Jäspi TehoWatti Air Split 8 kwh - apuja aloittelijalle

[Frank]

Meillä on helmikuussa valmistunut 1,5 kerroksinen omakotitalo, jossa sähkön kulutus 02/2023 oli 1622 kwh. Sähkön kulutus tuntuu aika hapokkaalle, joten selvityksessä että mihin tuota sähköä kuluu tuollaisia määriä. Vielä vahvasti hakusessa miten tuota VILPiä pitäisi säädellä ja miten sen energian kulutusta luetaan. Onko oheisessa Myupwayn kuvassa oleelliset tiedot VILPin käyttämästä energiasta?

Lämmitys, ml. sis. lisäys 1019,4 kwh
Lämmitys, vain kompr. 582,7 kwh
Lv. ml. sis. lisäys 224,1 kwh
Lv. vain kompr. 149,8 kwh

Lasketaanko VILPin käyttämä energia niin yksinkertaisesti että 1019,4 + 224,1 = 1 243,5 kwh?

Talon sijainti Kaakkois-Suomessa. Suurin osa helmikuusta meni Smart Price Adaption päällä, mutta nyt se on otettu pois päältä, ja testataan millaisia kulutuksia on ilman sitä. Huonelämpötila noin 22. Miten tuota kannattaisi lähteä säätelemään?

 

[kurre orava]

Ovatko asteminuuttisäädöt millaisessa kuosissa? Äkkiseltään näyttää että vastuskäyttö on ollut aika reipasta ja kompressorista taas olisi ainakin laskennallisesti voinut ottaa irti hiukan enemmän.
Mutta annettujen tietojen varassa ei voi oikein muuta kun todeta et ollaan samaa mieltä siitä että sähkönkulutus on kyllä aika kova ottaen huomioon talon vuosimallia.

 

[AKivija]

Meillä on helmikuussa valmistunut 1,5 kerroksinen omakotitalo, jossa sähkön kulutus 02/2023 oli 1622 kwh. Sähkön kulutus tuntuu aika hapokkaalle,

Onko kulutus kuitenkaan liian suurta. jos vertaa öljynkulutukseen 30 000 kw/v ja siitä helmikuun osuus vuodesta riippuen lienee 10-15% . Eli ilman lämpöpumppua menisi helmikuussa vaikkapa 3000kwh ja "hupisähkö" lisäksi 9000/12 = 750kwh tai tuo mittaamasi 400kwh.
Mitä lämpöpumppu on tuottanut bruttona helmikuussa ; tuon 3000kwh?
Sorry , yhdistelin väärin eri juttuja. perun puheeni

 

[Frank]

Onko kulutus kuitenkaan liian suurta. jos vertaa öljynkulutukseen 30 000 kw/v ja siitä helmikuun osuus vuodesta riippuen lienee 10-15% . Eli ilman lämpöpumppua menisi helmikuussa vaikkapa 3000kwh ja "hupisähkö" lisäksi 9000/12 = 750kwh tai tuo mittaamasi 400kwh.
Mitä lämpöpumppu on tuottanut bruttona helmikuussa ; tuon 3000kwh?

Hyvä kysymys. Voi olla ihan normikulutus. Itsellä ei ole oikein vertailukohtaa kuin 80-luvun sähkölämmitteinen paritalon puolikas (98 m2). Siellä helmikuun sähkönkulutus oli samaa luokkaa kuin nykyisessä 150 neliöisessä juuri valmistuneessa VILP-lämmitteisessä torpassa.

 

[Frank]

Ovatko asteminuuttisäädöt millaisessa kuosissa? Äkkiseltään näyttää että vastuskäyttö on ollut aika reipasta ja kompressorista taas olisi ainakin laskennallisesti voinut ottaa irti hiukan enemmän.
Mutta annettujen tietojen varassa ei voi oikein muuta kun todeta et ollaan samaa mieltä siitä että sähkönkulutus on kyllä aika kova ottaen huomioon talon vuosimallia.

Asteminuuttiasetukset on vielä tehdasasetuksilla.

