Halvaantuneella on halvaantuneen katse ja teräsmiehellä on teräsmiehen katse. Fakta on kuitenkin, että silmät väsyvät jatkuvasta hakemisesta, etkä sitä tee esim. autolla ajaessasi, ja leffakokemuksesta tulee vähemmän rasittava kun ei silmät pyöri päässä vaikka se tapahtuisi tiedostamatta. Minä ainakin haluan nähdä koko leffan enkä vain tiettyä osaa siitä. Juonen kannalta tärkeitäkin yksityiskohtia voi mennä ohi jos leffaa katsotaan kuin tennisottelua kentän laidalla.Pitäåhän tuo paikkansa, mutta on vastaus asian vierestä. Muilla kuin totaalihalvautuneilla silmiä pysty liikuttamaan ja tarkan näön aluetta voi siirtää tahdosta tai alitajuisesti. Aivot sitten koostavat tuon "filmin" pohjalta näkökokemuksen. Todellisuudessa ei edes 16K, 32K tai edes 64K kykene toistamaan todellisuutta virtuaalitodellisuusmaisesti niin, että silmä ei pystyisi erottamaan erottelutarkuuden puutetta, jos ihmiselle sallitaan ainakin periaatteessa vapaa tahto valita itse, mhin haluaa näkönsä kulloinkin kohdentaa.
Lisäksi valo, kontrasti ja värit vaikuttavat silmän erottelukykyyn ja näköaistia on hyvin helppo huijata monella eri tavalla.
Tarkoitat varmaan, ettei 64K kykene toistamaan virtuaalitodellisuutta totuudenmukaisesti. Todellisuutta on toistettu virtuaalitodellisuusmaisesti jo vuosikymmenet ja hyvinkin alhaisilla resoluutioilla.
32K ja varsinkin 64K riittää VR:ään oikein hyvin. Kun vielä käyttäjän mielenkiinto kiinnitetään tiettyihin kohteisiin, riittää käytännössä vähempikin. Periaatteessa VR:ssä ei tarvitse toistaa täyttä tarkan näköalueen resoluutiota koko näkökenttään koska silmän liikkeitä voidaan seurata. Näkökentän laitamilla voidaan vallan hyvin toistaa mpeg-pikselimössöä jota tarkennetaan kun silmä kääntyy siihen suuntaan. Sen VR-toistolaitteen pitää pystyä täyteen resoluutioon koko kuvapinnaltaan, mutta se on eri juttu. VR:ään tarvitaan ihan eri tavalla kaistaa kuin leffan katseluun, se on selvä, eikä VR:ssä olekaan tarkoitus keskittyä koko kuvamateriaaliin kerralla.


