Nibe 410p vuotaa vettä

[Aki_K]

Kokeillaanpa, löytyykö täältä tietäjiä... 15 vuoden ikäinen Fighter 410p alkaa olla tiensä päässä. Viime viikkojen kovilla pakkasilla oli pois päältä, ja kun käynnistelin laitetta, alkoi tiputella vettä lattialle. Oletin, että tuloilmapatteri on jäätynyt ja haljennut, joten tulppasin sen molemmat päät. Otin myös kompuran piuhat irti piirikortilta, eli tarkoitus käyttää laitetta väliaikaisesti vain sähkökattilana ja iv-koneena. Mutta yllätys oli suuri, että tuloilmapatterin tulppaamisen jälkeenkin vettä tippuu edelleen. Tulee näkyvin varaajan alaosasta eristeen välistä. Kyseessä on lämmityspiirin vesi, sillä tiputtelu käytännössä loppuu, kun piirin paine putoaa nollaan.

Onko kenelläkään muulla käynyt näin? Mikäköhän mahtaa olla todennäköisin paikka vuodolle?

 

[Aki_K]

Itse itselleni vastaten: lämmityspuolen varaaja (joka ilmeisesti on käyttövesivaraajan ulkovaippa) vuotaa. Varaajan alareunassa on metallipanta, joka on muutamasta paikasta hitsattu varaajaan kiinni. Vaikuttaisi vuotavan pari senttiä hitsauskohdan yläpuolelta. Ohessa videolinkki:

Onko kellään kokemusta, kannattaako yrittää korjata? Pikapaikkaus kiinnostaa, sillä laite tulee olemaan käytössä enää 2-3 kuukautta. Isompi lämmitysremontti tulossa joka tapauksessa keväällä, mutta tällä täytyisi pärjäillä vielä talven yli. Positiivista on, että käyttövesipuoli toimii, ja myös tuo vuoto loppuu, kun lämmityspiirin paine tippuu nollaan. Pirtti kyllä pysyy lämpimänä, sillä löytyy takka ja kaksi ilmalämpöpumppua. Suurin ongelma on, että vuodon vuoksi märkätilan lattiat on kylminä.

 

[misa64]

Ei onneksi kokemusta ja paikka näyttää siltä ettei mikään pikapaikkaus toimi , hitsata pitäisi.
Tuo kylmän pytyn ajo ylös on hieman ongelmallista , vastukset kuumentaa veden nopeesti ja metalli elää lämmön mukana , jolloin saumat ja riskikohdat ovat kovilla

 

[Aki_K]

Jees, kiitos kommentista! Hitsaajakin oli sitä mieltä, ettei hitsaaminen välttämättä onnistu, koska saattaa olla sisäpuolelta huonossa kunnossa isommaltakin alueelta...

15 vuoden elinikä on kyllä mielestäni ihan hyvä tällaiselle laitteelle, mutta enpä olisi ikinä uskonut, että varaajan puhkiruostuminen tulee olemaan elinkaaren päättävä syy. Oletin tietenkin, että jokin muu tekniikka pettää ensin. Vuosien varrella puhaltimien laakereita on tullut vaihdeltua useampaankin otteeseen, mutta se on halpa ja helppo homma. Lisäksi yksi lämpötila-anturi täytyi vaihtaa, mutta esimerkiksi kompuralle ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään. Aika luotettava laite on siis ollut, mutta sanoisin kyllä, ettei hyötysuhde ole ainakaan viimeiseen viiteen vuoteen juurikaan poikennut suorasta sähkölämmityksestä. Toki varmaan vähän, mutta ero on aika marginaalinen näin vanhassa laitteessa.

