Kuka tätäkään vastustaisi (onko tämä joku argumentti sähköbidien julkisuutta vastaan)? Nykyään pankit tuntuvat kyselevän muutaman kympin tilisiirtojen perään. Muutaman kympin käteistalletuksista puhumattakaan.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Hempuli
Töllintunaaja
Jos valtio maksaisi sähkön hinnasta jonkun jo kohtuuttoman tuotantokustannuksen yli menevän osan Energiaviraston budjetista, niin alkaisi olla porkkanaa tehdä tiukempaa valvontaa.
Tämä on totta. Sähkömakkinoille tosin soisi tällaisen yksityiskohtien julkaisemisen olevan tervetullutta (enkä vastusta muuallakaan). Välittäjä tekee mun puolesta tarjouksia. Jos mulla ois palkattu pörssimeklari (esim. arvopaperipörssissä), niin taatusti saisin yksityiskohtaiset tiedot.
Eipä muistu mieleeni, että sähkön tuottamis- ja kuluttamisjärjestelyt olisivat nykyisen kaltaisia. Moni asia oli ennen toisin, mutta kun etenkin vanhojen järjestelmien kilpailukyky on rapautunut monesta syystä (päästökauppa, energiaverot, CO2-kiintiöt, Putinin ulkopolitiikka, osaamisen hiipuminen ydinvoiman rakentamisessa, ympäristönsuojelulainsäädäntö vesivoiman rakentamisessa, öljylämmityksestä luopuminen haja-asutusalueilla ja esikaupungeissa ym. ym.). Ilman pörssikauppa veikkaisin kaiken jo johtaneen suoranaiseen katatrofiin ilman mitään näkyvillä olevaa tietä korjauksiin (ainakaan ilman diktatorisia otteita omine seurauksineen).
Onko sitten tilanne sähköpörssissä jotenkin toinen? Käsittäkseni ao. viranomaiset saavat varsin tarkkoja tietoja kuten esimerkkiksi pankkeja valvovat viranomaisetkin. Yksityisten kansalaisten tiedonsaanti taitaisi lähinnä vilkastuttaa keskustelua täällä ja sosiaalisessa mediassa?
Noinko luulet valtion virastoja ohjailtavan?
En tiedä, mutta tuntuu olevan täysin musta laatikko lukuun ottamatta aivan muutamaa henkilöä Suomessa.
Hempuli
Töllintunaaja
Kyllä raha ohjaa julkista sektoriakin. Vai luuletko, että siellä on suurempia voimia, jotka estävät valvonnan tehostamisen?
Pitää olla hys hys, kun rahaa tulee satumaisesti ovista ja ikkunoista.
Kiinnostaisi ainakin, että minkälaista tuotantoa tuohon hintaan on tarjottu.
Alla hullun perjantain 5.1 hinnat (€/MWh alv 0%). Eli jos käytti alle ostamansa, sai ylimääräisestä takaisin tuon tasepoikkeaman hinnan. Jos taas käytti enemmän kuin oli etukäteen ostanut, maksoi ylimääräisestä niin ikään tasepoikkeaman hinnan. Mutta tämä tosiaan on se "perälauta", tätä ennen voi kauppaa käydä myös tuntitasolla reaaliajassa päivänsisäisellä markkinalla. Tasepoikkeaman hinta löytyy Fingridin avoimesta datasta (data.fingrid.fi).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näin se varmaan on. Itselläni kattilan tulille laitto vapauttaa ~100 kWh/vrk sähköä muiden käyttöön. Vaihtoehto olisi että se pomppaisi noin 200 kWh:iin ja äärimmillään 300 kWh:iin päivässä. Onhan tuo öljystä luopumisavustus täälläkin ihmetystä herättänyt.
Sitten pakkasen tullen kaikki vilukissat myös löytävät ne uinuvat lämmittimensä. Ei pelkästään autoihin vaan kellareihin, asuntoihin, työpaikoille ja jopa toimistoihin.
Kiitos! Miten nuo hinnat muodostuvat? Mikä on siis syynä siihen, että joku on tarjonnut myyntiin 1600 €/MWh, mutta ei halua maksaa kuin 105 €/MWh siitä, ettei tuotakaan? Siis lähinnä millä perustelee tuon 1600 €?
Tasesähkön hintaa ei määrittele Nord Pool -sähköpörssi, vaan Fingridin (tai siis joka maassa sen oman kantaverkkoyhtiön) säätösähkökauppa. Fingrid joutuu säätämään välillä tehotasapainoa säätösähköä ostamalla, joko ylös- tai alassäätöä. Jokaisesta tunnista, jolloin säätöä on tehty, muodostuu joko ylös- tai alassäätötunti sen mukaan, kumpaa on tehty enemmän tunnin aikana. Fingrid pyytää tarjouksia säätösähköstä, ja ostaa tarvitsemansa määrän. Aktivoiduista säätötarjouksista tulee sitten myös tunnin tasesähkön hinta. Jos säätöä ei tunnin aikana tehdä, tasesähkön hinta on sama kuin pörssin spot-hinta.
Kukas sen lopulta maksaa? Mitä käy siis tuolle liikaa pörssistä ostaneelle, joka ei käyttänytkään ostamaansa sähköä. Siltä jäi tietysti saamatta hänen asiakkaittensa kWh-maksut, mutta saako palautuksena edes tuota 105 €/MWh turhaan maksamastaan?
Niin pitkälle en asiaa tunne, että osaisin kertoa mitä kaikkia rahavirtoja tuohon vielä lisäksi liittyy. Säätösähkökustannukset Fingrid kattaa kuitenkin juuri tuolla tasesähkökaupalla, siksi tasesähkön hinta seuraa säätösähkön hintaa. Jos esimerkiksi Fingrid joutuu ostamaan lisää sähköä verkkoon, niin silloin joku kuluttaa liikaa, ja tuo joku maksaa sitten jälkikäteen liiasta kulutuksestaan tasesähkön hinnan Fingridille.
Ja kyllä, jos torstaina osti perjantaiksi klo 18-19 välille liikaa sähköä hintaan n. 1700 €/MWh, siitä ylimääräisestä saa jälkikäteen takaisin tasesähkön hinnan 105 €/MWh.
Vähintään yhtä paljon ihmetyttää, että huudetaan fossiilisilla toimivien varavoimaloiden perään puhumattakaan ylimääräisistä ydinvoimaloista, jotka joutuisivat suurimman osan vuotta tappelemaan kotimaisen tuulisähkön ja tuontisähkön alemman kustannustason kanssa, jotta saataisiin tuotetuksi paikallisesti varastoidun öljyn kaltaisen lämmityspolttoaineen luokkaa 80% tai jopa paremman hyötysuhteen sijaan kalliilla laitoksella kalliiden sähkönsiirtojohtojen takana luokkaa 30% ... 50% hyötysuhteella sähköä vastuksille, kun moista sähköntuotantokapasiteettia ei käytännössä tarvita mihinkään muuhun.
En tunne tarkemmin pörssin sääntöjä, mutta mielestäni tuossa on jotain pahasti mätää. Käsitykseni mukaan kuitenkin pörssin sääntöjen mukaan tarjous pitää perustua todellisiin kuluihin. Jos niitä oli 1700 €/MWh edestä, millä logiikalla ei ole tarjottu edes 1000 €/MWh alassäätöä?
Siis jos minä nyt omistaisin lauhdevoimalan, jonka polttoainekulut olisi tuotetulle sähkölle 1200 €/MWh. Voisin tarjota pörssiin tuon 1700 €/MWh kuluihin perustuen. Mutta miksi ihmeessä en tarjoaisi 1000 €/MWh alassäädöstä? Saisin siis 700 €/MWh voittoa laitosta käyttämättä vs 500 €/MWh laitosta käyttäen.
En heti kyllä keksi muuta selitystä kuin tuo 1700 €/MWh on täysin hatusta temmattu hinta, jolla ei ole mitään tekemistä kulujen kanssa. Todelliset kulut ovat olleet kaikilla tarjoajilla enintään tuon 105 €/MWh. No poislukien ne, jotka eivät alassäätöä pysty teknisesti tekemään. Mutta ketä ne ovat? Ydinvoimalla tietysti rajoitteensa ja samoilla tarjoajilla myös vesivoimaa jne, jolla on järkevämpi säätää. Mutta kaipa nyt Virossa oltaisiin hyvin voitu sammuttaa yksi palavan kiven kattila.
Jos pitäisi veikata, niin nämä "sfääreistä" tulevat hinnat tulevat teollisuudelta (ei voimalaitoksilta) (ostajien käyttäytyminen jo tiedetään, maksimi bidillä menee suuri osa - ehkä oppivat nyt jotain, mutten pidätä hengitystä). Hehän voivat arvostaa seisokkinsa mihin hintaan hyvänsä. Mutta, kun asiaa ei julkaista, kaikki jää pimentoon. Tilaisuus tekee varkaan jne. Tälläinen teollisuus voi olla, esim. UPM, jolla on iso osa myös tuotannosta. Ehkä Fortumilta. Tällaisia, jotka hääräävät joka puolella pöytää. Mutta voi olla yksi tai muutama isompi laitos, jolla ei ole omaa tuotantoa, mutta sähkön myyntihinta alkaa jo ylittämään tuotannon arvonlisän (tai varastot pullistelee jo valmiiksi) tai on kustannustehokkaampaa netota myymällä mankalasähköä pois. Toinen vaihtoehto on spekulantit, jotka ostavat ja myyvät. Ja tosiaan, se on hatusta heitetty hinta. Periaatteessa tuollainen kokeillaan kepillä jäätä hinta (rohkeus ryöstölle on kasvamaan päin, pitää vaan odottaa sopivaa hetkeä). Ja kas, sinne ilmestyy maksimibidillä tarjoava ostaja, kuten suuressa osassa muitakin tarjouksia (nyt ei vaan ollut enää voimalaitoksia tarjolla tai ehkä oli, mutta ei saatu tai haluttu saada käyntiin riittävän ripeästi, kun maksimibidiostajat ostivat turhaan ydinvoimalaitoksellisen sähköä). (P.S. kieliposkella, korjatkaa, jos on korjattavaa).
Viimeksi muokattu:
Tästä tulikin mieleen taas uusi idea. Mitä jos myyntibidejä saisivat antaa (vuorokausimarkkinalla) ainoastaan voimalaitokset (olisi vältytty myös -50 c/kWh bideiltä, missä ei ollut edes myytyä sähköä toimittaa) ja ne pitäisi sääntöjen mukaan olla jossain kytkennässä tuotantohintoihin (ja olisi velvoittavaa tarjota voimalaitoskapasiteettia markkinoille, ehkä onkin). Markkina on muutenkin jo näiden dominoima. Tällä pärjättäisiin normaaliaika hyvin ja investointiympäristö olisi stabiili. Sitten pitäisi enää hoitaa tämä sähkön loppumisskenaario jotenkin. Eli siinä tilanteessa, kun kaikki tuotanto ja siirtokapasiteetti olisi käytetty ja lisää tarvittaisiin. Silloin mukaan astuisi joustomarkkinat (näin käynee korkeintaan kerran pari vuodessa). Se voitaisiin käydä varsinaisen markkinan jälkeen ja joustot korvattaisiin tiettyyn pisteeseen (laitetaan vaikka joku pankeista tuttu talletussuoja kehiin ja rahastoidaan korvauskassa). Jos edelleen ei saataisi tarvittavaa joustoa kasaan, niin mediaan vetoomus kaikille säästää, katuvalot pois, etätyöohjeistus, mökkivaltaisilla paikoilla kiertäviä katkoja, julkisia paikkoja kiinni ja niiden lämmitystä alas, tai tosiaan laajemmin katkoja jne. Yhteiskunta voisi ottaa myös kantaakseen jonkintason varmuusjärjestelyn vaikka 500 MW kriisitilanteessa. Varmasti miljoona ongelmaa tässäkin.
Viimeksi muokattu:
Todellisuudessahan lauhdevoimalan omistaja on moisessa tilanteessa tarjonnut jotakin väliltä 0€ ... 1700€ / MWh (alaraja luultavasti korkeampi), mutta koska sähkön ostajat ovat suostuneet maksamaan vähintään 1700€ / MWh (noinhan säännöt menevät tässä tapauksessa soveltaen), lauhdevoimalan omistaja sitoutuu toimittamaan tarjoamansa sähkömäärän tuolla hyväksytyllä hinnalla seuraavana päivänä.
Hinta siis tässä tapauksessa perustuu ostajien ostotarjouksien kattamiseen. Se että tuottajalle suostutaan maksamaan noin valtavaa korvausta (josta erilaiset johdannaissopimukset saattavat rokottaa enemmän tai vähemmän), perustuu siihen, että kaikkia tuottajia ja sähkön säästäjiä kohdellaan tasapuolisesti ja ostajille on luvattu toimittaa tuollainen määrä sähköä ja ostajat ovat luvanneet sopimuksen mukaisen hinnan sähköerästä seuraavana päivänä.
Jos tuottaja ei pystykään toimittamaan moista sähköerää, sen on hankittava tai "taiottava" sähkö jostakin (saattaa olla, että seuraavana päivänä hinta on noussut tai entisestään tai sitten sitä saa kymmeneosahinnalla, kuten tapahtui muutamana tuntina viime perjantaina). Jos ostajalle jää ylimääräistä sähköä käteen, tuotajalle on kuitenkin maksettava korvaus sopimuksen mukaan koko erästä. Pörssihinta muodostaa myyjän ja ostajan välille sitovat kauppaehdot määrän, ajankohdan ja hinnan osalta. Joka tästä poikkeaa, on korvausvelvollinen etenkin aiheutuneiden tappioiden ja lisäkulujen osalta sovitun kaupan kohteen hinnan ohella.
Onko luvut datahubista ja onko luvut siellä "OK" statuksella. Mä en ymmärrä tätä omaa tilannetta. Taas 18.12. alkaen kaikki tiedot "Arvioitu", "Epävarma" tai "Puuttuva". Ja luonnollisesti aivan perseellään. Samaa dataa tuntuu käyttävän sähköyhtiö ja siirtoyhtiö ja yhtä pielessä kaikissa. Onko tämä ns. normaalia?
Kai pörssissä kuin pörssissä voi jotakin tuollaista markkinahäiriötilanteessa tapahtua. Moista ei kuitenkaan voi yksi osapuoli saada aikaan, ellei ole todellisessa monopoliasemassa (tuskin Fortumkaan ihan tuollaisessa asemassa on). Mutta kun ostajat ovat paniikin partaalla ja joutuvat toimimaan ostajana tukkukaupasta ja myyjänä kuluttajille, niin vaikea on tilannetta hallita ja arvaukset saattavat mennä metsään, kuten menivät viime perjantaina. On sähkömarkkinoissa paljonkin kehittämistä, ei niinkään pörssihintojen muodostumisessa sinällään, mutta tuon pohjana olevien tarjousten muodostumisessa ja tarjousten takana olevissa matemaattisissa malleissa. Saattaa alan valvontakin vaatia petraamista kukaties (vaikka ehkäpä suurimmat talouteen liittyvät valvontatarpeet ovat jossakin muualla).
En ole noita statuksia tsekannut, mutta nyt ollut viime kuusta asti jokin pielessä. Kulutustiedot laahaa päiväkausia perässä, kun aiemmin edellisen vuorokauden tiedot napsahti datahubiin, sähkönmyyjän sekä siirtoyhtiön sovelluksiin seuraavana päivänä lähes tasan klo 10.
Nyt datahubin sekä sähkönmyyjön tiedot tulee 3-4 päivää perässä, siirtoyhtiön sovelluksessa tiedot on nyt viimeisen viikon aikana päivittyneet 1-2 päivän viiveellä kun asiasta asiakaspalveluun valitin.. Valituksen aihe tosin oli se, että vaikka vuorokauden kulutustiedot siellä näkyikin, niin tuntikohtaisia kulutuksia ei saanut näkyviin..
Niin päivittyy, mutta aivan väärillä kulutustiedoilla. Ja näiden väärien lukujenkin saaminen tuntuu kestävän muutaman päivän, joskus jopa viikon. Viime kuussa mulla meni väärät luvut myös laskuille, mutta soitin ja pyysin yhtiöitä mitätöimään ne, minkä tekivät. Oikeita lukuja saa odottaa viikkoja, ehkä lähes kuukauden. Kukaan ei edelleenkään tiedota ongelmista.
Tältä siis näyttää (17.12. on "OK", ja 18.12 on "Arvioitu", loput epävarmaa ja puuttuvaa tai puuttuu kokonaan):
Viimeksi muokattu:
Datahubista >> liukuri.fi, en kattonu oliko erikoismainintoja...
Meawhile in Norway:
/img-s3.ilcdn.fi/5c9b2131239fffbd748ac7ae9f449d8c5573c497dfd9efc416b314f2c466a52e.jpg)
Norjassa maitopula
Norjalaisen maitojätin mukaan maassa on pulaa maidosta vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.
www.iltalehti.fi
Minulla on Turku energian kanssa tällainen tilanne. Heillä tiedot siirtyy (jos siirtyy) landis gyr plc tekniikalla aluejakamoon. Asiakaspalvelun kiinnostus selvittää oli jokseenkin nolla eli ei tuntunut kuuluvan heille.
Verkkoyhtiön palvelu työntää tiedot hubiin. Jos tietoja puuttuu niin on status epävarma. Arvioitu tarkoittanee että tuntikulutus on jaettu KTM taulukon mukaisesti päivätasolta tunneille. Korjattu tarkoittanee, että päivätason kulutusta on muutettu arvioidusta.
Jotain jälkikorjausajoja aktivoituu kk vaihtuessa, jotta laskutusta saataisiin ajantasaisemmaksi.
Ongelma alkoi kun vaihdoin uuden wifi tukarin 2,5m päähän keskuksesta.
Varmaankin siksi, että olisit myynyt kaiken tuotantosi jo spot-markkinassa edellisenä päivänä 1700 €/MWh. Jos tarjosit sen alunperin halvemmalla, niin sait koko määrän kaupaksi - pörssihintahan on kalleimman hyväksytyn tarjouksen hinta, joten kaikki sinun halvemmalla tarjottu meni siis kaupaksi, ja vielä jotain kalliimpaakin. Joten sinulla ei ole enää mitään, mitä tarjota ylössäädöksi. Ellet sitten jättänyt jotain takataskuun, eli et edes tarjonnut edellisenä päivänä pörssiin. Sellainen on toki mahdollista, mutta varmaan riskinsä siinäkin.
Mutta kysymys oli, miksen tarjoaisi alassäätöä, jolloin välttyisin niiltä kamalilta tuotantokustannuksilta.
K
korsteeni
Vieras
pörssi on pörssi, vähän niinkuin naisen logiikka
Jos vastaavasti saat sinulta tilatun sähkön jostakin muualta tilalle (tuo sähkö sinun on joka tapauksessa toimitettava edellisenä päivänä sovitulla hinnalla kokonaisuudessaan). Jos taas olet alun perin tarjonnut niin kalliilla, ettei kauppaa ole syntynyt, ei sinulla ole alassäädettävääkään.
Tietenkin sellaisten osapuolten, joiden tuotanto on hyvin kallista, kannattaa päivän sisäisillä markkinoilla luopua tuottamasta sellaisten hyväksi, jotka pystyvät tuottamaan halvemmalla. Tuollaisiahan ovat esimerkiksi sähköä kuluttajille myyvät, jotka tarjoutuvat edellisenä päivänä ostamaan liikaa ja joutvat nyt myymän ylimääräisen sähkön pilkkahinnalla ostohintaansa nähden. Tuskinpa tuottajapuolelta uutta halvempaa sähköä päivän sisäisille markkinoille löytyykään (elleivät esimerkiksi tuulivoimaennusteet yllätä osoittautumalla liian vähäisiksi). Tuossa siis tuottaja saattaa netota sähköenergian myyjän arvointivirheen perusteella (mikä on tulevaisuuden kannalta terveellinen opetus etenkin energian myyjille samalla kun parantaa huipputuottajan asemaa ja parantaa edellytyksiä ylläpitää tai investoida tuollaista tuotantoa).
Eikös se alassäätö tarkoita juuri hintaa sille, ettei toimitakaan jo sovittua tai lisää kulutusta? Jonkunhan on pakko olla toimittamatta, jos sähköä kuluu vähemmän kuin pörssistä on ostettu.
Tosin en kyllä vieläkään oikein ymmärrä miten raha tuossa liikkuu.
Siis myyn sinulle 1 GW 1700 €/MW. Sinun asiakkaasi ei sitä kulutakkaan. Tarjoan Fingridille 105 €/MW 1 GW alassäätöä, jonka se hyväksyy. Eli tuota 1 GW ei koskaan tuotetakaan. Mitä minä sain lopulta? Paljonko sinä maksoit? Saiko/maksoiko Fingrid jotain?
Oisko niin, että minä maksoin sinulle Fingridin kautta sen 105 €/MW ja sinä oli jo maksanut 1700. Eli minä nettosin 1,6 miljoonaa tunnissa ja sinä hävisit saman, vaikka sähköä ei tuotettu eikä kulutettu?
Jos sait sähkösi myytyä, sinun on se kaikki toimitettava, tai ostettava vajaaksi jäävä osa jostain muualta. Ei sinulla silloin ole mitään alassäätöä mahdollista tarjota, jos olet myynyt koko tuotantosi etukäteen.
Eivätkä ne tuotantokustannukset milloinkaan ole varsinaisesti kamalia pörssiin sähköä myyvälle tuottajalle. Pyydät vähintään sen minkä tarvitset, ja joko saat myytyä tai et saa. Jos sähkösi menee kaupaksi, saat vähintään sen minkä pyysit, joskus jopa enemmän. Koskaan et joudu tuottamaan alle sen hinnan, mitä itse pyysit tarjousta tehdessäsi. Toki jos sähkö jää myymättä, silloin sinulla ei ole tuloja, mutta kiinteitä kustannuksia on - toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Liian kovassa pyyntihinnassa on siis riskinsä.
???
Eikö alassäätö tarkoita tuotannon vähentämistä, kun sähköä ei kulunutkaan niin paljon kuin pörssissä myytiin?
Tarkoitta toki, mutta kaikesta sovitusta on pidettävä kiinni. Sähkön myyjä voi tietenkin toimittaa sähkön muutoin kuin tuottamalla omalla laitoksellaan (edellyttäen, että siirtoyhteyksiä on käytettävissä), jos sopii asiasta jonkun muun kanssa (tai itsellä on vaihtoehtoisia tuotantotapoja). Ja jos joku onnistuu myymään ennalta ostetun, mutta säästyneen kulutuksen, tuokin on yksi muoto tuotantoa.
Tällaisissa tapauksissa Pohjois-Ruotsin vesivoiman tuottajilla on yleensä edullisemmat ja vapaammat toimintamahdollisuudet kuin suomalaisilla lämpövoiman tuottajilla (on oma keskustelun aiheensa, että miksi).
Eihän sovitusta voi pitää kiinni, kun sähköä ei kulukaan. Siis joku on ostanut, mutta ei kulutakaan. Eikö silloin juuri käytetä tuota alassäätöä? Fingrid on tieto mitä kuluu. Eihän tuo sähkönyhtiö, joka on asiakkailleen pörssistä sähköä ostanut edes tiedä onko sen asiakkaat kuluttaneet sähköä ostetun verran ennen kuin seuraavana päivänä siirtoyhtiöt päivittävät käyttöpaikkakohtaiset kulutukset.
Siis lähtökohtaisesti se liian paljon tilannut ei pitänyt kiinni sovitusta. Kai kuka vaan tuotantoaan Suomeen pörssissä myynnyt saa tarjota alassäätöä Fingridille. Toisille se tietysti on vaikeampaa kuin toisille tuotannon säätökyvystä riippuen.
Onko tuo alassäätö siis se mikä palautetaan sille liikaa pörssistä ostaneelle, jota ei kuluttanutkaan? Ja tuotantoaan vähentänyt maksaa tuon? Miksi ruotsalainen vesivoima halauaisi maksaa noin paljon? Harvoinhan sähkö Pohjois-Ruotsissa maksaa 105 €/MWh ja tuotantokustannukset ovat 1/10 tuosta.
- Keskustelun aloittaja
- #479
Lauantaina kallista pörssisähköä tiedossa. Kummatkin tasasähköyhteydet Ruotsiin alhaalla huollon vuoksi.
Voi olla että korkea tuulivoimantuotanto pelastaa kovimmilta hinnoilta.
umm.nordpoolgroup.com
Voi olla että korkea tuulivoimantuotanto pelastaa kovimmilta hinnoilta.
Nord Pool - UMM Platform
Tai jopa niin että kun vienti poikki niin mennään tod alas hinnoissa.Lauantaina kallista pörssisähköä tiedossa. Kummatkin tasasähköyhteydet Ruotsiin alhaalla huollon vuoksi.
Voi olla että korkea tuulivoimantuotanto pelastaa kovimmilta hinnoilta.
Nord Pool - UMM Platform
Ilman vientiä Ruotsiin 5000MW tuulta ei mahdu Suomeen.