Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla

Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Janos sanoi:
Niin kunhan sammuttelee vähän lämmityksiä osasta talosta ettei öljyä kulu kun vilp kyykkää, saahan tuolla tavalla kaikista taloista energiankulutuksen pieneksi kun sammuttaa lämmitykset kovilla pakkasilla puolesta talosta
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuossa kun katsoin, niin sähkön kulutuksesta päätellen Setä on seisonut
17.2. klo 00 - 17.2. klo 12, 12 tuntia
17.2. klo 17 - 18.2. klo 11, 18 tuntia

Jos laskin oikein = 30 tuntia

Eli päinvastoin, tuo tukilämmitystarve on muodostunut niinkin suureksi, kun lämmitys on öljykattilan voimalla kirinyt kiinni sitä vajetta mitä jo oli aikaisemmin syntynyt. Tavallaan tuon 30 tunnin aikana kattila on lämmittänyt 40 t edestä. Jos tuo tukilämmitystarve tulee äkkiä, ei ole vajettakaan täytettäväksi ja silloin tuo tarpeen mukainen laskelma antaa aika hyvän tuloksen. Kun tämän jo arvasin, sillä kerroinkin todellisesta menekistä enkä laskennallisesta tarpeesta. Vähän vaikea tuota on kovin säätää ja kattilasta lämmintä piisaa.

Tehokkaampihan tuo VILP saisi olla, että riittäisi kunnialla sinne minne nuo käyvät. Nettotuottoa toki nostaisi, jos sulattelisi pakkasella harvemmin tai sitten vaan isompi kone mutta ei aikanaan ollut isompia.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Espejot sanoi:
Kuinka moni muuten laskee pumpun COP:iin myös LTO:n vastukset?
Klikkaa laajentaaksesi..

Mitenkäs nämä jälkilämmitykset yleensä on toteutettu? Minulla tuossa on semmoinen vesikiertoinen piikkipatteri. Onkos se sitten kuinka tavallista, että jos talossa on vesikiertoinen lämmitys, IV-koneella on silti sähkövastus? :hmm:

Jälkilämmitys siis kuuluu täällä COPpiin mutta kone kyllä muuten pyörii mittausten ja raportointien ohi ns. talousähköllä. Olisin mitannut tuon sähkönkulutuksen jo moneen kertaan, mutta kun pistoke on niin pöljästi asennettu, että siihen väliin ei kulutusmittaria saa laitettua. Pitäisi katkaista johto tai särkeä kaappi.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
On sen verran hiljaista että kaikilla on varmaan vastukset kieletty ;D Tästä vois vaikka laittaa kyselyn kun seuraavan kerran tulee pakkasia.
Klikkaa laajentaaksesi..

Täällä vesikiertonen jälkilämmitys, eli se kai tulee automatic mlp coppiin. Jos sitä siis sattuu tarvitsenaan, ei ole kielletty mutta taisi se -29,9C pakkasilla jollain ehkä vajaa 50% teholla käydä päällä muutaman tunnin ajan. Kytketty lattialämmityspiiriin.
 
P

pamppu

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Mitenkäs nämä jälkilämmitykset yleensä on toteutettu? Minulla tuossa on semmoinen vesikiertoinen piikkipatteri. Onkos se sitten kuinka tavallista, että jos talossa on vesikiertoinen lämmitys, IV-koneella on silti sähkövastus? :hmm:
Klikkaa laajentaaksesi..
Kai se on aika tavallista itse asiassa sähkövastuksella hoitaa. Tarve on niin vähäinen ja siinä on olemassa patterin jäätymisriski jos kierto pettää.

Mulla on vesikiertolattia, mutta vastus koneessa. Vastus on kiellettynä ollut aina, eikä tämän maailmankolkan pakkasilla sitä kaivata. Koneessa on kyllä asennettuna kiertoilma joka nappaa takan päältä mukaan lämmintä ja takka on kovimmilla pakkasilla yleensä lämpimänä. Se riittää riittävään tuloilman lämpöön.