Nykyinen arvo -46 GM
Käynnistä kompressori -60 GM
Käynnistysero lisälämpö 700 GM
Lisälämm. portaiden ero 100 GM

 

[kurre orava]

Pysyykö sisälämpötila vakaana nykyisillä asetuksilla? Voisi kokeilla ainakin suurentaa tuota käynnistysero lisälämpö ja katsoa riittääkö kompurassa puhtia pitämään talon lämpimänä vaikka asteminuutit painuvat paljonkin pakkaselle.
Oli meilläkin viime yönä asteminuutit melkein -1000 kun olin kokeiluna rajoittanut Niben tehot 66hz:iin ja ulkona oli noin -15C mutta sisälämpötila pysyi kuitenkin ihan normaalina.
Toki täytyy muistaa että kun noihin asteminuuttiasetuksiin koskee niin se vaikuttaa myös kompressorin käynnin profiiliin eli pienemmällä "käynnistysero lisälämpö" tuo kompressori lisää tehoportaita nopeammin.

 

[Frank]

Nykyisellä asetuksella sisälämpötila pysyy vakaana. Tuota käynnistysero lisälämpö asetuksen kasvatusta voisi kokeilla, jos sillä saisi kulutusta pienennettyä. Saattaa toki tuo Smart Price Adaptionkin osaltaan selittää tuota isoa kulutusta, jos se halvan sähkön aikana ylilämmittää vastuksilla.

 

[Pelus]

Kummallista, tuossa kuvaajassa näkyy vain neljä kertaa kun asteminuutit ovat painuneet alle tuon 700 GM eli silloin pumpun olisi tarvinnut lisälämpöä saada, mutta kuitenkin järjestelmä on käyttänyt kokonaista 512kWh lisäystä! Tuohan on melkein saman verran mitä pumppu on käyttänyt!

 

[Frank]

Kummallista, tuossa kuvaajassa näkyy vain neljä kertaa kun asteminuutit ovat painuneet alle tuon 700 GM eli silloin pumpun olisi tarvinnut lisälämpöä saada, mutta kuitenkin järjestelmä on käyttänyt kokonaista 512kWh lisäystä! Tuohan on melkein saman verran mitä pumppu on käyttänyt!

Näinköhän tuon kuvaajan alku selittää tuon eron. VILPin asennuksen jälkeen puuttui joku välijohto, jonka takia lämmitys toimi muutan päivän pelkällä sähköllä. Jossain vaiheessa helmikuun ensimmäisellä viikolla sähkärit saivat sen kuntoon.

MyUpWayssa ensimmäiset lukemat 2.2.2023 ovat tällaiset:

Lämmitys, ml. sis. lisäys 408,2 kwh
Lämmitys, vain kompr. 22,7 kwh
Lv. ml. sis. lisäys 61,5 kwh
Lv. vain kompr. 1,3 kwh

Onko tuo nyt sitten niin, että 445,7 kwh on ollut lisäystä jo ennen kuin mittausdata alkaa.

 

[T76]

Miten iso talo? Miten kylmä sielläpäin oli helmikuussa? Vaikuttaa arvioon sähkönkulutuksen määrästä. Esim meillä mlp kanssa 4 hengellä, 2-krs ja 180m2. oli samassa helmikuussa Tampereella lämmityksen osuus 414,6kWh ja käyttöveden 90,1kWh. Ei ilmoita erikseen vastuksia, mutta ne on estetty paitsi legionellaan 1krt/viikko. Kokonaissähköt tuossa 975kWh. Eli jos teillä oli 1600kWh, niin kyllä siinä jotain outoa on - esim alkuun lämmitetty kaikki vesi ja lattia pelkällä vastuksella.

Koita nyt ihan ensimmäisenä kaivaa käppyröistä oikeat, kumulatiiviset ja 1kk aikana tulleet lukemat. Jos tuo Helmikuu esim on lopussa reilu 1000, mutta alussa jo 400, niin eikös se vienyt vain 600kWh sitten?

 

[Lepponen]

... Onko oheisessa Myupwayn kuvassa oleelliset tiedot VILPin käyttämästä energiasta?

Lämmitys, ml. sis. lisäys 1019,4 kwh
Lämmitys, vain kompr. 582,7 kwh
Lv. ml. sis. lisäys 224,1 kwh
Lv. vain kompr. 149,8 kwh

Lasketaanko VILPin käyttämä energia niin yksinkertaisesti että 1019,4 + 224,1 = 1 243,5 kwh?

Tuossahan on VILPin tuottama kokonaisenergia...

Ajanjakson vastusten käyttö em. lukujen mukaan lämmitys: 436,7 kWh
Ajanjakson vastusten käyttö em. lukujen mukaan käyttövesi: 74,3 kWh

VILPin käyttämä energia mitataan ulkoisilla energia(kWh)mittareilla.
Joka tapauksessa vastusten käyttö on ollut todella reilua. Kurre oravan ohjeilla pääsee hyvään alkuun ja voi olla ettei muuta tarvitse tehdäkään Ulkolämpötilan noustessa "Käynnistä kompressori" arvoa voi nostaa, eli siis lisää miinusta, itsellä on ollut koko talven -60 GM, keväällä/syksyllä -80 GM ja kesällä -120 GM ja käynnistä lisälämpö 900 GM

 

[kurre orava]

Joo, minullakin kävi mielessä se et ”käynnistä kompressori” lukua olisi muokannut hiukan enemmän pakkasen puolelle. Mutta jätin tuon silloin tuomatta esille, karut kokemukset kun ovat opettaneet sen että muutoksia kannattaa tehdä yksitellen ja riittävän etäällä toisistaan jotta vaikutusten arviointi olisi mahdollisimman helppoa ja suoraviivaista. Jos säätää useita parametreja samaan aikaan niin on vaikeampi aukottomasti päätellä mikä säätö vaikuttaa mihinkin.

 

[Lepponen]

Joo, minullakin kävi mielessä se et ”käynnistä kompressori” lukua olisi muokannut hiukan enemmän pakkasen puolelle. Mutta jätin tuon silloin tuomatta esille, karut kokemukset kun ovat opettaneet sen että muutoksia kannattaa tehdä yksitellen ja riittävän etäällä toisistaan jotta vaikutusten arviointi olisi mahdollisimman helppoa ja suoraviivaista. Jos säätää useita parametreja samaan aikaan niin on vaikeampi aukottomasti päätellä mikä säätö vaikuttaa mihinkin.

Tästä 100% samaa mieltä. Muutoksista täytyy myös pitää kirjaa jotta voi palata aina takaisin jos ei muutos ollutkaan toimiva. Ei kannata olla liian hätäinen jos ei muutoksien vaikutus näykään heti missään, muutoksien vaikutus on hyvin talokohtaista ja voi ottaa pidemmänkin ajan. Oma muutostaulukko alkaa olla jo "kohtalaisen" pituinen, vaikka VILPpeily on täyttänyt vasta reilun vuoden. Ilman foorumin- ja varsinkin kurre oravan ansoikkaita tieto/kokeiluartikkeleita olisi omatkin säätökokeilut ottaneet huomattavasti pidemmänn ajan että olisi saavutettu laitteiston nykyinen toimintataso.

 

[AKivija]

On se aika helppoa kun ei tarvitse optimoida kuin vilpin tuottoa (30-38 astetta) varaajan yläosaan 500l kv pumppu koko ajan kierrättämässä 900l/h.
Millähän logiikalla ES tuota kompuraa ohjaa? Hiljainen moodi , max 95hz/7A min 30hz/2A

 

[Frank]

Toinen lämmityskausi alkanut Jäspi Tehowatti Air Split 8 kwh:n kanssa ja edelleen kulutuslukemat vaan hämmästyttää. Marraskuussa sähkön kokonaiskulutus oli 1650 kwh. Tämä tuntui ehkä hivenen kovalta, mutta huomioiden että kotiin tuli uusi plug-in hybridi, niin oli vielä osa kulutuksesta selitettävissä sillä. Joulukuussa sähkön kulutus on 11 päivän osalta 982 kwh. Toki kuun alku meni sitkeässä pakkasessa, pysyen jatkuvasti -10 ja -15 pakkasasteen välillä. Muuttuuko VILP näissä pakkasasteissa suorasähkölämmitykseksi? Johonkin tätä sähköä tuntuu kuluvan reippaasti, enkä sitä pysty selittämään myöskään plugarilla, jossa akun nettokapasiteetti on 10,4 kwh.

Ulkoyksikkö näyttää keräävän aika herkästi jäätä. Onko tämä ihan normaalia vai merkki kenties jostain ongelmasta?

Kuvassa näkyy jakso, jossa asteminuutit sahanneet alemmalla tasolla, johtuu ilmeisesti pörssisähkön seurannasta (smart price adaption). Aina tuota tulee kokeiltua, mutta en ehkä ole ihan tyytyväinen miten sen kanssa sisälämpö sahailee edestakas. Ulkoyksikkökin tuntui keräävän paksusti jäätä tuolla asetuksella.

