Lämpöakku kellariin
- Keskustelun aloittaja Jule
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Vesi alkaa haista ja koko amme limaantuu ja kasvaa levää.
Ilman ravintoa, ilman auringonvaloa, kuuma vesi... Aika kumma olisi jos siellä mitään eloperäistä viihtyisi.
pökö
Kaivo jäässä
Eläähän siellä bakteerit.
Ei valottomassa, kuumassa vedessä kovin paljon mikään elä. Kun varaajan lämpötila ylittää 55C kuolee kyllä kaikki tunnetut elolliset kun tarpeeksi kauan ovat siinä kylpeneet. Ja kyllä bakteerit ravintoa tarvitse myös. Mistäs sitä tuonne tulisi?
No kieltämättä ei tuota kaasutiiviiksi saisi tehdä, ettei painetta kertyisi. Että sitä kautta hitunen voi tulla uuttakin bakteerikantaa. Mutta ei tuollainen mikään miellyttävä elinympäristö silti millekkään otukselle olisi.
- Keskustelun aloittaja
- #46
Voihan sinne jotain klooria tms myrkkyä kaataa. Kun siwltä on kerran eloperäinen tapettu ja kerran vuoteen lämmitetään luokka 80C, ei se mun mielestä juuri elämää ylläpidä.
Nostaa aika paljon rakenteen hintaa, sen väliseinän pitää olla pirun tukeva. Tuo vesi nojailee seinään kuitenkin useamman tonnin voimalla.
Juu, kaataa tonkan sinne uima-allasmyrkkyä, niin ei se vähäkään bakteeristo kasva siellä.
Tuossa minun kuvassani "väliseinä" olisi ajatuksena joko ihan 200mm valuharkkoa tai sitten betonimuottiin valettu muuri (mikä olisi parempi kun voisi käyttää vesitiivistä betonia koko rakenteeseen). Kyllä nuo molemmat rutosti painoa kestää hyvin raudoitettuna.
Ajoittain kuuma vesi varmaan auttaa kaiken lisäksi. Vesisänkyihin ripotellaan levänestomyrkkyjä ja kyllähän noidenkin veden laatu pysyy kurissa vuosikausia, vaikkei vuosittaisesta myrkyn lisäämisestä edes pitäisi kiinni. Olosuhteet ovat paljon otollisemmat pahalle leväkasvulle lämpötilan ja pienen valonläpäisyn osalta.
Harrastelija
Vakionaama
@Jule taisi vastata tuohon minun ”ilmaraolliseen” rakenteeseen. Siinä joutuisi sivuttaistuentaan kiinnittämään enemmän huomiota.
12 - 14 m lieriö, 8 m syvä, siitä kertyy 300 - 400 m2 pinta-alaa eristettäväksi.
Yksi varaajan toimintaperiaatehan oli että keskiöstä karkuun pyrkivää lämpöä kerätään talteen lieriön ulkokehältä (tarvittaessa ) lämpöpumpulla, jolloin lämpöä saadaan myös kehän ulkopuolelta.
Toisaalta saven lämmönjohtavuus on aika huono, sillä on etunsa ja haittansa. Yhtenä etuna on se että lämpö keskittyy aluksi pieneen määrään savea. Eli tavallaan voisi verrata tilannetta siihen että olis paljon pieniä varaajia kytketty sarjaan, jolloin se ensimmäinen varautuisi käyttökelpoiseksi aika pienelläkin energialla.
Entä jos se allas ei täyttäisi koko "kellaria", vaan olisi esim 2m korkeassa kellarissa niin, että sen ympäri pääsee kiertämään ja päälle jäisi tilaa luukulle, tekniikalle jne. Kesällä vuotava lämpö voitaisiin tuulettaa, eikö tuota keskikesällä tarvitsisi ladata niin kuumaksi. Talvella hukkalämpö saisi nousta alapohjan lämmitykseksi. Talon alla olisi siis matala "kylpylä" korotetulla ja suljetulla altaalla. Tämä lisäisi huollettavuutta, kun altaaseen pääsisi halutessaan lisäämään tai vaihtamaan tekniikkaa, vettä, kloorausta, eristystä jne. Hukkaan tuossa toki menisi tyhjää tilaa, ja tarvittaisiin myös eristys sekä altaalle että ulkoseinälle. Vastapainoksi hukkalämpöä pystyisi ohjaamaan esim tuuletuksen kautta ulos tarvittaessa. Lisäksi alapohjan eristystä voisi lisätä/vähentää joko manuaalisesti tai automatiikalla vuodenajan mukaan. Vaihtoehtoisesti sijoittaisin tuon ylimääräisen kulun verran rahastoon pidemmäksi aikaa ja unohtaisin haaveilun
Jos tuollaisen tekisi niin kerralla vain niin iso allas että tuntuu. Hinta ei tilavuuden kasvatuksesta merkittävästi muutu, mutta kapasiteetti kasvaa todella nopeasti (kolmanteen potenssiin).
Tekniikkaa ei altaaseen tulisi, lukuunottamatta lämmönvaihdinta. Ja sellaiseksi kelpaisi ehkä simppelisti kupariputki.
Teknisessä tilassa olisi pienehkö varaaja missä olisi yhteitä riittävästi. Ja tuosta varaajaasta kiertäisi jatkuvalla pumppauksella vesi altaaseen asennetun kupariputkiston läpi ja pitäisi koko systeemin tasalämpöisenä. Eli kaikki energian lataus pikkuvaraajaan ja siitä se tasaantuisi altaaseen.
Kupariputkiston pituus pitäisi olla sellainen että haluttu maksimi latausteho siirtyy suoraan sinne altaaseen eikä pikkuvaraaja "täyty".
Tekniikkaa ei altaaseen tulisi, lukuunottamatta lämmönvaihdinta. Ja sellaiseksi kelpaisi ehkä simppelisti kupariputki.
Teknisessä tilassa olisi pienehkö varaaja missä olisi yhteitä riittävästi. Ja tuosta varaajaasta kiertäisi jatkuvalla pumppauksella vesi altaaseen asennetun kupariputkiston läpi ja pitäisi koko systeemin tasalämpöisenä. Eli kaikki energian lataus pikkuvaraajaan ja siitä se tasaantuisi altaaseen.
Kupariputkiston pituus pitäisi olla sellainen että haluttu maksimi latausteho siirtyy suoraan sinne altaaseen eikä pikkuvaraaja "täyty".
Lineaarisesti kai kapasiteetti tilavuuden suhteen kasvaa (jos häviöillä ei spekuloida).
Mutta aikamoista haihattelua. Tekisi melkein mieli sanoa, että raportoikaa kun joku on oikeasti tuollaista muuraamassa. Tyypillisesti rakennusbudjetit paukkuu jo tavanomaisissakin hankkeissa kymmeniä % ja ollaan pankista hattu kourassa ruinaamassa lisää lainaa. Tuollaiseen akkuhankkeeseen voisi ryhtyä sellainen, jolla ei ole siihen taloudellisesti mitään tarvetta. Vaikka mikään ei rakentaessa "maksa mitään", kuuluu maailmalta myös viestiä, että kaikki maksaa v*tusti.
Vähän provosoivasti kirjoitettu, ei ole tarkoitus suututtaa. Jatkakaa toki.
Olen aika rankasti eri mieltä tästä. Ensinnäkin tämä siirtymä sääriippuvaiseen energiantuotantoon on aika tuore juttu ja rakentamisessa taas isot pyörät kääntyvät hitaasti.
Toisekseen kustannusmielessä tässä on kyse valintakysymyksistä. Jos investoisi tuollaiseen suureen lämpövarastoon, niin silloin käytännössä rakennusbudjetista voisi raksia pois varsinaisen lämpöpumpun ja myös takan hormeineen, ellei sitten ihan vain tunnelmointiin sitä takkaa halua. Takkaa ei tarvitsisi lämmitykseen hätävaraksi, kun paljon halvempaa olisi hommata akut kiertovesipumpuille.
Tuo tasoittaisi jo paljon investointeja.
Lisäksi onhan erilaisissa passiivitalohankkeissa tehty paljon kalliimpiakin ratkaisuja kuin mitä tämmöinen lämpövarasto ikinä voisi olla. Tyypillisestihän noihin virityksiin on tehty mitä erilaisimpia vesitakka-virityksiä, maalämpöjä, KNX taloohjauksia, aurinkopaneeleja/keräimiä....
Lämpövaraston kanssahan nimenomaan pitäisi panostaa siihen, että on mahdollisimman vähän mitään tekniikkaa. Se on pitkällä aikavälillä viisasta huoltokustannusten ja käyttökustannusten kannalta.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Haaveilua ja suunnittelua tämä on, ei tuollaista kukaan tee talonsa alle.
Millaiseen vetoon lähtisit esim. seuraavan 5v. sisällä jos väitän että joku jonkun ison lämpövaraston tekee? Mutta tottakai tämä haaveilua ja suunnitelua on. Mutta joku törkykallis Gaggenaun keittiö on mielestäni vielä tyhmempi haave... ja silti senkin moni toteuttaa.
Mutta jos vielä talon rakennan niin lupaan ainakin yrittää etsiä suunnittelijan joka voisi tämmöisestä vaihtoehdosta ainakin keskustella.
Viimeksi muokattu:
Vedessä on moninkertainen lämpökapasiteetti. Mutta miksei hiekassakin saisi säilöttyä aikamoisen määrän energiaa.
Näkisin tässä keskustelussa mielellään enemmän suunnittelua niin se haaveilukin voisi muuttua konkreettisemmaksi.
Mistä saadaan energia, paljonko voi vuorokaudessa ladata, mikä on vuototeho ja sen hyödyntäminen lämmityskaudella. Kuinka pitkään varaston pitäisi riittää, mitä vielä? Ainakin arvio kustannuksista, esim. tyyliin tarvikkeet*2.
100 m2 aurinkopaneeleja tuottaa vuodessa 20000 kWh, olisiko siinä ratkaisu lataukseen vai kannattaako sähkö käyttää heti pois tai osa siitä. Tarvitaankin suurempi voimala?
Paljonko on riittävän halpoja pörssisähköpäiviä lataukseen?
Puulla ladataan omasta metsästä, toimisiko puukeskuslämmitys paremmin perinteisellä varaajalla.
Kuinka iso tontti pitäisi olla, Helsingissä voi laskea sadan neliön käyttötilalle kellarissa 100000€ arvoa.
Mistä saadaan energia, paljonko voi vuorokaudessa ladata, mikä on vuototeho ja sen hyödyntäminen lämmityskaudella. Kuinka pitkään varaston pitäisi riittää, mitä vielä? Ainakin arvio kustannuksista, esim. tyyliin tarvikkeet*2.
100 m2 aurinkopaneeleja tuottaa vuodessa 20000 kWh, olisiko siinä ratkaisu lataukseen vai kannattaako sähkö käyttää heti pois tai osa siitä. Tarvitaankin suurempi voimala?
Paljonko on riittävän halpoja pörssisähköpäiviä lataukseen?
Puulla ladataan omasta metsästä, toimisiko puukeskuslämmitys paremmin perinteisellä varaajalla.
Kuinka iso tontti pitäisi olla, Helsingissä voi laskea sadan neliön käyttötilalle kellarissa 100000€ arvoa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vedessä jää yksi lämmönsiirto pois ja kaupan päälle saa eri lämpötilatasovyöhykkeitä niin lataus kuin purkuvaiheeseen. Ei tuo kupariputki tai rautaputki edes kuivassa hiekassa ole ikuinen. Tulee erittäin vaikea lämmönsiirto hiekan ja putken välillä. Vesivaraaja on keksitty ja hyväksi todettu. Siihen saa muutaman päivän lämmöt. Joku sopiva sulatäyte voisi tehdä siitä hiukan kompaktimman mutta hinta nousee ihan tajuttomasti eikä muutama kuutio taloa rakennettaessa varmaan suuria merkitse.
- Keskustelun aloittaja
- #61
Mun visio oli nimenomaan se että varataan sinne kellariin lämpö kesällä ja puretaan se talvella.
Tuosta noin pitkästä varastoinnista seuraa luonnollisesti myös iso häviö, vaikka säiliö olisikin kohtuullisen hyvin eristettu. Mä ynnäilin että se olisi luokkaa 7000kWh, joka on itseasassa jo niin suuri määrä energiaa että oikein nuuka onnistuisi pelkästään tuolla hukkaenergialla pitämään tupansa lämpimänä talven. Tosin talvienergisn hinnalla.
Eli se energian varaaminen täytyisi tapahtua todella halvalla, eli ihan miinushintaisella sähköllä ja käytännössä ensisijaisesti auringosta.
Käytännössä edullisin tapa olisi nähdäkseni käyttää aurinkopaneeleja keräimien sijaan, kun mokomat ovat hävyttömän hintaisia, eikä paneelien kanssa ole olemassa jäätymis- tai kiehumisvaaraa. Käytännössä helpottaa kun paneeleille ei tarvitse invertterijärjestelmää (ainakaan koko teholle), joka on se kallein komponentti, vaan energian voi tuupata suoraan paneelista tasasähkönä vastuksiin.
Myyntiin sitä aurinkosähköä tuskin kannattaa laittaa, kesän pörssihinnat tulee todennäköisesti vaan laskemaan, mutta jäähdytysjärjestelmää sillä aurinkosähköllä saa todennäköisesti käyttää aika hartaasti.
Tuosta noin pitkästä varastoinnista seuraa luonnollisesti myös iso häviö, vaikka säiliö olisikin kohtuullisen hyvin eristettu. Mä ynnäilin että se olisi luokkaa 7000kWh, joka on itseasassa jo niin suuri määrä energiaa että oikein nuuka onnistuisi pelkästään tuolla hukkaenergialla pitämään tupansa lämpimänä talven. Tosin talvienergisn hinnalla.
Eli se energian varaaminen täytyisi tapahtua todella halvalla, eli ihan miinushintaisella sähköllä ja käytännössä ensisijaisesti auringosta.
Käytännössä edullisin tapa olisi nähdäkseni käyttää aurinkopaneeleja keräimien sijaan, kun mokomat ovat hävyttömän hintaisia, eikä paneelien kanssa ole olemassa jäätymis- tai kiehumisvaaraa. Käytännössä helpottaa kun paneeleille ei tarvitse invertterijärjestelmää (ainakaan koko teholle), joka on se kallein komponentti, vaan energian voi tuupata suoraan paneelista tasasähkönä vastuksiin.
Myyntiin sitä aurinkosähköä tuskin kannattaa laittaa, kesän pörssihinnat tulee todennäköisesti vaan laskemaan, mutta jäähdytysjärjestelmää sillä aurinkosähköllä saa todennäköisesti käyttää aika hartaasti.
Voiko? Eikös paneeleja pidä kuormittaa juuri sopivasti, jotta ne antavat parhaan tehon.
Taitaa pelkällä aurinkosähköllä pv-kentän koko kasvaa sen verta isoksi että monen töllin katolta loppuu hyvin tuottava tila. Voisi olla järkeä laittaa powerworld tms halpa vilp kertomaan kentän tuoton 3-4 niin selviäisi 10-15pkwh kentällä ja saisi valoisa ajan käyttösähkön kaupan päälle. Toki jos lämpöakun lämpötila pitää nostaa 80c niin loppupriimaus pitää tehdä suoralla sähköllä loppukesästä.
Vilp olisi myös varalla jos näyttää että keväällä lämpö loppuu kesken tai pahimmassa tapauksessa säiliö vuotaa tyhjäksi. Vilpin olisi toki parempi olla split ettei tarvitsisi huolehtia tyhjennyksistä/jäätymisistä kun talvella seisoo. Investointikustannuksissa halpa vilp vs pv kentän 3-4 kertaistamisessa ei taida millään tulla takkiin mutta tekniikka monimutkaistuu
Vilp olisi myös varalla jos näyttää että keväällä lämpö loppuu kesken tai pahimmassa tapauksessa säiliö vuotaa tyhjäksi. Vilpin olisi toki parempi olla split ettei tarvitsisi huolehtia tyhjennyksistä/jäätymisistä kun talvella seisoo. Investointikustannuksissa halpa vilp vs pv kentän 3-4 kertaistamisessa ei taida millään tulla takkiin mutta tekniikka monimutkaistuu
Voi mutta hyötysuhde kärsii siinä määrin että taitaa kannattaa varsinkin isossa kentässä ajaa vertin kautta. Näin saa myös normaali käyttösähkön paneeleiden kautta ja ylimäärä työnnetään lämpöakkuun
Jos akkuun ladataan 26000 kWh ja hukka on 7000 kWh niin hyötysuhde 73 %. Ei huono. Lämpöpumpun copilla 3 ja sähkön hinta siirtoineen 15 senttiä tulee lämmölle hintaa 5 senttiä per kWh. Rajahinnaksi tulee 3,65 senttiä, halvin siirto lienee 5 senttiä. Pörssisähkö pitäisi olla yli 2 senttiä miinuksella että kannataisi. Ei taida olla niitä päiviä tarpeeksi. Taivaalta se on tultava.
Mikki nyt vaan huonosti ilmaisi asian.
Eli ulkomittojen kasvaessa tilavuus ja kapasiteetti kasvaa kolmanteen potenssiin ja huomattavaa tieten että ulkovaipan pinta-ala kasvaa vain toiseen potenssiin ( sillä ehdolla että muoto pysyy samana ).
Hinta kuutiota kohden, koon kasvaessa, lisäkuutiota kohden laskee silloin kun pysytään riittävän pienessä muutoksessa. Jos koko kasvaa esmes niin että joudutaan tekemään kannen alle tukipilari tai
-seinä niin hinta kasvaa tietyllä portaalla ja halpenee taas kuutiota kohti kunnes joudutaan tekemään uusi konstruktion muutos jne.
Päteekö näin pienissä sitten suuruuden ekonomia? Tavallaan siis juu ja ei.
Jos varaajaprojektiin on budjetoitu summa x niin alahuuli vain tärisee kun ehdotetaan 1,2 x summalla sais tuplasti suuremman.
Luulen kanssa että näitä alkaa pikkuhiljaa ilmestyä; mitä isot edellä sitä pienet perässä. 5v on ehkä liian lyhyt aika. Energian keskihinta ei tule halpenemaan sille tasolle mitä se esmes 3 vuotta sitten. Toisekseen myös halpoja hetkiä tulee olemaan jatkossakin ( jossain muodossa? ). Kolmannekseen niin, kova kiusaus on saada jotenkin kesän lämpöä siirrettyä talveksi ja samalla ehkä talven viileyttä kesäksi.
Kyllä näitä pellepelottomat miettii pää punaisena vaikka normi ihminen pitää hullutuksena; muistan kun liki 50 v sitten näin ensimmäisen lämpöpumpun, aika pöhelinä pidettiin ajatusta.
Kyllä, kyllä. 20 - 50 tn painoinen "kakluuni" olis poikaa. Millä sitä lämmittäis, paitsi ylijäämä sähköllä? Pitäiskö se kaivaa maan alle? Talon alle en kyllä laittais mitään kovin paljon totutuista ratkaisuista poikkeavaa.
Lähtisin kyllä siitä, että vaikka kuinka kiusaus olisi hommata kompressoritekniikkaa "vivutukseen", niin investoinnit silti kannattaisi pistää aurinkoenergiaan tavalla toisella. Se on kuitenkin käyttökuluiltaan ilmaista ja melkolailla huoltovapaata. Ja saadaan korkeampia lämpötiloja kuin kompressorilla.
Ja lisäksi ehdottomasti kuvioon kannattaisi yhdistää auringon lisäksi tukeva sähköliittymä ja reilunkokoiset vastukset. Kyllä niitä aidosti halpoja tunteja vuodessa on kuitenkin paljon ja hyvällä teholla niiden talteenotto on ihan järkevää.
Tässä pitäisi taistella sitä pientä insinööriä vastaan, joka tekniikkaa lisäämällä haluaa optimoida prosessia. Kuitenkin jos se 20 000kWh saadaan yhdistelmänä aurinkoa + halpoja tunteja kerättyä kasaan 5 sentin kokonaishinnalla, niin se maksaa 1000€/vuosi. Tuohon hintaan pitäisi kaiken järjen mukaan päästä, jos esim. puolet energiasta olisi auringosta täysin ilmaista ja suurin osa ostosähköstä melkein pelkällä siirtohinnalla.
Ja lisäksi ehdottomasti kuvioon kannattaisi yhdistää auringon lisäksi tukeva sähköliittymä ja reilunkokoiset vastukset. Kyllä niitä aidosti halpoja tunteja vuodessa on kuitenkin paljon ja hyvällä teholla niiden talteenotto on ihan järkevää.
Tässä pitäisi taistella sitä pientä insinööriä vastaan, joka tekniikkaa lisäämällä haluaa optimoida prosessia. Kuitenkin jos se 20 000kWh saadaan yhdistelmänä aurinkoa + halpoja tunteja kerättyä kasaan 5 sentin kokonaishinnalla, niin se maksaa 1000€/vuosi. Tuohon hintaan pitäisi kaiken järjen mukaan päästä, jos esim. puolet energiasta olisi auringosta täysin ilmaista ja suurin osa ostosähköstä melkein pelkällä siirtohinnalla.
Tuo 26000kwh taitaa vaatia yli 100m2 kohtuu optimaalista, etelän suuntautuvaa varjotonta alaa katolta mitä ei monesta töllistä löydy. Ideana minulla oli että n. pärjätään n. puolet pienemmällä pv kentällä ja säästyneet rahat käytetään vilppiin jota ajetaan aina kun ylimääräistä tehoa on. Niinä hetkinä kun vilpin maksimiotto+talon muu kulutus on pienempi kuin kentän tuotto niin ylimäärä ajetaan lämpöakun vastukseen.
suoritin tutkimuksen
Copilot
Jokapäiväinen tekoälykumppanisi. ja sen vastaus :
To calculate the energy required to heat 50 cubic meters of water by 50 degrees, we can use the formula:
Q=mcΔT
where Q is the energy required, m is the mass of water, c is the specific heat capacity of water, and ΔT is the change in temperature.
The mass of 50 cubic meters of water is 50,000 kg. The specific heat capacity of water is 4,181 J/kg·K 1. Therefore, the energy required to heat 50 cubic meters of water by 50 degrees is:
Q=mcΔT=50,000×4,181×50=10,452,500,000 joules
This is equivalent to 2,496,000,000 calories or 2,496,000 kilocalories 2.
Please note that this is an approximation and does not take into account any heat loss during the heating process.
jos 50 kuutiota vettä +50 asteista. sen energiamäärä 10452500000 Joulea = 2903.47 Kilowattituntia sähkön hinta meillä siirtomaksuineen 0.20 € rahassa 580 € sen vesi säiliön kuolletus aika 100 vuotta jos sen energia vesisäiliön rakennus kustannukset hattu arvio 58000 €
Copilot
Jokapäiväinen tekoälykumppanisi. ja sen vastaus :
To calculate the energy required to heat 50 cubic meters of water by 50 degrees, we can use the formula:
Q=mcΔT
where Q is the energy required, m is the mass of water, c is the specific heat capacity of water, and ΔT is the change in temperature.
The mass of 50 cubic meters of water is 50,000 kg. The specific heat capacity of water is 4,181 J/kg·K 1. Therefore, the energy required to heat 50 cubic meters of water by 50 degrees is:
Q=mcΔT=50,000×4,181×50=10,452,500,000 joules
This is equivalent to 2,496,000,000 calories or 2,496,000 kilocalories 2.
Please note that this is an approximation and does not take into account any heat loss during the heating process.
jos 50 kuutiota vettä +50 asteista. sen energiamäärä 10452500000 Joulea = 2903.47 Kilowattituntia sähkön hinta meillä siirtomaksuineen 0.20 € rahassa 580 € sen vesi säiliön kuolletus aika 100 vuotta jos sen energia vesisäiliön rakennus kustannukset hattu arvio 58000 €
- Keskustelun aloittaja
- #70
No sehän on jo todettu että ostosähköllä tuo ei kannata. Tosin ei myöskään riitä noin pieni varaaja.
Tosin tuo rakennuskustannus kaipaisi hieman muutakin kuin hattuarvion. Tuo rakennelmahan täytyisi siis uuteen taloon tehdä jokatapauksesss, mutta sitä ei tietenkään tarvitsisi tehdä noin korkeaksi ja vesitiiviiksi.
Tuokin täytyisi laskea/mitata.
Hieman sitä paneelin kuormitusta voisi tietysti ohjata muutamalla dc kontaktorilla, mutta mutuna sanoisin että jos invertterin hinnalla ostaa paneeleita saa kyllä enemmän energiaa talteen verrattuna optimikuormitettuun pienempään paneelikentään.
Lisäksi se optimikuormitus edellyttäisi todella moniportaista ohjausta lämmitykseen, tosin se nyt tuskin valatava kulu olisi.
lmfmis
Vakionaama
Ei tuota kannata sähköpaneeleilla ladata jos ei ole tolkuttomasti tilaa. Keräimet 3x tehokkaammat.
Säiliölle ei mitään uima-allastekniikkaa joka on tehty huollettavaksi. AInoastaan rst pellistä hitsattu rakenne. Ja tosiaan se kansikin pitää olla eli tuleehan tuollaiselle peltineliöitä.
Pari vilppiä lataamaan kuutosen kopilla loppusyksystä säiliö kuumaksi ja lämpö otetaan säiliöstä talven mittaan jääkylmäksi maalämpöpumpulla.
Kyllä se tuosta hyvä tulee.
Kannattaako....no siinäpä se.
Säiliölle ei mitään uima-allastekniikkaa joka on tehty huollettavaksi. AInoastaan rst pellistä hitsattu rakenne. Ja tosiaan se kansikin pitää olla eli tuleehan tuollaiselle peltineliöitä.
Pari vilppiä lataamaan kuutosen kopilla loppusyksystä säiliö kuumaksi ja lämpö otetaan säiliöstä talven mittaan jääkylmäksi maalämpöpumpulla.
Kyllä se tuosta hyvä tulee.
Kannattaako....no siinäpä se.
Enempiä miettimättä itsekin tuli pähkittyä, että miten tuollainen iso säiliö riittäisi MLPn ruuaksi, jos talon alla oleva säiliö vedetään aurinkokeräimillä niin kuumaksi ja niin pitkään kuin pystyy ja sitten MLPn keruulle shuntataan sille sopivan lämmintä/viileää vettä, esim +15C. MLPn hyötysuhde varmaan olisi aika mainio, mutta riittääkö siellä säiliössä sitten potku pimeän talven yli?
Saisiko tuollaisen lämpövaraston tehtyä esim lämpökaivon hinnalla?
Tuollaista lämpövarastoa ei saa tehtyä lämpökaivon hinnalla. Ja teetettynä sellaisen tekeminen olisi kanssa aivan liian kallista. Sanoisin, että itse pääosin hommat tehtynä, suunnilleen tuollaisen ketjussa olevan mukaisen säiliön voisi tehdä ~20kEUR hinnalla.
Varmaan kuvaa voisi vielä parannella, mutta perusajatus tuollaisen tekemisessä pitäisi olla, että se tehdään "samalla" kun talon perustuksia tehdään. Ja ettei esim. betoniautoa tarvitse ajattaa montaa kertaa ylimääräisiä jne. Hyvin suunniteltuhan tuollaisen toteutusprosessi pitäisi olla, mutta sen jälkeen se olisi siellä kyllä koko talon elinkaaren ajan.
Ja olisihan se huimasti halvempi kuin vastaavan kapasiteetin sähköakku. Mitäköhän maksaisi 15 000-20 000kWh sähköakku, kun 10kWh akut maksaa 10kEUR + asennukset päälle. Riittääkö 500 000 euroa... ei taida riittää.
Varmaan kuvaa voisi vielä parannella, mutta perusajatus tuollaisen tekemisessä pitäisi olla, että se tehdään "samalla" kun talon perustuksia tehdään. Ja ettei esim. betoniautoa tarvitse ajattaa montaa kertaa ylimääräisiä jne. Hyvin suunniteltuhan tuollaisen toteutusprosessi pitäisi olla, mutta sen jälkeen se olisi siellä kyllä koko talon elinkaaren ajan.
Ja olisihan se huimasti halvempi kuin vastaavan kapasiteetin sähköakku. Mitäköhän maksaisi 15 000-20 000kWh sähköakku, kun 10kWh akut maksaa 10kEUR + asennukset päälle. Riittääkö 500 000 euroa... ei taida riittää.
Ville-Veikko
Aktiivinen jäsen
Aurinkokeräimillähän akkua pääsisi lataamaan jo helmikuun aurinkoisina päivinä kunhan vaan putsaaa lumet keräimistä. Ja keräimien sijoittelulla ja asennuskulmalla voi vaikuttaa paljonkin lumitöiden määrään, ellei esteettiseen silmään satu. Keräimien lämmönsiirtoneste kiertämään putkilenkillä altaan pohjalle, niin pumput pyörii kesällä miltei yötäpäivää, kun aina on viileää mitä lämmittää.
Tuollaista lämpövarastoa ei saa tehtyä lämpökaivon hinnalla. Ja teetettynä sellaisen tekeminen olisi kanssa aivan liian kallista. Sanoisin, että itse pääosin hommat tehtynä, suunnilleen tuollaisen ketjussa olevan mukaisen säiliön voisi tehdä ~20kEUR hinnalla.
Varmaan kuvaa voisi vielä parannella, mutta perusajatus tuollaisen tekemisessä pitäisi olla, että se tehdään "samalla" kun talon perustuksia tehdään. Ja ettei esim. betoniautoa tarvitse ajattaa montaa kertaa ylimääräisiä jne. Hyvin suunniteltuhan tuollaisen toteutusprosessi pitäisi olla, mutta sen jälkeen se olisi siellä kyllä koko talon elinkaaren ajan.
Ja olisihan se huimasti halvempi kuin vastaavan kapasiteetin sähköakku. Mitäköhän maksaisi 15 000-20 000kWh sähköakku, kun 10kWh akut maksaa 10kEUR + asennukset päälle. Riittääkö 500 000 euroa... ei taida riittää.
Tuossa kun jälkeenpäin mietin tuota meidän "sokkeloa" mikä jäi osittain kellariksi talon alle, niin jos tämmösen lämpöakun teko olisi ollut omassa mielessä niin varmaan olisin tuon kallionyppylän jysäyttänyt pois ja siellä olisi ollut sitten tilaa vähän isommallekin altaalle
Räjäytys nyt suht edullista tuon nyppylän osalta vs että se jäi paikalleen kun siinä muutakin räjäyteltiin että saatiin kallion kaadot kohdilleen, sitten taas muotitukset olisi olleet helpompia tehdä kun ei olisi niin paljon ollut askartelua. Joten tuskin olisi konkurssiin menty tuollaisen tekemisessä.Kun täällä ihmiset puhuu sujuvasti että yläreunasta kuumaa ja alareunasta kylmää niin kannattaa huomioida mahdollisuus tehdä tällainen allas niin että ulkokehällä on kylmin ja keskellä kuumin vesi ja sisäkkäisten vyöhykkeiden välissä on vedenkestävä eriste (paine-ero olematon) ja virtausputki sen kylmemmän vyöhykkeen yläreunasta lämpimämmän alareunaan. Esimerkiksi väliseinäharkosta jos tekisi niin että tekee metrin välein rasiaporalla pystyreikään aukot niin siinähän se olisi eriste, virtausputki ja välipohjan kannatin samassa rakenteessa. Kaasutiiviit huoltoluukut tarvitsee jokaiseen väliin enkä usko että yksi tai kaksi väliottoa lämmönvaihtimelle monimutkaistaisi rakennetta liikaa mutta mahdollistaisi sen että lämpimän käyttöveden lämmitykseen voisi käyttää myös sitä kaikkein ulointa vaippaa ja lämmityskierron paluu tulisi toisiksi uloimpaan. Silloin uloin olisi lopputalvestakin samassa lämpötilassa kuin maa seinän ulkopuolella ja kaikki eristeiden läpi sinne karkaava lämpö saataisiin talteen kuuman käyttöveden tekoon. Toki tässä on se haitta että se kaikkein kuumimman veden vyöhyke jää pienemmäksi kun siinä on sitten kehääkin vähiten.
Oman talon lape on lounaaseen ja sinne mahtuisi 30 kpl 420 W paneeleja jotka tuottaisi 11000 kWh vuodessa. Edellinen asukas on saanut poltettua oman ilmoituksensa mukaan 3000 litraa öljyä vuodessa eli vain kolmasosan saisi korvattua puolen katon paneeleilla.
Oman talon lape on lounaaseen ja sinne mahtuisi 30 kpl 420 W paneeleja jotka tuottaisi 11000 kWh vuodessa. Edellinen asukas on saanut poltettua oman ilmoituksensa mukaan 3000 litraa öljyä vuodessa eli vain kolmasosan saisi korvattua puolen katon paneeleilla.
lmfmis
Vakionaama
No, ei sitä aurinko silloin vielä riitä mihinkään jos ei ole ihan vallattoman kokoista kenttää. Toukokuussa sitten.
Ja tekee painovoimaisesti tyhjentyvät keräimet niin ei tarvitse glykolin kanssa pelailla ja säiliön vesi suoraan katolle,
Säiliön vettä ei voi paineistaa koska se tarkoittaisi että huoltoluukut pitäisi olla höyrytiiviyden lisäksi paineenkestäviä, kuten myös välipohjan. Toisaalta jos keräimet on painovoimaisesti tyhjeneviä niin riittää kun pumppu on veden alimman pinnan alapuolella ja pumpun pysähtyessä systeemi valuu tyhjäksi. Tyhjiöputkikeräimistähän saa tulikuumaa vettä silloin kun saa ja silloin kun ei saa, pidetään pumppu sammuksissa joten paluu voi aina olla kuumimpaan osastoon.
- Keskustelun aloittaja
- #79
Ne keräimet ovat myös 3x hintaiset, mutta riippuu tietysti siitä miten on lääniä paneeleita laittaa. Paneelithan voi olla vähän kauempanakin, kaapeliapitkin aähköwnergiaa on helppo siirrellä.
Miten on sitten vilpit optimoitu tuollaiseen korkeampaan lämpöön? Olisihan se tietysti yksi mahdollisuus tehdä aurinkopaneeleilla sähköä vilpille, jolla tekee lämpöä varastoon, mutta aloituslustannukset kyllä nousevat.
Kuinka usein sitten sitä varsinaista uima-allasta on tarve huoltaa, muuten kuin pestä ihmisten tuomaa likaa sieltä pois? Tietysti ne uima-altaan ylläpitoon tarvittavat laitteistot kuluvat, mutta eihän tässä luitenkaan olla tekemässä allasta jonne ihmisen tapainen bakteeripesäke päästettäisiin
Sen MLP:n etu voisi tulla siinä että lämpöhäviö olisi viileämmällä vedellä pienempi, mutta vastaavasti pitäisi käyttää kalliimpaa sähköä sen MLP:n pyörittämiseen.
Perus ongelma on se että jos sinne varaajaan on laitettu esim 20000kwh energiaa, niin ei sieltä voi myöskään ottaa kuin sen 20000kwh, vaikka olisi millainen maalämpöpumppu siinä välissä.
Mun nähdäkseni tuollainen painovoimaisesti tyhjenevä keräin olisi järkevin sovellutuksessa jossa varaajan vesi ei ole paineistettu.
Ainoa etu joka erillisestä keräinpiiristä olisi on se että suljettuna se pysyisi puhtaampana. En tiedä kuinka iso ongelma aurinkokeräimien likaantuminen on. Tuollainen iso "vapaastihengittävä" allas kuitenkin vääjäämättä jonkinverran kerää epäpuhtauksia.
kätevä laskin https://1plus1.fi/hyoty/veden-lammitysenergialaskuri/
https://1plus1.fi/hyoty/veden-lammitysenergialaskuri/