K
korsteeni
Vieras
ilmaa on ja tulee aina olemaan, 2000 litran paisari käytössä, ihan patarautaa
Paisuntasäiliön esipainekaasu
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- esipaine esitäyttökaasu paisuntasäiliö
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #42
On kyllä melkoinen paisari jos 2000 litraa vai tarkoitatko, että sinulla on 2000 l varaaja?
Lastut ovat noin puoliksi vedessä. Sisällähän on 100% kosteus ja raudan pitäisi ruostua myös vesipinnan yläpuolella. Jospa tuota ei tarvitsisi ravistella. Lämpö nopeuttaisi reaktiota. Tuo kaasupullo on myös rautaa, olisiko noin 2 millistä.
Teräsvilla olisi hyvä mutta sitä ei saa ostettua järkevään hintaan. Nuo lastutkin olisivat voineet olla vähän ohuemman mallisia niin ei olisi turhaan tullut niin painava tuosta pullosta. Magnesiumilla tuo tapahtuisi nopeasti.
Vaikea sanoa kauanko kestää, että happi on sitoutunut. Oletan että kuukausi pari. Lastut alkavat heti päästää ruostevettä, kun niitä huuhtelee vedellä. Ihan on itse kehitetty. Tosin ei kai tähän sinällään mitään keksimistä liity.
Lastut ovat noin puoliksi vedessä. Sisällähän on 100% kosteus ja raudan pitäisi ruostua myös vesipinnan yläpuolella. Jospa tuota ei tarvitsisi ravistella. Lämpö nopeuttaisi reaktiota. Tuo kaasupullo on myös rautaa, olisiko noin 2 millistä.
Teräsvilla olisi hyvä mutta sitä ei saa ostettua järkevään hintaan. Nuo lastutkin olisivat voineet olla vähän ohuemman mallisia niin ei olisi turhaan tullut niin painava tuosta pullosta. Magnesiumilla tuo tapahtuisi nopeasti.
Vaikea sanoa kauanko kestää, että happi on sitoutunut. Oletan että kuukausi pari. Lastut alkavat heti päästää ruostevettä, kun niitä huuhtelee vedellä. Ihan on itse kehitetty. Tosin ei kai tähän sinällään mitään keksimistä liity.
Viimeksi muokattu:
Jospa muistais kaikki tilanteet enää, 20 vuotta töissä alalla tekee sen että arkipäiväiset pikkujutut unohtuu...
Lyhyesti voi sanoa että lähes kaikki variaatiot on ollut esillä
Happidiffuusiotapauksista yleisimmät:
- maitokaakaon näköistä "vettä" lämmitysverkostossa useita kertoja, metalliputket/ muoviputket verkostossa. Todella iso osa väärä materiaalia käytetty jopa uusissa taloissa
- magnetiittiä runsain määrin myöskin, suurin syy väärä asennustapa/materiaali
- jatkuvasti ylikuumennettu puukattila ja avopaisari kombinaatio on
- kiehautettu moottoriglykoli jokunen tapaus= muodostaa todella inhottavaa geeliä
Parhaimmista mitä jäi mieleen oli länsistadissa oleva todella vanha kerrostalo (rak.1890?) missä runkoputket olivat likimain uusia sisältä, samaa vettä oli ollut putkistossa kymmeniä vuosia. Linjasaneerauksen yhteydessä sulkujen/ venttiilien vaihto, asentajat oli pahassa jamassa saada liitokset auki, siihen aikaan käyttivät lyijymönjän/liidun/pellavaöljyn sekoitusta ja tappuraa
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #45
On nähty molempia. Tuo kaakao taitaa olla se pahin vaihtoehto. Alla hiukan satoa jota kertyi, kun tuli oltua renkinä varaajanostoreissulla. Tässä oli vielä puukattila ja kalvopaisunta mutta en tiedä, oliko se kalvopaisari ollut siinä aina ja miten kattilaa oli käytetty. Väri viittaa, että tämä ei ole viettänyt aikaansa kovin kuumana. Kiurukan kannatinrauta oli täysin pöntynyt ja jo repaleinen. Kierukka oli ehjä ja vettä täynnä joten ei tämä tyhjänäkään ollut kauaa ehtinyt olla. Voi vain kuvitella, mitä tuolta on tyhjennettäessä tullut ulos. Kuumennus kai muuttaisi tuon tavaran värin mustaksi ja olemuksen irtonaisemmaksi. Valmistusvuosi 1984.
Tässä on sitten kuva oikein ylläpidetyssä lämmitysjärjestelmässä viettäneestä varaajasta, joka lähti sitten kyytiinkin. Pitkästä käyttöiästään huolimatta (valmistusvuosi 1982) varaaja on sisältä käytännössä kuin uusi. Kuvattaessa tämä on huuhdeltu sisältä mutta eipä siellä ihmeitä ollut. Kuvat molemmista on otettu noin 2 vuotta sitten.
Oma kattilani on sisältä musta. Kun riittävästi valottaa, kamerassa näyttää tuommoiselta harmaalta mutta käytännössä hiilen mustalta se silmään näytti. Tuo pieni ruoste on tullut kun kattila oli auki ja tyhjennettynä kierukanvaihdon aikana. Kostea kattila alkaa välittömästi ruostua. Kuvattaessa kattila oli palvellut 4 kk VILPin varaajana noin +35 asteen lämpötilassa ja sitä ennen noin 25 vuotta öljykattilana. VILPin kytketä ei edellyttänyt merkittävää veden vaihtoa, koska silloiset liitokset tulivat kattilan päälle.
Nyt tämä hapensidontakannuni on ollut kohta vuorokauden paineessa ja 0,1 baaria on paine pudonnut. Syy voi olla myös vuoto tai lämpötilan muutos. Täytyy tarkkailla tilannetta. Paineen pitäisi pudota alle 8 baariin sillä alkujaanhan siellä on kaikkiaan 11 baarin absoluuttinen paine, mistä pitäisi hävitä 21% pois ellei vetyä kehity lainkaan.
Valitsin tähän painoventtiilipullon, koska siinä on isompi tuo ventiilin reikä. Lastut sai tiputeltua tuosta 3/4" reiästä mutta ei aivan helposti. Lastut piti kirjaimellisesti varistella vähän niin kuin yksitellen suppiloon, jotta ne uivat reiästä sisälle. Ei nyt mitenkään erityisen paha homma kuitenkaan. Ventiilin katkaisussa olisi kannattanut olla huolellisempi sillä siinä näkyy olevan keskellä kierreliitos, josta olisi ehkä ollut hyötyä. Liityntä kierre kuoreen on vahvasti kartioitu ja ilman suuteitakin tuo tivistyi lähes ilmatiiviiksi. Koska tuota saattaa joutua avaamaankin, laitoin kitillä ja tappuralla kiinni. Muuten tämä on juotettu kasaan ja vain letkun liitin on vaihdettavissa. Alun perin tuo kaasuventtili on liimalla ja todella tiukasti kiinni.
Tässä on sitten kuva oikein ylläpidetyssä lämmitysjärjestelmässä viettäneestä varaajasta, joka lähti sitten kyytiinkin. Pitkästä käyttöiästään huolimatta (valmistusvuosi 1982) varaaja on sisältä käytännössä kuin uusi. Kuvattaessa tämä on huuhdeltu sisältä mutta eipä siellä ihmeitä ollut. Kuvat molemmista on otettu noin 2 vuotta sitten.
Oma kattilani on sisältä musta. Kun riittävästi valottaa, kamerassa näyttää tuommoiselta harmaalta mutta käytännössä hiilen mustalta se silmään näytti. Tuo pieni ruoste on tullut kun kattila oli auki ja tyhjennettynä kierukanvaihdon aikana. Kostea kattila alkaa välittömästi ruostua. Kuvattaessa kattila oli palvellut 4 kk VILPin varaajana noin +35 asteen lämpötilassa ja sitä ennen noin 25 vuotta öljykattilana. VILPin kytketä ei edellyttänyt merkittävää veden vaihtoa, koska silloiset liitokset tulivat kattilan päälle.
Nyt tämä hapensidontakannuni on ollut kohta vuorokauden paineessa ja 0,1 baaria on paine pudonnut. Syy voi olla myös vuoto tai lämpötilan muutos. Täytyy tarkkailla tilannetta. Paineen pitäisi pudota alle 8 baariin sillä alkujaanhan siellä on kaikkiaan 11 baarin absoluuttinen paine, mistä pitäisi hävitä 21% pois ellei vetyä kehity lainkaan.
Valitsin tähän painoventtiilipullon, koska siinä on isompi tuo ventiilin reikä. Lastut sai tiputeltua tuosta 3/4" reiästä mutta ei aivan helposti. Lastut piti kirjaimellisesti varistella vähän niin kuin yksitellen suppiloon, jotta ne uivat reiästä sisälle. Ei nyt mitenkään erityisen paha homma kuitenkaan. Ventiilin katkaisussa olisi kannattanut olla huolellisempi sillä siinä näkyy olevan keskellä kierreliitos, josta olisi ehkä ollut hyötyä. Liityntä kierre kuoreen on vahvasti kartioitu ja ilman suuteitakin tuo tivistyi lähes ilmatiiviiksi. Koska tuota saattaa joutua avaamaankin, laitoin kitillä ja tappuralla kiinni. Muuten tämä on juotettu kasaan ja vain letkun liitin on vaihdettavissa. Alun perin tuo kaasuventtili on liimalla ja todella tiukasti kiinni.
Aikamoista hifistelyä on jo kyllä... eikä tuossa molekyylikoossa ole suurta eroa, tällänen tieto löytyy: The molecular sizes of oxygen, nitrogen, CO2 and argon are 0.299, 0.305, 0.330 and 0.363 nanometers (nm). Tuosta tulee mieleen että hitsaussuojakaasupullosta saisi hyvin Argonia tai Argon/CO2 seosta joka olisi vielä typpeä isompaa ja inerttiä. Jos sitä happea pelkää. Itse en kyllä usko sillä paisarin kaasulla olevan juuri väliä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #47
En noista molekyylien mitoista kauheasti perusta. Minulla ei ole mitään noita kaasuja, joten olisin joutunut tuon pullon tankkaamaan jossakin ja kaasupullon vuokraaminen tämmöistä varten olisi jo ihan over kill juttu. Vaikka tuo yksi nestekaasupullollinen varmaan riittäisikin ties kuinka moneksi vuodeksi, se kaasu voi myös karata tai tms. Voi se karata nytkin mutta sitä syntyy sitten hiljalleen uutta.
Sitten nyt minulla on tuossa kattilan päällä tuo kuparipallo apusäiliönä. Voin poistaa paisarista vedet kattilan läpi tuohon kuparipalloon ja ponnistaa sitten takaisin kattilaan (paisuntasäiliöön). Näin ollen kaasua kuluu enemmän kuin pelkään paisuntasäiliön kaasun lisäykseen. Pienissä putkihommissa ei tarvitse päästää vettä ulos ollenkaan.
Sitten nyt minulla on tuossa kattilan päällä tuo kuparipallo apusäiliönä. Voin poistaa paisarista vedet kattilan läpi tuohon kuparipalloon ja ponnistaa sitten takaisin kattilaan (paisuntasäiliöön). Näin ollen kaasua kuluu enemmän kuin pelkään paisuntasäiliön kaasun lisäykseen. Pienissä putkihommissa ei tarvitse päästää vettä ulos ollenkaan.
K
korsteeni
Vieras
en tarkoita, eikä siinä ole nollavirhettä, varaaja on suurempi
Propaani olisi 0,43 nm. Tuo 0,299/0,305nm ero ei vaikuta oikein riittävältä erottelemaan hapet ja typet.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #50
Tuo menee jotenkin erikoisesti niin, että ytimen(varauksen) kasvaessa koko pienenee sikäli kuin elektonit mahtuvat samalle kuorelle. Hapesta typpeen neoniin (joka on sitten jo yksiatominen kuten argonkin) saakka ne mahtuvat samalle kuorelle ja koko siis pienenee. Kun seuraava kuori alkaa täyttyä, se sitten ottaa ison harpauksen. En osaa sanoa, onko tällä koolla yksistään miten suuri vaikutus tuohon kumikalvon läpäisykykyyn. Yleensä vety ja sitten lisäksi yksiatomiset (He, Ne, Ar ...) ei tahdo pysyä oikein missään.
Argon on seuraavan jakson viimeinen eli se ei ole verrattavissa N, O, Ne vaan paremminkin P, S, Cl -> joista viimeisenä Ar.
Argon on seuraavan jakson viimeinen eli se ei ole verrattavissa N, O, Ne vaan paremminkin P, S, Cl -> joista viimeisenä Ar.
Löytyi joku vanha tutkimus jossa oli mitattu eri kaasujen läpäisevyyttä kumikalvosta. Ne meni näin (vety=1): N2=0.16, Air=0.22, Argon=0.26, O2=0.46, H2=1.0 CO2=2.9. Eli typpi on noista paras, yllättävästi CO2 on todella läpäisevä. Läpäisevyys riippui myös vahvasti lämpötilasta, 100C läpäisevyys on n.20x vrt 0C. Nuo nyt ei varmaan ole samat kaikilla kumilaaduilla, tuosta ei käynyt selville mitä se kumi oli. Mutta selvästi typpi on hyvä täyttökaasu.
K
korsteeni
Vieras
^
ei tuo pidä paikkaansa, minulla on 2 kpl 50 vuotta vanhaa rengasta joihin ei ole tarvinnut koskaan lisätä ilmaa, 4k paineen niihin silloin laitoin
kantavuudesta päätellen paineet ovat kohillaan vieläkin eikä lisäystarvetta ole
ei tuo pidä paikkaansa, minulla on 2 kpl 50 vuotta vanhaa rengasta joihin ei ole tarvinnut koskaan lisätä ilmaa, 4k paineen niihin silloin laitoin
kantavuudesta päätellen paineet ovat kohillaan vieläkin eikä lisäystarvetta ole
Butyyli on sisäkumin ja myös kalvopaisunta-astian materiaali. Tuo on ainut kumi joka pitää ilman sisällä tai ulkona.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #54
Silikonista menee siis läpi kuin seulasta. EPDM on myös käytetty materiaali mutta edellisen perusteella vain juomavedelle, joka on siis hapekasta. Noita ei ilmeisesti passaa sekoittaa. EPDM on monessa suhteessa kestävä materiaali mutta juuri tähän sopimaton. Sitä ei tuon perusteella myös passaa laittaa kurttuputken korvikeeksi lämmitysjärjestelmään.
Painesäiliö EI siis ole sama kuin "kalvopaisunta-astia" . Vai mikä tämä olikaan - "kalvopainesäiliö"
Painesäiliö EI siis ole sama kuin "kalvopaisunta-astia" . Vai mikä tämä olikaan - "kalvopainesäiliö"
Näemmä EPDM:stä löytyy myös pönttöjä. €:lla euron tavaroita = ilmat ei pysy sisällä?
Itse olen kyllä butyylin kannalla. Ennen osattiin tehdä myös sisärenkaita kuten korsteenikin totesi. Olen nähnyt myös kottikärrynrenkaan jossa on ollut ilmat sisällä noin 40v. Nykyisistä ne pihisee pihalle muutamassa kuukaudessa.
Flamco Kalvopaisunta-astiat Baseflex 25L 1.5/6 bar | Kalvopaisunta-astiat lämmitysjärjestelmiin | Talotuote
Osta Flamco Kalvopaisunta-astiat Baseflex 25L 1.5/6 bar edullisesti ja nopeasti Talotuote -kaupasta. Klikkaa ja tilaa heti tai tule myymäläämme. Baseflex paisunta-astiat on tarkoitettu suljettuihin lämmitys- (EN12828) ja jäähdytysjärjestelmiin. Paisunta-astian sisällä oleva kumipussi (EPDM)...
talotuote.fi
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #56
Kappas, tuo minun on Varem alkuperältään. "Made for Onninen by Varem s.p.a." Varemin esitteissä sanotaan vain että, "The membranes are made on synthetic rubber". Näitä Onnisen kauppaamia käyttää varmaan ammattilaisetkin ihan yleisesti.
Silti ne paineet karkaa
Silti ne paineet karkaa
Mitä tuosta nopeasti selaisi niin yleisimpiä näyttää olevan EPDM ja butyyli kalvot mutta muitakin on olemassa.
Jotenkin itsellä tulee kyllä mieleen että jos kaasut haluaa pitää sisällä mahdollisimman pitkään niin butyyli olisi paras vaihtoehto. Kuinka pitkään näissä yleensä ilmat pysyvät sisällä? Porukoilla 10v asennuksesta ja astia oli tyhjä. Hyvä vai huono suoritus?
Jotenkin itsellä tulee kyllä mieleen että jos kaasut haluaa pitää sisällä mahdollisimman pitkään niin butyyli olisi paras vaihtoehto. Kuinka pitkään näissä yleensä ilmat pysyvät sisällä? Porukoilla 10v asennuksesta ja astia oli tyhjä. Hyvä vai huono suoritus?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #58
Laitetaanpa tilannepäivitystä.
Jouduin käyttämään venttiilin irti ja paineistamaan uudelleen tuon hapensidontapulloni, kun painemittari osoittautui sillä tavalla vialliseksi, että pullon tärähtäessä kovemmin, painemittarin neula hyppäsi hampaissaan. Niinpä paineen muuttumisen tarkkailua oli turha jatkaa.
Nyt pullo on ollut korjattuna ja täytettynä huhtikuun 11. päivästä eli 50 vrk. Mittarin mukaan (yli)paine on tippunut 9,8 baarista 8,4 baariin. Paine on siis pudonnut 1,4 baaria eli 0,028 bar / vuorokausi ja jos hapen osapaine oli alussa 2,3 bar, jäljellä on ~0,9 bar. Pullossa oleva ilma sisältäisi siis vielä melkein 10% happea. Hapen sitoutuessa kokonaan, paineen pitäisi pudota 9,8 barista 7,5 baarin ylipainetta.
Tuolloin huhtikuun 11. päivä kokeilin kynttilän liekillä, josko happea olisi poistunut. Ei ollut ainakaan tuolloin niin paljon, että kynttilä olisi sammunut. Nyt jos happesta yli puolet olisi jo eliminoitu, tuon saattaisi jo liekkikokeella pystyä havaitsemaan. Ongelmana, että kaasun paineen tarkkailu menee vähän sekaisin, jos karkuuttaa jotain ulos kesken prosessin.
Jouduin käyttämään venttiilin irti ja paineistamaan uudelleen tuon hapensidontapulloni, kun painemittari osoittautui sillä tavalla vialliseksi, että pullon tärähtäessä kovemmin, painemittarin neula hyppäsi hampaissaan. Niinpä paineen muuttumisen tarkkailua oli turha jatkaa.
Nyt pullo on ollut korjattuna ja täytettynä huhtikuun 11. päivästä eli 50 vrk. Mittarin mukaan (yli)paine on tippunut 9,8 baarista 8,4 baariin. Paine on siis pudonnut 1,4 baaria eli 0,028 bar / vuorokausi ja jos hapen osapaine oli alussa 2,3 bar, jäljellä on ~0,9 bar. Pullossa oleva ilma sisältäisi siis vielä melkein 10% happea. Hapen sitoutuessa kokonaan, paineen pitäisi pudota 9,8 barista 7,5 baarin ylipainetta.
Tuolloin huhtikuun 11. päivä kokeilin kynttilän liekillä, josko happea olisi poistunut. Ei ollut ainakaan tuolloin niin paljon, että kynttilä olisi sammunut. Nyt jos happesta yli puolet olisi jo eliminoitu, tuon saattaisi jo liekkikokeella pystyä havaitsemaan. Ongelmana, että kaasun paineen tarkkailu menee vähän sekaisin, jos karkuuttaa jotain ulos kesken prosessin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #59
Pullo on nyt seisonut 97 vrk ja mittari näytti 7,6 bar painetta. Happi on siis käytännössä kulunut pois. Liekkikoe kynttilällä varmisti, että kaasu on ainakin siinä määrin hapeetonta, että sammuttaa liekin
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #60
Ei ole ollut Onnekasta elämä tämän Onnline paisuntasäiliön kanssa. Painetta pitää lisätä vähintään puolen vuoden välein.
Otin irti ja laitoin vanhan takaisin. Ruosteessakin tuo on jo vuoden jälkeen vaikka vettä nyt ei sentään tuon kuoren sisällä ole. Ventiilin läpiviennistä törröttää sisälle veitsenteräviä purseita.
Aika krouvia työtä nämä näyttävät olevan. Murheellisinta on, että tuon kalvopussin sisäpinnassa on kuin pieniä pykimiä. Niitä on vain tuolla yhdellä kohdalla, ei ympäriinsä. Arvelen, että kalvo on tuon suuaukon kohdalta aikamoisessa jännityksessä silloin kun tuo on vedestä tyhjänä ja esipaine päällä.
Pytty on Italialaista tekoa, Varem oikealta merkiltään.
Otin irti ja laitoin vanhan takaisin. Ruosteessakin tuo on jo vuoden jälkeen vaikka vettä nyt ei sentään tuon kuoren sisällä ole. Ventiilin läpiviennistä törröttää sisälle veitsenteräviä purseita.
Aika krouvia työtä nämä näyttävät olevan. Murheellisinta on, että tuon kalvopussin sisäpinnassa on kuin pieniä pykimiä. Niitä on vain tuolla yhdellä kohdalla, ei ympäriinsä. Arvelen, että kalvo on tuon suuaukon kohdalta aikamoisessa jännityksessä silloin kun tuo on vedestä tyhjänä ja esipaine päällä.
Pytty on Italialaista tekoa, Varem oikealta merkiltään.
Oliko tämä täysin uusi ja vieläkin myynnissä? Näemmä väärä paikka säästää ostaa edullinen. Saattaa näkyä myös laadussa. Saitko selville vuotiko venttiili vai mistä ilma karkasi?
Itse veikkaan että noiden pussien materiaaleissa on varmasti eroja ja osa pitää kaasut paremmin kuin toiset.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #62
Venttili ei vuotanut, mutta tuon laipan tutkiminen kattilan päällä katon rajassa ei ollut mahdollista. Nyt siihen on paremmat edellytykset. Rakenne on semmoinen, että mahdollinen vuoto tulee tuonne laipan alle tyhjään tilaan. Aivan pientä vuotoa siitä ei voi havaita. Painetta tuo karkuuttaa 0,1-0,2 l/vrk.
On tuo edelleen myynnissä Onnisella, Rejkolla ja MrLVI/Varaaja.com, josta itse ostin. Näyttää hinta hiukan nousseen. Tuolloin tuo tuli kotiin asti 175€:lla. Halpuudesta en tiedä mutta tämä oli ainut putkeen ripustettava 80 litrainen. Yritin etsiä jalattomia mutta näin suuria ei enää ole ilman jalkoja. Vanha Zilmet on 50 litrainen jalaton ja semmoisella ei vaihdettavalla padan puoliskot erottavalla kalvolla, ei pussilla. Oleellinen asia oli, että tämä ei pyörisi lattialla jaloissa vaan olisi kattilan päällä hyödyttömässä tilassa valmissa jengassa kiinni. Eikös Onninen myy ammattilaisille kai ns. ammattilaisten tavaraa?
Myyjän vastaukset olivat vähän aidanseipäästä vaikka kuinka kerroin, että ongelma on tuo ilman karkaaminen esipainepuolelta:
"Tiputa esipaine 0,6 bar:iin ja verkoston paine 1 bar. tämä on oikea suhde. Nyt jos sinulla yhden barin esipaine, niin säiliöön ei pysty juuri ollenkaan menemään vettä. Vaan tulee aina yli varoventtiilistä."
Kai nuo Onnlinet tehdään sillä ajatuksella että Onninen myy niitä omalla nimellään ja saa kahmittua enemmän rahaa välistä. Valmistaja on sitten mikä sattuu. Hyvä tai huono.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #65
Hioin käsin hiekkapaperilla tuo purseet venttiilistä, imuroin pytyn ja kokosin koko *****n. Ei vuoda mistään, ei venttiilistä, laipasta eikä hitsaussaumoista. Laipan tutkiminen on kyllä vähän vaikeaa, kun se piti vaahdottaaa paksun vaahtokerroksen alle. Aivan pientä vuotoa ei vaahdon läpi voi nähdä. Eikä vuotanut vaikka vain hiukan kiristi ja 3 baarin paineella ponnistin. Myöskään sinne vesisäkkiin ei noussut ilmaa. Kokosin kumipussin laipan rasvan kanssa, alkuperäinen vaikutti kootun kuivana. Jäi vain välistä se alkuperäisen asennuksen tiiveys tutkimatta.
Nyt pitäisi sitten kai jatkaa niin että laittaisin kunnon ilmanpaineen tai miksei vaikka vesipainetta säkkiin ja työnnän ilmat kopasta pihalle. Sitten typpitäyte. Tuota typpeä on rajallinen määrä. Saan ehkä mahdollisesti pienen esipaineen täysin tyhjättyyn pyttyyn. Kai tuo säkki kestää pullistaa itsensä tuon kopan täyteiseksi? Näinhän tässä tilanne jo olisikin, jos olisin vain vettä vuoden tankannut korjatakseni paineen laskun.
Tuo kumisäkki on jotain hiukan alle 2 mm kumia eikä laipassa ole reikiä. Luultavasti muutkin säkit käyvät. Valmistaja on kyllä luottanut itseensä, sillä jokaisessa osassa on "Varem", myös kumisäkissä. Kumilaadusta ei ole merkintää mutta juomavedelle tuo pussi on merkitty kelpaamattomaksi. Säkki oli osittan liimautunut yhteen ja piti ihan voimalla repiä auki. On kyllä helppo tuo säkin asennus
Nyt pitäisi sitten kai jatkaa niin että laittaisin kunnon ilmanpaineen tai miksei vaikka vesipainetta säkkiin ja työnnän ilmat kopasta pihalle. Sitten typpitäyte. Tuota typpeä on rajallinen määrä. Saan ehkä mahdollisesti pienen esipaineen täysin tyhjättyyn pyttyyn. Kai tuo säkki kestää pullistaa itsensä tuon kopan täyteiseksi? Näinhän tässä tilanne jo olisikin, jos olisin vain vettä vuoden tankannut korjatakseni paineen laskun.
Tuo kumisäkki on jotain hiukan alle 2 mm kumia eikä laipassa ole reikiä. Luultavasti muutkin säkit käyvät. Valmistaja on kyllä luottanut itseensä, sillä jokaisessa osassa on "Varem", myös kumisäkissä. Kumilaadusta ei ole merkintää mutta juomavedelle tuo pussi on merkitty kelpaamattomaksi. Säkki oli osittan liimautunut yhteen ja piti ihan voimalla repiä auki. On kyllä helppo tuo säkin asennus
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #66
Viimeiset vuodet töissä oli useampi sata paisaria huoltokohteissa ja tuli selväsi esille mikä on hyvä laatu mikä ei
Mitä ne hyvät olivat ja millaisia vikoja näissä yleensä ilmeni ?
Sen verran tuossa ehti asiaa pohtia, että se perinteinen, missä kahden puoliskon välissä on kalvo, on aika hyvä, koska se kalvohan kelautuu siinä nätisti ja on tavallaan aina suorana ja taivutuskohta vaihtaa hitaasti paikkaa. Näkyy olevan vesipuolella vielä semmoinen lattiamaton pintakuviointi, että ei tartu hopulla kuoreen kiinni. Huonoa on se pitkä sauma mutta auton renkaissa se on vielä tupalana ja hyvin pysyy ilmat sisällä. Tämmöinen säkki rutistuu tyhjänä aika rumasti. Lisäksi mahdollisesti sisälle tuleva kuuma vesi pääsee tässä heti osaan kumia kiinni.
Suurin osa valmistajasta riippumatta jatkuvalla vastapaineen lisäystarpeella oli juuri vaihdettavalla pussilla, koko 30L<-> 300L
Suurimmat vaihdettavalla pussilla oli 400<->2000L
En ruvennut sen enempää "penkomaan" ongelmaa mutta selkeä ero malleihin missä kiinteä kuori, kun alkoi jatkuvasti pudottaa vastapaineen kuukaudessa meni vaihtoon. (Verkoston paine laski alle hälyrajan-> valvomo teki työtilauksen samantien)
Suuri osa glykolipiirejä
Neulaventtilejä meni jonkun verran, niiden kestoikä oli mallista/ valmistajasta riippumatta alle 10v
Neulaventtiilin sijainnilla oli merkittävä kestoiälle, pohjassa lyhyt vaihtoväli/ yläosassa pitkä vaihtoväli
Myöskin verkostoliitännän paikka oli osittain ratkaiseva:
Vaihdettavalla pussilla aina alhaalla, kiinteät alhaalla tai ylhäällä. Liitos ylhäällä alkoi oireilla nopeammin päästäen ilma verkostoon
Selkein ongelma tuli esille juuri niissä missä pussi oli tarttunut kiinni kuoreen ja pakotettu irti kompuralla, pussin pinta kärsii ja päästää läpi ilman alle kuukaudessa
Laatu oli aikoinaan parempi:
Täällä on edelleen käytössä vm-72 50L G-Flex ja ainut tarve tähän asti on uusi neulaventtiili parin vuoden välein ja paineen tarkistus/lisäys syksyllä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #69
Vahvistaa omia arveluita. Jos liityntä pussiin tulee alhaalta, kuuma sisään tuleva vesi nousee pussiin ja sekoittuu. Pussin suu ylöspäin ja kuuma kärventää sitä pussin kaulaa ja rikkinaisesta kaikki ilmat karkaa sitten tietty liukkaammin ylöspäin. Täällä kuumaa nyt on perin harvoin.
Nyt se on kuitenkin takaisin paikoillaan. Ponnistin ilmalla esitäyttöilmat pihalle ja sitten typpeä sen mikä oli. 10 litraa piti vettä lisätä.
Bongasin tälläisia juttuja tuosta yhdestä opparista
Tuolla on myös kuvia @Kellarinlämmittäjä llä olevasta Varem merkkisestä ja mistä se on rikkoontunut.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #71
Joo, ei ole tuo Varem kuin ehkä millistä painosta päätellen. Laipat voi olla pari kolme millistä. Paineen nuo kyllä kestävät niin kauan kuin puhkeavat. Auton rengas on noiden kumipussien rinnalla jo varsinaista hiteckiä, painoakin x 10. Enemmän kuin tiukkaan kilpailuun uskon tuon ravintoketjun tehottomuuteen. Pyykkikoneen painon veran paisuntasäiliöitä maksaa jo enemmän.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #72
Ihmeiden aika ei ole ohi
Torstaina oli saapunut uusi pytty, juuri samanlainen kuin entinen. Tällä kertaa esipainetta oli 0,75 bar, toivottavasti typpeä. Ruuvasin paikoilleen.
Uuden kattilankeittopytyn kanssa paisarin vaihdon voi tehdä karkuuttamatta tippaakaan vettä. Vedet ilmanerottimeen, paisarin hana kiinni, vanha irti ja uusi tilalle, veden palautus paineilmalla takaisin.
Torstaina oli saapunut uusi pytty, juuri samanlainen kuin entinen. Tällä kertaa esipainetta oli 0,75 bar, toivottavasti typpeä. Ruuvasin paikoilleen.
Uuden kattilankeittopytyn kanssa paisarin vaihdon voi tehdä karkuuttamatta tippaakaan vettä. Vedet ilmanerottimeen, paisarin hana kiinni, vanha irti ja uusi tilalle, veden palautus paineilmalla takaisin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #73
Semmoinen tuli mieleen, että voisiko kaasujen poisto kattilavedestä ehkä vaikuttaa?
Yleensähän se kattilavesi mahtaa olla typen osalta ilmeisesti jokseenkin kylläistä, kun sitä "ilmaa" löytyy pattereista ja ties mistä. Tässäkin oli alun perin kattilalta lähtevän putken mutkassa automaattinen ilmanpoistin. No eipä siitä silti ilmaa koskaan löytynyt.
Jos lämmitysjärjestelmän vedestä jonnekin ilmaa (lähinnä typpeä) erkaneen, sen osapaine vastannee silloin siis suunnilleen järjestelmän vesipainetta. Eli kalvon yli ei varsinaisesti ole paine-eroa. Nyt kun ne kaasut on poistettu keittämällä kattila, typen osapaine kaattilavedessä on lähellä nollaa ja sitten siellä paisuntasäiliössä on noin 2 bar abs. esipaine.
Yleensähän se kattilavesi mahtaa olla typen osalta ilmeisesti jokseenkin kylläistä, kun sitä "ilmaa" löytyy pattereista ja ties mistä. Tässäkin oli alun perin kattilalta lähtevän putken mutkassa automaattinen ilmanpoistin. No eipä siitä silti ilmaa koskaan löytynyt.
Jos lämmitysjärjestelmän vedestä jonnekin ilmaa (lähinnä typpeä) erkaneen, sen osapaine vastannee silloin siis suunnilleen järjestelmän vesipainetta. Eli kalvon yli ei varsinaisesti ole paine-eroa. Nyt kun ne kaasut on poistettu keittämällä kattila, typen osapaine kaattilavedessä on lähellä nollaa ja sitten siellä paisuntasäiliössä on noin 2 bar abs. esipaine.
Kappas, onko tämä tuttu juttu?
Löytyykö näitä keneltäkään? Jos esipaineen tarkistaminen on liian työläs, niin eihän sitä tee kukaan...
Löytyykö näitä keneltäkään? Jos esipaineen tarkistaminen on liian työläs, niin eihän sitä tee kukaan...
Espejot
Hyperaktiivi
Kittiä on myös kaasun kestävää versioita.
En ole törmännyt. Mitä noilla tehdään tai miten noi helpottaa esipaineen mittaamista?
En ole törmännyt. Mitä noilla tehdään tai miten noi helpottaa esipaineen mittaamista?
Toisessa on pikaliittimet. Estää siis järjestelmän/säiliön tyhjentymisen kun säiliön irroittaa. En ole katsonut miten putkari on mulla asian toteuttanut.
Flexfast
Flexcontrol. Estää verkoston tyhjentymisen ja tuosta tyhjennysehteestä pystyy valuttamaan vedet pytystä pois.
Vastaavia on melko edullisestikin myynnissä ulkomailla.
Kappenventil
Finden Sie Top-Angebote für Kappenventil ✔Jetzt günstig online bestellen!✔ für Heimwerker und Profis
www.meinhausshop.de
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #79
Ei aivan tuommoista ....
Paisunta-astian esipaineen mittaaminen on sinällään helppoa mutta arvoitus voi olla, kuinka paljon siellä on vettä. Tämä kattilan keittojärjestely palvelee myös tätä esipaineen tarkistamista. Paisari liittyy nykyään ihan tavallisella tuumaisella venttiilillä lämmitysjärjestelmään kuten myös tuo kuparinen apusäiliö. Lisäksi tein kupariseen apusäiliöön pintailmaisimen PEX putkesta. Ventiili tuossa paisarin liittynnässä on kyllä ihan ehdoton muutenkin, mutta tässä se on tieytysti myös vähän niin kuin koko keittojärjestelyn oleellinen osa. "Ylimääräisen" veden voi päästää kuvassa näkyvään kupariseen höyrynerottimeen ja säilöä sinne. Tarvittaessa lisää vettä, sisällön voi ponnistaa takaisin paineilmalla ilman että hapekasta vettä tarvitsee tankata lisää. Ylimääräisen veden ollessa tuossa kuparisäiliössä voi tarkastaa myös esipaineen oikeaoppisesti, kun tietää, että paisari on tyhjä vedestä. Paisarin bruttotilavuus on 80 l ja tuon kuparisen pisaran muotoisen säiliön tilavuus on noin 15 litraa. Viimeisten PEX -putkien vaihdon jälkeen menetetyn veden pystyi korvaamaan ponnistamalla tuon säiliöllisen talvipakkasella keitettyä vettä takaisin järjestelmään. Kuva on otettu talvella, kun kattila oli kuuma, siksi noin kovat paineet.
Typpireaktori on muuten toiminut hyvin. Hapen sitoutuminen oli alussa hiukan hidasta mutta sitä voi nopeuttaa lisäämällä veteen happoa. Luultavasti mikä tahansa happo toimisi mutta käytin itse sitruunahappoa. Tankkasin paisuntasäiliön esipaineen tasan yhteen baariin, kun sisällä oli tuo kuparisäiliöllinen vettä. Yhden baarin staattinen paine antaa kiertopumppujen imupuolelle 0,6 bar ylipainetta. Samalla tankkasin typpireaktoriin jälleen paineilmalla täyteen ja paine putosi nopeasti 9,9 baariin ja on siinä sittemmin myös pysynyt. Painee lasku vastasi varsin hyvin lisätyn ilman happisisältöä.
Meillä on useamman talon yhteisessä lämmitysjärjestelmässä sulkuventtiili ja myös tyhjennysventtiili paisunta-astian puolella tuosta venttiilistä. Erityisesti tuota sulkuventtiiliä tarvitsee aina, kun putsaa järjestelmän puhdistimia ym. huoltotöissä. Varoventtiilit, täyttöryhmä ja lämmityskiertoverkosto ovat tietenkin sulkuventtiilin toisella puolella paisunta-astiaan nähden.
Eipä esipaineen tarkastamiseen ole käyttöönoton tai astian uusimisen jälkeen juuri tarvetta, kun paineen karkaamisen huomaa siitä, että pieni veden lisäys nostaa verkoston painetta turhan nopeasti. Sitten voi lisätä ilmaa tai muuta kaasua niin, että nostaa esipaineen puolelta ilmatilan painetta jonkin verran verkostolle suotavan minipaineen alapuolelle ja laskee vastaavasti verkosta verkosta vettä väliaikaisesti sen verran, että verkoston paineen saa putoamaan (ja pysymään) mainittua esipainetasoa hiukan alemmaksi. Eli paisunta-astian kapasiteetin saa maksimoiduksi, kun kaasutila ottaa astian koko tilavuuden verkoston painetasolla, jota alempi ei juuri ja juuri enää riitä pitämään vettä lämmitysverkoston korkeimpien kohtien tasalla.
Uusimman kymmenisen vuotta käytössä olleen Reflexin kohdalla en ole havainnut tarvetta tehdä esipaineelle yhtikäs mitään.
Eipä esipaineen tarkastamiseen ole käyttöönoton tai astian uusimisen jälkeen juuri tarvetta, kun paineen karkaamisen huomaa siitä, että pieni veden lisäys nostaa verkoston painetta turhan nopeasti. Sitten voi lisätä ilmaa tai muuta kaasua niin, että nostaa esipaineen puolelta ilmatilan painetta jonkin verran verkostolle suotavan minipaineen alapuolelle ja laskee vastaavasti verkosta verkosta vettä väliaikaisesti sen verran, että verkoston paineen saa putoamaan (ja pysymään) mainittua esipainetasoa hiukan alemmaksi. Eli paisunta-astian kapasiteetin saa maksimoiduksi, kun kaasutila ottaa astian koko tilavuuden verkoston painetasolla, jota alempi ei juuri ja juuri enää riitä pitämään vettä lämmitysverkoston korkeimpien kohtien tasalla.
Uusimman kymmenisen vuotta käytössä olleen Reflexin kohdalla en ole havainnut tarvetta tehdä esipaineelle yhtikäs mitään.