Kuinka paljon takkaa voi lämmittää?

[kkk]

Kamina-tyyppistä tulisijaa, esim rautanen puuliesi, voi polttaa jatkuvammin, pidempään, pienemmällä liekillä, ettei hormi rasitu.

Koivu ei itsessään nokea kuivana hyvällä vaalealla liekillä, riittävällä (toisio)ilmalla poltettaessa, tuohi sen sijaan nokeaa kuin muovi, kyllä pieni määrä tuohta menee ison kalikan kyljessä kunnon roihun seassa, mutta sytyttäessä en tykkää käyttää, joskus ehkä pientä hentoisempaa palasta. Samoin pihkainen/tearvas mänty nokeaa.

 

[kakesa]

Tiilitakan maks. pintalämpötila sai olla muistaakseni korkeintaan 80 astetta. Vuolukivellä 80-120 astetta. 2000kg takka ja yleisohjeena on että 1kg puuta/100kg joten tuon laskutoimituksen mukaan n. 20kg puuta voit kertapoltolla polttaa takassasi. Kolme pesällistä ainakin voi polttaa kertalämmityksellä, riippuu toki takan sijoituspaikasta ja siitä, kuika lämpimäksi takan haluaa. Kokeilemaan vaan.

 

[kkk]

Kuusta koivun seassa pitää kuulemma hormin puhtaampana ?, olen välilllä kuusikalikan koivupesällisen sekaan laittanut, siinä lienee eri aineita (pihkaa?), jotka puhdistaa/polttaa korkeammassa lämmössä ?

 

[remykv]

Meillä aikanaan poltettiin kuorimallin leivinuunissa 7kg/päivä ja sisuksien lämpö nousi hetkellisesti 350C.
Lämmitysohje tuli uunin muuraajalta.

 

[HalkoholistinHaamu]

Meillä aikanaan poltettiin kuorimallin leivinuunissa 7kg/päivä ja sisuksien lämpö nousi hetkellisesti 350C.
Lämmitysohje tuli uunin muuraajalta.

Tulipesän lämpö polton aikana vai?
Tästä olen infarunalla mittaillut monesti suurempiakin lukuja. Nuo luukut jo lämpenee helposti sinne 350 asteeseen, tulipesän tiilet yleensä selvästi korkeammalle.

 

[Luukku]

Laitoin lihan pönttöuuniin kohta 5h siellä muhinut.

 

[remykv]

Tulipesän lämpö polton aikana vai?
Tästä olen infarunalla mittaillut monesti suurempiakin lukuja. Nuo luukut jo lämpenee helposti sinne 350 asteeseen, tulipesän tiilet yleensä selvästi korkeammalle.

Tulipesän katosta mitattuna

 

[Lappanen]

On tuossa meidänkin leivarissa yleensä tulitiilet pohjalla hehkuneet punaisena, kun olen hiilloksen siitä työntänyt alas takan puolelle.

Pitäis joskus ihan kokeilla paljonko tuosta irtoaa lämpöä, jos pidempään leivaria polttelisi kuumaksi. Ennätys tainnut mittarin mukaan olla 350 luokkaa, nopeasti nousee lopussa mutta ei se kovin kauaa siinä pysy kun lämpö taitaa levitä sitten takan muihin osiin. Yön aikana tipahtaa 100 astetta suunnilleen ja pysyy sitten pidempään 150-100 asteisena.

 

[HalkoholistinHaamu]

Yli 500 asteen lukema oli pesässä ennen kuin aloin polttamaan toisen panoksen hiiliä pois.

En jäänyt pidempään mittailemaan, aika pian kärtsää kulmakarvat metrin päästä, kädestä nyt puhumattakaan.
Vuorokauden kuluttua kun mittaa pesästä niin ei siellä enää ole kuin luokkaa 55-65c lukemia. Ylempänä ja takan sisäkaton puolella voi olla jotakin 100c lukemia.

