Paisarin esipaine ja varoventtiili

[Triton-93]

Moi!

Kuuluuko vastapaineen lisääminen paisunta-astiaan näkyä verkoston paineessa vai onko syytä epäillä, että paisari on rikki? Vettä en ole huomannut, että ilmaruuvin kautta tulisi. Kun verkosto on tyhjä ja varoventtiiliä pitää auki, niin verkoston painemittari näyttää nollaa, mutta kun varoventttiilin sulkee, niin verkoston painemittari näyttää suurin piirtein vastapaineen verran. Toinen erikoisuus on siinä, että varoventtiili ei näytä aukeavan, vaikka verkoston paine nousee yli 1,5 baarin, joka on varoventtiili aukeamispaine. Onkohan vikaa siis varoventtiilissä, paisarissa vai sekä että?

 

[jmaja]

Paisarissahan on kalvo tai säkki ja paine on sama tuon molemmin puolin ellei kalvo/säkki ole kokonaan toisessa ääripäässä.

Varoventtiilin aukeaminen ei tapahdu juuri nimellispaineessa. Mulla on 2,5 bar varo ja se aukeaa jossain 2,7 bar paikkeilla vähän ja 3 bar reilummin.

Siis noille tiedoilla mitään vikaa ei luultavasti ole.

 

[Mislo]

Paisarin paineen saat selville irrottamalla paisarin ja mittaamalla pohjasta esim. rengaspainemittarilla.

 

[jmaja]

Paisarin paineen saat selville irrottamalla paisarin ja mittaamalla pohjasta esim. rengaspainemittarilla.

Ei sitä irrottaa tarvitse. Riittää päästää vesipuoli paineettomaksi.

 

[kotte]

Kuuluuko vastapaineen lisääminen paisunta-astiaan näkyä verkoston paineessa

Nimenomaan ei pidä näkyä verkoston paineessa. Jos alkaa näkyä, esipainetta on nostettu liikaa tai paisunta-astia on ennakolta täyttynyt vedellä (kalvo voi silti olla aivan kunnossa) aikaisemman olemattoman esipaineen takia eikä paisunta-astia enää palvele tarkoituksessaan puskuroida verkoston veden tilavuusmuutoksia ilman merkittävää verkoston paineen vaihtelua (johon voi liittyä toistuvaa varoventtiilin tiputtelua ja ilman kertymistä lämmitysverkostoon).

 

[Esäätäjä]

Jos on kalvopaisunta suljetussa kierrossa, kuinkapäin tuo paisunta laitetaan. Jos on ylöspäin sinne kalvon alapuolelle jää ilma joka paineen laskiessa voi päästä kiertoon.

 

[TeacDance]

Oisko mitään apua tästä.. minkä merkkinen astia sulla on valmistajan sivulta varmaan löytyy asennus ohje

https://www.taloon.com/media/attachments/flamco/baseflex.pdf

 

[Espejot]

Ei sitä irrottaa tarvitse. Riittää päästää vesipuoli paineettomaksi.

Paisunta-astiaa ja varoa ei suositella erotettavaksi sululla (ja jos erotellaan niin kahva irti) - uin tässä mielessä vastavirtaan. Eli jos paisari on erotettu sululla niin sulku kiini ja testaa varon (laskee vettä pois) jolloin paisunta on paineeton ja sitten mittaa paineen?

Sitten kuvaan: onpas saatu monta erilaista painetta, staatinen paine, täyttöpaine, astian esipaine, käyttöpaine.... eik tolla esipaineella ole merkitystä, se on jotakin ja asetetaan erikseen vai mitä en nyt hiffaa?

 

[kotte]

Paisunta-astiaa ja varoa ei suositella erotettavaksi sululla (ja jos erotellaan niin kahva irti) - uin tässä mielessä vastavirtaan. Eli jos paisari on erotettu sululla niin sulku kiini ja testaa varon (laskee vettä pois) jolloin paisunta on paineeton ja sitten mittaa paineen?

Sitten kuvaan: onpas saatu monta erilaista painetta, staatinen paine, täyttöpaine, astian esipaine, käyttöpaine.... eik tolla esipaineella ole merkitystä, se on jotakin ja asetetaan erikseen vai mitä en nyt hiffaa?


katso liitettä 92089

Tarkoitatko, että esipaine ja täyttöpaine ovat samat? Eihän tuo toimi ollenkaan. Paisunta-astian ilmatilan ja siten esipaineen asetuksella asetetaan "ilmajousen" stabiili asema ja joustovara niin, että systeemi toimii tarkoituksenmukaisesti. Tyypillisesti esipaine asetetaan samaksi kuin verkoston vesipuolen pienin sallittu staattinen paine tai hiukan alle, jotta tuon "jousitilavuuden" aktiivinen puskurointialue saadaan mahdollisimman laajaksi. Pienin sallittu paine taas perustuu verkoston korkeimmalla olevan osan asemaan painemittariin nähden (lähden yksinkertaisesta oletuksesta, että verkoston painemittarin ja paisunta-astian korkeusasemat eivät poikkea metrikaupalla toisistaan). Muulla ei sitten väliä olekaan, mutta verkoston paine kannattaa jättää täytettäessä pienemmäksi kuin varoventtiilin aukeamispaine, jottei vettä tihku varoventtiilistä turhaan.

 

[Espejot]

Pienin sallittu paine taas perustuu verkoston korkeimmalla olevan osan asemaan painemittariin nähden (lähden yksinkertaisesta oletuksesta, että verkoston painemittarin ja paisunta-astian korkeusasemat eivät poikkea metrikaupalla toisistaan).

Eikös painemittari näytä samaa lukemaa kaikialla koska kyseessä suljettu piiri?

 

[jmaja]

Eikös painemittari näytä samaa lukemaa kaikialla koska kyseessä suljettu piiri?

Ei näytä, vaan hydrostaattinen paine vaikuttaa tuon lisäksi. Siis 10 m korkeammalla oleva mittari näyttää 1 bar vähemmän.

 

[kotte]

Eikös painemittari näytä samaa lukemaa kaikialla koska kyseessä suljettu piiri?

Näyttää toki (ja siitä syystä käytössä olevan järjestelmän esipainetta on äärimmäisen vaikea asettaa oikeaksi eikä mittaamisesta ole hyötyä. Esipaine on asetettava järjestelmässä, jossa verkoston vaikuttava paine paisunta-astiaan on tavalla tai toisella saatettu hyvin alhaiseksi).

 

[Espejot]

Ei näytä, vaan hydrostaattinen paine vaikuttaa tuon lisäksi. Siis 10 m korkeammalla oleva mittari näyttää 1 bar vähemmän.

Siis jos on 0-muotonen piiri niin eikäs paine tasaannu?

 

[kotte]

Siis jos on 0-muotonen piiri niin eikäs paine tasaannu?

Tasaantuuhan se yhtäläisellä korkeudella, mutta eri korkeuksilla vesipatsaan mahdollinen hydrostaattinen paine lisää tai vähentää eroa suuntaan tai toiseen.