Tilalle onkin nyt tulossa helposti ohjattava ja mahdollisimman yksinkertainen sähkökattila + erillinen iv-kone lämmön talteenotolla. Nykyaikaiset laadukkaat ilmalämpöpumput on niin hyviä kylmilläkin säillä, että talon sähkönkulutus (170 m^2, n. 12000 kWh vuodessa) on niiden (+ varaavan takan ahkeran käytön) ansiosta ollut hyvinkin maltillinen. Taloudellisessa mielessä ei siis pysty mitenkään perustelemaan, että panostaisi maalämpöön tai edes ilma-vesi-lämpöpumppuun.

 

[Tifo]

Vuotoalue ei näkynyt kunnolla mutta voisit koittaa seuraavaa: ensin puhdistus sitten leikkaat sopivan pellin siihen paikaksi vaikka 2 mm paksua. Peltiin poraat reiät ruuveja varten ja liimaat pellin sikaflexillä kiinni. Ruuvit pitää pellin paikallaan ja sikaflex tiivistää. Jos varaajassa on riittävästi ainevahvuutta voit tehdä ruuveille kierteet. Muuten käytä itseporautuvia ruuveja.

 

[Aki_K]

Kiitos! Ruuvien kiertäminen vesiastian seinämään kuulostaa pelottavalta, mutta ehkä tuota uskaltaisi silti yrittää...

 

[burmanm]

15 vuoden elinikä on kyllä mielestäni ihan hyvä tällaiselle laitteelle, mutta enpä olisi ikinä uskonut, että varaajan puhkiruostuminen tulee olemaan elinkaaren päättävä syy.

Aika jännä, itse varaaja on kuitenkin ruostumattomasta teräksestä tehty. Tosin ilmeisesti näitä on eri malleja eri maissa, mutta Suomessa ei pitäisi olla myyty kuin tuota.

Onko siis tuossa vain joku hitsauskohta ruostunut, eikä itse varaaja? Muutenhan kuvittelisi, että lattiakierrossakin sitä ruostetta olisi, jos tulisi läpi muusta syystä.

 

[Rismo]

Uskaltaako tuota vuotokohtaa puhdistaa, jos siinä olisi pieni pistesyöpymä voisi laittaa esim. tiivisteellisen kateruuviin tai vastaavan?

 

[Aki_K]

Todellisuudessahan en tiedä, onko varaaja lainkaan ruostunut, joten käyttämäni "puhkiruostuminen" on toki vähintäänkin kyseenalainen termi. Kovimmilla pakkasilla kalleimman pörssisähkön aikaan koko laite on välillä ollut kokonaan pois päältä, mutta vain niin lyhyen aikaa, että uudelleenkäynnistyshetkellä näytöllä näkyvän varaajan lämpötila on ollut vähintään luokkaa 30 celsiusastetta. Mutta onko sitten niin, että tuollainen reilun kahdenkymmenen asteen (30...55...30...55...) ylös-alas-sahaaminen on riittävä aiheuttamaan metallille ja saumoille liian suuria mekaanisia rasituksia? En olisi tätä kyllä ennalta arvannut.

Reiän korjaamista hankaloittaa se, että edessä on laitteen rungon kulmapalkki, ja ainakin laitteen ulkokuorta täytyisi rälläköidä, jotta esim. ruuveja pääsisi akkukoneella vääntämään. Ajattelin nyt ihan ensi hätään epoksi-metalliliimasta yrittää tehdä tuohon tukosta.

Vettä tippuu 2-3 cm ulkopannan hitsauskohdan yläpuolelta, eli ei vaikuttaisi olevan suoraan hitsauskohta. Mutta varmaksi en pysty sanomaan. Tippuva vesi on kuitenkin täysin kirkasta, kun olen sitä kuppiin kerännyt. Vedessä ei siis näy lainkaan silmällä ruostetta.

 

[misa64]

Todellisuudessahan en tiedä, onko varaaja lainkaan ruostunut, joten käyttämäni "puhkiruostuminen" on toki vähintäänkin kyseenalainen termi. Kovimmilla pakkasilla kalleimman pörssisähkön aikaan koko laite on välillä ollut kokonaan pois päältä, mutta vain niin lyhyen aikaa, että uudelleenkäynnistyshetkellä näytöllä näkyvän varaajan lämpötila on ollut vähintään luokkaa 30 celsiusastetta. Mutta onko sitten niin, että tuollainen reilun kahdenkymmenen asteen (30...55...30...55...) ylös-alas-sahaaminen on riittävä aiheuttamaan metallille ja saumoille liian suuria mekaanisia rasituksia? En olisi tätä kyllä ennalta arvannut.

Reiän korjaamista hankaloittaa se, että edessä on laitteen rungon kulmapalkki, ja ainakin laitteen ulkokuorta täytyisi rälläköidä, jotta esim. ruuveja pääsisi akkukoneella vääntämään. Ajattelin nyt ihan ensi hätään epoksi-metalliliimasta yrittää tehdä tuohon tukosta.

Vettä tippuu 2-3 cm ulkopannan hitsauskohdan yläpuolelta, eli ei vaikuttaisi olevan suoraan hitsauskohta. Mutta varmaksi en pysty sanomaan. Tippuva vesi on kuitenkin täysin kirkasta, kun olen sitä kuppiin kerännyt. Vedessä ei siis näy lainkaan silmällä ruostetta.

Jos saat paikan kaivettua esiin niin hitsari paikalle. Pönttö on ruostumatonta joten se ei ole ruostunut ohueksi ,melko varmaan sauma on jännityksestä ratkennut.

 

[Aki_K]

Tilannepäivitystä tähän: hioin santapaperilla vuotokohdan kiiltäväksi, ja paikkasin reiän metalliepoksiliimalla. Kun paikka oli kunnolla kuivunut, tein toisen paikan vielä isommalle alueelle. Paikkaamisesta on nyt kulunut aikaa noin viikko, eikä tippaakaan ole sinä aikana vuotanut. En ole paineistanut lämmityspiiriä lainkaan, mutta lattialämmitykset ja kaikki muukin tuntuu toimivan oikein hyvin. Ja paineistuksen olen tietenkin jättänyt tekemättä siksi, että epäilen metalliepoksipaikan kestävyyttä korkeammilla paineilla...

Kertokaapas viisaammat, miksi lattialämmityspiiriä täytyy paineistaa. Kiertopumppu kai kuitenkin synnyttää sen paine-eron, joka saa veden kiertämään lämmityspiirissä. Se lienee selvää, että piirin paineistaminen helpottaa esim. ilmakuplien poistumista systeemistä, mutta muuten en ihan saa kiinni siitä, miksi korkeampaa painetta tarvitaan... Eikö kyse kuitenkin ole vain absoluuttisen paineen nostosta, jolla ei varsinaisesti ole vaikutusta vettä kierrättävään paine-eroon? Vai onko? Kyseessä on yksitasoinen lattialämmitys, eli vettä ei tarvitse saada nousemaan talon ylempiin kerroksiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eipä sillä suurta merkitystä ole eikä paine mitenkään auta siinä veden kiertämisessä. Itsekkin poistan vesistä kaasut kuumentamalla ja päästämällä paineet pois. Jos lattialämmityksiä ei ole tuon aparaatin yläpuolella, painetta ei välttämättä tarvita. Mitä korkeampi paine, sitä enemmän kaasuja liukenee niihin vesiin. Toisaalta ne kaasut eivät aiheuta niin helposti kuplia, jos painetta on. Kaasujen kyllästämä vesi saattaa alkaa rueta kavitoimaan kiertopumpuissa kun se pumpun vatkaus irrottaa siitä kuplia.

Kalvopaisunta-astia tuppaa edellyttämään jonkinlaista pientä painetta tai ainakin sinne paine tulee kun se vesi paisuu ja täyttää sitä.

 

[Tifo]

Aika jännä, itse varaaja on kuitenkin ruostumattomasta teräksestä tehty. Tosin ilmeisesti näitä on eri malleja eri maissa, mutta Suomessa ei pitäisi olla myyty kuin tuota.

Onko siis tuossa vain joku hitsauskohta ruostunut, eikä itse varaaja? Muutenhan kuvittelisi, että lattiakierrossakin sitä ruostetta olisi, jos tulisi läpi muusta syystä.

Mökillä jäspin rst-varaaja alkoi vuotamaan, on porakaivovedessä. Olin jäspiin yhteydessä asiasta, eivät anna takuuta muuta kuin vesijohtovedelle. Rst-teräksiä on useita seoksia en tiedä mikä jäspillä on käytössä mutta ei ainakaan ole happonen laatu eikä siitä seuraavakaan. Luulin aikaisemmin että rst-astia on autuaaksi tekevä mutta emaloiduille purkeillekin on sijansa.

 

[Aki_K]

Kiitos Kellarinlämmittäjälle paineen perustelusta! Tämä talvi on tarkoitus jatkaa niin, että sähkön hintapiikkien aikaan laite on ajoittain kokonaan pois päältä, joten lämpötilaveivaus 30-55-30-55 tulee olemaan toistuvaa. Saas nähdä, kuinka paikkaus pitää, ja alkaako mahdollisesti vuotaa jostain muualta.

 

[misa64]

Kiitos Kellarinlämmittäjälle paineen perustelusta! Tämä talvi on tarkoitus jatkaa niin, että sähkön hintapiikkien aikaan laite on ajoittain kokonaan pois päältä, joten lämpötilaveivaus 30-55-30-55 tulee olemaan toistuvaa. Saas nähdä, kuinka paikkaus pitää, ja alkaako mahdollisesti vuotaa jostain

Tuo lämpötilan veivaus on ongelmallista tuossa f410p ssä kun siinä ei ole oikeastaan mitään ns älyä. Se nostaa normaalisti lämmöt tappiin koko sähkövastus arsenaalilla 9- jopa 10,5 kw+ kompura ja pieni määrä vettä reilu 160L lämpenee aivan liian  nopeesti

Olisko lämpökäyrän jyrkällä muutoksella saavutettavissa tuo mahdollinen sähkönsäästö ilman suurempaa riskiä??

 

[Aki_K]

Asiaa varmaan puhut, koska juuri tuo lämpöramppaus todennäköisesti aiheutti vuodon. Lämpökäyrä minimiin ja kiertopumppu pois päältä kai likimain nollaa lattialämmityksen sähkönkulutuksen, joten sitä vois kokeilla.

Mutta miten hemmetissä kesämökeillä kestää vuosikymmeniä (?) puulämmitteiset vesipadat, joissa lämpötila ramppaa toistuvasti väliä 20...100...20...100 C? Ovat tietenkin paljon vähemmällä käytöllä kuin omakotitalojen lämminvesivaraajat, mutta enpä silti ole ikinä kuullut, että vesipadan astia olisi lämpörasituksen takia ratkennut...

 

[repomies]

Itse olisin yrittänyt ensin hitsausta ja vasta sitten epäonnistuneen paikkauksen päälle epoksimömmöjä. Mutta hyvä homma, jos ratkesi suoraan epoksilla. Tuossa kun oli valmiiksi hitsaussaumaa, niin siitä olisi voinut lähteä kasvattamaan ylöspäin varovasti. Ihan siinä reiän kohdalla on taatusti ohutta tavaraa.

 

[Aki_K]

Repomies puhuu asiaa. Kysyin yhtä hitsaajaa, joka kuitenkin kieltäytyi, koska pelkäsi koko pöntön ratkeavan. Ja koska itseltäni ei välineitä eikä taitoa löydy, päädyin kokeilemaan epoksimömmöä. Enää ei tietenkään sitten hitaus onnistu, jos alkaa uudestaan vuotaa samasta kohdasta.

Tarkoittaako repomies "ihan siinä reiän kohdalla on taatusti ohutta tavaraa" sitä, että oletat pöntön ruostuneen sisäpuolelta vuodon kohdalta? Vai voisiko sellainen olla mahdollista, että materiaalivahvuudet olisivat kunnossa, mutta toistuva lämpöramppaus olisi vaan avannut sauman?

 

[misa64]

Asiaa varmaan puhut, koska juuri tuo lämpöramppaus todennäköisesti aiheutti vuodon. Lämpökäyrä minimiin ja kiertopumppu pois päältä kai likimain nollaa lattialämmityksen sähkönkulutuksen, joten sitä vois kokeilla.

Mutta miten hemmetissä kesämökeillä kestää vuosikymmeniä (?) puulämmitteiset vesipadat, joissa lämpötila ramppaa toistuvasti väliä 20...100...20...100 C? Ovat tietenkin paljon vähemmällä käytöllä kuin omakotitalojen lämminvesivaraajat, mutta enpä silti ole ikinä kuullut, että vesipadan astia olisi lämpörasituksen takia ratkennut...

Älä kokeile , tai siis älä sammuta kiertovesipumppua tuloilmapatteri jäätyy ja rikkoontuu....tulee taas paikattavaa

 

[Aki_K]

Tuloilmapatteri on ollut pois pelistä jo jonkin aikaa. Se on siis tyhjennetty vedestä ja tulpattu molemmista päistään. Laite on pelkkä sähkökattila ja iv-kone ilman tuloilman lämmitystä.

 

[misa64]

Mites muuten nuo tuloilman lämpötilat , onko ok paikkauksen jälkeen??
Lähinnä , tarviiko lämmityspuoli painetta kun se tuloilmapatteri on korkeimmalla kohdalla , eli nouseeko/kiertääkö vesi moitteetta myös patterissa?

 

[misa64]

Tuloilmapatteri on ollut pois pelistä jo jonkin aikaa. Se on siis tyhjennetty vedestä ja tulpattu molemmista päistään. Laite on pelkkä sähkökattila ja iv-kone ilman tuloilman lämmitystä.

Aha...modattu
Aika kylmä tuloilma varmaan pakkasella
Hmmm tuo mahdollisesti saattaa aiheuttaa kondessiongelmaa jossainkohdassa!!
Ihan kaikkein hurjimpia virityksiä ei kannata tehdä hetkellisen sähkönsäästön takia!!

 

[Aki_K]

Käytännössä iv-kone menee pois päältä, kun pakkasta on vähänkin reippaammin. Ilmeisesti kone pelkää tuloilmapatterin jäätyvän, vaikkei sitä enää edes ole käytössä. Takka hoitaa pakkasilla pääosin talon ilmavaihdon.

 

[Aki_K]

Mä en ole totta puhuen koskaan ollut ihan vakuuttunut siitä, että talon tuloilmaa täytyy lämmittää. Monissä Älvsby-taloissa on tullut käytyä, eikä niissä ole koskaan tuntunut talvella kylmää vetoa, vaikka noissahan kai tuloilma otetaan ikkunoiden yläpuolelta suoraan ulkoilmasta, ja vain poisto on koneellinen. Ja nyt, kun itselläni on tuloilman lämmitys ollut pois päältä, missään päin taloa ei ole tuntunut mitään kylmää virtausta. Saattaa tosin johtua siitä, että talon molemmissa kerroksissa ilmalämpöpumput kierrättävät sisäilmaa, ja takka on pakkasilla kuumana käytännössä joka ilta. Eli se tuloilmaputkista tuleva viileä ilma saattaa sekoittua aika nopeasti. Käytännössä en kuitenkaan siis ole huomannut mitään eroa siihen tilanteeseen, kun tuloilman lämmitys oli vielä toiminnassa. Mutta ehkä tilanne olisi toinen, jos lämmittäisin taloa pelkällä lattialämmityksellä, eikä olisi noita ilmaa kierrättäviä ILPpejä ja takkaa käytössä...