 

[Lappanen]

Nyt kun takat ovat lämpimiä ja ulkona ollut vähintään -10 pakkasta monta päivää putkeen, olen kokeillut polttaa isohkoja pesällisiä tiukkaan pakattuna kerran vuorokaudessa. Yläosaan olen vähän pienempää puuta laittanut, että ne saa syttymään päältä ja tuli leviää hetken päästä sitten koko nippuun. Panos siis sen kokoinen että ehkä reilu 1/4 on vielä tilaa pesän kattoon ja puut ovat leveästi myös, Tiilerin sivuarinoita vasten kuitenkin niin ilma pääsee sivuilta myös kiertämään puiden päälle.

Alakerran isompaan takkaan riittää yksi pesällinen ja pintalämpötila nousee 70 asteen hujakoille. Yläkerran pienempään takkaan riittää kaksi pesällistä ja pinta lämpenee selvästi kuumemmaksi kuin aiemmin kun poltin "normaaleja" panoksia, eli vähintään 1/3 jäi pesän kattoon tilaa.

Tuolla mennään taas hetken aikaa, ennen kuin keksin taas uuden tavan Mutta nyt tuntuu takat lämpenevän parhaiten, palaa puhtaasti hyvällä vedolla ja aika vaivatonta touhua.

 

[sh1]

Taisin tämän jo aiemminkin johonkin ketjuun laittaa, mutta laitetaan nyt vielä tänne. Yllättävän nopeasti ne polttopuut kuivuu, kun on otolliset olosuhteet. Tuossa alla esitetty, miten on tuoreet koivu- ja mäntyklapit kuivuneet ajan funktiona. Päivä 0 = kaatopäivä (syyskuun puoliväli). Sisään takan viereen otettuna sekä mänty- että koivuklapit on lähes "lopullisen kuivat" jo n kuukauden päästä. Ulkona autokatoksessa säilytetyt puut kuivuu tietysti hitaammin, mutta nekin saavuttaa sisällä koko ajan olleiden puiden kuivuuden aika nopeasti sen jälkeen, kun ne on tuotu sisään.
Käyrän keuliminen ylöspäin lopussa johtuu sisäkosteuden kasvamisesta kesällä. Puut siis jo imee kosteutta ilmasta!

 

[pröö]

Me poltamme takassa muutamaa klapia kokoajan. Meillä takka palaa olohuonessa kylmänä aikana arkisin pääasiassa iltaisin noin 4 tuntia päivässä, mutta viikonloppuisin saattaa mennä kuusikin tuntia. Poltamme seka puita. Koivua lienee suhteessa 70%. Olen antanut kertoa itselleni, että vaikka koivu lämmittää parhaiten niin se myös nokeaa eniten. Kerran vuodessa noet pois schiedelin piipusta.

schiedelin piippu. taloon . com löytyi kolmea mallia. pelti putki yksi aineinenharkko ja sitten se missä keraaminensisäputki villa ja ulkoharkko

 

[Batman]

Meillä on tällainen https://www.schiedel.com/fi/valmispiiput/harkkopiiput/rondo-plus/ Tosin meidän piippu on nimeltään pelkkä Rondo.

 

[Hurm0s]

Koivussahan tosiaan eniten nokea tuottaa tuohi, eli jos jaksaa kuoria ne klapit, saa hyvää sytykettä ja vähemmän nokea.

Itse poltin lähestulkoon pelkkää koivua kattilassa, puulämmityksen aikaan, ennen maalämpöä. Yritin repiä haloista tuohen irti sitä mukaa kun ne nakkasin pesään, eipä ollut sytykkeistä pulaa.
Kattila piti nuohota noin kerta viikkoon talvella kun tulet oli joka päivä, ei oikein ole mitään vertailukohtaa noen kertymisestä muilla puulajeilla.

 

[MarkkuJ]

Moro

Meillä poltetaan käytännössä vain koivua takassa eikä nuohooja joka käy kerran vuodessa ole koskaan maininnut mitään paljosta noesta,koivuja ei kuorita kuin sytykkeen verran,taitaa olla humpuukia tämä sekapuun käytön suositukset.

 

[Lappanen]

Voisko koivun polton nokeeminen johtua siitä, että ei anneta tarpeeksi ilmaa? Sitähän varoitellaan, että koivun kanssa pitää olla varovainen ilmansaannin kanssa, ettei pala liian kuumana. Sitten kun ilmaa rajoitetaan, koivu palaa epäpuhtaasti ja syntyy nokea?

Olen itse nyt antanut normaalia enemmän ilmaa arinan alta, pesä pysyy puhtaampana ja takka lämpiää paremmin. Koivua ja mäntyä pääasiassa polttelen, viime talvena pääasiassa koivua mutta silloin poltto oli erilaista. Nuohooja pitäisi tilata, mutta taitaa mennä keväälle..

 

[Skata]

Täällä takassa poltetaan pelkkää koivua, saunassa taas kaikkea muuta kuin koivua. Nuohooja ei ole kertaakaan valitellut hormeista, päinvastoin kehuja tullut. Koivua ei kuorita ja poltetaan reippaalla ilmalla arinan kautta.

 

[pröö]

tuhkaa tulee koivusta ei nokea eli se nokisutari ihan turha kerran vuodessa.(vaimo tykkää kun laki) Imuroin takan 3 kk välein talviaikaan.(poski ja ynm. takan sisäsavukanavat). Kiukaan harvemmin

 

[Esäätäjä]

Purkasin aikanaan ison tiilitakan jossa reilu yläpalotila ja normaalit poskikanavat sivuilla, muistaakseni mitään nuohousluukkuja ei sivuille ollut. Oli tai ei, niin melkoiset nokikerrokset sisällä oli, sellaisia paksuja hämähäkinverkkomaisia ja mattomaisia rakennelmia. Oliko kanavat liian leveitä ja isoja jotta virtaus ei noita irroitellyt.

 

[Harrastelija]

Vai oliko pitkään ollut käyttämättömänä?

 

[-Teme-]

Moro

Olenko lämmittänyt ihan väärin kaikki 25 vuotta mitä tässä pirtissä on asuttu?Ekaa kertaa punnitsin pesällisen puut ja yllätyksekseni verrattuna näihin teidän pesällisiinne sain koivuklapien painoksi reilu 8 kg ja samanlaisia pesällisiä siinä aina on suurinpyörtein poltettu kerta/vuorokausi.
Tää puden tuhooja on Kerman saven sellanen nurkkamallin n. 180 cm korkea kakluuni.

Pitää nyt punnita muutama seuraavakin pesällinen ja katsoa että ovatko ne pesälliset samaa painoluokkaa.

Pesällisessäni olisi kerralla n. 33 kW:ttia energiaa ja lämmityskautena puilla lämmityksestä tulisi n. 7000 kW:ttia lämmitysenergiaa,mikä mahtaa olla se kW määrä mikä korvaantuu jos lämmittäisimme ILVP:lla vallan eikä puilla ollenkaan?

Samaa itse mietin. Kahdessa kämpässä ollut n.2000kg vuolukivitakka ja molempia lämmitetty saman kaavan mukaan.
Pesään 3/4 kalpeja, alle isoja ja pintaan pienempiä jotta saa sytytettyä.
Aiemmin en ollut punninnut paljonko panos painaa, mutta piti sekin sitte testata ja tulos oli 7-8kg.
Yhdellä pesällisellä mennään kun lämpötila on nollan huudeilla (+-5°C) n. -10°C lämpötilassa pari pesällistä ja jos ulkona laskee lämpötila -15°C huudeille niin kolme panosta menee päivässä, tällöin välipanos on vähän pienempi.
Komiasti tämä jälkimmäinen kivimöhkäle kestänyt käyttöä 17 vuotta. Ainoa asia jonka nyt tekisin toisin on että saisi olla vähän kookkaampi n.3000kg kokoluokassa

 

[MarkkuJ]

Moro

Varmuuden välttämiseksi pienensin panosta vähäsen,luullakseni 7 kg paikkeille,testataans tällä säädöllä seuraavat parikytä vuotta ja palataan sitten uudelleen asiaan

 

[Lurkus]

Moro

Meillä poltetaan käytännössä vain koivua takassa eikä nuohooja joka käy kerran vuodessa ole koskaan maininnut mitään paljosta noesta,koivuja ei kuorita kuin sytykkeen verran,taitaa olla humpuukia tämä sekapuun käytön suositukset.

Selvähän se on että se on humpuukia. Koivusta kyllä tulee nokea eniten mutta se on vaan plussaa, koska noki on palava tuote ja siitä tulee lämpöä. Hyvä muistusääntö on, noki palaa, tuhka ei.

 

[Lurkus]

Voisko koivun polton nokeeminen johtua siitä, että ei anneta tarpeeksi ilmaa? Sitähän varoitellaan, että koivun kanssa pitää olla varovainen ilmansaannin kanssa, ettei pala liian kuumana. Sitten kun ilmaa rajoitetaan, koivu palaa epäpuhtaasti ja syntyy nokea?

Olen itse nyt antanut normaalia enemmän ilmaa arinan alta, pesä pysyy puhtaampana ja takka lämpiää paremmin. Koivua ja mäntyä pääasiassa polttelen, viime talvena pääasiassa koivua mutta silloin poltto oli erilaista. Nuohooja pitäisi tilata, mutta taitaa mennä keväälle..

Tämä juuri, avuttomuus ja hölmöys on syynä nokeamiseen. Riittää kun polttaa normaalisti niin homma pelaa.

 

[Sakarikk]

Lämpötilat varaavasta takasta rauhallisella vedolla. Ylhäältä poskikanavien haarakohdasta ja alhaalta ennen piippuun menoa.

 

[kakesa]

Täällä takassa poltetaan pelkkää koivua, saunassa taas kaikkea muuta kuin koivua. Nuohooja ei ole kertaakaan valitellut hormeista, päinvastoin kehuja tullut. Koivua ei kuorita ja poltetaan reippaalla ilmalla arinan kautta.
katso liitettä 91574

Sitä oon aina ihmetelly kun näissä kommenteissa nokisutarit on aina kehuneet itsekunkin hormeja puhtaiksi. Jos itse olisin nokisutari niin kehuisin toki hormeja puhtaiksi vaikka ne olis umpilikaiset ja tuhannen noessa. Myyntikikka, sanoisin. Tuolla kehumisella sutari varmistaa vain sen että asiakas on tyytyväinen ja tilaa sen saman nokisutarin uudelleenkin. Mitään tekemistä tuolla kehumisella ei välttämättä ole polttotekniikan ja puun kanssa. Koivussa se tuohi on se nokeava juttu ja reippaalla vedolla se tuohen aiheuttama noki ei hormeihin tartu vaan se lentää piipun kautta suurelta osin taivaan tuuliin ja ympäristöön.

Minä polttelen lähinnä sekapuuta, sopivalla vedolla jotta palotapahtumasta tulisi hieman pidempi ja lämpö ehtisi enemmän varautua tulikivitakan rakenteisiin. Nyt kun ulkona paukkuu lukema -23 niin lämmittelen takan tuonne, mittarin mukaan +80-90 asteen pintalämpötilaan jotta lämmittäisi kunnolla. Vuolukivitakassa maksimisuositus on 80-120 astetta, mutta vielä en ole 100asteeseen uskaltanut lämmittää. Lämmitys 2x pv. Kattopropeli levittää lämpöjä sitten koko taloon.

 

[Skata]

Sitä oon aina ihmetelly kun näissä kommenteissa nokisutarit on aina kehuneet itsekunkin hormeja puhtaiksi.

Yhtä lailla nuohooja on kehunut saunan hormin puhtautta missä poltetaan vain sekapuuta On myös kertonut tarinoita, joissa ei niin puhtaita hormeja / takkoja on nuohonnut.
Myyntikikka, no enpä tiedä. Jos hormit ovat puhtaat niin moni saattaisi jopa luistaa nuohouksen tilaamisesta, vaikka laki siihen velvoittaakin … ja vakuutusyhtiöllä saattaisi olla sanottavaa, jos jotain tapahtuisi ja hormit olis nuohoomatta Täällä on hyvä nuohooja vaihtotarvetta ei ole ollut.

 

[Jule]

No kyllä joskus on sutarilta tullut ohjeistus polttaa isommalla ilmalla.

Ideana siis se että isommalla ilmalla se palaa kuumempana ja paremmalla hyötysuhteella, niin että uuni varaa lämpöä enemmän kuin hitaasti polttamalla, jolloin merkittävä määrä energiasta menee puukaasuna taivaalle. Ainakin näin mutukokemuksella tuo pitää paiklansa, mutta en ole mitenkään tuota koittanut mitata.

Tuo ei tietenkään toimi noin takalla tai jollain muulla ei-varaavalla tulisijalla, jossa halutaan tulen palavan mahdollisimman pitkään.

 

[pamppu]

Hormit on puhtaita kun niitä nuohotaan joka vuosi. Vanhassa torpassa poltin 40 i-m3 vuodessa pannussa, nykyisessä ehkä yhden tai kaks takassa. Sama määrä nuohotaan. Ei mitään järkeä, 3-5 vuotta olis sopivampi väli.

 

[pröö]

mitäköhän puuta ne lappalaiset polttaa, taitaa se sekapuu olla helvatan kallista kun joutuu kuskaamaan 500 kilsaa

 

[_keijo_]

"Jos tulisijaa lämmittää liian pitkään, hormirakenteet ylikuumenevat aiheuttaen palovaaran"
"Yleisohje on, että tulisijaa saa lämmittää 1,5–2 tuntia kerrallaan."

Niin todellakin vain yleisohje, sillä on aika erilaiset toleranssit pahimmassa mahdollisessa kevythormissa ja ison kartanon moni-hormi piipussa.

 

[repomies]

Täällä pyykit pestynä ja puut kannettu sisälle. Nyt nautitaan kunnon talvesta.

---
Ensi viikolla kulutushuippuajankohtinabtuotettu kWh tuottaa normitilanteeseen verrattuna tuplamäärän Co2 päästöjä. Huippujen aikana jousto alas pienentää päästöjä.

Joo, onneksi puun poltosta ei synny hiilidioksidia eikä mitään muutakaan päästöjä.

Täällä haistaa talvesta nauttimisen sisään asti, vaikka oma takka on kylmänä.

 

[Espejot]

Täällä haistaa talvesta nauttimisen sisään asti, vaikka oma takka on kylmänä.

Meillä naapuristossa poltellaan takkaa mutta ei tänne sisälle tule hajua, ei ainakaan haitaksi asti... ilmanottoaukko on aika suojainen ja lähinmät piiput ei ole ihan rajan takana.

 

[kotte]

Itse on toistaiseksi ole haistanut mitään. Onneksi on hyvät suodattimet korvausilmakanavissa. Ulkoilmasta ei sitten ehkä niin nautikaan. Pari iltaa sitten oli hajun takia jo suorastaan tukalaa päiväkodin pihalla, missä olin auttamassa pikkuisia puuhissaan.

 

[jarkko_h]

Täällä haistaa talvesta nauttimisen sisään asti, vaikka oma takka on kylmänä.

Puun poltto on kieltämättä on jonkinmoinen ongelma ilman laadullisesti. Täällä myös haisee sisälle asti vaikka itsellä ei takkaa olisi päällä. Sytytysvaiheessa naapurin piipusta tulee välillä musta savu ja usein suoraan meitä päin. F7 filteri ei paljoa auta hajuun. Olen tarvittaessa sammuttanut ILTOn. Näin pakkasella harvemmin ongelmaa, enemmänkin syystalven matalapaineilla.

Meillä on korvausilma suoraan takkaan, pitkä piippu hyvällä vedolla ja käytetään sytyspalojen kaverina mäntylastuja koivun päällä. Silti sytysvaiheessa tulee 3...5 min savua kunnes palaa kovalla liekillä. Tuohella sytyttäessä savuttaa enemmän. Olen jättänyt tuohet pois. Lähimaastossa on pojalla joukkuekaveri joka kärsii paljon huonosta ilmasta. Aina ei ole kyse pelkästään vanhusten vaivoista.

---
Korvausilman saantiin ja sytyttämisvaiheeseen pitäisi yleisesti kiinnittää enemmän huomiota. Ei auta nykyaikainenkaan takka, jos ilmansaanti ja veto surkea.

Olisi hienoa jos olisi kannettava piippuun asetettava päästömittari joita voisi lainata kunnalta.. Ehkä tämä innostaisi ihmisiä kiinnittämään asiaan huomiota.

 

[Luukku]

Puun poltto on kieltämättä on jonkinmoinen ongelma ilman laadullisesti. Täällä myös haisee sisälle asti vaikka itsellä ei takkaa olisi päällä.

Taajamissa ja tiheästi rakennetuilla alueilla varmasti onkin. Täällä missä piippujen väli on satoja - tuhansia metrejä niin ei haittaa. Päinvastoin kaukaa tuleva mieto savun tuoksu antaa hienon efektin talvipäivään kuin myös iltaisin naapurin navetalta kantautuva lannan ja aiv:n omalaatuinen haju, melkeimpä jopa tuoksu.

 

[jarkko_h]

Taajamissa ja tiheästi rakennetuilla alueilla varmasti onkin. Täällä missä piippujen väli on satoja - tuhansia metrejä niin ei haittaa. Päinvastoin kaukaa tuleva mieto savun tuoksu antaa hienon efektin talvipäivään kuin myös iltaisin naapurin navetalta kantautuva lannan ja aiv:n omalaatuinen haju, melkeimpä jopa tuoksu.

Tämä on juuri näin. Kotiseudulla myös piippujen väli niin pitkä että ei pienintäkään haittaa. Savusta näkee että naapuri on kotona ja voi hyvin Pääkaupunkiseudulla piipputiheys on paikoin kasvanut rajusti. Hyvä esimerkki on Espoon Lintuvaara. 60 luvulla muutama savu, nyt piippu piipun vieressä.

 

[kakesa]

"Yleisohje on, että tulisijaa saa lämmittää 1,5–2 tuntia kerrallaan."

Niin todellakin vain yleisohje, sillä on aika erilaiset toleranssit pahimmassa mahdollisessa kevythormissa ja ison kartanon moni-hormi piipussa.

Tuo "saa" on aika karkea sana. Kyllähän takkaa voi polttaa pidemmänkin aikaa. Tuo 1,5-2h katsotaan olevan sellainen aika jonka aikana takka varaa sen lämmön mikä pitääkin ja pitempään poltettaessa menee vain hukkaan suurin osa lämmöstä. Ylilämmittää ei toki kannata.

 

[Eräilves]

mitäköhän puuta ne lappalaiset polttaa, taitaa se sekapuu olla helvatan kallista kun joutuu kuskaamaan 500 kilsaa

Täällä poltetaan mäntyä omasta mettästä, ja koivurankaa joka kevät tulee tilattua ja pilkottua sitten. Eivätpä tänne hirmusesti muuta toimita oikke.. Paitti mäntyä, mutta sitä täällä piisaa muutenki.

Hyvin tuo lämmittää kyllä ja leivinuuni puoltakin tulee välillä käytettyvä

 

[MarkkuJ]

Moro

Nyt kun pakkaset kiristyivät siirryin aamu ja iltalämmityksee,kumpanakin pienemmät ehkä reilun 5 kg:n pesälliset näin kakluuni pysyy aika lämpöisenä koko vuorokauden,luulisin että tällä systeemillä IVLPpu pääsee vähimmällä.