Coppilaskelmiin en missään tapauksessa sotkisi iv-koneen mahdollisia vastuksia, koska tällaisilla ”järjestelmäcopeilla” ei ole taas mitään virkaa sellaisille ihmisille jotka tulee tänne pohtimaan laitehankintoja. Minusta kannattaa laskea copit sellaisista kokonaisuuksista, joita kaupan hyllyssä myydään, eli pumput pumppuina ja iv-koneet iv-koneina.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
Täällä vesikiertonen jälkilämmitys, eli se kai tulee automatic mlp coppiin. Jos sitä siis sattuu tarvitsenaan, ei ole kielletty mutta taisi se -29,9C pakkasilla jollain ehkä vajaa 50% teholla käydä päällä muutaman tunnin ajan. Kytketty lattialämmityspiiriin.
Klikkaa laajentaaksesi..

Mitenkäs jäätymisen esto on toteutettu?
 
MarkkuJ

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Coppilaskelmiin en missään tapauksessa sotkisi iv-koneen mahdollisia vastuksia, koska tällaisilla ”järjestelmäcopeilla” ei ole taas mitään virkaa sellaisille ihmisille jotka tulee tänne pohtimaan laitehankintoja. Minusta kannattaa laskea copit sellaisista kokonaisuuksista, joita kaupan hyllyssä myydään, eli pumput pumppuina ja iv-koneet iv-koneina.
Klikkaa laajentaaksesi..

Mielestäni tällaisissa tapauksissa voisi ilmoittaa pumpun COP mutta olisi fiksua kertoa myös jos talossa on IV-kone joka lämmittää sähköllä kuten myös takalla lämmitys.Jos ei em. asioista mainita mitään ei lämmitys kustannukset ole oikein eli ne jotka tulee tänne pohtimaan laitehankintoja saavat väärän kuvan kustannuksista.

Itse olen tohon alle laittanut mielestäni aika hyvin pirtin tiedot jos jotakuta sellainen kiinnostaa tai jos kerrron jotain lämmityskustannuksistani.
 
Viimeksi muokattu:
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Minulla ei ole mitään vastusta estetty eikä estetä vaan käytetään termostaatteja.

Lämmityksen varavastus on arvossa 50°C ja se herää silloin kun varraajavesi on noin 41 asteessa eli vaatii maalämmön vikaantumisen ja IV-koneen vastus on 17°C ja se menee päälle 63W portaissa kun tarve on, aika harvoin tapahtuu tämä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jos lto-koneessa on sähköinen jälkilämmitys, olisi tietenkin asiaa valaisevaa raportoida tuon sähkönkulutus osana COP-laskelmaa. On tällä merkitystä ainakin silloin, jos verrataan painovoimaisen ilmavaihdon taloihin. Jälkimmäisissä tietenkin voi esiintyä heikkoa ilmanlaatua, mutta ehkä pikemminkin lämmityskauden ulkopuolella, eli asia ei niinkään vaikuta rakennuksen energiankulutukseen.

On toisaalta myös rakennuksia, joita lämmitetään merkittävässä määrin huonekohtaisella tuloilmakanavaan yhdistetyllä sähkövastuksella, mikä ei järin paljon ajatuksena poikkea sähköisestä jälkilämmityksestä lto-laitteessa. Itse en pidä tuollaista tuloilmalämmitystä onnistuneena, mutta onhan noita vielä viime vuosinakin paikoin rakennettu esimerkiksi kerrostaloihin.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Espejotti tarkoitti luultavasti sen vesipatterin jäätymismahdollisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi..

Aivan. Sehän on lto-kennon jälkeen joten saa aina plussan puolella olevaa ilmaa. Jos sähköt katkeaa, menee raitis- ja jäteilmakanavat jousivoimalla kiinni joten pakkanen ei pääse silloin kanaviin. Itse lämmitys on omassa kierrossaan, asensin yläkerran lattiapiirin jakotukin menopitken väliin 100 litran varaajan jossa kierukka, kierukassa kiertää tuo jälkilämmitysvesi. Tai siis kiertäisi, jos tarvitsisi, myt se vaan seisoo siellä. Patterissa kuitenkin on hullunkierto koko ajan kunhan ulkolämpö on raja-arvon alle. Iv-kone hoitaa tuon automaattisesti. Eli vaikka tuo pääsisi jäätymään tai vuotamaan, niin ne muutamat litrat valuisi viemäriin eikä kukaan varmaan huomaisi mitään..
 
A

Adamooppeli

Vakionaama
Janos sanoi:
Niin kunhan sammuttelee vähän lämmityksiä osasta talosta ettei öljyä kulu kun vilp kyykkää, saahan tuolla tavalla kaikista taloista energiankulutuksen pieneksi kun sammuttaa lämmitykset kovilla pakkasilla puolesta talosta
Klikkaa laajentaaksesi..

Kuinka yleinen ilmiö on tämä "osan talosta lämmityksen katkaisu tai sallitaan selkeä huonelämpötilan romahdus" on VILP taloissa, kun lämpöpumpun teho ei enää riitä pakkasella? :grandpa:
 
P

pamppu

Hyperaktiivi
Adamooppeli sanoi:
Kuinka yleinen ilmiö on tämä "osan talosta lämmityksen katkaisu tai sallitaan selkeä huonelämpötilan romahdus" on VILP taloissa, kun lämpöpumpun teho ei enää riitä pakkasella? :grandpa:
Klikkaa laajentaaksesi..
Aika paljonkin olen kuullut tapauksia joissa asumattomien huoneiden sähköpatterit on poissa päältä ja ovet visusti kiinni, lämpötilat pudotetaan huomattavan alas. Veikkaan että se on ennenkaikkea sähkölämmittäjien harrastus, kun lompsa ei kestä 500 euron sähkölaskua yhdeltä talvikuukaudelta.

Puulämmittäjät lienee sitten sieltä toiselta laidalta havaintojeni mukaan. Klapia pyttyyn ja 27 taulussa kun ulkona on saman verran miinusmerkillä varustettuna. Näitäkin tiedän useita.
 
A

Adamooppeli

Vakionaama
pamppu sanoi:
Aika paljonkin olen kuullut tapauksia joissa asumattomien huoneiden sähköpatterit on poissa päältä ja ovet visusti kiinni, lämpötilat pudotetaan huomattavan alas. Veikkaan että se on ennenkaikkea sähkölämmittäjien harrastus, kun lompsa ei kestä 500 euron sähkölaskua yhdeltä talvikuukaudelta.

Puulämmittäjät lienee sitten sieltä toiselta laidalta havaintojeni mukaan. Klapia pyttyyn ja 27 taulussa kun ulkona on saman verran miinusmerkillä varustettuna. Näitäkin tiedän useita.
Klikkaa laajentaaksesi..
Samanlaisia kokemuksia täälläkin. Tuo puulämmitteisen talon kuvaus on aika osuva. Lisää pökkyä pesään kun pakkanen kiristyy :)
 
kurre orava

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Puulämmitys niin kun muutkin lämmitysmuodot vaati oikeat puitteet jotta siitä tulisi toimiva. Hyvällä hyötysuhteella toimivan kattilan johon saa ladottua kerralla kunnon mälli puita ja kaveriksi ison varaajan, tyyliin 3m3 tai isompi. Silloin ei tarvitse olla koko ajan lisäämässä puita.

Lisäksi puita pitänee löytyä omasta takaa ja muutakin perusinfraa kuljettamiseen ja pätkimiseen/halkaisuun.

Jos perusasiat ovat kunnossa niin kohtuu vaivalla selviää eikä maksa (enää tuossa vaiheessa) maltaita.
 
P

Pretor

Aktiivinen jäsen
Adamooppeli sanoi:
Kuinka yleinen ilmiö on tämä "osan talosta lämmityksen katkaisu tai sallitaan selkeä huonelämpötilan romahdus" on VILP taloissa, kun lämpöpumpun teho ei enää riitä pakkasella? :grandpa:
Klikkaa laajentaaksesi..
Yhtä yleistä, kuin kesähelteillä kellarin lämmittäminen täydellä höngällä vuosi-coppia parantaen ;D

Toisaalta jos on ainostaan kireä yöpakkanen ja päivällä taas lauhtuu takaisin pumpun käyntialueelle, niin tuohan menee vähän kuin "lämpötilan yöpudotuksesta" automaattisesti .

Ei sen puoleen, meillä on kellarissa sähköinen lattialämmitys kylppärissä aina päällä. Kellarin aula ja tv-huone lämpeää vesipatterilla+puhallinkonvektorilla. Ihan mielellään ottaisin tilalle vesikiertoisen lattialämmityksen, jolloin minäkin voisin lämmittää kellarin lattiat myös kesällä VILPillä.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
roots sanoi:
Niinhän MLP:t enimmiltään porskuttaakin ilman tukilämmityksiä, joillakin osatehokaivoisilla (suunnitellusti tai ei) ja väärällä kaivomitoituksella peliä pelaavat sitten joutuvat hiukan ihmettelemään ja ottamaan jonkun kilowatin sähköjä avuksi pakkasten yli. Sitten ongelmaiset fundeeraa ensi kesänä, ellei asia unohdu, tekeekö jotain korjausliikettä vai tyytyykö vaan helpottamaan vastusten avuksi tulemista seuraavina talvina... sallitaan koneen ottaa hetken 3+2kW sensijaan että pistäis lisäpaukkuja jotta selviäis vuodet ympäriinsä 3kW:lla.
Klikkaa laajentaaksesi..

Rovaniemellä näkyy olevan 4 vuotta palvelleen kaivon sulattelu menossa ja vastuksilla koko huusholli, vähän enemmän kuin jonkun kWh:n. Oikein hyvin näyttää VILPille pärjäävän. :rolleyes:

Lämpökaivo jäätyy? Mikä avuksi

Lämpökaivo jäätyy? Mikä avuksi
www.maalampofoorumi.fi
 
A

Adamooppeli

Vakionaama
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Rovaniemellä näkyy olevan 4 vuotta palvelleen kaivon sulattelu menossa ja vastuksilla koko huusholli, vähän enemmän kuin jonkun kWh:n. Oikein hyvin näyttää VILPille pärjäävän. :rolleyes:

Lämpökaivo jäätyy? Mikä avuksi

Lämpökaivo jäätyy? Mikä avuksi
www.maalampofoorumi.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei tässä Rovaniemi tapauksessa ole mitään epäselvyyttä. Kaivo on 70 m liian lyhyt. Aika huono esimerkki. Tämä tapaus , jossa keruu on alimitoitettu ~ 35 % alle, oikean pituuden.
 
A

Adamooppeli

Vakionaama
Pretor sanoi:
Yhtä yleistä, kuin kesähelteillä kellarin lämmittäminen täydellä höngällä vuosi-coppia parantaen ;D

Toisaalta jos on ainostaan kireä yöpakkanen ja päivällä taas lauhtuu takaisin pumpun käyntialueelle, niin tuohan menee vähän kuin "lämpötilan yöpudotuksesta" automaattisesti .

Ei sen puoleen, meillä on kellarissa sähköinen lattialämmitys kylppärissä aina päällä. Kellarin aula ja tv-huone lämpeää vesipatterilla+puhallinkonvektorilla. Ihan mielellään ottaisin tilalle vesikiertoisen lattialämmityksen, jolloin minäkin voisin lämmittää kellarin lattiat myös kesällä VILPillä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämän se vasta hurjaa vilppi peliä taitaa olla. Kesällä lämmitetään kellaria. Talvella katkaistaan pakkasella saman kellarin lämmitystä. Kaupan päälle jaellaan taskulämmintä vettä, määräyksen vastaisesti.
 
T

timbba

Vakionaama
Viime viikolla oli sen -25...-30 välillä pakkasta yhden yön ja meillähän ILP kykenee pitämään torpan noin -20C asti yksinään normilämmöissä. Annettiin sisälämpötilan hetkeksi laskea ja miksi? Alkuun ajattelin, että ehkä lämpötila tippuu yhden asteen, mutta tiputus olikin noin kaks ja puol astetta. Syykin oli selvä, mun ILPin huijaus pidemmille käyttöjaksoille ei toiminu ja ILP veteli 40min lämmitysjaksoa koko yön.

Olisin kyllä laittanu patterit päälle aamulla, mutta kaikkien nukkuessa en viitsinyt jokaista päälläolevaa patteria käydä tarkistamassa ja täten ehkä herättää muita. Varsinkin poikien makkareissa on välillä sellainen sekasorto, että aina patterit eivät ole välttämättä turvallista lyödä tulille. Jätin lapun vaimolle, että jos tarvii lämpöä niin laittaa patterit päälle ja varmistaa, että ne "hengittävät". Vastaus tuliki Whatsappiin, että ei tarvi.. onks muilla tämmösii vaimoi, hä?! Aamu ja aamupäivä sitkuteltiin ja iltapäivästä ILP sai taas kurottua lämmöt normaaliksi kun lämpötila kohosi -10...-15 välille.

Miksi kirjoitan tästä? No ku täällä joidenkin mielestä tämä on tyhmyyttä. Rallattelen COPin takia rehvastellen ja tahallaan teen näin, että sähköä kuluu vähemmän. Pitäis olla parempi lämmitysjärjestelmä ja ei todellakaan kovilla pakkasilla kenenkää saa sisälämpöään tiputtaa. Mutta kysynpä vaan, että mitä sitten? Vähän tulee mieleen Spede shown -sketsi:

Miten ihmeessä siis toisen valinnat voivat ottaa niin paljon tunteisiin ja nimenomaan muille eikä itse asianomaiselle? Kukaan teistäkään ei ollut meidän asunnossa nukkumassa tuolloin, kukaan ei ollut aamupäivää sitkuttelemassa 17.5 asteen sisälämmössä... Eli mitä sitten? Keskitytäänkö vaikka omiin lämmitysjärjestelmiin mieluummin kuin toisen lämmitysjärjestelmän haukkumiseen?
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Rovaniemellä näkyy olevan 4 vuotta palvelleen kaivon sulattelu menossa ja vastuksilla koko huusholli, vähän enemmän kuin jonkun kWh:n. Oikein hyvin näyttää VILPille pärjäävän. :rolleyes:

Lämpökaivo jäätyy? Mikä avuksi

Lämpökaivo jäätyy? Mikä avuksi
www.maalampofoorumi.fi
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuossahan on reilusti alimitoitettu kaivo kyseessä. Vertautuu varmaan siihen, jos sulla pitäisi olla 16 kW vilp mutta ootkin hommannut 10 kW mallin.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Adamooppeli sanoi:
Tämän se vasta hurjaa vilppi peliä taitaa olla. Kesällä lämmitetään kellaria.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tätä asiaahan on jumpattu jo monessakin keskustelussa mutta voin saada kohtuullisen tarkan vastauksen simuloituna tuolla lämmitystarvelaskentapohjalla.

Jos poistan tuosta kellarin lämmityksen ja jätän vain veden haalistuksen, laskentapohjan lämpötilajaukauman mukaisilla COP arvoilla tulee tässä 3. ilmastossa COP=2,68
(samalla kokonaislämitystarpeella)

Jos lasken kellarin lämmityksen kanssa tulee COP=2,89
Erotus on 0,21 yksikköä.

Eli tuossa 0,2 haminoilla voisi olla tuo kellarin kesäaikaisen lämmityksen vaikutus COP tulokseen sisältäen veden ja tukilämmityksen.
 
T

timbba

Vakionaama
sulo_s sanoi:
Nooh, meillä emannuus nukkuu ikkuna auki (omassa huoneessaan), vaikka ulkona on kylmimmillään tänä vuonna ollut -29. Onko muilla tämmöttissii.. häh :)
Hirvee säästö ja joku koppi (mikähää seki lie) pyssyy sopivana, kun ei tarvi sitä huonetta lämmittää. :)
Klikkaa laajentaaksesi..
Perskutarallaa.. Ny on kova! :sille:

Tää on jo paaaljon parempi kisa ku joku koppi kisa. Tosin pistit kyl riman niin korkealle, et löytyykö enää parempaa :cool:
 
R

rawpower

Aktiivinen jäsen
Helmikuu ohi.
Keskilämpötila -13.94
Kokonaiskulutus 1140kwh + takkaa taisin parina päivänä polttaa

Verrokkina tammikuu 2019
keskilämpötila -13.4
Kokonaiskulutus: 2600kwh + puuta pesällinen päivässä.

Ei tähän voi olla kuin tyytyväinen :cool:
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
ILPillä lämmittäen 2020 tammi-helmikuu 653 kWh koti-KOP 2,8, keskilämpötila +0,6 oC (989 Cd)
ILPillä lämmittäen 2021 tammi-helmikuu 1200 kWh (+84%) koti-KOP 1,9, keskilämpötila -6,6 oC (1387 Cd +40%)
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itselläni lämmöntarve kaikkineen kasvoi 23% 2020 helmikuun tasosta. VILPin pyydystämän ilmasenergian määrä pysyi käytännössä samana (pudostusta 13 kWh). Lisätarve on tullut siis kaikki sähköstä ja öljystä. Eli itse asiassa, lämmityksen vaatiman ostoenergian kulutus kasvoi käytännössä juuri sen verran kuin noin 9 astetta kylmempi kuukausi muuten lisäsi energian kulutusta.

Kokonaisuudessaan sähkön kulutus kasvoi 590 kWh 2020 vuoden helmikuusta (+öljyllä tuotettu ~380 kWh). Sähkön kulutusta on jonkin verran tuonut ylimääräistä tasoitusta että kuivilla pakkasilla autot oli parasta pitää tallissa joten niitä tarvinnut pitää roikassa.
 
B

BBF

Vakionaama
VILPillä lämmittäen tämän vuoden helmikuu +17% kokonaissähkönkulutus verrattuna viime vuoden helmikuu. Lämmitystarve muutos varmaan jotain +45%, niin paljon kylmempää viime vuoteen verraten.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kun tämä maaliskuu ei vaikuta enää lainkaan tavanomaista kylmemmältä, niin tässäpä talviajan kulutukset ja lämpötilat 5:ltä lämpöpumpun toimintavuodelta. 2019 talvella oli kovia pakkasia mutta tänä vuonna oli keskimäärin selvästi kylmempää tammi - helmikuussa.

Talviajan energiankulutus.jpg
 
R

rawpower

Aktiivinen jäsen
Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.

Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh

Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh

Kompressorin käyntiaika: 3624 h
kompressorin käynnistykset: 333kpl

Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.

Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla
;D


Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen :hmm:
 
Viimeksi muokattu:
A

Antero80

Vakionaama
rawpower sanoi:
Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.

Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh

Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh

Kompressorin käyntiaika: 3624 h
kompressorin käynnistykset: 333kpl

Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.

Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla
;D


Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen :hmm:
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko sinulla jo palautunut kaivon lämpötila täysin samaan kuin lokakuussa?
Hyvin pohjavesi virtaa jos ei yhtään viilene :)

Itselläni veden tuotto kaivossa ei ole kummoinen ja Joulukuussa kun pumppu käynnistyi oli tulo 5.9 ja tänään näyttää 5.1 astetta, hieman päälle 14000kWh pumpattu.
 
R

rawpower

Aktiivinen jäsen
Antero80 sanoi:
Onko sinulla jo palautunut kaivon lämpötila täysin samaan kuin lokakuussa?
Hyvin pohjavesi virtaa jos ei yhtään viilene :)

Itselläni veden tuotto kaivossa ei ole kummoinen ja Joulukuussa kun pumppu käynnistyi oli tulo 5.9 ja tänään näyttää 5.1 astetta, hieman päälle 14000kWh pumpattu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Aika lähellä ollaan jo lokakuun lukemia. Muistaakseni silloin pidemmän käyntijakson jälkeen kaivoilta tuli 3.5-4 asteista. Heinäkuussa kun pumppu kytkettiin niin 5-5.5 oli parhaimmillaan kun käyttövettä teki. Tämä siis koskemattoman kaivon lämpötiloja.
kylmimmillään kävi keruun tulo 0.9 asteessa kun marraskuun alussa oli yön jäljiltä -35.6 aamulla ja muutenkin pitkä pakkasjakso takana.

Hyvin tuo näyttäisi elpyvän. Minullahan tosiaan oli molemmissa kaivoissa 70 metrissä iso railo josta vettä tuli paineella. Eka kaivo jäi sen takia tyngäksi kun kaivon seinämä alkoi sortumaan. Eli vissiin siellä vedet liikkuu.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kohtuullisen tasaiseen polkee pakkasesta huolimatta.

Koska Setä ei itse saa kunniaa säätää lämmitykseen menevää, yksi anturi on vapaana. Sillä voi mittailla muuta ja käyrä ilmestyy näytöön. Kattilan yläpään lämpö pysyy hyvin tasaisena, mittauspiste A. Mittauspisteessä B näkyy sitten jo vaihtelua, koska pääosa virtauksesta menee suoraan hapenpoistoreaktorin läpi. Tarkalleen ottaen sulatuksen aikana viilentynyt vesi alkaa tulla hapenpoistoreaktorista ulos sulatuksen päättyessä. Lämmityksestä paluu hiukan nypyttää sulatusten tahdissa. Sulatukset näkyvät isosti ulkolämpötilassa sillä anturi on aivan ulkoyksikön kennon vieressä.

Anturien paikat.jpg
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom