Miksi noin biasoitunut vertailu? Vastaavasti voisi verrata, mitä kiinteä tulisi maksamaan, jos käyttäisit sähköä sillä profiililla, millä käyttäisit pörssisähköä. Kerrostalossa manataan perhettä, joka vähät välittää kylmän ja lämpimän veden järkevästä käytöstä, jos kulutusta ei mitata jälkimittareilla tasauslaskujen pohjaksi. Perhehän ei välitä, kun tuhlaus menee toisten piikkiin jokseenkin kokonaan. Kun kaikki tai edes useammat harrastavat samaa, ei ole ihme, että asumiskulut nousevat.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #522
Tuosta vaan tyyppikulutusjakaumat käyttöön ja sopivaan muotoon kultukset muokaten => Liukuriin luvut
Viimeksi muokattu:
Ei se ole biasoitunut. Otetaan keskimääräinen kulutusprofiili kaikista kotitalouksista (eli kulutus per tunti vuoden jokaisella tunnilla) ja tämän perusteella lasketaan kokonaishinta, josta voidaan laskea keskihinta kilowatille. Se olisi ns. vertailuhinta. Tämän alle pääseminen vaatii joustoa erityisesti talvikuukausina.
Totta se on, että pörssisähköläiset ovat nuukempia keskimäärin. Mutta sen taso vaihtelee hurjasti.
Jos sähkösopimuksessa ei ole perusmaksua ja siirtosopimusta ei lasketa, niin kaikilla sopimuksilla voi joustaa 0€/kWh ja pörssissä miinushinnoilla jopa saamapuolelle.
Viimeksi muokattu:
Osittain kyse on vain tottumuksesta, eli jos sähkön käyttöajankohta ei vaikuta mitään kustannuksiin, ei ajankohtaan kiinnitetä mitään huomiota, vaikka asiat voisi aivan yhtä hyvin hoitaa toisinkin. Kysymyshän on samantapaisesta asiasta kuin että vältät asiointia pahimpana ruuhka-aikana, jos on muukin mahdollisuus. "Aika on rahaa", mutta aina ei ole toisin päin.
Yökyöpelinä tämä on kyllä tuttua, miten lähes kaikki yhteiskunnassa on rakennettu ja rytmitetty aamun virkkujen ehdoilla. Vastakarvaan voi mennä (jättää aamukahvin juomatta ja saunoa keskellä yötä), mutta se on ongelmallista. Onneksi vähän menty tästä eteenpäin vuosien aikana.
Tein tämän 2015 kun vaihdoin pörssisähköön, mutten sen koommin
Omansa voi varmaan laskea liukurilla jne. ja tehdä johtopäätöksiä. Mietin vaan noita artikkeleja, joissa yleensä lopputuloksena on aina pörssisähkön suosittaminen, että antaako se kuitenkin hieman liian ruusuisen kuvan.
Vuorokauden sisällä kyllä jossain määrin asunnosta riippuen. Mutta meneehän kulutus vahvasti lämpötilan mukaan, jos lämmitys toimii sähköllä. Vuorokauden sisällä lämmityksen säätö vaatii sekä varauskykyä että järjestelmää pörssisähkön hyödyntämiseen. Tuollaisessa järjestelmässä taas pitää sitten myös huomioida miten paljon kulutus lisääntyy siitä, ettei lämmitetä tasaisesti. Sekin riippuu paljon talosta lämmitysjärjestelmineen.
Mulla ei juuri varaavaa ole ja olen päässyt vuositasolla hiukan alle pörssin keskihinnan. En ole kuitenkaan lainkaan varma, ettei kulutus olisi lisääntynyt enemmän kuin "optimoinnista" tulee hyötyä. Kun sitä varaavaa ei ole, menolämpö nousee reippaasti halpoina hintoina ja silloin tietysti COP laskee rajusti. Nyt vaikkapa menneenä vuorokautena menolämpö on vaihdellut n. 36-45 C välillä. Miten paljon enemmän menee sähköä kuin tasaisella n. 40 C menolämmöllä? Mikä hinta on sillä, että sisälämpötila muuttuu asteen pari vuorokauden sisällä ja on yleensä kuumin yöllä, kun sähkö on halvinta ja voisi hyvin olla viileämpää.
