutukseen lämmityksen osalta, vaan on löytää järkevä ja kustannustehokas ja toki energiasäästävä ratkaisu hajonneen tilalle.

MLP+LTO-kone on tiedossa että on ”paras, ainoa järkevä ym.” ja tämä toki on meidän ykköstoive. Pysyy lattiat lämpöisenä edullisesti puhumattakaan muista edusta. Energiakaivon teko nykyisen porakaivon kanssa jännittää. Ei hyvä jos menee juomakelpoinen käyttövesi pieleen. Vaakapiirin on pieni mahdollisuus ja yritetään ottaa selvää, voi olla että tulee kovaa vastaan.

VILP+LTO kone melko todennäköinen ratkaisu (koska MLP ei mahdollinen) Omakohtaisia kokemuksia vilpeistä ei ole ja koneita tuntuu olevan markkinoilla paljon. Muiden käyttäjien kokemukset tärkeässä roolissa kun tehdään valinta.

Tehokas PILP jos vaan meille soveltuu voi olla mahdollinen. Moni varmaan täällä jo varmaan kokenut 410P:in hajoamisen ja vastaavan vaihdon tehnyt? Onko toimintavarma kuten edellinen oli? Paraneeko mukavuus kuten tasainen tuloilma ja voiko pitää lattian lämpimänä ja samalla säästää sähköä vanhaan verrattuna?

Hintataso on tällä hetkellä, ja varmasti lähitulevaisuudessa kaikissa laitteissa korkealla. Tienaako mikään yllämainituista itsensä takaisin ennen kun joutuu vaihtoon, vaikeata sanoa. Joku ehdotti pelkkä LTO-konetta nykyisen pilpin rinnalle, ja jos valinta menee liian vaikeaksi tässä kohtaa niin ei sekään ole poissuljettua.

Ihan hyvin on tullut vinkkejä ja infoa vaikka kohteen tiedot ja saatavana oleva data on omalta puolelta heikosti tarjolla.
Kokemuksia muiden ratkaisuista vastaavista kohteista ollaan keräämässä.
 
Vaikea on neuvoa etenkin näillä nykyhinnoilla kun kaikki ratkaisut ovat kalliita
Itellä myös F 410 joka toimii edelleen ja tulevaisuuden ratkaisut on vasta mielessä.
Olen periaatteessa ollut tyytyväinen tuohon vanhaan rämisijään , se on lämmittänyt veden ja vaihtanut ilman ,sähkönsäästö tuskin on ollut kovin merkittävä , enempi säästöt olleet apulämmityksien varassa.
Pilppiä tuskin enää hommaan , haluan hajautetun järjestelmän eli jonkin rikkoontuessa/vanhetessa ei tarvi koko järjestelmää uusia.
Sulla kuluu reilusti enempi sähköä kuin mulla , joten tutkisin tuon mlp vaakapiiri vaihtoehdon tarkasti jos siihen tilaa on
 
24900 kWh lämmöntarpeelle tulisi oman arvioni mukaan 8,6 kW tehon tarve -20 °C pakkasessa. Tämä sisältää veden lämmityksen. Alle -10 °C lämmöntarvetta kertyisi noin 3000 kWh vuodessa. Tuntuisiko mahdolliselta. Laskin 1 vyöhykkeen mukaan.
Onko sinun paikkasi vielä 1 alueella ?
1683576852205.jpeg
 
Niben ohjelma antoi muistaakseni 8,4 kW / -21 °C . Varmasti voi olla mahdollista. Jep, ykkösvyöhykkeellä ollaan. Mahtaako minun 8500 kWh arvioni PILP:in vuosikulutukseksi olla lähellä?
 
En osaa tuohon PILPin sähkönkulutukseen oikein sanoa. Arvelisin sen ottaneen talteen suunnilleen sen mitä poistoilman mukana olisi ulos pyrkimässä. Se on sen PILP lystin tuotto ja kai sen verran se on sähkön kulutusta kokonaisutenaan pienentänyt. PILP miehet tietänevät kertoa tarkemmin.

Arviot ovat siis kohtuullisen lähellä toisiaan. VILP ei kärsi merestä tai kosteudesta sen kummemmin ellei se merivesi siihen koneeseen roisku. Kosteaa on kaikkialla Suomessa talvella, täällä pohjoisempana välillä vielä kylmääkin sen lisäksi. Teillä on melko suuri veden käyttö ja lämmitys toimisi alhaisella lämpötilatasolla. Mietin vaan, että veden lämmitykseen kannattaisi ehkä panostaa pelkkää esilämmitystä enemmän. Jos toteutus on avaimet käteen niin sisäyksiköllinen systeemi voisi olla hyvinkin perusteltu.

Millainen toteutustapa olisi mielessä ? Varsinkin monoblock VILPin asennus on suhteellisen helppoa omatoimisestikin. Itse tehden voi säästää pitkän pennin. Sisäyksiköt ovat aika hinnakkaista mutta säästävät vastaavasti asentajan työtä ja vievät vähän tilaa.
 
122 m2 , v. 2007 1 krs talo tuolla kolmosalueella, aiemman Nibe 410P korvaajaksi tuli F750+Sam 41 vuoden 2022 alussa. Kulutus tippui n. 15000 kWh vuositasolta 10000 kWh tasolle. + Puuta 3-4 pino-m2. Siis koko kulutus, käyttösähkö+lämmitys+käyttövesi.

Laite on ollut hyvä ja hiljainen, toimiva kaikin puolin. Hinta vaan karannut siitä kesästä v. 2021 kun kaupat teimme melkoisesti, tällä hintatasolla itsekin ehkä nyt katselisin VILPin perään.
 
otj sanoi:
122 m2 , v. 2007 1 krs talo tuolla kolmosalueella, aiemman Nibe 410P korvaajaksi tuli F750+Sam 41 vuoden 2022 alussa. Kulutus tippui n. 15000 kWh vuositasolta 10000 kWh tasolle. + Puuta 3-4 pino-m2. Siis koko kulutus, käyttösähkö+lämmitys+käyttövesi.

Laite on ollut hyvä ja hiljainen, toimiva kaikin puolin. Hinta vaan karannut siitä kesästä v. 2021 kun kaupat teimme melkoisesti, tällä hintatasolla itsekin ehkä nyt katselisin VILPin perään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos tiedosta! Hienoa että olet ollut tyytyväinen. Olen muita vastaavanlaisia kulutusmuutoksia löytänyt foorumia kahlaamalla.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Millainen toteutustapa olisi mielessä ? Varsinkin monoblock VILPin asennus on suhteellisen helppoa omatoimisestikin. Itse tehden voi säästää pitkän pennin. Sisäyksiköt ovat aika hinnakkaista mutta säästävät vastaavasti asentajan työtä ja vievät vähän tilaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä sen hyvin pitkälle olisi avaimet käteen asennus jotta vaihtohommaan ei menisi liikaa aikaa itse säätäessä. Pientä valmistelevaa voi toki tehdä kuten ulkoyksikön laatan/telineen teko, seinään reikä ja sitten iv-koneen asennus kunhan ensin saa vanhan pilpin purettua pois.
 
Yrittänyt ottaa vähän selvää asioista ja yksi myyjä on käynyt tutustumassa kohteeseen, mutta mutta, vielä tarttis saada omat ajatukset ja tiedot paremmalle tasolle.
Jokainen kohde on toki yksilönsä, mutta taitaa mennä pääpiirteittäin niin että F750/S735+SAM tiputtaisi meidän tapauksessa lämmityskulutuksen n.4000, hyvä VILP+LTO n. 4500-5000 ja MLP+LTO ehkä sen 6000 kWh, olettaen että muu tukilämmitys jatkuu kovemmilla pakkasilla PILPillä ja VILPillä. MLP:llä ei ehkä niin väliä tukilämmityksen kanssa.

MLP:n joutuu kyllä jättämään pois laskuista kun vaakapiirille (2x300m) ei ole tilaa vaikka miten tonttia mittailee ja poraus on liian riskialtista.

Valinta tulisi siis tehdä S735+SAM ja jonkun hyvän VILPin+IV yhdistelmän välillä. Nämä pitäisi sijoittua minun ymmärtääkseni aikalailla samaan hintatasoon.

PILPin plussat, laite sisällä lämmössä, ei ulkoyksikköä, ei vaadi muutoksia kuten esim. reikiä seinään, vaihto nykyisestä helppoa, tekee lämpöä hyvällä hyötysuhteella myös kovemmilla pakkasilla, Uplink kuulemma hyvä ja tuloilman lämpötila pysyy mukavalla tasolla.

Miinukset, ei kaikista tehokkain järjestelmä euroihin nähden, kaikki toiminnot ”samassa korissa” ja oletettavasti vaikeampi korjata? Pitäisi ottaa kalliimpi S735 kone jossa sis.rak 9kW:n vastukset jotta 8+ kW:n lämmöntarve täyttyisi.

VILPin edut, erillislaite, tehokas -20/-25 keleille asti vähän mallista riippuen. Helpompi korjata/vaihtaa esim. vain ulkoyksikkö? Monipuolisemmat varaajakoot ja kytkentävaihtoehdot mahdollisia. Ilmanvaihdon voi laittaa isommalle/pienemmälle ilman että vaikutta koneen toimintaan.

Miinukset, osa laitteistosta ulkona sään armoilla, kovemmilla pakkasilla pelkkä vastuskäyttö, vaatii jonkin verran muutostöitä kuten reikä seinään ja ulkoyksikölle järkevä paikka + sulatusvedelle reitti. Vaatii lisäksi iv-koneen.

IV-koneen edut, erillislaite, tehokas, pihi ei kuluta kun ehkä sen 700-850kWh vuodessa jos tuloilman pitää alle 19 asteisena, oletettavasti pitkäikäinen ja tarvittaessa korjaus onnistuu. Ilmanvaihdon voi laittaa isommalle/pienemmälle ilman että vaikutta lämmitystä tekevään koneen toimintaan.

IV-koneen miinukset, en keksi muuta kun että kanavaliitokset joutuu hiukan rakentamaan uusiksi.

Ei muuta kun kommentteja ja korjauksia kiitos, jos olen pähkäillyt tai ymmärtänyt asioita väärin!
 
Riippuu toki omasta innostuksesta, puusavotan helppoudesta ja takkalämmön arvostuksesta, mutta lämpöpumppu mieluummin vähentää kuin kasvattaa poltettua puumäärää.
 
Kimmo sanoi:
Pientä valmistelevaa voi toki tehdä kuten ulkoyksikön laatan/telineen teko, seinään reikä
Klikkaa laajentaaksesi...
Perustus kannattaisi todellakin tehdä itse niin tulisi kunnolla tehtyä. Jos reikää joutuu poraamaan oikeaan betoniin sitten voi kannattaa reikä asentajilla teetättääkin. Siitä ei leluvehkeillä tule mitään mutta lecaharkkoon meni ihan halpisterä.

Perustuksen teossa kannattaa huomata työjärjestys. Itse porasin ensin reiät eikä niitä laatan valun jälkeen olisi saanutkaan porattua kun pora ei mahdu laatan ja kellarin muurin väliin.
 
Mä olen tässä pohtinut että voisiko esim nilan ec + vilp olla järkevä ratkaisu? Joo, mä annan vissiin sille koko talon kattavalle jäähdytykselle liikaa painoa, mutta kyllähän noi normi ilpit aika perseestä ovat.
 
Jule sanoi:
Mä olen tässä pohtinut että voisiko esim nilan ec + vilp olla järkevä ratkaisu? Joo, mä annan vissiin sille koko talon kattavalle jäähdytykselle liikaa painoa, mutta kyllähän noi normi ilpit aika perseestä ovat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Täällähän on palstalla Nilan EC9 myynnissä melkein ILP hintaan, siitä virittelemään :)

Thread 'NilanEC9 PILP tulossa myyntiin toukokuu 2023, käyttöönotettu elokuussa 2022, Espoo hinta 2500€' https://lampopumput.info/foorumi/th...tettu-elokuussa-2022-espoo-hinta-2500€.35344/
 
Meillä valinnan PILPin kanssa jatkamiseen ratkaisi juurikin myös laitteen viemä tila, PILP SAMinkim kanssa vei selvästi vähemmän tilaa kuin VILP ja erityisesti sen ulkoyksikön sijoittaminen olisi ollut haastavaa. Se kun ei mikään varsinainen kaunistus ole. VILPin tekemä iso vesi/jäämäärä myös täytyy ottaa huomioon.

Jos vain saat F735, joka taisi nyt korvata F750:n, järkevään hintaan, se on ainakin helppo ratkaisu. Jos menee hinta samoihin VILPin kanssa ja saat sen VILPin sijoitettua helposti, tietysti VILPillä saat hieman paremman kulutussäästön vielä, mutta onko se joku 1000-2000 kWh vuodessa enää miten merkityksellinen.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom