Kastuuko muilla sokkeli?

[Husky]

Ei tarvitse sataa kuin hetki, niin usein kastuu sokkelista alin harkko varsin nopeasti.
Ei koko talon ympäri, mutta muutamista kohdista.
Sokkelia vasten on bitumimatto, joka on suht ohuen oloinen, mutten usko että kosteus sen läpi menee.
Bitumin yläpuolella on 5-10cm sepeliä sokkelia vasten. Se on ollut puhdasta someroa, mutta kun hiekkaa on ollut siinä lähistöllä, niin hiekkaa vähän joukossa kyllä nykyään.
Tuo sepelikö kosteutta uittaa niin helkutin tehokkasti vai mistä kyse?
Jos sade suoraan kastelee, niin luulisi, että ylin harkkorivikin kostuisi yhtä äkkiä eikä toiseksi ylin selvästi ensin.
Onko muiden taloissa tätä ilmiötä?

 

[Tunturi]

Jaa, tuommoinen kivitetty sokkeli.

 

[vetelin_pumppaaja]

Nouseeko kalkkia sokkelin pintaan? Voisi silloin olettaa että sokkeli kostuu. Teki omassa mökissä sellaista ilmiötä, sitten salaojaremontin myötä kun patolevytkin tuli anturasta ylöspäin niin ilmiö poistui. -83 rakennettu ja salaojat tuli remontoitua kolme kesää sitten.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itelläni aikoinaan kostui muutamassa kohdassa. Ongelma poistui kun:

• Korvasi sokkelia vasten olevat mullat sepelillä. Kuvan mukaan sora on kapillarista, mikä ei ole hyvästä.
• Korotti patosuojalevyä lisäsuikaleella (hiukan sepelin pinnan ylläpuolelle)

Luultavasti jompi kumpi olisi riittänyt mutta tuplavarmistus parempi.

 

[Husky]

Nouseeko kalkkia sokkelin pintaan? Voisi silloin olettaa että sokkeli kostuu. Teki omassa mökissä sellaista ilmiötä, sitten salaojaremontin myötä kun patolevytkin tuli anturasta ylöspäin niin ilmiö poistui. -83 rakennettu ja salaojat tuli remontoitua kolme kesää sitten.

Käytännössä ei tule kalkkia pintaan.

Varmaan pitää harkita korottaa suojaa kyllä. Ties jos laittaisi jonkin 20-30cm suikaleen sitä nykyaikaista muovista muhkuraista suojaa. Kai se hyvää on, kun kehitys on kehittynyt. Onkohan siinä ajatuksena, että ilma kiertää siellä sokkeloissa?
Tuskin sen ja seinän väliin alkaa kertyä mitään hienoa tavaraa vuosien saatossa. Se lähinnä tulee mieleen, kun vertaa tuollaiseen bitumimattoon, jonka väliin ei niin vain luulisi menevän roskaa yms

 

[jamseil]

Ties jos laittaisi jonkin 20-30cm suikaleen sitä nykyaikaista muovista muhkuraista suojaa. Kai se hyvää on, kun kehitys on kehittynyt. Onkohan siinä ajatuksena, että ilma kiertää siellä sokkeloissa?
Tuskin sen ja seinän väliin alkaa kertyä mitään hienoa tavaraa vuosien saatossa.

Ei patolevyn ja sokkelin välissä ole tarkoitus ilman kiertää. Raon ideana on että sokkelista haihtuva kosteus tiivistyy kylmään levyyn ja valuu salaojiin. Sen pitää siis mennä alas asti anturan ohi, anturassa pitää olla kolmio rappaus ja bitumisively. Yläreunaan laitetaan suojalista estämään roskien pääsy rakoon.

Pidemmät räystäät ja hiekatonta soraa.

 

[lmfmis]

Patolevyn toiminta just noin.

Tuossa kuvassa näkyy paljas säästöbetoniharkko (leca) joka imee vettä oikein hyvin. Pinnoitteessakin ollut säästölinja.

Tuohon kaivaisin esiin ja patolevyn veto maanpintaan asti. Lista vielä upotettuna pinnoitteen sisään niin että roiskevesi johtuu pois.

Patolevyhän ei vaadi mitään läpäisevä massoja, mutta muissa kyllä rikkaruoho viihtyy ja ne juuret sitten menee mihin haluaa.

Kapillaarivapaa aines talon vieressä kerää valumavedet perustuksiin joka ei ole hyvä tietty.

Sokkelin vieressä koristesora, sen alla savimaa, joka luiskattu ulospäin. Tässä välillä suodatin kangas.

 

[Lampari]

En ymmärrä miksi tuohon patolevyä laittaisi kun bitumimatto tulee noin ylös. Oletan että sokkeli on aika matala ja antura tulee aika pian vastaan. Ei jää paljoa haihtumispinta-alaa sokkelille patolevyä vasten kun vain sentti-pari on sokkelia bitumimaton yläpuolella.

Sepelit vaihtoon vain ja varmistus että maa-aines vaihdetun sepelin alla, kaadot, maassaolevat eristelevyt sekä niiden kaadot ja salaojat ovat kunnossa.

 

[Matias]

Talo rakennettu 1988 ja sokkelin kastuminen alkoi 2011 vuoden tienoilla.Sitä ennen ei mitään tuollaista.Arveltiin että sokkelin ulkopuolinen täyttö tehtiin aikoinaan hienolla hiekalla ja jostain syystä 23 vuoden jälkeen alkoi kapillaarisesti nousta vesi sokkeliin hienossa hiekassa.Kaivoin hienon hiekan pois ja tilalle patolevy ja 10-15mm sepeli.
Alkoi pysyä sokkeli kuivana.

 

[Tifo]

Talo rakennettu 1988 ja sokkelin kastuminen alkoi 2011 vuoden tienoilla.Sitä ennen ei mitään tuollaista.Arveltiin että sokkelin ulkopuolinen täyttö tehtiin aikoinaan hienolla hiekalla ja jostain syystä 23 vuoden jälkeen alkoi kapillaarisesti nousta vesi sokkeliin hienossa hiekassa.Kaivoin hienon hiekan pois ja tilalle patolevy ja 10-15mm sepeli.
Alkoi pysyä sokkeli kuivana.

Oliko ennen patolevyä mitään kosteuseristettä?

 

[pjr]

Talo rakennettu 1988 ja sokkelin kastuminen alkoi 2011 vuoden tienoilla.Sitä ennen ei mitään tuollaista.Arveltiin että sokkelin ulkopuolinen täyttö tehtiin aikoinaan hienolla hiekalla ja jostain syystä 23 vuoden jälkeen alkoi kapillaarisesti nousta vesi sokkeliin hienossa hiekassa.Kaivoin hienon hiekan pois ja tilalle patolevy ja 10-15mm sepeli.
Alkoi pysyä sokkeli kuivana.

Kaadettiinko kenties vuoden 2011 tienoilla puita(koivuja?) talon läheisyydestä?

 

[Matias]

Kaadettiinko kenties vuoden 2011 tienoilla puita(koivuja?) talon läheisyydestä?

Ei,koska tontilla ei ole puita,joitakin pensaita vain,tontti on vanhaa peltomaata.
Saman vuoden aikana ilmeisesti jokin maan kosteudessa muuttui koska nurmikolle alkoi ilmestyä sammalta siinämäärin että seuraavana kesänä tontilla oli nurmikon asemesta sammalpeite,ihan siisti sekin.
Tuo sammaloituminen tuli myös naapuritonteille samoihin aikoihin

 

[Tifo]

Maan happamoituminen lisää sammalta.

 

[AleH]

Käytännössä ei tule kalkkia pintaan.

Varmaan pitää harkita korottaa suojaa kyllä. Ties jos laittaisi jonkin 20-30cm suikaleen sitä nykyaikaista muovista muhkuraista suojaa. Kai se hyvää on, kun kehitys on kehittynyt. Onkohan siinä ajatuksena, että ilma kiertää siellä sokkeloissa?
Tuskin sen ja seinän väliin alkaa kertyä mitään hienoa tavaraa vuosien saatossa. Se lähinnä tulee mieleen, kun vertaa tuollaiseen bitumimattoon, jonka väliin ei niin vain luulisi menevän roskaa yms

Ohjeita perusmuurien veden- ja kosteudeneristykseen

Olosuhteista riippuen sokkeli edellyttää joko kosteuden- tai vedeneristystä. Katso ohjeet ja valitse oikein!

tuotteet.kerabit.fi

 

[Husky]

Tarkoitus nyt syksyllä syventyä tähän sokkelin kastumiseen.
Tilanne ei vielä ole niin paha kuin mitä se kohta on, mutta huomasin, että harkkojen välinen laasti on kostunut jo.

Kesällä parantelin ylimmän 10 sentin suojausta eli laitoin patolevyä siihen ja on suuri odotus, että maakosteus ei kulkeutuisi enää.

No, ajattelin nyt että viistosade kostuttanut tuon laastin. MUTTA kun vieressä on ollut levyt suojaamassa sateelta, niin levyjen takanakin on laasti kostunut. Pintamaa on kuivaa 20cm etäisyydellä seinästä.
Voiko olla mahdollista, että tuo imee ilmasta kosteutta vai keksiikö joku tähän jotakin?!

 

[kaihakki]

Ei tarvitse sataa kuin hetki, niin usein kastuu sokkelista alin harkko varsin nopeasti.
Ei koko talon ympäri, mutta muutamista kohdista.
Sokkelia vasten on bitumimatto, joka on suht ohuen oloinen, mutten usko että kosteus sen läpi menee.
Bitumin yläpuolella on 5-10cm sepeliä sokkelia vasten. Se on ollut puhdasta someroa, mutta kun hiekkaa on ollut siinä lähistöllä, niin hiekkaa vähän joukossa kyllä nykyään.
Tuo sepelikö kosteutta uittaa niin helkutin tehokkasti vai mistä kyse?
Jos sade suoraan kastelee, niin luulisi, että ylin harkkorivikin kostuisi yhtä äkkiä eikä toiseksi ylin selvästi ensin.
Onko muiden taloissa tätä ilmiötäEkan k

Ekan kuvan mukaan sepelissä on mukana hienompaa ainesta ja siten on kapillaarista tavaraa. Mutta kiinnittää kyllä huomiota, että ko. sepeli sora on ihan märkää. Jos se on märkää, niin kyllä se sokkeliin siirtyy oli sitten mitä tahansa sepeliä. Eli mistä tuo märkyys johtuu.
Kyllä meilläkin sokkelin sivussa oleva sepeli kastuu sateella, kuten juuri näinä päivinä. Mutta kun tulee taas poutaa, niin kuivuu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Voiko olla mahdollista, että tuo imee ilmasta kosteutta vai keksiikö joku tähän jotakin?!

Voi se olla juuri nyt, kun ulkona on sade ja parisenkymmentä lämmintä. Jos sokkeli olisi ulkoilmaa viileämpi, siihen saattaisi ehkä tiivistyäkin kosteutta pintaan näillä keleillä. Tuo @Matias tarina on hyvä ja sitä kelpaa ottaa opiksi. Itselläni on kellari ja tilanne on siinä mielessä vähän toinen mutta samalla periaatteella on kaiveltu täälläkin.

Itse en ole ihan täysin sisäistänyt tuon patolevyn merkitystä silloin kun siinä on sepelitäyte, joka ei johda vettä kapillaarisesti. Sepelin läpi se sokkeli voisi ainakin kuivua. Eipä silti, vaikka se patolevy siinä onkin niin se täyttöhiekkaan asti ulottuva sepeli estää paineveden eikä siihen kummempaa kosteutta pitäisi tulla.

 

[jussi]

Voiko olla mahdollista, että tuo imee ilmasta kosteutta vai keksiikö joku tähän jotakin?

Kyllä nyt on ollu useemman päivän sellasia kelejä ainakin täällä et helposti ottaa jo ilmastakin sen veden siihen. Kastepiste tulee helpostikin sokkelilämmössä vastaan.

 

[Husky]

Kiitos hyvistä näkökannoista.

On tuossa sokkelin viereisessä täytössä hiekkaa mukana (nyt kesällä korotin patolevyä ja laitoin ylimpään kohtaan sepeliä hiekkaisen sepelin tilalle).

Oletan, että hiekka ei haittaa, jos patolevy on kunnossa. Korjatkaa jos väärä oletus eli jos maakosteus silti jotenkin menee siitä läpi?

Onko @Matias linjoilla, että oliko 1988 laitettu mitään patolevyä hiekkamaan kanssa?

Meillä on pitkä rinne talon takana ja vettä tulee reilusti. Salaojat ok.

Tuota olen ihmetellyt, kun talossa on kiinni autokatos, joku 6x4m.
Niin katoksen suojassa oleva sokkeli kostuu ensimmäisten joukossa. Tämä on vielä alarinteen puolella eli vesikuorma ei pitäisi sinne päätyä.
Kuvassa valkoinen puulaatikko on katoksen peräkulmassa, jonne sadevettä ei päädy kuin varmaan parina päivänä vuodessa.
Nytkin maa on märkänä lähelle seinää, muttei seinään asti. Miten tuo katoksen maa noin kostuukin...
Mutta ehkäpä ilman kosteus kostuttanut sokkelia tuolta.

 

[kkk]

Mikäli sokkelin lämpötila on alle 18-15C (kastepiste), on se imenyt vettä ilmasta, kun siihen tiivistyy vesihöyry:

 

[haraldh]

Meillä on 99% ilmankosteus rossipohjassa. Luukut auki ja sateista ollut kuukauden. Rossipohjassa on vain 14°C. Ajattelen että kyllä se on tiivistymistä, mutta pitääkin käydä mittamassa sokkeli myös. Valuuko meillä vesi sokkelin läpi talon alle ja onko edes patolevyä? Kiitos ketjun oppii aina uutta.

Alta mitattuna tuulieristelevyt ja laudat 20-21% kosteita, joka lienee normaalia. Heti kun ilman lämpötila laskee tuon kastepisteen alle taitaa alkaa rossipohjan kuivuminen.

 

[Galan]

Meillä on 99% ilmankosteus rossipohjassa. Luukut auki ja sateista ollut kuukauden. Rossipohjassa on vain 14°C. Ajattelen että kyllä se on tiivistymistä, mutta pitääkin käydä mittamassa sokkeli myös. Valuuko meillä vesi sokkelin läpi talon alle ja onko edes patolevyä? Kiitos ketjun oppii aina uutta.

Alta mitattuna tuulieristelevyt ja laudat 20-21% kosteita, joka lienee normaalia. Heti kun ilman lämpötila laskee tuon kastepisteen alle taitaa alkaa rossipohjan kuivuminen.

Meillä rossipohjan ilmankoskeus 90% ja lämpötila 16c. Pinnat silti kädellä kokeillen täysin kuivia eikä näkyvää kosteutta ole tiivistynyt.

 

[tet]

Mikäli sokkelin lämpötila on alle 18-15C (kastepiste), on se imenyt vettä ilmasta, kun siihen tiivistyy vesihöyry:

Aika harvinainen tilanne, että sokkeli olisi kylmempi kuin ulkoilma. Toki aamulla ilman lämpötilan noustessa voi jonkin aikaa olla, mutta tuskin pidempiä aikoja.

 

[vmakela]

Kiitos hyvistä näkökannoista.

On tuossa sokkelin viereisessä täytössä hiekkaa mukana (nyt kesällä korotin patolevyä ja laitoin ylimpään kohtaan sepeliä hiekkaisen sepelin tilalle).

Oletan, että hiekka ei haittaa, jos patolevy on kunnossa. Korjatkaa jos väärä oletus eli jos maakosteus silti jotenkin menee siitä läpi?

Onko @Matias linjoilla, että oliko 1988 laitettu mitään patolevyä hiekkamaan kanssa?

Meillä on pitkä rinne talon takana ja vettä tulee reilusti. Salaojat ok.

Tuota olen ihmetellyt, kun talossa on kiinni autokatos, joku 6x4m.
Niin katoksen suojassa oleva sokkeli kostuu ensimmäisten joukossa. Tämä on vielä alarinteen puolella eli vesikuorma ei pitäisi sinne päätyä.
Kuvassa valkoinen puulaatikko on katoksen peräkulmassa, jonne sadevettä ei päädy kuin varmaan parina päivänä vuodessa.
Nytkin maa on märkänä lähelle seinää, muttei seinään asti. Miten tuo katoksen maa noin kostuukin...
Mutta ehkäpä ilman kosteus kostuttanut sokkelia tuolta.

Meillä samaa ongelmaa, eli u-mallinen katos talon päädyssä, ehkä 3*6m. Toki sinne ajetaan märkää tai lumista autoa ajoittain, eikä siellä tuskin ole mitään routalevyjä, joten maaperästä kun nousee mitä nousee. Pihakivetys siellä on kosteana, kivetyt harkot myös toisinaan sokkelissa. Eipä siellä tuulikaan käy

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kyllä nyt on ollu useemman päivän sellasia kelejä ainakin täällä et helposti ottaa jo ilmastakin sen veden siihen. Kastepiste tulee helpostikin sokkelilämmössä vastaan.

Minulla hikosi ulkorakennuksen ikkunat kuin jäähdytetyssä autossa. Sisällä viilempää kuin ulkona ja ulkona kastepiste 100% kun vettä tuli taivaan täydeltä.

 

[maanma]

Onko Husky tiiliseinän sisäpuolella lattialämmitys ? Lämmin sokkeli nostaa vettä erinomaisen hyvin.

 

[tet]

Minulla hikosi ulkorakennuksen ikkunat kuin jäähdytetyssä autossa. Sisällä viilempää kuin ulkona ja ulkona kastepiste 100% kun vettä tuli taivaan täydeltä.

Ikkunoissa noin voi käydäkin, mutta sokkelissa harvemmin, ainakaan maanvaraisella laatalla. Rossipohjassa voisi ajatella sokkelin pysyvän kylmänä tietyissä tilanteissa, mutta jos sokkelin sisällä ei ole ilmatilaa, ei siellä myöskään ole mitään mikä jäähdyttäisi sen sokkelin pinnan ilmaa kylmemmäksi. Se voi olla kylmempi vain silloin, kun ulkolämpötila nousee niin äkkiä, että sokkelin massa ei ehdi lämmetä samassa tahdissa. Tämä tilanne ei kovin kauaa kestä, ja pian kondenssi haihtuu sokkelin pinnasta kun se lämpenee ulkoilman mukana.

 

[Husky]

Mietin kanssa tuota sokkelin lämpötilaa vs ulkoilma, että harvoin olisi kylmempi. Kai sisällä oleva maatäyttö voi kuitenkin olla suht pitkiäkin aikoja ulkoilmaa kylmempää, mutta sokkeli kuitenkin on suoraan ulkoilmassa, niin tasaantuu etupäässä siihen. Sisäpuolella on styroksi täytön ja sokkelin välissä.

Ps On muistikuva että nuo laastisaumat kostuisivat ensin ja ehkäpä myös kuivuvat viimeisenä. Ties jos tuosta voisi päätellä jotakin.
Mutta täytyykin seurata sauma-asiaa

 

[Husky]

Meillä samaa ongelmaa, eli u-mallinen katos talon päädyssä, ehkä 3*6m. Toki sinne ajetaan märkää tai lumista autoa ajoittain, eikä siellä tuskin ole mitään routalevyjä, joten maaperästä kun nousee mitä nousee. Pihakivetys siellä on kosteana, kivetyt harkot myös toisinaan sokkelissa. Eipä siellä tuulikaan käy

Hyvä tietää.
Helkutti kun olen tuota joskus kaivanut auki, kun laitoin salaojaputkiakin ihmeissäni sinne (eivät auttaneet mitään), mutta en näköjään muista oliko siellä routaeristystä ja kerpele kun kaikki pitäisi kirjoittaa muistiin!

 

[Husky]

Onko Husky tiiliseinän sisäpuolella lattialämmitys ? Lämmin sokkeli nostaa vettä erinomaisen hyvin.

On lattialämmitys.
Jotakin tällaista vastaavaa näkemystä oli toisessa keskustelussa (en nyt huomannut että olisi tässä ollut... vai koskiko se kosteustilannetta lattialaatan alla maatäytössä, että onko lattialämmitystä enemmän vai vähemmän).

Olisiko tähän asiaan lisää kommenttia tai näkemyksiä?!

Olen ollut 100% uskossa, että lattialämmitys on kaikin tavoin kosteusriskien vähentäjä. Sekä märkätiloissa että muuallakin.

 

[juhanahm]

Olisiko tässä vähän samaa uskomusta kuin yläpuolelta eristettyjen laattojen toiminnassa. Siis netistä kun lukee korjauksia niin aika moni laatan yläpuolinen eristys korjataan kasoislaatalla ja lattialämmityksellä. Lattialämmityksen haaste on vaan tuossa, että se myös lämmittää alaspäin siitä eristyksestä huolimatta. Tällöin lämpötilaero laatan alla ja päällä kasvaa ja diffuusio lisääntyy eli vesihöyry alkaa tunkeutumaan sinne lämpimälle puolelle. Ajatus lienee jees jos lattian pinta on laattaa tai jotain muuta mikä päästä kosteuden saumoista haihtumaan. Oma ajatus aikoinaan oli pienentää tuota lämpötilaeroa eli minimoida diffuusioa ja tehdä lattiasta myös ylöspäin kuivuva jos sieltä jotain tulee. AInakin nyt 15v tuo ratkaisu on toiminut. Toki kaikki väliseinät on harkkojen päällä

 

[Husky]

^Hyvää perustelua kyllä, mutta omasta uskomuksesta on ikävä irrottaa

Tuosta erillisestä yksityiskohdasta, että jos pintamateriaali on hyvin kosteutta läpäisevää, niin sanon toisen uskomuksen. Eli mielestäni nimenomaan laatta on erityisen huono. Meilläkin on 33x33cm isohko laatta ja kun tutkailin asiaa joskus, niin se ei käsitttääkseni läpäise kosteutta. Eli pitäisi saumoista vain sitten päästä ja ymmärsin että saumat ei siihen alkuunkaan riitä. Ne meilläkin vain jotakin 3mm leveitä, niin pinta-ala on äärettömän pieni.

Kysymys: päästääkö muuten lattian alle tarkoitettu (vm1997) styroksi kosteutta läpi vai ei?
Tuolla on muistaakseni 2kpl 5cm paksuista.

 

[janti]

Onkohan siellä 1. tiilirivin alla tuollainen bitumihuopakaista?

 

[Husky]

^On

 

[janti]

^On

Ei kosteuden pitäisi silloin nousta maasta sokkelin kautta tiilisaumoihin.

 

[Husky]

^ Juu ei, mutta kyseessä on harkkosokkelin harkkojen välinen laasti.
Sitä ei lue tuossa viimeisessä saumaviestissä, mutta aiemmin on (ja tiedän ettei aina voi kahlata pitkiä ketjuja läpi

 

[maanma]

Millainen seinä tiilien takana ? Pystyykö se johtamaan kosteutta (tiilien taakse) ?

 

[Husky]

Millainen seinä tiilien takana ? Pystyykö se johtamaan kosteutta (tiilien taakse) ?

Siinä on ihan ok tuuletusrako pari senttiä ja mitä vähän olen sinne jostakin nähnyt, niin ei ole laastia paljoa siellä. Sitten on tuulensuojalevy.
Olen kyllä käsityksessä, että tiili ei ole oikein hyvä pintamateriaali, kun imee ja uittaa kosteutta sisäänpäin.
Yksi rakennustekninen yleinen luulo epäilemättä on, että tiili olisi parempi kuin lauta.

Kysymys: päästääkö muuten lattian alle tarkoitettu (vm1997) styroksi kosteutta läpi vai ei?
Tuolla on muistaakseni 2kpl 5cm paksuista.

Sattumalta näin tuossa toisen talon kuntotarkastusrapsan ja siinä osui silmään teksti, että "betonilaatan alle on asennettu kapillaarikatkoksi
styrox-eriste".

Eli styroksi on siis kapillaarikatko. Tuota pohdin, kun en ole varma onko talomme alla sepeliä kapillaarikatkona, mutta nuo 2x styroksit on kyllä kun tiirailee rak.aikaisia valokuvia tarkasti, niin vaikuttaa siis tuo asia olevan kunnossa.

 

[kurre orava]

Ei nyt ole kyllä millään tavalla vahvinta omaa alaa mutta omaan korvaan särähtää kyllä pahasti tuota styroksin käyttäminen kapillaarikatkona. Ainakin mikäli puhutaan tavallisesta styroksista. Jollain aineella kyllästettynä tyyliin "Isodrän" tms niin joo mutta muuten ei oikein usko riitä siihen että styroksista olisi sellaisenaan kapillaarikatkoksi. Eristeeksi joo mutta kapillaarikatkona alla on kyllä yleensä pesty sora tms.

Mutta ehkä olen vain (tämänkin) asian suhteen tietämätön?

 

[Lampari]

Kyllä EPSi päästää kosteuden läpi. Sen takia EPSiä laatan alle laitetaankin kosteutta läpäisemättömien eristeiden sijaan. Jos talon putkista joku sattuu laatan alle hieman tiputtamaan, EPS päästää kosteuden maaperään eikä jätä muhimaan laattaa vasten.

Pesty sora mainittiinkin jo kapillaarikatkona. Tästäkin käytän itse nykyisin termiä kapillaarieste, sillä kyllä se maakosteus sieltä sorapatjastakin puskee ylös laattaan. Ja se ei ole ongelma, on olennaista että laatta hengittää myös ylöspäin sisäilmaan kun kostuu alta. Tässä lattialämmitys tehostaa hauhtumista ja kunhan varmistetaan ettei laiteta pullotiivistä lattiapintaa maanvaraisen laatan päälle kauttaaltaan. Osittain sitä tuppaa märkätilojen vuoksi olemaan.