Lämpöakku kellariin
- Keskustelun aloittaja Jule
- Aloitettu
Ei tuo mielestäni teknisesti pitäisi olla mikään mahdoton rasti. Eikä kustannuksltaankaan.... jotain tämän tyylistä rakennetta olen päissäni joskus miettinyt, kun lämpöakkua talon alle olen kanssa haaveillut.
Varsinaisesti extraa rakennuskustannuksiin tulisi:
- Syvemmästä kaivuukuopasta (ei kovin merkittävä jos maata ei ole pakko ajaa tontilta pois ja jos ei tarvi louhia)
- Alapohjaan tulee kaksinkertaiset eristeet (muutama tonni)
- Korkeampi "sokkeli" (muutama tonni)
- Besitiivis pohjalaatta (muutama tonni)
- Harkkoseinät altaalle (muutama tonni)
- Polyurearuiskutus koko varastolle (useampi tonni)
- Lekasoravalli ja sen salaojitus (pari tonnia)
Varsinaisesti extraa rakennuskustannuksiin tulisi:
- Syvemmästä kaivuukuopasta (ei kovin merkittävä jos maata ei ole pakko ajaa tontilta pois ja jos ei tarvi louhia)
- Alapohjaan tulee kaksinkertaiset eristeet (muutama tonni)
- Korkeampi "sokkeli" (muutama tonni)
- Besitiivis pohjalaatta (muutama tonni)
- Harkkoseinät altaalle (muutama tonni)
- Polyurearuiskutus koko varastolle (useampi tonni)
- Lekasoravalli ja sen salaojitus (pari tonnia)
Tuollaisia systeemejä ovat Suomessa jotkut rakentaneet, mutta vaikka media on rakennusvaiheessa ja heti käyttöönoton jälkeen raportoineet aiheesta, pitkän päälle syntyneiden kokemusten raportointi on valitettavasti ollut puuttuvaa tai katoavaa kansanperinnettä (sääli). Vanhoja lehtiäkin on kovin vaikea selailla, kun arkistoista löytää lähinnä vain näköisvedoksia ja skannauslaatu on sellaista, että koneellinen haku ei onnistu.
Valitettavasti monessa hankkeessa on sorruttu liiikaan tekniikkaan. Minun ideassa ei yritettäisi mennä talven yli kesän lämmöllä vaam vettä lämmitettiin sähköllä aina kun sen saa lähes pelkästään siirtomaksulla ja kesällä tietty isoilla paneeleilla aina kun ne tuottaa.
Siis suorasähkötalo mutta vain liki ilmaisella sähköllä. Riittäisi hyvin joku 150-200m3 akku tuollaisessa käytössä.
Siis suorasähkötalo mutta vain liki ilmaisella sähköllä. Riittäisi hyvin joku 150-200m3 akku tuollaisessa käytössä.
- Keskustelun aloittaja
- #5
Mä ynnäilin että ~80 asteisella vedellä joku reilu 300m3 pitäisi riittää puoleksi vuodeksi.
Miten tuon sitten lämmittää..? Kesä helteillä lämpöpumpulla tuota voisi lämmitellä, myös aurinkokeräimet toimisi. Tietysti sähkövastus olisi se halvin tapa toteuttaa tuo, mutta samalla käyttö tietysti kalleinta.
Tosin noin pitkällä säilömisellä alkaa jo pelkkä häviä esittää melko isoa psaa energiakulutusa, eli sen lämmittäminen pitää olla halpaa.
Miten tuon sitten lämmittää..? Kesä helteillä lämpöpumpulla tuota voisi lämmitellä, myös aurinkokeräimet toimisi. Tietysti sähkövastus olisi se halvin tapa toteuttaa tuo, mutta samalla käyttö tietysti kalleinta.
Tosin noin pitkällä säilömisellä alkaa jo pelkkä häviä esittää melko isoa psaa energiakulutusa, eli sen lämmittäminen pitää olla halpaa.
Hyödynnettävä lämpö olisi noin 50C (alalämpötila 30C riittäisi passiivitalossa menolämmöksi suoraan).
