Lämmittääkö tehokkaampi kamiina nopeammin hirsimökin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hamppu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Hamppu

Jäsen
Miten paljon kamiinan teho vaikuttaa hirsimökin lämmitykseen? Vuodenaika on talvi ja mökki on kylmä, siinä ei ole peruslämpöä.

Lämpenevätkö rakenteet nopeammin, jos tehoa on paljon?

Toisaalta tekeekö liika teho mökistä niin kuuman, ettei siellä ole mukava olla?

Esittäkääpä viisaat näkökantoja.
 
Kamiina kannattaa olla iso, koska se kasvattaa juuri tehoa jos sitä tarvitaan. Eihän mikään pakko ole isoa roihua pitää, että sen puoleen huoli liiam suuresta on turha.

Hirsimökin lämmitys ottaa aina aikansa, mutta kyllähän se nopeutuu jos tehoa nostaa.
 
Rakenteet lämpenee nopeammin kun sisälämpötila on korkeampi. Suoraan kaminan teho ei vaikuta mutta tuon sisälämmön kautta kyllä. Suuremmalla teholla sisälämmön saa korkeammalle, nopeammin. Mutta voi olla asujille epämiellyttävää jos lämmöt kovin korkealle nostaa.
Joku tuuletin olisi hyvä olla jolla lämmönjakautumista saa tehostettua.
Sellainenkin kannattaa muistaa että suuri teho kylmään piippuun voi särkeä piipun.
 
Mutta voi olla asujille epämiellyttävää jos lämmöt kovin korkealle nostaa.

Tässähän tämä ongelman ydin. Kokemusta on lapin autiotuvista. Vaikka pakkasta olisi 30 ja mökki olisi seissyt puolitoista kuukautta käyttämättömänä, niin varsin nopeasti ilma lämpenee keskitehoisella kamiinallakin. Jos sinne oikein puuta viskaa, alkaa mökkiin nopeasti tulla saunamainen fiilis.

Kuinka paljon jokainen ilman lisäaste rakenteiden lämpenemistä nopeuttaa? Onko tehokkaasta kamiinasta ensimmäisten parin tunnin jälkeen iloa?
 
Onko tehokkaasta kamiinasta ensimmäisten parin tunnin jälkeen iloa?
Taatusti on juuri hirsimökissä pitempään. Vuorokauden kuluttua tuskin enää kovin paljon. Lämmitys pitäisi aloittaa suurella teholla ja vähentää tehoa sen jälkeen asteittain. Kylmää rakennusta täytyykin ylilämmittää aluksi, eli sisäilman on oltava selvästi tavanomaista lämpimämpää, kun seinät hohkaavat kylmää. Eron näkee, jos käytettävissä puhtaasti sisäilman lämpöä mittaava lämpömittari ja lisäksi tavanomainen seinälle kiinnitettävä tai jokin muu sellainen, joka mittaa myös sisätilan lämpösäteilyn tasapainoa sisäilman lämpötilan ohella. Ero noiden välillä voi aluksi olla varsin lukuisia asteita. Vaikkapa vuode pysyy huoneilmaan nähden viileänä jopa seuraavaan päivään, jos sisäilman lämpötila on normaali. Hirisimökin lämpötilan nostaminen myös vaatii jopa moninkertaisen tehon siihen nähden mitä lämpötilan ylläpito rakennuksen ehdittyä lämmetä kunnolla. Sitä suuremmaksi ero muodostuu, mitä nopeammin lämmön haluaa nousevan. Monissa tapauksissa oikean tehoista lämmityslaitetta voisi verrata kiukaaseen per huone, jos tarkoitus todella on saavuttaa asumislämpötila nopeasti.

Kaminoiden ongelmanahan on, että voi hyvinkin mennä tunnin, pari ennen kuin laitteen lämmitysteho on parhaimmillaan ja hormin veto on noussut riittäväksi. Puidenkin on saatava syttyä kunnolla ja lämmetä läpikotaisin lämmityslaitteen rakenteiden ohella ennen kuin lämpöä alkaa vapautua kunnolla hyödyksi.

Suuritehoinen kamina ei tietenkään ole helppo lämmityslaite jatkuvasti käytettävän rakennuksen lämmitykseen, eli puheena olevassakin tilanteessa olisi hyvä olla lämmön varauskyvyltään erityyppisiä lämmönlähteitä.
 
Sellainenkin kannattaa muistaa että suuri teho kylmään piippuun voi särkeä piipun.
Jep,
lämmitys siis aloitettava pikkuhiljaa eikä täysillä! Ensin pikkupesällinen, muutaman tunnin päästä toinen jne.
Jatkuva pitkäaikainen tehopoltto tappaa/halkaisee/murentaa jäisen piipun tai varaavan tulisijan erittäin suurella todennäköisyydellä. Kamiina-tyyppinen metallinen tulisija kyllä kestää paremmin, vaikkei sillekään olisi pahitteeksi ensin kevyt lämmitys.

Jos mökissä on ns. kevythormi, niin ei sekään kestä pitkää tehopolttoa. Ainakin ympäröivien rakenteiden kuumenemista pitää seurata hyvin tarkkaan. Aika monta mökkipaloa väärä lämmitys niidenkin kanssa aiheuttanut.

Siis piipun tai muuratun tulisijan ehdoilla mentävä, jos haluaa piipun/tulisijan pysyvän kunnossa.
Kun ne ovat lämmenneet sopivasti (kestää pitkään), niin sitten tehoa lisää, jotta mökki lämpiää.
 
Eli tässä on monta asiaa jotka ovat ristiriidassa.
Esim turvallinen lämmitys vaatisi alussa pientä tehoa mutta ihmiset suurta tehoa jottei tarvitse mökin lämpenemistä odotella vuorokautta.
On aika ikävä poltella pesällinen silloin tällöin jos mökissä on 20 astetta pakkasta. Veikkaan että nukkumaankin pitäisi päästä kun mökillehän tullaan usein esim Pe iltaisin.
Itsekin olen pelännyt kauanko piippu kestää kun on kiire saada lämmöt ylös. Meillä piippu keskellä mökkiä ja piipussa kiinni vain katon läpivienti eli olisiko jotain 25cm matkalta. Tuossa kohti palovillaa piipun ympärille pari kerrosta (10cm). Eli läpivientiä lukuunottamatta pääsee hyvin tuulettumaan/jäähtymään ja viat toivottavasti tulevat heti ilmi kun kaikki on näkösällä.
 
Jos on piippukin hankintalistalla niin ota harkintaan sellainen piippu, minkä kautta otetaan korvausilma takalle.

Ne on kalliimpia, mutta etuna on se että piippua jäähdytetään samalla ja turvaetäisyydet palaviin rakenteisiin on tosi pienet.
 
Kamiina lämmittää piippua enemmän kuin varaavat tulisijat, joten tolkku ensimmäisissä pesällisissä on tarpeen, kuten muissakin tulisijoissa. Kylmässä mökissä lämmön tunne tulee säteilylämmöstä, joten aluksi ei ole välttämätöntä poltella turboruuvi punaisella. Hirsien kestää lämmetä palttiarallaa vuorokauden, jonka jälkeen lämmön ylläpito ei ole niin minuutintarkkaa, kun hirsimassa tasaa lämpöä. Makuusijat kannattaa avata heti, koska muuten tuntuvat kylmänkosteilta. Me pidettiin talvimökkeilyssä makuuhuone suljettuna ja tuotiin patjat tuvan puolelle.
 
Kylmien rakenteiden lämmittämisessä potkuri katossa vois olla kova sana. Liikkuva lämmin ilma tehoaa kylmiin kalusteisiin ja seiniin paremmin, ikäänkuin kiertoilmamauuni. Eikä sen tehonlähteen tarvitse olla tehoiltaan ylilyönti, toki siinä pitää olla potkua sen lämmön nostoon.
 
Jos on piippukin hankintalistalla niin ota harkintaan sellainen piippu, minkä kautta otetaan korvausilma takalle.

Ne on kalliimpia, mutta etuna on se että piippua jäähdytetään samalla ja turvaetäisyydet palaviin rakenteisiin on tosi pienet.

Uusille puhtaasti polttaville eli kaiketi huonosti palaville tai ainakin veto- ja puuronkeleille kamiinoille ja takoille näyttää olevan valmis ilmanotto tehtaalla rakennettuna. Piipun kautta tuleva ilma on mielenkiintoinen idea, mutta se tuntuu vähän turhalta kikkailulta.

Suojaetäisyydet joka tapauksessa ovat nykyään hyvin pienet ja niitäkin määrittää enemmän Suomen määräykset kuin valmistajan ohjeistus. Jos valmistajia kuuntelisi, ne voisivat olla vieläkin pienempiä.

 
Hirsimökit ovat kyllä haastavia lyhytaikaisessa talvikäytössä mikäli niissä ei ole jonkinlaista peruslämpöä. Massiivisen hirsiseinän lämpeäminen kun kestää tosi pitkään ja kylmä pinta aiheuttaa säteilyvetoa eli kylmän hohkaa ja toisaalta lämmittäminen saa sisäilman lämpimäksi. Varsinkin jos tulee myöhään illalla paikalle niin nukkuminen ensimmäisenä yönä voi olla hieman epämukavaa.

Vaikutusta voi vähentää sillä että sijoittaa sängyt poikittain seinään nähden ja nukkumalla "väärään" suuntaan, eli pää poispäin seinästä.

Parhaiten ongelmaa voi ratkaista jos pohjalämpöä voi nostaa etukäteen esimerkiksi kauko-ohjattavilla pattereilla mutta jos sähköjä ei löydy niin sitten tämäkin vaihtoehto on poissuljettu.

Kaasulämmittimellä voi myös nopeasti nostaa lämpötilaa ennen kun kamiinasta / takasta voidaan ottaa kunnolla tehoja irti.
 
Nestekaasulämmitin tuottaa paljon kosteutta, joten palokaasut olisi hyvä saada pihalle. Veneessä pidettiin ovi auki kaasuhellan kanssa, muuten iski turkkilainen sauna. Vaan lämmittimenä säteilevät ilmeisen hyvin, kokemusta ei ole.
 
Nestekaasulämmitin tuottaa paljon kosteutta, joten palokaasut olisi hyvä saada pihalle. Veneessä pidettiin ovi auki kaasuhellan kanssa, muuten iski turkkilainen sauna. Vaan lämmittimenä säteilevät ilmeisen hyvin, kokemusta ei ole.
Toimiihan tuollainen tunnin pari, jos metrin päässä istuu, ennen kuin varsinaiset lämmittimet alkavat tuottaa. On tuosta itselläni kokemusta luokkaa 10 ... 20 asteen pakkasilla, ei kylmemmästä. Olisi hyvä olla jokin kuivain lämmitettävässä tilassa (kondensoiva roottorikuivain soveltunee parhaiten olosuhteisiin), mutta nuo tarvitsevat sähköä.
 
Kyllä kosteus mökistä poistuu jos siellä samaan aikaan on kamiina päällä. Turha huoli ehkä muutenkin hirsimökissä joka varmasti kosteutta imee jonkun verran.
 
Kyllä kosteus mökistä poistuu jos siellä samaan aikaan on kamiina päällä. Turha huoli ehkä muutenkin hirsimökissä joka varmasti kosteutta imee jonkun verran.
Olisi hauska silti nähdä ikkunoista ulos jne. Tyypillinen kaasulämmitin (< 5kW) tunkee sisätilaan selvästi enemmän kosteutta kuin tyypillinen tehokas ilmankostutin. Turhan kosteuden kerääminen myös lämmittäisi lisää.

Pitäisi räplätä kaasulla toimiva roottori-ilmakuivain, joka keräisi huoneen kosteuden ohella itsekin tuottamansa ylimääräisen kosteuden. Kylmäksi viikkojen ajaksi päästetty hirsirakennus nimittäin sitoo talvella ilmasta valtavasti kosteutta ja yksistään tuon haihduttaminen vaatii lämmityksen ja ilmavaihdon huomattavaa lisäämistä parin ensimmäisen vuorokauden ajan.
 
Vesi valuu seinistä kun kaasua poltetaan sisällä ja siellä on pakkasta. Tuskin sitä kaminaa kannattaa ylimitoittaa yhtään. Tekee vaikka rommitotit siinä mökkiä lämmitellessä, kuluu aikakin paremmin.
 
Meillä on saunamökki jossa on senverran eristeitä että siellä tarkenee talvellakin, varsinaisessa mökissä ei ole eristeitä. Useimmiten joku käy polttamassa pesällisen tai pari rauhalliseen tahtiin edellisenä päivänä, mutta jos ei niin varaava takka startataan tuhkaluukusta tohon kanssa avittaen - ja pienen ikkunan raosta otetaan 9kW ? agren johto ja siihen 5kW työmaapuhaltimia. Varaavaa takkaa lämmitellään sitten maltilla, muuten on helposti aamuyöstä liian kuuma - ja aamulla sitten taas uusi pesällinen.
 
Jos tulee illalla mökille ja on kiire nukkumaan, niin kamiinalla voi äkkiä lämmittää teltan, joko ulkona tai sisällä. Sisällä pitää tietty ottaa kaikenlaista huomioon ja vähän kikkailla lämmön ohjauksessa, eikä teltan ei kannata olla pienimpiä.
 
Jos tulee illalla mökille ja on kiire nukkumaan, niin kamiinalla voi äkkiä lämmittää teltan, joko ulkona tai sisällä. Sisällä pitää tietty ottaa kaikenlaista huomioon ja vähän kikkailla lämmön ohjauksessa, eikä teltan ei kannata olla pienimpiä.

Makuupussi voisi toimia mukavammin kuin teltan kasaus.
 
Makuupussi voisi toimia mukavammin kuin teltan kasaus.
Suomen alueella ei sellaista paikkaa ja ajankohtaa olekaan, ettei hyvässä talvimakuupussissa nukkuisi makoisasti lämmittämättömässäkin talossa. Suojaavathan seinät ja katto tuulelta ja tuiskulta. Lisäpeittojakin voi käyttää, jos on heikompi makuupussi tai ei makuupussia lainkaan.
 
Suomen alueella ei sellaista paikkaa ja ajankohtaa olekaan, ettei hyvässä talvimakuupussissa nukkuisi makoisasti lämmittämättömässäkin talossa. Suojaavathan seinät ja katto tuulelta ja tuiskulta. Lisäpeittojakin voi käyttää, jos on heikompi makuupussi tai ei makuupussia lainkaan.

Jep, makuupussissa nukkuu hyvin ja mitä viileämpi ympäristö niin sitä makoisammat unet.

Ketjun aiheeseen, josko kuitenkin sen tehokkaamman/ylitehoisen kamiinan jättäisi ostamatta ja investoisi säästyneet rahat hyviin makuupusseihin sinne mökille joita voi talvella käyttää kun sinne saapuu ja kun tupa on lämmin niin siirtyy normaaleihin petivaatteisiin.
 
Minustakin ajatus hyvistä talvimakuupusseista kuulostaa melkein paremmalta. Jos on mahdollista, että säkit saavat mökissä kosteutta, ostaisin kuitutäytteisiä. Tai jos haluaa erityisen monikäyttöisen makuupussin ja jokin peruslämpö mökissä pysyy siellä oleillessa, miksipä ei laadukas kolmen vuodenajan makuupussi olisi myös vaihtoehto.
 
Jos kovin usein ei tarvitse aloittaa pakkasella ja sähköä on niin 25kg vetävä pellettitakka ja ILP etäkomennettuna. Takka +12 asteeseen ja ILP jatkaa siitä.
Pelletti säkit 2kpl pitää muistaa aina ladata ennen lähtöä.
Muitakin etäkomennettavia polttimia varmaan on.
 
Takaisin
Ylös Bottom