Kyllä maalämpöfoorumilla viisas insinööri laski joskus itselleen 100m kaivon ja 8kW koneen(tehotarve taisi olla jotain 4-5kW luokkaa). Vuotuinen energia oli tuossakin perusteena. Lopputulemana tuuletteli iv-jäteilmasta lämmöt kaivoon kun tuppasi menemään kierto "vähän" viileäksi koneen käydessä.
Jos se on täystehoinen, niin onhan siinä varsin reilusti ylitehoa nollakeleillä ja kohtuullisesti pikkupakkasillakin. Kovimmilla pakkasilla voi sitten vastuksilla ohittaa kalliimmat tunnit ja tietysti se COP on helposti 3 eli ei ne kalliit niin kalliita ole.
Rajansa tietysti kaikella. Mikä idea nyt olisi tuplatehoista konetta hankkia, kun jo täystehomitoitetussa on puolet ylimääräistä tyypillisillä nollakeleillä/pikkupakkasilla.
Meillä lasku pysäsi 2,4-2,5 asteeseen vaikka kone kävi tunteja
Kyllä juu, täystehon koneella riittää energiapohjalta mitoitettu kaivo mutta jos ylitehoinen niin pitää huomioida myös kaivon antama metriteho riittäväksi.
Noissa erittäin pienissä koneissa käyttöveden tekeminen alkaa syömään päivittäisestä käyntiajoista isoja siivuja. Hiukan tehokkaammalla koneella sitä saa vähän joutusammin.
Sinulla on aika pieni se vuotuinen otto sieltä kaivosta. V 2019 laskettiin, että se olisi ollut 8427 kWh (ilmaisenergiaa keruulta) eli vain 47 kWh/m (180 m mukaan laskin mutta se ei mahda olla vettä täynnä kokonaan?)
Kun hommasin maalämpöpumpun niin se kävi aina noin 12h yhtä soittoa. Lopulta sain rassattua asetukset niin että käyntiaika on keskimäärin vajaan tunnin. Jos pumpusta menee laskemaan "huonelämpötilaa" kovilla pakkasilla asteen tai parin niin 240m2 betoklöntin lämmittäminen saattaa ottaa aikaa 3/4 vrk.
Sähkölaskussa näkyy kun on riittävä lämmönkeruu. Pelkkää plussaa siis. Hyvä näin.
Metrin verran pinta jäi vajaaksi
Mun keskicoppi on noin 4 kun en tee käyttövettä
Juu, yleensä kuitenkin kehnoin coppi on talvella kun kaivoa rankaistaan eniten ja menoveden lämpötila on korkeimmillaan. Silloin ne ennätykset tehdään.
Näemmä viikolla 1 kone on käynyt 66% ajasta.
Mulla oli se tammikuun kylmän ja kalliin viikon cop 3,63. Pumppu kävi arviolta 75-80% ajasta ja menovedet 45 C kuumimmillaanJuu, yleensä kuitenkin kehnoin coppi on talvella kun kaivoa rankaistaan eniten ja menoveden lämpötila on korkeimmillaan. Silloin ne ennätykset tehdään.
Hyvä tulos tuokin. Talossasi on melko pieni lämmöntarve. Mulla kuutiot, tallin horo ovi ja kanaali sun muut haukkaa omansa.
Järjettömän pieni noin vanhaksi taloksi. Ei häpeä uusille.
Meillä on 20cm villa + tuulensuojalevy seinissä, puhallusvillaa lisäeristeenä yläpohjassa. Ei sen kummempia
Tuohan on riittävästi, tuon enempää koskaa tarvitakkaa...
Mikä mahtaa olla tämän hetken eristevaatimus?
Ei tiedä mutta liikaa kuitenki... vaikkei vielä ole vissiin isommin ongelmista huhuiltu.
Hirrellä on muistaakseni poikkeuslupa huonompaan u-arvoon seinässä, piti kai kompensoida muilla rakenteilla. Ei sillä taida päästä parhaimpiin energialuokkiin.
Meille tuli seiniin 25cm villaa ja katolle 50cm
Puu on kuitenkin eristävä materiaali niin se ei hohka kylmää samalla tavalla kuin kiviseinät vaikka ovat samanlämpöisiä.
Lamellihirsi on palasista liimattu, jolloin se on stabiili. Tavallinen on yhtäpuuta. Sitten on vielä lämpöhirsi, jossa on eristettä sisällä.
Aikoinaan taloja tuli kierreltyä katsomassa. On suht hyvä ontanta tarjonnasta tällä alueella siihen aikaan (2012-2014)
Koskiessa puu tuntuu mukavammalta, mutta hohkaminen eli lämpösäteily ja konvektio on ihan sama kuin kiviseinällä. Kiviseinä vaan on selvästi lämpimämpi, jos siinä on jotain eristeitä tai on itse eristävää, kuten Siporex. Siporexhän on nykyään puuta paremmin eristävää ja sitli seinistä tehdään puoli metriä paksut, jotta päästään nykyaikaiseen U-arvoon. Jo 80-luvulla Siporex oli vähintään 280 mm ja silloin se oli yhtä eristävää kuin puu.
Ei ole vaatimusta enää. Oli 2010-luvulla 0,17 ulkoseinällä. Siihen pääsee nykyään 150 mm villaa + 50 mm tuulensuojavilla. Nykyään pitää enää päästä taselaskennasta läpi, jolloin huonoja seiniä tms. voi kompensoida vaikkapa paremmilla ikkunoilla tai LTO:lla, joissa vaatimus ei ole paha.
Justiinsa,
Miten tämä liittyy kirjoitukseeni seinien U-arvoista?
Mulla on seinässä 200+50mm villaa ja talo valmistui noin 10v sitten. Kaveri alkanee rakentamaan tänävuonna. Hänelle on suunniteltu 175mm runko ja 50mm vaakakoolaus vielä sisälle. Tämä on pieni rakennusfirma missä on varmasti optimoitu kaikki kustannukset.
Tuossa lienee joku halpa ja huonosti eristävä tuulensuoja? Silloin U-arvo voi olla huonompi kuin tuolla 150 runko + 50 mm villatuulensuoja, joka on yhtenäinen ja todella alhaisen lämmönjohtavuuden kamaa sekä varsin kallista. Tietysti löytyy myös erilaatuisia villoja. Taitaa nykyään haarukka olla johtavuudessa 0,031-0,04.
Tuossa on kohtuu oleellista onko myös käyttövesi mukana ja tuleeko sitä melko paljon vai ei. Kyllähän 10 kW koneella saa 30 000 kWh tuoton vuodessa, mutta 200 m kaivo on aika niukka 30 000 kWh tuottoon elli COP ole huono.