Eli noin 3000kWh per 10C eli 15000kWh olisi helposti hyödynnettävää kapasiteettia.
Jos kaiken sähkön ostaisi halvan siirtoyhtiön alueella 6snt kokonaishinnalla. Niin sähköön menisi 750€ vuodessa. Kannattaisiko edes paneeleja ostaa kun tuosta 750€ pitäisi säästää ne paneelit.
Kannatttaisi melkein ottaa 63A pääsulakkeet ja isot vastukset lämmittämään vettä kun on halvat tunnit. Näin etenkin yhtiöissä missä liittymän kk maksu ei muutu.
- Keskustelun aloittaja
- #8
(E: Mikin viestiä ei vielä ollut kun kirjoitin tän)
Joo.. Tai tietysti jos sen saa täytettyä esim järvivedellä tms voi saada vähän alkubuustia, mutta käytössähän tuo tuon joutunee lämmittämään jostain 25C korvilta sinne 80, luokkaa 20000kwh, josta menee esim. 7000kwh hukkaan.. 13000 kwh pitäisi riittää kyllä lämmitykseen.
Tietysti mitä paremmin sen eristää, sen tehokkaamin lämpö pysyy tallessa.
E2: korjattu laskelmia
Joo.. Tai tietysti jos sen saa täytettyä esim järvivedellä tms voi saada vähän alkubuustia, mutta käytössähän tuo tuon joutunee lämmittämään jostain 25C korvilta sinne 80, luokkaa 20000kwh, josta menee esim. 7000kwh hukkaan.. 13000 kwh pitäisi riittää kyllä lämmitykseen.
Tietysti mitä paremmin sen eristää, sen tehokkaamin lämpö pysyy tallessa.
E2: korjattu laskelmia
Viimeksi muokattu:
Täällä sivuttu myös asiaa:
lampopumput.info
Lämmön varastoiminen
Aurinkopaneleilla sähköä & aurinkokeräimillä lämpöä → sähköllä pyöritetään C02 lämpöpumppuja → tästä lämpö jemmaan maalämpökaivoihin → energian käyttö talvella. Projekti Norjassa. https://www.pv-magazine.com/2020/05/22/borehole-thermal-energy-storage-for-solar/
Ei se alkulämmitys mitään merkkaa. Loppujen lopuksi tarkoitushan olisi pitää se varaaja kaiken aikaa hyvissä lämmöissä ja mikään pidempikään kallis pörssisähköjakso ei tuntuisi.
Tämmöisen kanssa kiertovesipumpuille kannattaisi laittaa hyvä akusto, niin talo pysyy pitkään lämpimänä vaikka sähköt menisi poikki.
Tämmöisen kanssa kiertovesipumpuille kannattaisi laittaa hyvä akusto, niin talo pysyy pitkään lämpimänä vaikka sähköt menisi poikki.
Aurinkopaneelien hinnat on niin paljon tippuneet, että ei taida saada keräimillä niin halvalla energiaa. Vaikka aurinkokeräimistä saa per m2 enemmän tehoa, on aurinkokeräinten hinta ilmeisesti kysynnän hyytyessä noussut.
Ja olisi ihan hienoa kun saisi paneelit maatelineille.. voisi olla kauempanakin talosta jos väljälle seudulle rakentaisi, missä isommat tontit olisi.
pökö
Kaivo jäässä
Silti. Pienemmästä tilasta isompi teho keräimillä.
Kyllä vain... tosin "riesaksi" sitten saa kaiken sen putkituksen ja paisarit, pumput, läpiviennit.....
Aurinkopaneeleissa myös sivussa tulisi hyötyä käyttösähköönkin.
Mitä tulee vesitakkaan, niin mieluummin ostaisi tekniseen tilaan Virosta/Latviasta kunnon puukattilan, niin saisi kunnolla tehoa siihen lämmitykseen ja kaikenlaisen roskapuun hävitettyä moolokin kitaan. Puulämmityshän ei olisi erityisen työlästä, jos voisi vetää pitkiä polttoja kun varaaja ei tule "täyteen" ihan helpolla. Tästä lähtisi kyllä mukavasti tehoa....
Käänteispalokattila Atmos. Keskuslämmityskattila Atmos DC 50 S myynti
Puukaasukattila - käänteispalokattila Atmos DC 50 S puukattila. Käänteispalokattila Atmos taloudellisin, kestävä ja ympäristöystävällisiä keskuslämmityskattila
cerbos.ee
Saisihan noista uusista R290 koneistakin ihan kivasti varmaan 70C vetttä heinäkuun helteillä. Mahdollisimman iso vehje vain.
Ja miksei ne toimisi myös lokakuun märillä syyskeleillä kun sähkön hinta nollassa ja ulkona aikalailla plussaakin. Tosin ehkä ei enää 70C lämpöä.
pökö
Kaivo jäässä
On tuollaisessa vesitankkitalossa vähän muutakin riesaa kuin keräinten putket 2 kpl ja niiden läpiviennit.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Noistahan ei sitä ylimääräistä "riesaa" sitten olisi
Noistahan ei sitä ylimääräistä "riesaa" sitten olisi
Joo... en kyllä tuollaisen varaajan kanssa lähtisi kompuravehkeiden kanssa pelaamaan. Sähköllä saa aina just sen tehon kuin vastukset antaa ja sen lämpötilan kuin haluaa, eikä ne mene rikki montaa kertaa vuosisadassa.
Vähän sama kyllä puukattilankin kanssa, jos sen haluaisi kuvioon mukaan. Tuollainen 433kg painava kattila ei ihan helpolla antaudu.
pökö
Kaivo jäässä
Ei kai tuota 300m3 ole mitään mieltä puukattilalla lämmittää. Siinä saa kesälläkin kantaa halkoja päivittäin sylikaupalla pesään.
Eihän se puullä pääosin lämpenisikään... eikä ainakaan kesällä. Mutta miksei sinänsä puukattila voisi olla varalämmityslaitteena, kun kiertovesipumpuille aina jostain sähkön keksii. Ja toisaalta jos roskapuuta jostain löytäisi, niin kyllä minä muutaman päivän vuodesta voisin pitää tulta pesässä.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä tuollainen allas pitää korventaa auringolla kuumaksi kesän aikana, keräimillä, paneeleilla tai molemmilla.
Talvella puretaan siitä suoraan lämpöä niin pitkään kuin sitä riittää ja kun ei enää riitä niin silloin altaan vesi otetaan suoraan maalämpöpumppuun jolla pumpataan taloon lämpö ja allas jäähdytetään 0 asteiseksi. Sitten allasvedellä jäähdytetään kesähelteellä taloa ja samalla ladataan altaaseen lämpöä ylöosaan ja myös aurinko kuumentaa yläosaa. Helppoa kuin heinänteko.
Talvella puretaan siitä suoraan lämpöä niin pitkään kuin sitä riittää ja kun ei enää riitä niin silloin altaan vesi otetaan suoraan maalämpöpumppuun jolla pumpataan taloon lämpö ja allas jäähdytetään 0 asteiseksi. Sitten allasvedellä jäähdytetään kesähelteellä taloa ja samalla ladataan altaaseen lämpöä ylöosaan ja myös aurinko kuumentaa yläosaa. Helppoa kuin heinänteko.
Minä tyytyisin kyllä selvästi vaatimattomampaan lämmön varastointiin. Esim. Lämpövarasto parin viikon tarpeisiin kantaisi jo pitkälle kun sitä tosiaan voisi ladata halvalla sähköllä, jota talvisin tuulivoiman yhä yleistyessä riittää. Lattiaan vain eristetty kaksoispohja, jonka täytettä voisi maalämpöpumpulla (itse asiassa vilp voisi toimia jopa paremmin tässä) lämmittää kun sähkö on halpaa ja kiertovesipumpulla purkaa kun se on kallista. Oleellista olisi silti asua halvan siirtoyhtiön alueella..
Lisänä voisi olla sitten 5-10 kuution varaaja teknisessä tilassa ja jos kunnolla haluaa varautua, niin sitten myös Mikin ehdottama käänteispalokattila ja akusto varalle.
Okt-mittakaavassa lämmön vuodenaikaisvarastoinnin suurin ongelma on isot lämpöhäviöt, vaikka varaston eristäisikin hyvin ja vaikka osa häviöistä tulisi hyötykäyttöönkin. Ja nimenomaan häviöistä johtuen tarvitaan sitten niin iso lämpöakku, että sen lataukseen tarvittava energiamäärä tai sen paikan päällä tuottamiseen tarvittavat laitteistot maksavat kohtuuttomasti.
Lisänä voisi olla sitten 5-10 kuution varaaja teknisessä tilassa ja jos kunnolla haluaa varautua, niin sitten myös Mikin ehdottama käänteispalokattila ja akusto varalle.
Okt-mittakaavassa lämmön vuodenaikaisvarastoinnin suurin ongelma on isot lämpöhäviöt, vaikka varaston eristäisikin hyvin ja vaikka osa häviöistä tulisi hyötykäyttöönkin. Ja nimenomaan häviöistä johtuen tarvitaan sitten niin iso lämpöakku, että sen lataukseen tarvittava energiamäärä tai sen paikan päällä tuottamiseen tarvittavat laitteistot maksavat kohtuuttomasti.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #26
Ei oikein joo millään klapeilla kanmata tuollaista varaajaa hehkuttaa, ideana kuitenkin se että sen saisi kesälöä varattua.
Tuo varaajan hukkalämpöhän edustaa kuitenkin aika merkittävää kuluerää, se on pakko saada halvalla lämpimäksi että se kattaa sen hukan.
Lisäksi jonkin verran lämpöä johtuu myös väistämättä päällä olevaan asuntoon, joka lisää sen jäähdytystarvetta loppukesästä.
Tuo varaajan hukkalämpöhän edustaa kuitenkin aika merkittävää kuluerää, se on pakko saada halvalla lämpimäksi että se kattaa sen hukan.
Lisäksi jonkin verran lämpöä johtuu myös väistämättä päällä olevaan asuntoon, joka lisää sen jäähdytystarvetta loppukesästä.
Tuossa olisikin juuri selkeästi kaksi eri "strategiaa".... tulikuumaksi kesällä "ilmaiseksi" tai sitten jatkuvampaa lämmitystä "erittäin halvalla".
Jatkuvassa lämmityksessä voihan sitä pelkästään 30 - 60C välillä veivata, niin se on 9000kWh puskuri.
Riittää lattialämmitykseen, ja riittää ihan kelvollisesti käyttöveden esilämmitykseen. Menisi heittämällä kaikki kalliit jaksot ohitse ja taas päästäisiin lataamaan sitä. Häviötkin ja talon lämpenemiset pysyisi kurissa paremmin.
Jatkuvassa lämmityksessä voihan sitä pelkästään 30 - 60C välillä veivata, niin se on 9000kWh puskuri.
Riittää lattialämmitykseen, ja riittää ihan kelvollisesti käyttöveden esilämmitykseen. Menisi heittämällä kaikki kalliit jaksot ohitse ja taas päästäisiin lataamaan sitä. Häviötkin ja talon lämpenemiset pysyisi kurissa paremmin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lämmön varastoiminen lämpönä koko talven yli on kyllä haasteellista. Jos taas puhutaan varastonnista muutaman pakkaspäivän yli niin tilanne on oleellisesti helpompaa. Ongelmaksi vaan muodostuu, että noita korkeita lämpötiloja ei saa aikaiseksi kuin tulella ja sähköllä. Polttoaineen voi polttaa milloin haluaa.
Mitenkähän tämä mahtaa jaksaa?
Tuolla on ainakin ollut höyrykoneesta lähtien
Mitenkähän tämä mahtaa jaksaa?
Tuolla on ainakin ollut höyrykoneesta lähtien
Noissa Villa Höyrylinnoissa ja Joutsentaloissa on se ongelma, että asiat tehdään aivan älyttömän monimutkaisiksi ja silti hyödyt on hyvin vaikeasti laskettavissa. Ja yleensä hyötyjä ei saadakkaan (vrt. että porauttaisi maalämpökaivon ja peruskoneen sitä pumppaamaan). Tämä kuva aina jaksaa hymyilyttää.
Harmittaa kyllä, että näissä ei jälkeenpäin kerrota miten kävi.... olisi ihan opettavaista muillekkin, jotka suunnitelee jotain "NollaE" taloa tehdä tilaamalla tontille kuorma-autolastin erilaisia putkia.
Tämmöisen ison vesialtaan kanssa, ei ole oikeastaan mitään vaikeaa laskettavaa. Veden ominaislämpökapasiteetti tiedetään aivan tarkasti ja altaan eristeiden läpi häviävä energia voidaan laskea myös liki absoluuttisen tarkasti.
Ja jos pitäytyisi irti kaikesta kompuratekniikasta, niin sähkövastus ja kiertovesipumput on niin tyhmää tekniikkaa, että niillä ei voi kanssa paljoa mennä metsään. Huoltokustannukset ensimmäiset 20v. käytännössä 0,00€. Sitten ehkä pitää kiertovesipumppuja vaihtaa.
Harmittaa kyllä, että näissä ei jälkeenpäin kerrota miten kävi.... olisi ihan opettavaista muillekkin, jotka suunnitelee jotain "NollaE" taloa tehdä tilaamalla tontille kuorma-autolastin erilaisia putkia.
Tämmöisen ison vesialtaan kanssa, ei ole oikeastaan mitään vaikeaa laskettavaa. Veden ominaislämpökapasiteetti tiedetään aivan tarkasti ja altaan eristeiden läpi häviävä energia voidaan laskea myös liki absoluuttisen tarkasti.
Ja jos pitäytyisi irti kaikesta kompuratekniikasta, niin sähkövastus ja kiertovesipumput on niin tyhmää tekniikkaa, että niillä ei voi kanssa paljoa mennä metsään. Huoltokustannukset ensimmäiset 20v. käytännössä 0,00€. Sitten ehkä pitää kiertovesipumppuja vaihtaa.
Viimeksi muokattu:
Ainakin sähkön tuotannossa hyöty on olematon, jos tarkoituksena on käyttää mäntähöyrykonetta sähkön tuotantoon (ellei sitten tee todella huonosti eristetty suurta taloa, joka hukkaa lämpöä vallan tavattomasti). Höyrykone ei ole nykyisin halpa valmistaa (ja käyttäminenkin taitaa jo 10 barin paineella vaatia konemestarin paperit käyttöhenkilöiltä).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En kyllä itse rakentaisi taloa minkään kuuman vesialtaan päälle enkä varsinkaan sen varaan. Altaan korjaaminen olisi jokseenkin mahdotonta talon alle. Parempi paikka olisi talon keskellä ja materiaalina rauta. Siitä saisi tiiviin ja eristeen kuivalle puolelle. Keskeltä taloa ne häviötkään eivät menisi hukkaan mutta kyllä tuossa pitäisi joka tapauksessa tyytyä johonkin tyyliin viikon tai parin tarve. Tuommoisen vesisäiliön kun rakentaisi talon korkuiseksi ja keräisi kaikki potentiaaliset vuotokohteet korkeusuuntaisen ovipaneelinurkkauksen taakse niin säiliön terveydentilasta voisi vielä jotenkin huolehtia. Sitten vaan niitä eri lämmöntuottotapoja siihen kiinni. Lämpöpumpulla saisi kätevästi 5 kWh/kuutio, siedettävällä tappiolla 10 kWh/kuutio.
Laskuharjoitus päättyisi varmaan nopeasti, jos yksi lämmöntuottotapa olisi puiden poltto, koska silloin tuosta säiliöstä ei kannattaisi rakentaa niin valtavan suurta vaan jokin muutaman kuution tai ehkä 10 kuution kokoinen korkeintaan.
Laskuharjoitus päättyisi varmaan nopeasti, jos yksi lämmöntuottotapa olisi puiden poltto, koska silloin tuosta säiliöstä ei kannattaisi rakentaa niin valtavan suurta vaan jokin muutaman kuution tai ehkä 10 kuution kokoinen korkeintaan.
Mitäs erityistä riskiä tuollaisessa kuvan mukaisessa jutussa rakenteellisesti olisi? Jos allas on esim. 200mm valuharkosta tehty ja kunnolla raudoitettu, niin ei se kyllä liikahda tasan yhtään mihinkään 100 vuoteen. Tai valaisi sen muottiin vesitiivillä betonilla yhtenäiseksi betonimuuriksi. Kyllä kestää.
Eikä altaan korjaaminen (lähinnä sen pinnoituksen uusinta joskus) mitenkään mahdotonta pitäisi olla, kun tietenkin tuollaiseen pitäisi järjestää kulkuyhteys. Kyllähän tuollaisenkin määrän vettä pumppaa tyhjäksi tarvittaessa nopeastikkin.
Eikä altaan korjaaminen (lähinnä sen pinnoituksen uusinta joskus) mitenkään mahdotonta pitäisi olla, kun tietenkin tuollaiseen pitäisi järjestää kulkuyhteys. Kyllähän tuollaisenkin määrän vettä pumppaa tyhjäksi tarvittaessa nopeastikkin.
Viimeksi muokattu:
Alf
Aktiivinen jäsen
Ja uima-altaat tuntuvat vanhenevan 20-30v:ssa. Tuon rakenteen pitäisi olla oikeasti myös höyrytiivis, sillä 80C vesi nostaa vesihöyryä jo ihan kiitettävästi.
Säästöä toisaalta tulisi, kun ei tarvitsi laittaa ollenkaan lattialämmitystä, kuin ehkä suihkutiloihin. Tuollainen lämpömäärää varmasti lämmittää sisätiloja kuten @Jule jo mainitsikin. Puollan @Kellarinlämmittäjä :n teräspönttöä.
Vaimo on toisaalta ehdotellut, että luumu- tai omenahillo olisi hyvä materiaali lämmönsäilöntään, koska eivät tunnu jäähtyvän millään...
Säästöä toisaalta tulisi, kun ei tarvitsi laittaa ollenkaan lattialämmitystä, kuin ehkä suihkutiloihin. Tuollainen lämpömäärää varmasti lämmittää sisätiloja kuten @Jule jo mainitsikin. Puollan @Kellarinlämmittäjä :n teräspönttöä.
Vaimo on toisaalta ehdotellut, että luumu- tai omenahillo olisi hyvä materiaali lämmönsäilöntään, koska eivät tunnu jäähtyvän millään...
Se että uima-altaat vanhenee 20-30v kertoo juuri, että tuollainen suljettu allas säilyisi käyttökelpoisena varmaan sen 50v ennen isompaa uudistusta. Eikä uima-altaissa yleensä se allas ensimmäisenä happane, vaan se kaikki tekniikka.
Polyurearuiskutus on todella tasokas vesieriste. Se on tehty kestämään rajusti kovempiakin aineita kuin lämmin vesi. Ja lämpötilankestot on +180C luokkaan asti.
Ja jos allas olisi valettu vesitiiviistä betonista, niin eikai se pinnoite edes hurjan kriittinen olisi. Se betonihan vain paranee vanhentuessaan.
Hyöryntiivis sen pitäisi toki olla, mutta toisaalta niinhän se olisikin jos kuvan mukaisella rakenteella sen tekisi.
ps. samaa mieltä vaimosi kanssa että luumuhillon lämmönvarauskyky on suurempi kuin minkään muun tunnetun aineen.
En ole vielä täysin hyljännyt ajatusta "maakuoppa lämpösavivaraajasta".
Muutamia huomioita:
- noinkin iso, ca. 1000 - 2000 m3 varaaja, jossa ehki 20 - 50 MWh energiaa, ei ihan hetkessä lataudu ( jossain koelaitoksessa vasta 6 vuoden latauksella saatiin maavarasto toimimaan toivotusti )
- jostain tieten pitää saada kerättyä se 20 - 50 MWh, mahdollisesti keräimet ja priimaus paneelisähköllä, enkä pois sulje sitä puukattilaakaan osana varajärjestelmää, tosin energian varastointi puuna vie tilaa vain 1/10 osan vesivarastoon nähden ja 1/20 osan savivarastoon nähden, kattilan pitäisi olla aika iso; varastopesä n. 2 - 3 m3, jonne voi mättää pyöräkuormaajalla biomassaa parin viikon poltto-ajalla.
- 100 m2 keräimiä, ehkä 20 - 30 MWh ja 100 m2 paneeleja ,15 - 20 MWh , noista riittäis häviöihinkin vähän.
- ja hintaa kertyy.... 15 - 25 k€, tosin murto-osa mitä avaimet käteen versiona.
Ihan mutuna arvelen että esmes Mustikkamaan varaajassakin ongelmana on ettei iso varaaja lämpene käyttökuntoon ihan hetkessä, äärimmäisen huonolla tuurilla menee vanhanaikaiseksi ennen kuin alkaa toimia. Sinnekkin pitää jostain saada riittävästi energiaa riittävässä ajassa.
Tosi isoissa varaajissa ei tarvita erityisiä eristeitä kun kalliovarastossa kallio toimii sekä eristeenä että varaajana. Omassakin skitsissä ei ole eristeitä kuin pinnassa kun periaatteena on kerätä ulkoreunoilta karkuun pyrkivää lämpöä.
Muutamia huomioita:
- noinkin iso, ca. 1000 - 2000 m3 varaaja, jossa ehki 20 - 50 MWh energiaa, ei ihan hetkessä lataudu ( jossain koelaitoksessa vasta 6 vuoden latauksella saatiin maavarasto toimimaan toivotusti )
- jostain tieten pitää saada kerättyä se 20 - 50 MWh, mahdollisesti keräimet ja priimaus paneelisähköllä, enkä pois sulje sitä puukattilaakaan osana varajärjestelmää, tosin energian varastointi puuna vie tilaa vain 1/10 osan vesivarastoon nähden ja 1/20 osan savivarastoon nähden, kattilan pitäisi olla aika iso; varastopesä n. 2 - 3 m3, jonne voi mättää pyöräkuormaajalla biomassaa parin viikon poltto-ajalla.
- 100 m2 keräimiä, ehkä 20 - 30 MWh ja 100 m2 paneeleja ,15 - 20 MWh , noista riittäis häviöihinkin vähän.
- ja hintaa kertyy.... 15 - 25 k€, tosin murto-osa mitä avaimet käteen versiona.
Ihan mutuna arvelen että esmes Mustikkamaan varaajassakin ongelmana on ettei iso varaaja lämpene käyttökuntoon ihan hetkessä, äärimmäisen huonolla tuurilla menee vanhanaikaiseksi ennen kuin alkaa toimia. Sinnekkin pitää jostain saada riittävästi energiaa riittävässä ajassa.
Tosi isoissa varaajissa ei tarvita erityisiä eristeitä kun kalliovarastossa kallio toimii sekä eristeenä että varaajana. Omassakin skitsissä ei ole eristeitä kuin pinnassa kun periaatteena on kerätä ulkoreunoilta karkuun pyrkivää lämpöä.
Harrastelija
Vakionaama
Pitäisikö tommoinen ”kellarivaraaja” tehdä samalla periaatteella kuin kosteiden tilojen ulkoseinät?
Eli tuplarakenne, välissä ilmarako. Ilmaraosta voisi olla yhteys viemäriin.
Sillä ajatuksella että joku päivä se vahinko kuitenkin sattuu (tod näk pari vuotta sen jälkeen kun olet talon myynyt). Joko hikoilemalla/tihkumalla tai vähän isompi vuoto.
Viemärin viereen saisi anturin hälyttimelle.
Eli tuplarakenne, välissä ilmarako. Ilmaraosta voisi olla yhteys viemäriin.
Sillä ajatuksella että joku päivä se vahinko kuitenkin sattuu (tod näk pari vuotta sen jälkeen kun olet talon myynyt). Joko hikoilemalla/tihkumalla tai vähän isompi vuoto.
Viemärin viereen saisi anturin hälyttimelle.
Miksi sen hapetonta pitäisi olla? Vettä tuskin suoraan kannattaisi kierrättää... Lataus ja purku ennemminkin jonkun lämmönvaihtimen kautta.
Viimeksi muokattu: