Maalämpöön vaihto harkinnassa

Hunter24

Jäsen
Mielipiteitä kaipaoilen. 80-luvun omakotitalo 140/250 M2. Vesikiertoinen patterilämmitys. Suora sähkö ja puukattila. Sähkönkulutus 27000 kWh vuodessa, suurinosa lämmitykseen. Puulammitys työläs ja vaatii puita, säästö ei kuitenkaan kummoinen. 3000 litran varaaja.
Harkinnassa siis maalämpö. Keski-suomesta onko suosituksia ja arviota hintahaarukasta. Ja kannattaako?
 
Jos oletetaan, että lämmityksen osuus olisi 20000 kwh vuodessa, niin se maksaisi ehkä 3000,- euroa vuodessa suoralla sähköllä (15 snt/kwh). VILPillä tuota saisi vähennettyä ehkä n. 1800,- euroa (COP 2,5). Maalämmöllä ehkä n. 2000,- euroa (COP 3). Lainakorko on nykyään n. 4 % paikkeilla, eli jos lainarahalla investoi, niin tarkkana pitää olla. Mutta jos on tilillä joutilasta, niin ilman muuta MLP.
 
Jos ei mitään isoa muuta sähkön kuluttajaa kuten esim. sähköautoa niin 5000kwh pitäisi riittää käyttösähkön ja 22mwh menee lämmitykseen. Maalämmöllä patteritalossa tuon kun jakaa 3,5 niin ollaan aika lähellä sen kulutusta. Investointi menee todennäköisesti jonkin verran yli 20teur miinus kotitalousvähennys. Kannattavuus riippuu monesta seikasta ja siitä mitä itse painottaa ja Kannatta laskea itse.

Tuore samankaltainen ketju

 
@Hunter24 ... Onko varaajassa kuinka isot vastukset? Onko niiden ohjausta pörssisähkölle ajateltu? Ei laske kulutusta, mutta laskee hintaa mitä sähköstä maksaa.

Ja edelleen kun on noin iso varaaja, niin entäs iso ja edullinen VILP sitä lataamaan?

Siis tyyliin: https://ultimatemarket.com/product/...-kw-r32-wifi-ilma-vesilampopumppu-tehtaan-era

Maalämpö on toki paras, mutta hintaa tulee aikamoisesti. Se puulämmitys ison VILPn rinnalla ei välttämättä enää olisi mikään taakka. Kun tosi kylmää tai sitten pörssissä tosi kallista.
 
Jos 3000L varaajassa on alhaalla kierukka tai valmius, niin 5-6 kpl aurinkokerääjiä + yläkierukkaan 60L priimausvaraaja käyttövedelle. sähkövastuksilla talvella käyttää halvimmat pörssihinnat.
 
Mielipiteitä kaipaoilen. 80-luvun omakotitalo 140/250 M2. Vesikiertoinen patterilämmitys. Suora sähkö ja puukattila. Sähkönkulutus 27000 kWh vuodessa, suurinosa lämmitykseen. Puulammitys työläs ja vaatii puita, säästö ei kuitenkaan kummoinen. 3000 litran varaaja.
Harkinnassa siis maalämpö. Keski-suomesta onko suosituksia ja arviota hintahaarukasta. Ja kannattaako?

Miten siinä on sinulla talon ympärillä omaa maata? Jos asut jossain paikassa, jossa on luokkaa hehtaarin tontti tai isompi talon ympärillä, niin myös vaakakeruuputkisto voi olla edullisempi vaihtoehto maalämmön kallioon porattavalle lämpökaivolle.

Miten monta kuutiometriä palaa klapia suunnilleen vuodessa lämmitykseen?

Iso etu on myös se maalämmössä, että sillä pääsee eroon siitä "ikuisesta" polttopuu savotasta.
 
VILPillä tuota saisi vähennettyä ehkä n. 1800,- euroa (COP 2,5). Maalämmöllä ehkä n. 2000,- euroa (COP 3)
Noin pieni cop ero on kyllä tosi tiukassa etelärannikollakaan ja on varmasti selvästi suurempi Keski-Suomessa.


Onko varaajassa kuinka isot vastukset? Onko niiden ohjausta pörssisähkölle ajateltu? Ei laske kulutusta, mutta laskee hintaa mitä sähköstä maksaa.
Jos löytyy isommat, esim 18kw vastukset niin on helppo laskea pörssisähkökustannuksia. Tarvitsee sähkömiehen käynnin, satasen investoinnin shellyyn ja lataamalla siihen @Mikki kehittämät scriptit

Jos 3000L varaajassa on alhaalla kierukka tai valmius, niin 5-6 kpl aurinkokerääjiä + yläkierukkaan 60L priimausvaraaja käyttövedelle. sähkövastuksilla talvella käyttää halvimmat pörssihinnat.
Tämän jättäisin väliin jo pelkästään kustannussyistä ja koska lämmitystarve parhaaseen tuottoajankohtaan on olematon. Jos aurinkoenergia kiinnostaa niin paneelit katolle niin saa käyttösähkön pois ja ajaa ylimäärän varaajaan. Aurinkoenergiasta ei nyt mitään valtavaa etua patteritalossa saa. Paneelijärjestelmien hinnat on tippuneet melkein puoleen viime vuodesta kun kerääjät taitaa olla ennallaan.

Miten muuten käyttöveden lämmitys hoidetaan nykyjärjestelmällä kesäaikaan?
 
Viimeksi muokattu:
Miten siinä on sinulla talon ympärillä omaa maata? Jos asut jossain paikassa, jossa on luokkaa hehtaarin tontti tai isompi talon ympärillä, niin myös vaakakeruuputkisto voi olla edullisempi vaihtoehto maalämmön kallioon porattavalle lämpökaivolle.

Miten monta kuutiometriä palaa klapia suunnilleen vuodessa lämmitykseen?

Iso etu on myös se maalämmössä, että sillä pääsee eroon siitä "ikuisesta" polttopuu savotasta.
Ihan perus tontti on 1200 M2. Puuta saisi polttaa järjettömät määrät että kustannukset pienenisi selkeästi eikä me jakseta sitä rumbaa. Meillä ei ole ilmaista puuta, joten nekin maksaa. Lisäksi iso varaaja ja puukattila vie paljon tilaa. Sekin houkuttelee että pääsisi isosta varaajasta eroon, mutta senkin purkaminen ei ole ilmaista. Ajatellaan myös talon jalleenmyyntiarvoa.
 
Noin pieni cop ero on kyllä tosi tiukassa etelärannikollakaan ja on varmasti selvästi suurempi Keski-Suomessa.



Jos löytyy isommat, esim 18kw vastukset niin on helppo laskea pörssisähkökustannuksia. Tarvitsee sähkömiehen käynnin, satasen investoinnin shellyyn ja lataamalla siihen @Mikki kehittämät scriptit


Tämän jättäisin väliin jo pelkästään kustannussyistä ja koska lämmitystarve parhaaseen tuottoajankohtaan on olematon. Jos aurinkoenergia kiinnostaa niin paneelit katolle niin saa käyttösähkön pois ja ajaa ylimäärän varaajaan. Aurinkoenergiasta ei nyt mitään valtavaa etua patteritalossa saa. Paneelijärjestelmien hinnat on tippuneet melkein puoleen viime vuodesta kun kerääjät taitaa olla ennallaan.

Miten muuten käyttöveden lämmitys hoidetaan nykyjärjestelmällä kesäaikaan?
Samalla tavalla kuin talvellakin. Joku käyttöösi varaaja voisi myös olla, mutta se veisi lisää tilaa. Meillä suht iso perhe ja helppous olisi toiveissa. Nyt.pörssisähkö. kovina pakkaspäivinä poltettiin puuta, elettiin kylmyydessä, suihkussa sai käydä pikaisesti ja kaikki minimoitiin mutta silti sähkölasku käyttö ja siirto yhteensä noin tonnin Tammikuuta.
 
Nyt.pörssisähkö. kovina pakkaspäivinä poltettiin puuta, elettiin kylmyydessä, suihkussa sai käydä pikaisesti ja kaikki minimoitiin mutta silti sähkölasku käyttö ja siirto yhteensä noin tonnin Tammikuuta.
Sähkölasku ei pienene millään lämpöpumpulla, jos puulämitys korvataan lämpöpumpulla. Mikähän tuo kylmyyden takana mahtoi olla? Luulisi nyt puukattilasta lämmintä lähtevän. Ongelmahan on siinä, että pörssisähköllä se sähkö maksaa ajoittain niin paljon ettei millään lämpöpumpulla ole jakoa sen kanssa.

Eli on puukattila jota ei käytetä vaan lämmitetään sähköllä ja helppos olisi toiveissa :huh2: VILP nyt ei paljon maksaisi ja sillä pärjäisi noin -20 °C saakka. Sitten keskimäärin muutamana päivänä vuodessa polttelisi niitä puita tai lämmittäisi sähköllä kuten kerrotun mukaan on vuosikaudet tehtykin.

VILPin ja MLP:n käyttö talvella perustuu vähän semmoiseen ajatukseen, että niitä käytetään jatkuvasti kellon ympäri varsinkin patterilämmityksen kanssa. Pörssisähkö sopii vähän huonosti tähän yhtälöön kun pitäisi pystyä "lepuuttamaan" se kallisaika. 3000 l varaaja nyt on jo jotain ja sillä voi pitää lämmönjaon toiminnassa parisen tuntia talvellakin vaikka koneet seisoisi.
 
Keski-Suomessa parissa kohteessa öljystä -> MLP siirtymän jälkeen päästy cop 3,6 talvikuukausina, sisältää lämmityksen ja käyttöveden, pörssisähkötalouksia, noin 150 neliötä ja 80-luvun taloja.

Vanhat kaksilehtiset patterit jääneet molemmissa kohteissa öljylämmitysajoista muistuttamaan, menolämmöt yli -25C pakkasilla lähentelee 50C astetta, varaavuutta ei ole. 200 litran puskurivaraaja sallii nippanappa tehdä käyttövedet vaihtoventtiilikoneella ilman että se näkyy sisälämmöissä ja kalleimpia tunteja väistellään Shellyn ohjaamana käyrää laskemalla muutamalla asteella.

Hintoja en nyt muista tarkkaan, avaimet käteen asennuksena tehty, muistikuvan mukaan 20-25 k€ ennen tukiaisia.
 
Samalla tavalla kuin talvellakin. Joku käyttöösi varaaja voisi myös olla, mutta se veisi lisää tilaa. Meillä suht iso perhe ja helppous olisi toiveissa. Nyt.pörssisähkö. kovina pakkaspäivinä poltettiin puuta, elettiin kylmyydessä, suihkussa sai käydä pikaisesti ja kaikki minimoitiin mutta silti sähkölasku käyttö ja siirto yhteensä noin tonnin Tammikuuta.
Hae tammikuun kulutustiedot Datahubista ja lataa ne Liukuri.fi sivustolle. Näet sitten tarkasti että millainen kulutusprofiili oli.

Nimittäin kuulostaa melko kovalta laskulta, niin olisi kiva tietää millaiseen pörssin keskihintaan olette päätyneet? 3m3 varaaja pitäisi antaa heittämällä tukevasti alle keskihinnan jos sitä yhtään on fiksusti käytetty.
 
Varaajassa 1 ylavastus ja kolme ala vastusta. 15 kW kaikki. En oikein ymmärrä tuota caraajaa. Lämminvesi tuskin riittää kahdelle vaikka kuinka pikasuihkuja ottaisi. Puusauna on ja leivinuuni. Ennen porssisähköä oli määräaikainen sopimus alle 7 senttiä/kWh. Silloinkin talviaikaan siirto ja käyttö sähkö yht. N.600 e/kk. Kesäaikana edulliset kustannukset,mutta 7 kk vuodesta ei. Asutaan metsän laidassa ja metsä varjostaa niin aurinko sähkö ei välttämättä paras vaihtoehto.
 
Lämminvesi tuskin riittää kahdelle vaikka kuinka pikasuihkuja ottaisi.
Jos noilla vermeillä ei saa kuumaa vettä tai se loppuu, on kyllä ihme. On 2 vaihtoehtoa:
  1. Lämpötila-asetus on liian alhainen. Tämä voisi selittää huonoa pörssioptimointiakin eli menee päälle keskellä päivää.
  2. Kierukka on surkean alamittainen. Yleensä tuommoisessa on kaksi lyhyehköä tai yksi pitkä siellä varaajan yläosassa.
 
Tuollaisen varaajaan kanssa kannattaisi aina olla erillinen käyttövesivaraaja perässä. Nimenomaan kun kierukat on aika tehottomia, on varaajaa pidettävä tarpeettoman kuumana käyttöveden takia.

Ja tuo "aina kuuma varaaja" tekee sen, ettei halvoista tunneistakaan pääse hyötymään niin ja puukattilankin hyötysuhde heikkenee.

Tekisin tuohon kyllä nämä stepit:

1. Käyttövesivaraaja perään. Se on hyvä vaikka tulisi mikä lämpöpumppu. Tuosta.. putkivedot helppo kun liitännät päällä: https://www.maalampotukku.fi/product/3772/vedenlammitin-oso-saga-s-300---3-kw-2x400v

2. Sekä uusi varaaja että iso 3m3 pörssisähköohjaukseen. Eli uudet kontaktorit Hager ETC325S sekä isolle varaajalle että kvv varaajalle ja Shelly Pro3 ohjaamaan molempia kontaktoreja.

1000€ osat + putkari ja sähkäri tuntihinnalla.

Tuolla otettaan järkevästi "löysät pois" ja sitten näkee ensinnä paljon kulutus tippuu (ison varaajan häviöt pienenee) ja etenkin paljonko laskussa näkyy. Yösähkösopimus siirtoyhtiöltä jos se on selvästi halvempi.
 
Viimeksi muokattu:
Niin ja kun on noin iso varaaja ja ostopuut, niin mitäs jos myyt sen puukattilan pois niin saat tilan varaajalle ja puukattilan varaajayhteistä liitäntäpaikan lämpöpumpulle.

Samalla teknisestä tilasta katoaa melkoinen määrä roipetta. Kattilasta tarvikkeineen saanee muutaman satasen.
 
Viimeksi muokattu:
Samalla tavalla kuin talvellakin. Joku käyttöösi varaaja voisi myös olla, mutta se veisi lisää tilaa. Meillä suht iso perhe ja helppous olisi toiveissa. Nyt.pörssisähkö. kovina pakkaspäivinä poltettiin puuta, elettiin kylmyydessä, suihkussa sai käydä pikaisesti ja kaikki minimoitiin mutta silti sähkölasku käyttö ja siirto yhteensä noin tonnin Tammikuuta.

Varaajassa 1 ylavastus ja kolme ala vastusta. 15 kW kaikki. En oikein ymmärrä tuota caraajaa. Lämminvesi tuskin riittää kahdelle vaikka kuinka pikasuihkuja ottaisi. Puusauna on ja leivinuuni. Ennen porssisähköä oli määräaikainen sopimus alle 7 senttiä/kWh. Silloinkin talviaikaan siirto ja käyttö sähkö yht. N.600 e/kk. Kesäaikana edulliset kustannukset,mutta 7 kk vuodesta ei. Asutaan metsän laidassa ja metsä varjostaa niin aurinko sähkö ei välttämättä paras vaihtoehto.

Ihan perus tontti on 1200 M2. Puuta saisi polttaa järjettömät määrät että kustannukset pienenisi selkeästi eikä me jakseta sitä rumbaa. Meillä ei ole ilmaista puuta, joten nekin maksaa. Lisäksi iso varaaja ja puukattila vie paljon tilaa. Sekin houkuttelee että pääsisi isosta varaajasta eroon, mutta senkin purkaminen ei ole ilmaista. Ajatellaan myös talon jalleenmyyntiarvoa.

@Mikki antoi jo hyvän ehdotuksen jos haluaa heti liikenteeseen, halutessaan käyttövesivaraaja voi katsella käytettynä esim. torista. Näitä monesti kannetaan ulos lämpörementtien yhteydessä ja aina silloin tällöin näkyy muutamia vuosia vanhoja myynnissä 100-200 euroon.

Vaikka et kilowattitunteja kulutuksessa maininnutkaan niin se vaikuttaa kohtuullisen isolta mikä kääntää vaakaa lisää maalämmön puolelle. Laitatko vähän lisätietoja kulutuksesta eli kuukausikohtainen kulutus viime vuodelle, ja päiväkohtainen kulutus tämän vuoden tammikuulle ja muutamalle tammikuun kovan kulutuksen päivälle tuntikohtainen graafi.

Kokonaiskulutusta valmiissa talossa on toki vaikea pienetää ilman lämmitysjärjestelmän remonttia ja melkein ainoina järkevinä konsteina on lisätä yläpohjan eristystä ja varmistaa ettei ilmanvaihto ole todella persiillään ja hukkaa energiaa merkittävästi.

Maalämmön kanssa voit huoletta purkaa kattilan pois ja jos isosta varaajasta halutaan myös erilleen niin se 300l kv-varaaja sitten maalämpöpumpun viereen nykyiseen kattilahuoneeseen. Ison varaajan jättämistä kannattaa pohtia sillä sen kanssa saat mahdollisuuden väistellä kalliita pörssisähkötunteja. Sen kanssa voi jättää 300l käyttövesivaraajan pois kun laittaa MLP menevän käyttöveden tulemaan ison varaajan kierukan kautta niin lämmin käyttövesi ei lopu koskaan.

Unohda aurinkojärjestelmät kokonaan sillä niistä ei saa isoa hyötyä lämmityksen pienentämiseen edes hyvällä paikalla eivätkä auta yhtään kalliimpina kuukausia
 
80-luvun omakotitalo 140/250 M2. Vesikiertoinen patterilämmitys. Suora sähkö ja puukattila. Sähkönkulutus 27000 kWh vuodessa, suurinosa lämmitykseen.
Mitä tarkoittaa tuo 140/250 m2 eli paljonko on lämmintä tilaa? Paljonko meni puuta tuossa 27 000 kWh sähkönkulutuksessa? Jos siitä halutaan eroon, pitää mitoittaa koko lämmöntarpeelle, joka lienee paljon suurempi kuin tuo jo heitetty 20-22 000 kWh, jossa mielestäni käyttösähkö on arvioitu varsin suureksi.

Paljonko kuluu ilman puuta jossain melko vakiopakkasessa? Menolämpö?
 
Niin ja kun on noin iso varaaja ja ostopuut, niin mitäs jos myyt sen puukattilan pois niin saat tilan varaajalle ja puukattilan varaajayhteistä liitäntäpaikan lämpöpumpulle.

Samalla teknisestä tilasta katoaa melkoinen määrä roipetta. Kattilasta tarvikkeineen saanee muutaman satasen.
Tämä hyvä vaihtoehto myös.varaaja ja puukattila vie paljon tilaa. Ne on eri tiloissa vierekkaisissä huoneissa. Huone jossa varaaja on toimii varastona myös. Kattila huoneeseen ei voi säilöä mitään paloturvallisuus syiden takia.
 
Tämä hyvä vaihtoehto myös.varaaja ja puukattila vie paljon tilaa. Ne on eri tiloissa vierekkaisissä huoneissa. Huone jossa varaaja on toimii varastona myös. Kattila huoneeseen ei voi säilöä mitään paloturvallisuus syiden takia.

No sittenhän tämä alkaa olemaan aika selkeä miten etenet. Kattilahuoneeseen tai ison varaajan viereen saat sen käyttövesivaraajan. Jos ison varaajan viereen, niin koko kattilahuone vapautuu varastoksi.

Ja saisit ilman lämpöpumppuakin jo nykyisellään homman paljon fiksummaksi, kun ensinnäkin perheelle riittää lämmintä vettä ja toisekseen voit pitää sen ison varaajan huomattavasti viileämpänä ja sitten ohjata sen kuumennuksen pörssisähkölle kunnolla. Ja loppuu se halkoshow puukattilan kanssa. Kattilassa olisi sitten valmiit yhteetkin lämpöpumpulle.
 
Tuonne tekemään mitoituslaskelma, @tomppeli vääntää semmosen...


Mikä on verkostoon tarvittavan menoveden lämpö korkeimmillaan?

Maalämpö sisäisellä varaajalla 600x600 tilaan ja siihen vierelle vaikka 200-300L puskuri/varaaja (lv-esikierukalla ehkä) jos 3000L varaajasta eroon halutaan. Ei tarvita mitään erillisiä LV varaajia sähköllä.
Nyt alkaa olemaan hyvä aika saada laitteita ja kaivoja ja työtä järkevämpään hintaan.

Jännä juttu kun suorasähköö AP kauhistelee niin sitä ehdotetaan vaan lisää... :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Jännä juttu kun suorasähköö AP kauhistelee niin sitä ehdotetaan vaan lisää... :cool:

Niin kun se on nyt suorasähkö. Kun se käyttövesi tehdään isossa pöntässä ja se on pakko pitää aina tosi kuumana, niin hyvin kapealla lämpötila-alueella toimitaan --> suorasähkö --> pörssistä ei iloa.

Tekemällä nuo muutokset se on tosi kaukana suorasähköstä. Ja kyllähän tosiaan tuohon lämpöpumpun voi (ja kannattaakin) vielä täräyttää. Toisaalta heitän lonkalta, että "kaikki uusiksi" MLP projekti avaimet käteen on 25-30kEUR. Onhan sekin toki vaihtoehto.

Siinä vaiheessa kun puukattila on heivattu ja myyty pois, käyttövesivaraaja on asenneltu ja kaikki pörssiohjauksessa, niin on ehkä mennyt max. 2kEUR rahaa. Sitten voi miettiä minkä pumpun hommaa. Ei tuollainen VILP 18kW olisi yhtään hassumpi tuohon.
 
Mitä tarkoittaa tuo 140/250 m2 eli paljonko on lämmintä tilaa? Paljonko meni puuta tuossa 27 000 kWh sähkönkulutuksessa? Jos siitä halutaan eroon, pitää mitoittaa koko lämmöntarpeelle, joka lienee paljon suurempi kuin tuo jo heitetty 20-22 000 kWh, jossa mielestäni käyttösähkö on arvioitu varsin suureksi.

Paljonko kuluu ilman puuta jossain melko vakiopakkasessa? Menolämpö?
No ei olla puulla lämmitetty muuten kuin tammikuussa kovilla pakkasilla. Kattila syö ison määrän puuta,
mikä tosiaan meille maksaa. On puusauna ja leivinuuni. Lisäksi kattila vähän savuttaa ja leviää jonkin verran asuintiloihin. Asuinneliöt on 140, mutta siihen ei lasketa KHH, varastotiloja joissa kattila ja varaaja on (iso lämmin tila eikä ilmeisesti puhuhuonetta ja pesutiloja. Talon pohjaa ja tilojen käyttötarkoitusta on muutettu vuosien varrella. Lisäksi on talon yhteydessä oleva autotalli jossa kulkee putkia ja on iso patteri, mutta on eristämätön. Sen tiedän olevan varsinainen sähkösyoppö, kun ei kylmänä voi pitää putkien takia. Siihen ollaan muutoksia tekemässä.. lisätä eristystä, uusia vanha ovi jne.
 
Välillä puukattila ja varaaja kehotetaan jättää ja välillä säilyttää, ota siitä sitten selvää.

VILP tuonne niin talvella tarvitaan toinen päälämmittäjä.
 
Välillä puukattila ja varaaja kehotetaan jättää ja välillä säilyttää, ota siitä sitten selvää.
VILP tuonne niin talvella tarvitaan toinen päälämmittäjä.

No ei kuulosta tämä case, että puukattila kannattaa jättää. Koetaan vaikeaksi ja kalliit ostopuut, tilaongelma. Mutta isosta varaajasta en ihan hevillä luopuisi. Ei tulevaisuus siltä näytä että hintavaihtelut vähenisi, päinvastoin.
 
Toisaalta heitän lonkalta, että "kaikki uusiksi" MLP projekti avaimet käteen on 25-30kEUR.
Onhan noiden hinnat taas järkevöityneet. Jos tosiaan riittää selvästi alle 30 000 kWh, niin voisi selvitä 20 k€ (ilman purkuja) ja tuosta vielä kotitalousvähennykset pois.
 
mikä vilpissä/maalämmössä on erilaista ettei sitä voisi lepuuttaa?
meillä pakastin ja jääkaappi lepuuttelee jatkuvasti

minulla on tavoitteena kun jalka ei metsässä nouse laittaa VILP tai nyt noussut maalämpökin agendalle syystä että voisin putket laittaa 2*400 m maahan odottelemaan, ehkä 500 metrinenkin riittäisi? kun työn voisin tehdä vielä itse omalla kalustolla

viime vuosi meni ihan yllättävän pitkän ajan aurinkopaneleilla mutta nyt ev ja muutenkin sähkön kulutus haukkaa enenevässä määrin panelien tuottoa, ehkä nostan panelimäärän sataan, kunhan katselen miten nyktyinen riittää kun puilla ihan mielelläni lämmitän, mitäs tässä päivisin muutakaan
tänäänkin lataan auton ja käyttösähkö tulee muttei se lämmitykseen vielä riitä
 
Eikö tässä aika selkeästi ole intoa ja mahdollisuudet toteuttaa täysitehoinen MLP täysillä kotitalousvähennyksillä?
Sillä saisi sen kattilan ja varaajan pois mikä oli aloittajan halu sekä ei tarvitse talvella lämmittä vastuksilla mitä VILPillä joutuu tekemään.
Oletko mitannut tai tiedätkö kuinka mmintä vettä menee talvella ja millaiset patterit siellä tällä hetkellä on?
 
Ehdottomasti tuo varaaja kannattaa jättää, jos ei ole muuten varaavuutta torpassa (ja vaikka olisikin). Ja jos siis aikoo pörssisähköllä jatkaa ja jos varaaja vaan on siinä kunnossa, että sitä ei ihan heti tarvitse pois repiä.. Ja jos siihen on mahdollista se käyttöveden esilämmitys myös liittää, niin sekin puoltaa varaajan jättämistä. Iso etu pörssisähkössä tuollainen lämpövarasto joka ajetaan lämpimäksi halvoilla tunneilla ja riittää X määrän kalliiden tuntien yli.

Tulipas paljon jossitteluja.. :huh:
 
Eikö tässä aika selkeästi ole intoa ja mahdollisuudet toteuttaa täysitehoinen MLP täysillä kotitalousvähennyksillä?

Ihan hyvähän tässä oli vähän haastaa ajatuksia, kun selvästi ei eri vaihtoehtoja oltu vielä hahmoteltu. Esimerkiksi se, että jos kattilahuone vapautuisikin varastoksi, niin olisikohan sitten ison varaajan poistolle mitään tarvetta? Se on aika työläs ja kallis homma ja lisäksi sitten patteritaloudessa ei ole enää yhtään minkäänlaista lämpövarastoa.

Ei heti kannata pumppua valita, kun ensin miettiä mitä oikeasti tavoittelee.
 
mikä vilpissä/maalämmössä on erilaista ettei sitä voisi lepuuttaa?

Jos ei ole varaavaa massaa, lepuuttaminen johtaa todennäköisesti liian suuriin laskuihin sisäkämpötiloissa. Ja jos ei ole riittävän tehokasta konetta, ei lämmitysvajetta saa välttämättä ajettua pelkällä pumpulla kiinni.

Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys, joka varaa ihan kohtuullisesti lämpöä. Jos päivän sähkön hinnanvaihtelu on suurta, kannattaa lepuuttaminen pörssisähköllä. Eikä sitä pumppua kannata kokonaan välttämättä edes sammuttaa vaan voi pyyntiä vain olla vähemmän.
 
Pitäisi olla ennustaja, niin olisi paremmat eväät varaajan kohtalon ratkaisemiseksi. Lämpöpumppuja on ollut joitakin vuosia, puu- ja öljykattiloita vissiin kauemmin. Lämmitetäänkö kymmenen vuoden päästä auringolla vai jollakin polttokennolla, ei voi tietää. Varaaja on siitä mukava vekotin, että se ei ole kovin kranttu, millä sitä lämmittää.
 
mikä vilpissä/maalämmössä on erilaista ettei sitä voisi lepuuttaa?
Tämä on ihan puhtaasti mitoituskysymys:
  1. Konekapasiteetti. Koneen pitää ehtiä tekemään se lämmitys esim. 10 tunnissa. Tämä harvoin pakkasella onnistuu.
  2. Lämmönjako. Tuppaa nousemaan ne lämmöt.
  3. Varaaja antaa mahdollisuuksia. Osin saman tekee varaava lattialämmitys. Varaajan vaan pitää olla varsin suuri, yleensä useampi kuutio. Parilla kuutiolla ei pitkälle pötkitä.
VILPhän voi tuosta lepuutuksesta jopa hyötyäkin. Usein sähkö on kalleinta aamupäivisin ja silloin ilmakin on kylmintä mutta kapasitettia pitää silti olla, ei siitä lupuutuksesta muuten mitään tule.
 
MLP ja VILP hyötysuhdelaskelmissa pitää semmoinen huomioida, että...

- Jos tulee esimerkiksi 12kW MLP ja 3m3 varaaja poistetaan, on se täysitehoinen ja sillä voidaan ajaa hyvällä COP:lla lämpöä kiertoon. Mutta koska ei ole varauskykyä enää jäljellä yhtään, on hyvin vaikea väistellä sen suuremmin kalliita tunteja.

- Tehokas VILP + iso varaaja, antaa paljon mahdollisuutta joustoihin. Suuren osan vuodesta voi ajella 4-6h vuorokaudesta halvimmilla tunneilla lämpöä sinne varaajaan ja loppupäivän lepuutella.

Kukas fakiiri laskee miten tuo tasoittaa "COP" eroa, kun toinen jyystää aina keskimääräisellä pörssihinnalla mutta hyvällä COP:lla ja toinen optio tekee töitä vain 4-12h vuorokaudessa, mutta vähän huonommalla COP:lla?

Tai kuinka nopeasti MLP on maksanut itsensä takaisin, jos se maksaa purkutöineen 25kEUR ja VILP optio jäisi 10kEUR alle?
 
Miten paljon tilaa tuo varaaja vie. Eihän 3m3 paljoa ole noissa neliöissä, mutta riippuu tietysti varaajan muodosta ja eristyksestä. Tuon kanssa voisi hyvin käyttää halpaa on-off MLP:tä.
 
- Jos tulee esimerkiksi 12kW MLP ja varaaja poistetaan, on se käytännössä täysitehoinen ja sillä voidaan ajaa hyvällä COP:lla lämpöä kiertoon. Mutta koska ei ole varauskykyä, on hyvin vaikea väistellä sen suuremmin kalliita tunteja.

- Tehokas VILP + iso varaaja, antaa paljon mahdollisuutta joustoihin. Suuren osan vuodesta voi ajella 4-6h vuorokaudesta lämpöä sinne varaajaan ja loppupäivän lepuutella.
Miksi MLP:n kanssa pitäisi varaaja poistaa? MLP on yleensä täystehoinen ja voi hyvin olla ylitehoinenkin noin ison varaajan kanssa. Silloin pystyy kalliita tunteja väistämään aina jonkin verran ja kovimpia pakkasia lukuun ottamatta erinomaisesti.

VILPin COP ja yleensä tehokin hyytyy pahasti pakkasella, joten sillä ei saa väisteltyä silloin kun tarve on suurin, vaan pahimmillaan joutuu pelkille vastuksille.
 
Siitäkin huolimatta haluaisin nähdä sen laskelman KUSTANNUKSISTA, kun vuositasolla katsotaan miten homma menee. Kyllä hintaeroa pörssisähköllä tulee aivan varmasti ostetulle kWh:lle. Tämä siis jos MLP on "jääkaappi" ja VILP on kiinni isossa varaajassa. Tuo tasoittaa "COP" eroa aivan 100% varmasti.

Mutta kaikesta huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että askelmerkit on näin:

- Puukattila kaikkine tarvikkeineen myyntiin tori.fi ja kattilahuone varastoksi
- Ison varaajan puukattilayhteet jätetään tulpattuna odottamaan pumppua, kunhan tällä foorumilla on päästy konsensukseen 15 000 viestin jälkeen, että tuleeko MLP vai VILP ja sitten toiset 15 000 viestiä, että mikä pumppu.
- Asennetaan käyttövesivaraaja ison pannun viereen.
- Ohjataan näiden lämmitykset pörssisähkön mukaan.

Tämä vaihe ei maksa kuin parisen tonnia ja sitten on jatkostepit aika selkeät. Pumppukauppoja hieromaan. Jos lopulta päätyy MLP:hen, niin tämmöinen ostoon ja syvä kaivo pihalle. Sitten on hyvä!

 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämä vaihe ei maksa kuin parisen tonnia ja sitten on jatkostepit aika selkeät. Pumppukauppoja hieromaan. Jos lopulta päätyy MLP:hen, niin tämmöinen ostoon ja syvä kaivo pihalle. Sitten on hyvä!
Eiköhän aloittajalla ole speksinsä hyvin tiedossa kun kohteessa asuu jne, on tuossa jo antanut hyvin perusteitaan, joten tämmöiset parin tonnin kokeilut kannattaa nekin heti laittaa lopulliseen ratkaisuun.
 
Lainakorko on nykyään n. 4 % paikkeilla, eli jos lainarahalla investoi, niin tarkkana pitää olla. Mutta jos on tilillä joutilasta, niin ilman muuta MLP.
Itse kyllä laskisin omaan pääoman kustannuksen korkeammaksi kuin vieraan. Jos 4% korolla saa lainaa, niin kannattaahan se ottaa vaikkei tarvitsisi.

Sen minkä verran tilillä on painetta ei mielestäni pidä antaa vaikuttaa valintaan .
 
Miksi tuohon pörssisähköön nyt niin lukittaudutaan? Nyt alkaa kiinteitä saamaan alle 8 senttiä niin en näe järkeä MLP kanssa väkisin pitää pörssiä kun ei siitä oikeen hyötyä ole eikä suuria säästöjä tule.
Kuinka paljon aloittaja on valmis puljaamaan esim Vilpin ka vastuksien säädön kanssa ja järjestämään sulatusvedet yms? Jos nyt pörssisähköllä väkisin menee niin vastukset ja vilppi pakko laittaa automaation taakse, jos puulämmitys jo on tarpeeksi hankala niin tuskinpa jaksaa vilppiä ja vastuksia käydä säätelemässä hintojen ja lämpötilojen mukaan.
Eikö tässä haettu toimivaa ja yksinkertaista lämmitystä vanhan moninutkaisen tilalle?
 
Takaisin
Ylös Bottom