 

[LarssonP]

Saitko jotain selvyyttä tähän tapaukseen?

• Meillä vastaavanlaisia ongelmia Jaspi Basic Split 8:n kanssa, joka on kytkettynä hybridivaraajaan.
• Joulukuun sähkönkulutus ollut 21. päivä mennessä ollut 1770 kW, mikä on mielestäni liikaa.
• Meillä puolitoistakerroksinen talo 175m2 + 20m2 puolilämmin varasto.
• Kymmenen vuotta mentiin suoralla sähköllä, ja asennettiin VILP syyskuussa.
• Sähkönkulutussäästöt olleet max. 10-15 % luokkaa suoraan sähköön verrattuna (syys-marraskuu).
• Sisälämpötila 20c.

Osaako joku sanoa, että ovatko nämä kohdillaan? (Näissä kuvissa pumppu ei ole käynnissä, mutta virtaa näyttää jostain hörppäävän silti BE2 ja BE3?)

 

[Frank]

Ei ole mitään viisasten kiveä löytynyt suureen energiankulutukseen. Tai no sen verran on parannusta, että kun sää muuttui leudommaksi (nollan asteen tienoilla, hivenen pakkasta), niin talon kokonaisenergiankulutuskin laski sinne 40-50 kwh per päivä. Täytyy nyt seurailla tuota energiankulutusta seuraavilla pakkasjaksoilla, ja laitoin LTO:n kulutusmittarin taakse, että näen mikä on sen osuus kovilla pakkasilla.

Joulukuun 20. päivään mennessä kokonaisenergiankulutus on 1484 kwh, josta toki plug-in hybridin lataukseen on käytetty osa.

Asteminuuttiasetuksia muutin -60 -> -90, mutta kun sisälämpötila alkoi seilaamaan, niin palautin tehdasasetuksen -60.

Meillä talo on myös 1,5 kerroksinen:

• valmistunut 02/2023
• Energialuokka B2018
• E-luku 81
• Lämmitetty nettoala 156,5
• Rakennustilavuus 620 m3
• sisälämpötila 21-22
• 3 henkeä, vedenkulutus noin 10 m3/kk

Energiatodistuksen laskennallinen energiankulutus on 10459 kwh/vuosi, mutta todellinen kulutus tulee olemaan lähempänä 20 000 kwh/vuosi. Ei tässä kait auta kuin ihmetellä. Jäspin ohjekirjasessa mainittiin, että uudisrakennuksen energiankulutus on ensimmäisenä vuonna suurempaa johtuen rakenteiden kuivumisesta, mutta tämän paikkansapitävyys jää vielä nähtäväksi.

 

[harrastaja]

Puhutaanko noissa energialuvuissa samoja asioita? Vai millä oot mitannut paljon talo on tarvinnut energiaa ku arvio 20 000kwh

 

[Frank]

Energiatodistuksen kulutus on tietysti vain laskennallinen kulutus vakioidulla käytöllä, jotta rakennusten E-luvut on keskenään vertailukelpoisia ja se ei sisällä rakennuksen ulkopuolisia kulutuksia. Sitä ei voi käyttää siihen, että vertaa todellista kulutusta laskennalliseen. Mutta laitoin luvut sitä varten, että pystyisi vertaamaan vastaavanlaiseen rakennukseen, että onko tuo meidän kokonaiskulutus linjassa.

Kun tuota VILPin kulutusta ei harmittavasti pysty mittaamaan ilman harrastenuisuutta ja erillisiä mittareita, niin ei tässä auta kuin tuota kokonaisenergiankulutusta ihmellä ja mittailla niitä kulutuksia mitä helposti saa mitattua.

 

[harrastaja]

Joo hankalia asioita nämä selvittää etänä. Mut niinkun foorumilla usein todettu vilp vaatii käyttäjältä usein omaa harrastehenkeä, asetukset yleensä asennusfirman jäljiltä tehdas asetuksissa ja monesti myös myyty väärän kokoinen pumppu. Eli suosittelen asiaan paneutumista että ymmärtää koneen toimintaa. Mitä mitkäkin mittaus arvot tarkoittavat ja miten ne käyttäytyvät eri olosuhteissa.

 

[T76]

Taitaa myös olla niin, että ei sitä laitetta edes kovin hyvin voi säätää ennen pakkasia. VILPitkin laitetaan varmasti usein kesällä taloon, oletuskäyrälle perävalotakuulla. Sitten vaan pitäisi sen omistajan muistaa hakea säädöt tai ostaa joku muu tekemään, kun kylmät kelit koittavat.
Uuden talon kulutukseksi vaikuttaa kyllä tosiaan tuplasti liian suurelta. Onhan LTO varmasti toiminnassa, ilman vastuksia mieluiten, ja tehtiinkö taloon ilmavuotomittaus ja luvut kunnossa?

 

[kurre orava]

Koitin kuvista katsoa mutta ihan aukottomasti ei auennut olivatko ko laitokset eli @LarssonP ja @Frank :lla minkä verran vastuskäyttöä suhteessa kompressoritunteihin? @LarssonP :lla ainakin oli kuvissa vastuskäyttö estettynä mutta onko ollut noin yleisesti. Niben ohjaus käyttää aika herkästi lisävastuksia avuksi jos vaan saa siihen luvan ja asteminuuttisäädöt ei oo tehty sillä silmällä että minimoidaan tuota vastuskäyttöä.

Noin yleisesti niin loka- ja marraskuussa pitäisi kyllä syntyä huomattavia säästöjä suorasähköön verrattuna. Ja ellei mitoitus nyt ole ihan hatusta vedetty ja sitä myöden epäonnistunut niin kompressorikin pitäisi riittää pitämään talon lämpimänä. Tosin tuo pieni AMS ei nyt mikään voimanpesä varsinaisesti ole.

Muoks: AMS kun on tunnetusti 1~ kone niin kannattaa vielä katsoa onko laitettu millaista rajoitusta tuolle kompressorille. Jos on muuten kovin kuormitettu vaihe niin saattaa olla ettei tuo käy kun osatehoilla.

 

[LarssonP]

Koitin kuvista katsoa mutta ihan aukottomasti ei auennut olivatko ko laitokset eli @LarssonP ja @Frank :lla minkä verran vastuskäyttöä suhteessa kompressoritunteihin? @LarssonP :lla ainakin oli kuvissa vastuskäyttö estettynä mutta onko ollut noin yleisesti. Niben ohjaus käyttää aika herkästi lisävastuksia avuksi jos vaan saa siihen luvan ja asteminuuttisäädöt ei oo tehty sillä silmällä että minimoidaan tuota vastuskäyttöä.

Noin yleisesti niin loka- ja marraskuussa pitäisi kyllä syntyä huomattavia säästöjä suorasähköön verrattuna. Ja ellei mitoitus nyt ole ihan hatusta vedetty ja sitä myöden epäonnistunut niin kompressorikin pitäisi riittää pitämään talon lämpimänä. Tosin tuo pieni AMS ei nyt mikään voimanpesä varsinaisesti ole.

Muoks: AMS kun on tunnetusti 1~ kone niin kannattaa vielä katsoa onko laitettu millaista rajoitusta tuolle kompressorille. Jos on muuten kovin kuormitettu vaihe niin saattaa olla ettei tuo käy kun osatehoilla.

Laitoin vasta eilen vastuskäytön eston päälle. Katsotaan, että onko vaikutusta.

MyUpWayn tarjoamasta tiedoista ei käy ilmi, onko vastuksia käytetty.

 

[Lepponen]

Saitko jotain selvyyttä tähän tapaukseen?

• Meillä vastaavanlaisia ongelmia Jaspi Basic Split 8:n kanssa, joka on kytkettynä hybridivaraajaan.
• Joulukuun sähkönkulutus ollut 21. päivä mennessä ollut 1770 kW, mikä on mielestäni liikaa.
• Meillä puolitoistakerroksinen talo 175m2 + 20m2 puolilämmin varasto.
• Kymmenen vuotta mentiin suoralla sähköllä, ja asennettiin VILP syyskuussa.
• Sähkönkulutussäästöt olleet max. 10-15 % luokkaa suoraan sähköön verrattuna (syys-marraskuu).
• Sisälämpötila 20c.

Osaako joku sanoa, että ovatko nämä kohdillaan? (Näissä kuvissa pumppu ei ole käynnissä, mutta virtaa näyttää jostain hörppäävän silti BE2 ja BE3?)

Tuossa viimeisessä kuvassa varokekoko pistää silmään, jos siinä tarkoitetaan kiinteistön pääsulakekokoa, niin aika pieni on 3x16A
Jos näin on, niin silloinhan olikin jo max. virtaa rajoitettu joka vaiheelta aika lailla jos pääsulakekoko on vaikka se perinteinen 3x25A

Vastusten mukaantuloa voi rajoittaa reilulla kädellä jos talo muuten pysyy lämpimännä. Lisälämmöntarpeen voi aloittaa vaikka jostain -900GM ja muuttaa sitä tarpeen mukaan jos on todellista tarvetta, itsellä se on -1000GM ja torppa pysyy lämpimämä vanhoilla 1- ja 2-lehtisillä pattereilla vielä vajaassa -20 asteessa ilman vastuksia. Toki suihkuttelut sitten erikseen ja pinta-ala on täällä jotain muuta.

Jotenkin tuossa Niben AMS 10-8:ssa on softassa ollut jotain järkeä jonkin aikaa siinä mielessä ettei yritetäkään ajaa asteminuutteja apinanraivolla nollaan, vaan käydään siten että asteminuutit seilaa jossain -400 ja -100 välissä koko ajan järkevillä Hz:lla kun mennään alle nollan lämpötilassa. Omasta olen leikannut taajudet siten että kompressorin min. taajuus on 30Hz ja käynnistä kompressori -30GM näin talvella.

Eihän tuo kymppikasi mikään haitekkivehje ole, ennemminkin kevyt työjuhta


Edittiä: Joulukuun 21. päivä mukaanluettuna kokonaisenergiankulutus on täällä 1137 kwh

 

[LarssonP]

Huomasin, että sulatuksena aikana taitaa hörpätä huolella virtaa: Kaikki vaiheet aktiivisessa käytössä (kuva alla)

Varsinaisen lämmityksen aikana vain yksi vaihe aktiivisena: BE2, 5.4 Ampeeria?

Onko tosiaan näin, että laite käy täydellä teholla sulatusvaiheessa? Selittäisi kovan kulutuksen.

 

[harrastaja]

Vastuksia käyttää, kokeile estää kokonaan ni näät mihin asti kone pärjää ilman vastuksia.

 

[LarssonP]

Huomasin, että sulatuksena aikana taitaa hörpätä huolella virtaa: Kaikki vaiheet aktiivisessa käytössä (kuva alla)

Varsinaisen lämmityksen aikana vain yksi vaihe aktiivisena: BE2, 5.4 Ampeeria?

Onko tosiaan näin, että laite käy täydellä teholla sulatusvaiheessa? Selittäisi kovan kulutuksen.

Sähköyhtiön käytön raportoinnista selviää, että pumpun sulatusjaksot aiheuttavat 2-3 kWh piikkejä pitkin päivää.

Kun sulatusjaksoja on esim. 6kpl, niin pelkät sulatukset vievät n. 16 kWh vuorokaudessa.

Onko normaalia? Onko keinoa vähentää sulatusjaksoja tai jaksojen käyttämän energian määrää?

 

[AKivija]

Saitko jotain selvyyttä tähän tapaukseen?

• Meillä vastaavanlaisia ongelmia Jaspi Basic Split 8:n kanssa, joka on kytkettynä hybridivaraajaan.
• Joulukuun sähkönkulutus ollut 21. päivä mennessä ollut 1770 kW, mikä on mielestäni liikaa.
• Meillä puolitoistakerroksinen talo 175m2 + 20m2 puolilämmin varasto.
• Kymmenen vuotta mentiin suoralla sähköllä, ja asennettiin VILP syyskuussa.
• Sähkönkulutussäästöt olleet max. 10-15 % luokkaa suoraan sähköön verrattuna (syys-marraskuu).
• Sisälämpötila 20c.

Osaako joku sanoa, että ovatko nämä kohdillaan? (Näissä kuvissa pumppu ei ole käynnissä, mutta virtaa näyttää jostain hörppäävän silti BE2 ja BE3?)

katso liitettä 91914katso liitettä 91915katso liitettä 91916katso liitettä 91913

Kuinkas nuo kaasujen paineet, ero tuntuu vähäiselta ja kuumakaasun paine pieneltä. Vertaan tietenkin omaan laitteeseeni jossa 36hz vie 2,2A ja suurin paine 24 Pd kompuralta ja 6 Ps kompuralle, mittausyksiköstä en tiedä mutta suhde kuvaa jotain.