Miten ne patterit säätyy automaattisesti? Sehän vaatii todennäköisesti investointeja tai armotonta kyttäämistä ja säätämistä eli työtä. Ja tämä on se helpoin tapa ehkä joustaa (sitä sähkömiehen käyntiä sitten maksellaan vuosi tolkulla niistä laitteista puhumattakaan ja ehkä joutuu ostamaan jopa jonkun kk-maksullisen sopimuksen, että saa pörssidataan integroitua). Eli sähkön käytön ajoittaminen sähköllä toimivissa laitteissa on se helpoin. Mutta pääasiallinen jousto tapahtuu luonnolisesti käyttäen muita (lämpö)energianlähteitä, jotka vähentää sähkön tarvetta. Ne puut eivät lennä takkaan itsestään jne. Lisäksi taloussähkön käyttö on vähän niin ja näin, jos elämä menee sellaiseksi, että "pesenpä pyykkiä, eikun enpä pesekään" ja joka päivä tämä voi tapahtua aivan satunnaisesti. Lisäksi jos kaikki joustaa pörssin mukaan, niin koko jouston vaikutus about katoaa (esim. voi hyvinkin olla, että sähköautojen yleistyminen poistaa halvat tunnit yöltä).
Viimeksi muokattu:
No itse tuli katottua poikkeusvuosi 2022 kiinteänhinnan profiililla siis ilman ohjailua mihinkään suuntaan, niin pörssisopimuksella kaikki sähkölaskut mukaan lukien olisi ollut 2.5 kertainen.
Kiinteä soppari oli siis voimassa.
Poikkeus vuosi niin poikkeus lopputulos.
Onhan tuo sama exelissä myös vuodelta 2023 mutta eipä ole vielä tullut katottua.
Sentti kerrallaan painuu ka. alaspäin, nyt on ollu hyviä ja huonoja päiviä... jäisikö tämä kk-keskiarvoksi sitten.
Viimeksi muokattu:
Uskon kyllä tuon, kun kyse on jonkinmoisesta sähkölämmityksestä. Menneinä vuosina kiinteähintaiset sopimukset olivat niin edullisia, että niitä olisi ollut vaikea voittaa pörssipohjaisella sopimuksella, olkoon kulutusprofiili millainen hyvänsä.
Ihmettelen varsinaisesti edelleenkin sähkönmyyjien "tyhmyyttä" ja sitä, miten kauan moinen peli voi jatkua. Ennen tuossa "polkumyynnissä" saattoi olla sikäli järkeäkin, että kun sähkön tuotanto ja sähkön myynti olivat vahvasti sidoksissa, tasainen sähkönhinta kannusti ripustautumaan ratkaisuihin, joiden taloudellisuus perustui juuri tuollaisilla ehdoilla kuluttajille edullisesti myytävään sähköön. Vuosikausiahan sähkön tarjontaa on ollut itse asiassa keskimäärin aivan liikaa tuottajien näkökulmasta (pääosin tuontisähkön takia), mikä on pitånyt sähköenergian hintatason keskimäärin alhaisena.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pääsääntöisesti antaa. Kyllä pörssisähköllä se edun saaminen perustuu joustoon. Joustoa on yöaikaan varaaminen (varaaminen sopii hyvin sähkölämittäjälle) tai jotain jossain polttamalla. Suoraan sanottuna pörssisähkön kannattavuus perustuu kykyyn hyöntyntää sitä jätesähköä ja sen korvaamiseen jollakin muulla tarvittaessa. Sitä välillä on ja silloin kun eniten tarvitsisi sitä ei ole. Jäniksillä luultavasti sama ongelma. Talvella kun ruokaa tarvitsisi eniten, se on huonointa ja sitäkin on vaikea löytää.
Kiinteiden hinnoittelu on kehittynyt eli sielläkin osataan ottaa. Ja miksikäs ei kun aina on jokin ongelma päällä, jos ei muuta niin pakkanen. Tuulivoimaa on kovasti moitittu. Ilman tuulivoimaa ja venäjän tuontia tilanne olisikin perin mielenkiintoinen: sähköä eri riittäisi luultavasti oikein milloinkaan. 2:ssa vuodessa ei olisi vielä saatu ensimmäistäkään ympäristölupaa minkäänlaiselle voimalalle eli ne muut lisäkapasiteetit olisivat vielä ihan tyystin powerpoint vaiheessa. Ehkä viiden vuoden päästä niistä kaksi vuotta sitten alulle pannuista hankkeista saattaisi alkaa jotain tuotantoa tulla.