 

[Jappi]

Sähköyhtiön käytön raportoinnista selviää, että pumpun sulatusjaksot aiheuttavat 2-3 kWh piikkejä pitkin päivää.

Kun sulatusjaksoja on esim. 6kpl, niin pelkät sulatukset vievät n. 16 kWh vuorokaudessa.

Onko normaalia? Onko keinoa vähentää sulatusjaksoja tai jaksojen käyttämän energian määrää?

En tiedä, miten paljon tuo sulatus vie sähköä, mutta tuon kaavan mukaan joka sulatus kestäisi tunnin. Epäilen ettei pidä paikkaansa.

 

[AKivija]

En tiedä, miten paljon tuo sulatus vie sähköä, mutta tuon kaavan mukaan joka sulatus kestäisi tunnin. Epäilen ettei pidä paikkaansa.

Saattaisiko olla kymysys siitä että pummpu ohjaa lämmitysvastukset jostain syystä päälle aina kun kennoa sulatetaan. Eli säädöt eivät siedä notkahdusta pyyntilämpötilassa kun kennon sulatukseen otetaan lämpö vesikierrosta. Kennon sulatukseen ei paljon kilowatteja mene. ES:llä ehkä n 10 % tuotosta energiamittarin mukaan. Mittari laskee sekä lämmitys- että jäähdytysenergiaa.

 

[repomies]

Tottakai asteminuutit heilahtaa sulatuksen aikana. Vaihtoehto on kieltää vastusten käyttö ja tarvittaessa nostaa käyrää. Ei tämä ole rakettitiedettä.

Hämmästelen näitä kaupallisia vehkeitä. Oma lähes 200-neliöinen talo otti vuodessa 13000kWh itse tehdyllä Vilpillä, siinä on kaikki sähkö, myös hupi. -19C ulkolämpötilaan asti pärjäsi ilman vastuksia. Ei ollut sisällä kylmä, eikä takkaa käytetty apuna.

 

[mobbe]

Onko tosiaan näin, että laite käy täydellä teholla sulatusvaiheessa? Selittäisi kovan kulutuksen

Sähköyhtiön käytön raportoinnista selviää, että pumpun sulatusjaksot aiheuttavat 2-3 kWh piikkejä pitkin päivää.

Kun sulatusjaksoja on esim. 6kpl, niin pelkät sulatukset vievät n. 16 kWh vuorokaudessa.

Onko normaalia? Onko keinoa vähentää sulatusjaksoja tai jaksojen käyttämän energian määrää?

Jos yksi sulatusjakso kestää 10 minuuttia ja siellä on kaikki vastukset 9kw päällä plus kompressori 3kw niin vastaisi n.2kwh sähkönkulutusta.Jos vastusten estäminen ei onnistu vaihtoehdoksi ei jää kuin vastusten sulakkeiden L2 ja L3 irrotus L1 on koko koneen sähkönsyottö mutta sisältää myös 2kw vastustehoa(sivu 68 .)

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2017/01/JASPI_Tehowatti-AIR-asentajan-kasikirja_v2.pdf

 

[AKivija]

Huomasin, että sulatuksena aikana taitaa hörpätä huolella virtaa: Kaikki vaiheet aktiivisessa käytössä (kuva alla)

Varsinaisen lämmityksen aikana vain yksi vaihe aktiivisena: BE2, 5.4 Ampeeria?

Onko tosiaan näin, että laite käy täydellä teholla sulatusvaiheessa? Selittäisi kovan kulutuksen.

Oletko seurannut noita kaasunpaineita? Sanooko manuaali tai asennusliike niistä jotain?

 

[pökö]

Melkoisen kallista lämmityslaitteen sulattelua

 

[Frank]

Taitaa myös olla niin, että ei sitä laitetta edes kovin hyvin voi säätää ennen pakkasia. VILPitkin laitetaan varmasti usein kesällä taloon, oletuskäyrälle perävalotakuulla. Sitten vaan pitäisi sen omistajan muistaa hakea säädöt tai ostaa joku muu tekemään, kun kylmät kelit koittavat.
Uuden talon kulutukseksi vaikuttaa kyllä tosiaan tuplasti liian suurelta. Onhan LTO varmasti toiminnassa, ilman vastuksia mieluiten, ja tehtiinkö taloon ilmavuotomittaus ja luvut kunnossa?

LTO on toiminnassa, vastukset kylläkin käytössä. Shelly plugini on nyt mitannut LTO:n kulutusta kymmenisen päivää ja kulutus ollut maksimissaan 8 kWh/päivä, yleensä vähemmän. Tiiveysmittaus on luonnollisesti tehty. Rakennuksen ilmanvuotoluku qE50 1,3 m3/m2 h. Ei mikään häikäisevä tulos, mutta lähellä keskiarvoa (uusien pientalojen keskiarvo 1,2 2012-2016). En nyt oikein osaa ilmatiiveydestäkään hakea syytä korkealle energiankulutukselle.

 

[Lepponen]

Melkoisen kallista lämmityslaitteen sulattelua

Minä en taas ymmärrä miten splittikone tarvitsee vastuksia sulatukseen, voihan toki olla että omassa tietämyksessä on aukkoja.

 

[pökö]

Minä en taas ymmärrä miten splittikone tarvitsee vastuksia sulatukseen, voihan toki olla että omassa tietämyksessä on aukkoja.

Ehkä vastuksilla estetään sulatuksen aikana kylmän veden meno lämmitykseen? Ei tiedä ilman lähempää tutkailua

 

[mobbe]

Ehkä vastuksilla estetään sulatuksen aikana kylmän veden meno lämmitykseen? Ei tiedä ilman lähempää tutkailua

Kyllä sitä kylmää ehtii siirtyä lämmitykseen ei se vastus niin äkkiä lämpiä.Sulatus on toki pakollinen mutta siitä hölmöä että vaivalla tehtyä lämpöä tahallisesti viilennetään vielä hölmömpää mukana hehkuttaa vastusta.Se kannattako vastukset sallia sulatuksessa riippuu siitä miksi vilp on yleensä hankittu?jos tarkoitus säästää energian kuluissa ja saada ne pöntöt joskus maksettua vastusten kieltäminen viimeiseen asti on ykkösasia mutta jos rahaa on niin antaa palaa.

 

[AKivija]

LTO on toiminnassa, vastukset kylläkin käytössä. Shelly plugini on nyt mitannut LTO:n kulutusta kymmenisen päivää ja kulutus ollut maksimissaan 8 kWh/päivä, yleensä vähemmän. Tiiveysmittaus on luonnollisesti tehty. Rakennuksen ilmanvuotoluku qE50 1,3 m3/m2 h. Ei mikään häikäisevä tulos, mutta lähellä keskiarvoa (uusien pientalojen keskiarvo 1,2 2012-2016). En nyt oikein osaa ilmatiiveydestäkään hakea syytä korkealle energiankulutukselle.

Oletko koettanut ilmanvaihdon tuotosta ilman sähköistä jälkilämmitystä? 8kw päivän aikana tuhansiin kuutioihin ilmaa tuskin lämpötiloissa huomaa.
En aikanaan kytkenyt jälkilämmitystä kun ajattelin että olisi mukavampi kun lattiat olisivat lämpimämmät; jostainhan se energia tuodaan mutta mieluummin vilpiltä.
Hyvin on mielestäni onnistunut; paria venttiilä olen olohuoneessa suunnannut uudelleen sen mukaan mihin nojatuoli on asettunut.

 

[AKivija]

Kyllä sitä kylmää ehtii siirtyä lämmitykseen ei se vastus niin äkkiä lämpiä.Sulatus on toki pakollinen mutta siitä hölmöä että vaivalla tehtyä lämpöä tahallisesti viilennetään vielä hölmömpää mukana hehkuttaa vastusta.Se kannattako vastukset sallia sulatuksessa riippuu siitä miksi vilp on yleensä hankittu?jos tarkoitus säästää energian kuluissa ja saada ne pöntöt joskus maksettua vastusten kieltäminen viimeiseen asti on ykkösasia mutta jos rahaa on niin antaa palaa.

Oli tuossa asentajan manuaalin teknisisä tiedoissa että puskurivaraajan koko on 16 litraa, sehän ei riitä sulatukseen eli sähköa tarvitaan. Kannattaisi laittaa erillinen puskuri.
Vastukset myös suojelevat lämmönvaihdinta jäätymiseltä. Muistaakseni ES:n pumpussa termari vahtii lämmönvaihdinta ja jos lämmöt sulatuksessa putoaa alle 23 asteen värkki pysähtyy.