Loogisesti ajateltuna tuollainen kaasuturbiini on olemassa siksi että sen saa köynnistettyä n. minuutissa. Jos tuotantotehoa putoaa äkillisesti voidaan normaalin säätötehon lisäksi katkaista sähköjä sieltä täältä, ei kokonaisesta kaupungista mutta useammasta kaupungista kokonaisen kaupungin verran. Kun tuo turbiini on saatu käyntiin niitä sähköjä napsutellaan takaisin päälle, niin että sähkön käyttäjä näkee tuon kymmenien sekuntien - parin minuutin sähkökatkona, joka on lähinnä epämukavuus, mutta ei mikään ongelma.
Offtopikkia, mutta kun luontainen päivärytmi ei ole yhteiskunnan kanssa sama, sen kanssa jatkuva taistelu on aika rankkaa. Huomaa hyvin kun joskus onnistuu järjestämään elämän jopa parin kk ajaksi omalle luontaiselle rytmilleen, n. 10h muiden jälkeen.
Tyhjäkäynnille. Mutta varsin hyvin tulee sähköä jo vajaan vartin kuluttua. Riittävän lämpimänä pidetyt mäntämoottorit antavat täyden tehon jo 5 minuutissa.
Hmm.. No pikaisen Googlauksen perusteella Kellosaaren 70-luvun alussa tehdyt turbiinit saadaan huipputeholle 10 minuutissa, ilmeisesti sähköverkkoon tahdistuminen ottaa 6 minuuttia (yllättävän pitkään).
Muutamasta paikasta tuli että 2 minuuttia olisi valmiudessa olevan kaasuturbiinin käyttöönottoaika.. en sitten tiedä mitä tuo käytännössä tarkoittaa... Onko se jokin laitos joka pyörii kokoajan, ja vain polttoaineen syöttö kytketään.. Itse turbiinihan saadaan kyllä käynnistymään suhteellisen nopeasti tarvittaessa, mutta miten tuo sähköverkkoon liittyminen sitten ottaa aikaa..
Mun pointti on silti pätevä, muutaman minuutin sähkökatko on siedettävä, toisin kun jonkin lauhdevoimalan käynnistämiseen kuluva aika.
Pointtisi on kyllä pätevä, mutta suurten mäntämoottoreiden patteri on käynnistettävissä vielä nopeammin (ja niiden hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin kaasuturbiineilla ja etenkin tuollaisella patterilla saavutettavissa melkein millä tahansa prosenttitasolla alkaen muutamasta sataan; kaasuturbiinin hyötysuhde laskee voimakkaasti, kun tehoa vähennetään luokkaan 50% ja se on muutenkin huonohko; kaikki kombiratkaisut voi unohtaa tässä yhteydessä, koska pakokaasukattilan lämmittämisessä ja höyryturbiinin käynnistämisestä puhutaan ainakin tunnista, vaikka itse thöyryurbiini olisikin pidetty käynnistysvalmiudessa; sitä paitsi nuo ovat liian kalliita varavoimaratkaisuiksi).
Juu, puhtaasti varasähköntuotantoon mäntämoottori on parempi, mutta äkkiä arvaisin että on myös kalliimpi ratkaisu, jonka takia ne noita turbiineja ovat suosineet. Vaikea sitten sanoa onko tuota hukkalämpöä noissa misään kerätty talteen.
Ei mäntämoottoriratkaisu ole kalliimpi, mutta Suomessa (ei välttämättä muualla maailmassa), kaasuturbiineja lienee suosittu, koska voimalaitosmiesten mielestä tuo lienee ajatuksena tavanomaisen vesi- tai höyryturbiinilaitoksen kaltainen ominaisuuksiltaan? Jo Virossa vastaavat laitokset on toteutettu mäntämoottoripankilla (sattumalta Suomessa valmistetulla).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No miksi sitten turbiinit ? Onhan noita turbiineja ollut laivoissakin ja Finjet muistuu mieleen. Halpa ja tehokas mutta isoruokainen. Moottorilla olisi paljon hyviä ominaisuuksia: paljon parempi hyötysuhe ja halvempi polttoaine kun mitä tahansa bunkkeriöljyä voi käyttää, rinnalla myös maakaasua.
Sanos muuta. Luultavasti lentomoottorivalmistajien myyjät ovat aikoinaan osanneet hommansa, kun ovat kaupanneet noiden paikallis- ja merikäyttöön muokattuja versioita (mutta ovat sittemmin jääneet alakynteen juuri kovan polttoainejanon takia; Finjetiinkin oli suunniteltava talvikautta varten autokannelle tuotavat dieselit, jotta sillä alkuvuosien jälkeen kannatti yleensäkään liikennöidä kesäsesongin ulkopuolella). Sähköenergian tuotannossa laitteet kestävät kauan, joten ennen ensimmäistä energiakriisiä vallinneen ajattelun tulokset näkyvät edelleen (puhumattakaan muusta tällä vuosituhannella tapahtuneesta).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
FG:llä on omia laitoksia 927 MW. Onkohän nämä kaikki niitä hyödyttömiä turbiinilaitoksia vai mahtaako tähän kuulua sitten jotain muitakin, en tiedä.
Reservit
www.fingrid.fi
pökö
Kaivo jäässä
Ai noinkin paljon, käymään vaan kun tarvetta on.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ja just heti ! Tämähän tässä on kun kapaa on, mutta sitä ei käytetä. Tosin jos nuo ovat kaikki turbiineja, ne ovat varmaan niitä joita käytetetään vasta sitten kun puoli Suomea on piemeänä ryssä 100 km rajan väärällä puolella.
Tuossa ei ole esim. Haapaveden lauhdevoimalaitos joka on ihan oikea voimala sekä Meri-Pori, jota Fortum korjailee 24/365. Siinä on tupakkia palanut. Lienee vielä muitakin. Joka tapauksessa jos näillä eväillä lähtisi vääntämään, markkinahinnan voisi säätää vaikka nollan alapuolelle.
Varavoimalat ja muut ovat asia erikseen. Kaasuturbiineja on muuallakin, käsittääkseni Raahen masuuneilla ja Nesteen Porvoon laitoksilla sivuvirtahukkakaasujen käsittelyyn. Pääkaupunkiseudulla noita on jotakin 600 ... 650MW:n tehon edestä kaasuyhteistuotantolaitosten ensimmäisenä asteena (suurimmalla osalla ensin höyryturbiini perässä ja lopuksi lämmön keruu kaukolämpöverkkoon). Noitakin jälkimmäisiä laitoksia käytetään lähinnä huippukuorman tuotantoon, kun sähkö on kallista ja sää kylmää (tilaston mukaan olivat kaikki ajossa edellisen muutaman päivän hintapiikin aikaan).
Finnjettiin lisättiin autokannen kautta dieselit aika pian. Tuo autokansi liittyy asiaan lähinnä siten että se muutos oli suhteellisen helppo tehdä, kun ei tarvinnut kuin rälläköidä autokanteen aukko, sen sijaan että olisi pitänyt rälläköidä kylki auki. Ilmeisesti se turbiini oli kuitenkin optimiajolla se taloudellisin etenemismuoto, koska esim kun ne vuokrasivat finnjetin sinne new orleansiin sillä ajettiin atlantin yli nimenomaan yhtä turbiinia käyttäen, sen sijaan että oltaisiin ajettu dieselillä. Samalla siinä sivussa tuli tehtyä jokin nopeusennätys atlantin ylityksessä (olikohan roro luokassa tjsp)
Kyllähän tuota kapaa käytetään, mutta tehovajeeseen, ei siksi että jotakuta ahdistaa päivähinta.
Se on varavoimaa.. Siis se on varalla jos suunniteltu päävoimanlähde hajoaa. Jos varavoima on käytössä ja päävoimanlähde hajoaa, niin silloin on suomi pimeänä. Eli ei kannata varavoimaa käyttää pelkästään sähkön hinnan takia.
Tuoton kannalta turbiini oli kesällä hyvä, kun sillä pystyttiin ajamaan Itämeren lävitse edestakaisin kahdessa vuorokaudessa purku- ja lastausjaksoineen. Ennen matkaa Atlantin ylitse ehkä myivät dieselit parempiin tarkoituksiin ja jättivät riisutun purkin jäljelle?
Eihän se turbiinin hyötysuhde huono ole sillä optimiteholla. Ja eihän sitä sinne amerikkaan romutettavaksi viety, vaan vuokrattiin majoituskäyttöön. Jatkokäyttöä tai myymistä silmälläpitäen diesel moottoreiden poistaminen ei olisi ollut kovin järkevää.
On se, kun pelkästä kaasuturbiinista on kyse. Täydellä nimellisteholla voi saavuttaa 40% hyötysuhteen ainakin melkein. Mäntämoottoreilla vastaavasti 50%.
Kombisyklit ovat toinen asia, eli kun turbiinin perään asennetaan pakokaasulämmönvaihdin ja höyryturbiini, voidaan päästä yli 60% hyötysuhteeseen (nimellisteholla), mutta tuollaistapa ei saa käyntiin ainakaan alle muutaman tunnin tuollaista lukua lähenevällä hyötysuhteella ja laitteisto on kallis. Mäntämoottorista ei saa vastaavasti kovin paljon lisätehoa kombiratkaisuilla, tuskin päästään edes 55% hyötysuhteeseen.
Ja muistelin tosiaankin, että FInjet meni majoituskäyttöön, eli kyllä nyt yhteen Atlantin ylitykseen rahat riittänevät, vaikka polttoaineen kulutus oli suurtakin ja turha mukana on viedä ylimääräisiä koneita. Itse ainakin olin joskus matkassa aluksen viimeisinä reittiliikennevuosina kesäaikaan ja silloin laiva ajoi yhdellä turbiinilla ensin Tallinnaan ja vasta sieltä muistaakseni Rostockiin molemmilla turbiineilla (laiva savutti sen verran runsaasti, ettei käynnissä olevien turbiininen määrästä voinut erehtyä).
No kaipa se turbiini sähköntuotannossa puolustaa joissain tilanteissa paikkaansa, mutta tuohon laivaanhan se asennettiin aika pitkälti siksi että se saatiin helpommin mahtumaan, ja huomioarvon takia. Mistään lähteestä en ole kyllä kuullut että Finnjetistä olisi mitään purettu ennen kuin se romikselle myytiin.
En sitten tiedä hyödynnettiinkö sitä turbiinin hukkalämpöä jotenkin laajemminkin (siis muutenkin kuin käyttöveden ja laivan lämmittämiseen), se käyntijaksohan oli kuitenkin yleensä suhteellisen pitkä kun se kerran tulille laitettiin. Sinänsä se yhdellä turbiinilla ajo oli Finnjetissä helppo todeta ulkopuolelta, kun sauhua tuli vain toisesta piipusta, mutta Helsinki Tallinna välillä turbiinin käyttö ei äkkiseltään kuulosta järkevältä.
Ehkä tuollainen turbiinilaitoskin puolustaa taloudellisesti paikkaansa kun se on esim jonkun kaukolämpölaitoksen yhteydessä, ja hukkalämpö saadaan hyödynnettyä ja vähennettyä normaalin lämpölaitoksen tuottoa vastaavasti.
En sitten tiedä hyödynnettiinkö sitä turbiinin hukkalämpöä jotenkin laajemminkin (siis muutenkin kuin käyttöveden ja laivan lämmittämiseen), se käyntijaksohan oli kuitenkin yleensä suhteellisen pitkä kun se kerran tulille laitettiin. Sinänsä se yhdellä turbiinilla ajo oli Finnjetissä helppo todeta ulkopuolelta, kun sauhua tuli vain toisesta piipusta, mutta Helsinki Tallinna välillä turbiinin käyttö ei äkkiseltään kuulosta järkevältä.
Ehkä tuollainen turbiinilaitoskin puolustaa taloudellisesti paikkaansa kun se on esim jonkun kaukolämpölaitoksen yhteydessä, ja hukkalämpö saadaan hyödynnettyä ja vähennettyä normaalin lämpölaitoksen tuottoa vastaavasti.
Kyse oli kesäajasta, jolloin autokannen kapasiteetille on kysyntää. Eli lienee ollut järkevää lähtöasetelman pohjalta, kun tilaa ei ollut ylimääräiselle tavaralle.
Mitä tuolla autokannen käytöllä asian kanssa on tekemistä?
Itselläni on käsitys, että talvikäyttöön tarkoitetut dieselit veivät autokannelta tilaa ja osa laitteista vietiin lisätilan saamiseksi kesäksi sieltä pois. Eli autokannen alla ei ollut riittävästi tilaa talviajokoneiston kaikille osille. Korjaatko harhaluuloani, jos erehdyn?
Ei helvetissä, siellä ne dieselit oli autokannen alla aivan kuten muissskin laivoissa. En tiedä raivattiinko sieltä hyttejä dieseleiden tieltä pois kun ne sinne alun perin asennettiin, vai miten tila saatiin, mutta kyse oli nimenomaan autolautasta, ja se autoliikenne oli ensimmäiset vuosikymmenet koko laitoksen kantava voima.
E: asia alkoi kiinnostamaan. Kaivoin tiedon että ne dieselit olisivatkin olleet "autokannella", mutta niin että sinne autokannelle perästä ajettaessa sinne ajettiin moottoreiden välistä sisään. Eli ilmeisesti veivät miutaman autopaikan, joka kompensoitiin lisäämällä se hylly, jolla henkilöautoja saatiin kahteen kerrokseen.
Viimeksi muokattu:
joulukuu spotin keskiarvo 9,46 oma 10,79 HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Tammikuun spot (1-13.1.2024) 21cnt, oma (olisi) 25,6cnt.
On tämä hurjan kallista tämä pörssillä pelailu, ei voi muuta sanoa.
Hintakiinnitetyllä kulutusvaikutteisella oma hinta sentään puolittuu, mutta siinäkin näkyy se perjantai viidennen rosvohinnoittelu.
On tämä hurjan kallista tämä pörssillä pelailu, ei voi muuta sanoa.
Hintakiinnitetyllä kulutusvaikutteisella oma hinta sentään puolittuu, mutta siinäkin näkyy se perjantai viidennen rosvohinnoittelu.
Husky
Hyperaktiivi
Olen tähän ketjuun muutaman kerran kirjoittanutkin jo asiasta, mutta ei ole kommentoitu.
Ilmeisesti kotisähkön osuus Suomessa on lopulta ihmeen iso?
Marraskuussa katselin asiaa ja näkyi selvemmin, mutta esim tämän viikon arkipäivät ja aiheena nuo kulutuspiikit illalla klo17-20. On myös satunnaisia aamukahvin tekemispiikkejä (esim 10.1), mutta useimmiten teollisuuden alasajon jälkeisiä hintapiikkejä kuitenkin.
Varmana asia on niin, että tehtaat ovat kiinteillä erikseen sovituilla hinnoilla ja pörssihinnat eivät sinne heijastu eli pörssitouhun katteet on pakko saada kotitalouksilta. Tuskin yksikään tehdas on pörssisähkössä?
Takuulla iso osa teollisuuden kulutuksesta on pois illalla klo17 jälkeen, niin on yllättävää, että silloin tulee kulutushuippu. Eli alentuneen teollisuuden/virastojen kulutuksen ensinnäkin korvaa ja toisekseen usein ylittää kotitalouksien kulutus. Onko tämä muiden mielestä yllättävää?
Ei voisi kuvitella, että pe klo19 saunanlämmitys voisi ylittää teollisuuden alentuneen kulutuksen.
Muna vai kana: "kun kuluu paljon, hinta ylhäällä" voi olla myös muodossa "kun kotitalouksissa kuluu paljon, hinta ylhäällä"...
Ilmeisesti kotisähkön osuus Suomessa on lopulta ihmeen iso?
Marraskuussa katselin asiaa ja näkyi selvemmin, mutta esim tämän viikon arkipäivät ja aiheena nuo kulutuspiikit illalla klo17-20. On myös satunnaisia aamukahvin tekemispiikkejä (esim 10.1), mutta useimmiten teollisuuden alasajon jälkeisiä hintapiikkejä kuitenkin.
Varmana asia on niin, että tehtaat ovat kiinteillä erikseen sovituilla hinnoilla ja pörssihinnat eivät sinne heijastu eli pörssitouhun katteet on pakko saada kotitalouksilta. Tuskin yksikään tehdas on pörssisähkössä?
Takuulla iso osa teollisuuden kulutuksesta on pois illalla klo17 jälkeen, niin on yllättävää, että silloin tulee kulutushuippu. Eli alentuneen teollisuuden/virastojen kulutuksen ensinnäkin korvaa ja toisekseen usein ylittää kotitalouksien kulutus. Onko tämä muiden mielestä yllättävää?
Ei voisi kuvitella, että pe klo19 saunanlämmitys voisi ylittää teollisuuden alentuneen kulutuksen.
Muna vai kana: "kun kuluu paljon, hinta ylhäällä" voi olla myös muodossa "kun kotitalouksissa kuluu paljon, hinta ylhäällä"...
Suosukeltaja
Aktiivinen jäsen
Eipä tää kivaa oo mutta katsotaan nyt tää kuu loppuun ja sitten Helmi-Maaliskuu.
Kesällä sitten katsellaan millaisia kiinteitä/kulutusvaikutuksellisia on tarjolla.
Kesällä sitten katsellaan millaisia kiinteitä/kulutusvaikutuksellisia on tarjolla.