Paljonko ilmalämpöpumput syövät sähköä pakkasella, kokemuksia ?

maanma

Vakionaama
LN25VGHZ2

Screenshot_20240320_200839_Tapo.jpg
Screenshot_20240320_200832_Tapo.jpg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Luukku

Vakionaama
Tammi-helmikuussa uuneja lämmitetty lisänä, maaliskuussa ei ollenkaan. Ei muuta sähkölämmitystä. Yläkerta pelkästään ilpillä.
 

Liitteet

  • IMG_3557.jpeg
    IMG_3557.jpeg
    80,3 KB · Katsottu: 143
  • IMG_3558.png
    IMG_3558.png
    99,6 KB · Katsottu: 137

tet

Hyperaktiivi
Jos olette vertailleet ilpin kulutuksia , niin paljonko noin vuorokaudessa jossain pakkaslämpötilassa?

Mikä mahtaa olla tällaisen tiedon merkitys? Jokainen tapaus on erilainen, ei tietyn pumpun kulutus kohteessa A kerro mitään siitä, paljonko se tulee kuluttamaan kohteessa B. Jos jollain olisi useita eri pumppuja, joita voisi vertailla samassa kohteessa vuoron perään, niin silloin tämä tieto olisi merkityksellinen. En usko, että tällaista koejärjestelyä juuri kenelläkään on.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Mikä mahtaa olla tällaisen tiedon merkitys? Jokainen tapaus on erilainen, ei tietyn pumpun kulutus kohteessa A kerro mitään siitä, paljonko se tulee kuluttamaan kohteessa B. Jos jollain olisi useita eri pumppuja, joita voisi vertailla samassa kohteessa vuoron perään, niin silloin tämä tieto olisi merkityksellinen. En usko, että tällaista koejärjestelyä juuri kenelläkään on.
Ei varmasti mikään merkitys tällä. Paitsi se, että aloittaja varmaan nyt ymmärtää että toisen kohteen ilpin kulutukset ei liity mitenkään omiin kulutuksiin. Kaikki riippuu niin paljon olosuhteista, että on mahdotonta sanoa kuinka paljon kuluttaisi omassa käytössä.

Jos haetaan "äärioloja", niin huomasin että omat pumput veti tiukimmillaan 2kW jatkuvaa tehoa -27c pakkasella. Joten yksi pumppu kulutti silloin 48kWh / vrk.
 
Pistetään nyt ihan vertailun vuoksi omiakin lukemia. Välillä miettinyt että onkohan oma pumppu ihan kunnossa kun muilla täällä tuntuu kulutus olevan huomattavasti maltillisempaa. Suurin ilpin kulutus vuorokaudessa itsellä ollut 54,3 kWh Tammikuun alussa. Silloin oli neljä päivää putkeen ilpin kulutus yli 50 kWh/vrk. Pumppuna Daikin Stylish (2023) purueristeisen rintamamiestalon "päälämmönlähteenä" Porvoossa, ei tulisijoja. Kulutustiedot on suoraan Onectasta otettu.

Lokakuu 368 kWh
Marraskuu 582 kWh
Joulukuu 769 kWh
Tammikuu 1042 kWh
Helmikuu 696 kWh
 

Jule

Vakionaama
Aika monen pumpun kulutuspiikkihän ei tule huippupakkasilla, koska laitteessa ei enää silloin riitä kapasiteetti ajaa kompuraa täysillä.

Se ILPin maksimi kulutus kuitenkin riippuu siitä minkätehoinen laite on kyseessä. Kyllä iso ilppi voi käyttää 100kwh vuorokaudessa, mutta on sillä silloin paöjon lämmitettävääkin.
 

Luukku

Vakionaama
Mikä mahtaa olla tällaisen tiedon merkitys?
Ehkä ilpin hankintaa suunnitteleva pystyy haarukoimaan jonkinlaista mielikuvaa kuinka paljon ilpit kuluttaa eri kohteissa, jos viesteissä mainitaan muut lämmönlähteet ja jotain olosuhteista. On varmaan ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä ilpin kulutuksesta, kuulleet vaan, että vähän ne kuluttaa ja hyötysuhde on valtavan hyvä :)
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Ohessa homeassistantista napattu ulkolämpötila ja molempien lämpöpumppujen ottotehot helmikuussa. Lämpöpumput lopettavat toinen oma-aloitteisesti ja toinen virrankatkaisulla n. -17asteessa, kylmemmällä lämmitetään kattilan sähkövastuksella tai öljyllä sähkönhinnasta riippuen.
 

Liitteet

  • ilp_helmi.PNG
    ilp_helmi.PNG
    104,1 KB · Katsottu: 115

vetelin_pumppaaja

Aktiivinen jäsen
1,5 kerroksien talo jossa noin 135m2 kerrosala, kummassakin kerroksessa Daikin Perfera H 30. Pelkästään alakerran pesuhuoneessa lattialämpö päällä, ei muuta lämmitystä käytössä. Ilmanvaihto pääosin huonekohtainen mitsun Lossnay paitsi alakerran pesuhuoneessa huipparilla poisto jonne korvausilma 'raakana' pesuhuoneen yhteydessä olevan saunan seinästä.

Pyyntinä alakerrassa pääosin 22'C, kovemmilla pakkasilla esim tammikuussa 24'C. Yläkerrassa tarveohjaus automaatilla ja pyynti pääosin 20'C ja kovemmilla pakkasilla 22'C (tällöin tarveohjaus pois).

Kulutuslukemat per kk Onectasta otettuna:

P H30 alakerta, kWhP H30 yläkerta, kWhYhteensä kWh
Lokakuu_23
311​
110​
421​
Marraskuu_23
463​
189​
652​
Joulukuu_23
630​
220​
850​
Tammikuu_24
829​
273​
1102​
Helmikuu_24
545​
200​
745​
 

Luukku

Vakionaama
Pyyntinä alakerrassa pääosin 22'C, kovemmilla pakkasilla esim tammikuussa 24'C. Yläkerrassa tarveohjaus automaatilla ja pyynti pääosin 20'C ja kovemmilla pakkasilla 22'C (tällöin tarveohjaus pois).
Lähes samanlailla meillä ja hauskasti kulutuslukematkin lähellä, meillä tammi-helmikuun kulutukset olis varmasti samaa luokkaa alakerran osalta, jos ei puuta poltettaisi pakkasilla. 1,5krs myös.
 

tet

Hyperaktiivi
Tähän voisi lisätä myös sen että pääsääntöisesti mitä suurempi ilpin kulutus on niin sitä enemmän se on säästänyt.

Kyllä, siis silloin jos on pitänyt käyttää myös muita lämmönlähteitä, tai ollaan ainakin sillä hilkulla että niitä tarvitaan. Silloin, kun lämmitystarve on niin pieni että ILP yksinään pystyy sen hoitamaan, ei tämä sääntö enää oikein päde.
 

verttinen

Jäsen
Hei!
Kiitos vastauksista. Lähinnä nyt haarukoin millaisia kulutuksia on tullut vastaan, riippuu tietenkin aina tapauksista.
Itse kun mietin ilpin hankkimista, kun on sähköinen lattialämmitys. Se toimii ihan yösähköllä, takka lisänä noin -20C kieppeillä.
- Mistä saatte nuo lukemat, onko laitteissa mittausmahdollisuus?
- Itsellä yösähkön kulutus noin 60-70kwh aikasähkö/yölämmityksellä, mikä riittää lämmitykseksi, illasta tosin tahtoo huonelämpötila laskea n.+17-19C:een jos pakkasta on n.-20 ...-30, eli lisälämmönlähteeksi kaavailisin.
 
Sanotaan näin, että sillä ilpillä pystyy säästämään karkeasti n. 5000 kWh/vuosi verrattuna suorasähköpattereihin.
Joissakin tapauksissa enemmän, joissakin vähemmän. Riippuu talon pohjasta, sekä siitä, miten hyvin sillä ilp pistelämmittimellä saadan "korvattua" eri huoneiden lämmitys. Kunnon säästöt saattaa vaatia kohteesta riippuen myös kunnollista puhallustehoa, ja sitähän eivät kaikki siedä. ILP sijainti toki tässäkin vaikuttaa.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Ilp kulutus / koko talon kulutus (ilp osuus %)
Joulukuu 23 1040kWh / 2640kWh (~40%)
Tammikuu 24 1100kWh / 3140kWh (~35%)
Helmikuu 24 870kWh / 2440kWh (~36%)
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
- Mistä saatte nuo lukemat, onko laitteissa mittausmahdollisuus?
Itsellä mittaukset perustuvat ohjattavan pistorasian kautta (https://www.verkkokauppa.com/fi/pro...NZc_RQ0dGa_u1ddwutgvLyu4Edc4o4PhoCR5gQAvD_BwE) .
Riippuen hankittavasta lämpöpumpusta ja pumpun ohjelmiston tarjoamista etäohjaus mahdollisuuksista. Lisäksi pumpun etäohjaus appit voivat sisältää sähkönkulutuksen ym. informaation laitteen toiminnasta ja liittymis mahdollisuuden kodin muuhun automaatioon.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Aika monen pumpun kulutuspiikkihän ei tule huippupakkasilla, koska laitteessa ei enää silloin riitä kapasiteetti ajaa kompuraa täysillä.

Se ILPin maksimi kulutus kuitenkin riippuu siitä minkätehoinen laite on kyseessä. Kyllä iso ilppi voi käyttää 100kwh vuorokaudessa, mutta on sillä silloin paöjon lämmitettävääkin.
Normaali 25 tai 35 mallinen Mitsu vie maksimissaan noin 2100W jatkuvaa. Tämä tekisi 50 kWh/vrk. Todellisuudessa ei tähän pääse, koska sulatukset tulevat alentamaan kulutusta. Itsellä FH35, ja maksimi 37,2 kWh/vrk 17 päivän aikana keskimäärin. Aikaväli oli 23.11.21-10.12.21. Otan aina kaiken tarvittavan irti pumpusta, yritän käyttää päälämmönlähteenä. 100 kWh/vrk tarkoittaisi ainakin 5000 watin ottoteho. Onko sellaisia ilppejä?
 

Husky

Hyperaktiivi
Hei!
Kiitos vastauksista. Lähinnä nyt haarukoin millaisia kulutuksia on tullut vastaan, riippuu tietenkin aina tapauksista.
Itse kun mietin ilpin hankkimista, kun on sähköinen lattialämmitys. Se toimii ihan yösähköllä, takka lisänä noin -20C kieppeillä.
- Mistä saatte nuo lukemat, onko laitteissa mittausmahdollisuus?
- Itsellä yösähkön kulutus noin 60-70kwh aikasähkö/yölämmityksellä, mikä riittää lämmitykseksi, illasta tosin tahtoo huonelämpötila laskea n.+17-19C:een jos pakkasta on n.-20 ...-30, eli lisälämmönlähteeksi kaavailisin.
Yösähkölattialämmityksen kanssa ei välttämättä kauheasti säästä oman kokemuksen mukaan, ainakaan ellei voi/viitsi ihan nolliin vetää lattiaa.
Meillä pudotettu LL noin puoleen.

Tässä olen eri tavoilla koittanut kalkuloida säästöjä ja tämän hetkinen käsitys on, että yllättävän pienellä takan lämmityksellä saa saman efektin.
Joku tietysti joka pitää takkaa riesana niin tuo voi olla isokin asia.

Lämmitystarveluku on ollut arvioinnissa mukana. ILP:n säädöt vielä hakusessa (mm katkokäyntiin liittyvä), että voihan vielä isokin apu löytyä, mutta epäilen että menee hienosäätöpuolelle.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Eihän se lattia nolliin mene, vaikka sähkövastuksen näppäisee pois päältä. Itselläni alakerran lattiat ovat viileähköt (18-20c pintalämpö), mutta en ole koko talvena vastuksia käyttänyt vaan ilpit lämmittäneet. Kaksi talvea nyt ollut alakerrassa ilppi ja säästöä tullut n. 8000kWh/lämmityskausi
 

kakesa

Aktiivinen jäsen
Ilpistä en tiedä kun ei ole päällä. IVLP sen sijaan on päällä. 30kw lämmitys, 3 vesipatteria, kosteiden lattia +lkv. Takkaa poltellaan ihan täpöllä vielä.
 

Husky

Hyperaktiivi
Eihän se lattia nolliin mene, vaikka sähkövastuksen näppäisee pois päältä. Itselläni alakerran lattiat ovat viileähköt (18-20c pintalämpö), mutta en ole koko talvena vastuksia käyttänyt vaan ilpit lämmittäneet. Kaksi talvea nyt ollut alakerrassa ilppi ja säästöä tullut n. 8000kWh/lämmityskausi
Juu sanoin huonosti, tarkoitin että laittaa sähkönkäyttö nolliin lattiavastuksista.

Vai 18-20 pintalämpö maavastaisessa lattiassa. Hittolainen, meillä on pieni vastuslämmitys ollut päällä ja on 17 (no en nyt kyllä lokakuun jälkeen ole mitannut mutta olen suht varma, täytyykin äkkiä nyt mitata kun vielä aika kylmää).

Mikä tässä on takana, jos meillä poikkeuksellisen kylmät lattiat? Joskus olen kysellyt että mistä mihin menee lämpö eli vähentääkö tuo 17 asteiseksi lämmitys ilpin kuormaa käytännössä yhtään jne...

Mikä pinnoitus teillä on? Meillä laattaa koko talo.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Juu sanoin huonosti, tarkoitin että laittaa sähkönkäyttö nolliin lattiavastuksista.

Vai 18-20 pintalämpö maavastaisessa lattiassa. Hittolainen, meillä on pieni vastuslämmitys ollut päällä ja on 17 (no en nyt kyllä lokakuun jälkeen ole mitannut mutta olen suht varma, täytyykin äkkiä nyt mitata kun vielä aika kylmää).

Mikä tässä on takana, jos meillä poikkeuksellisen kylmät lattiat? Joskus olen kysellyt että mistä mihin menee lämpö eli vähentääkö tuo 17 asteiseksi lämmitys ilpin kuormaa käytännössä yhtään jne...

Mikä pinnoitus teillä on? Meillä laattaa koko talo.
Alakerta on laattaa. Kyllä se kovemmilla pakkasilla menee jonnekin 16 asteen tienoille. Alakerrassa vaan sukkia jalkaan...
 

Harrastelija

Vakionaama
Lattian kylmyys riippuu aika pitkälti siitä miten pintamateriaali johtaa lämpöä. Toisin sanoen kuinka paljon lämpöä siirtyy jalasta lattiaan. Mitä enemmän lämpöä siirtyy, sitä kylmempänä lattia tunnetaan.
Eli mittarin mukaan samanlämpöiset lattiat tuntuvat ihmiselle erilaisilta pintamateriaalista riippuen.
Laattalattia taitaa olla yksi eniten lämpöä siirtävä (kylmin) materiaali mitä lattioissa käytetään.
 
Moro foorumilaiset

Ekaa kertaa kirjautuneena, mutta kyllä koettanut lueskella juttuja ja todennut, että täällä on tietoa.

Olisi muutama kysymys.

Ensin Toshiba ras-2m18s3av-e laitteesta.

Löysin netistä joitakin tietoja:
Virrransyöttö: kW, HP, 1,19, taas koneen kyljessä olevassa lapussa kirjoitettu 2,70 kW.
Niin tässä härvelissä on kytkettynä 2 sisä puhallinta.

Tuossa ilmoitetan, jotta " Toiminta-alue" on -20-+24.
Näin ajattelisin ite, jotta -20 C, koneen cop on nolla ( vai 1)? Eli 1 kW tuottaa 1kW lämpöä?
Mutta mitä tapahtuu kun ulkolämpötila on -30 C? Onko cop miinuslukuinen?

Sitten toinen itseäni askarruttava asia, ku en oikeen osaa nuita ulkomaan kiäliä.
Tällä sivustolla:

esim. sivulla 19 on taulukko ( eri kones, kuin yllä kysyin).
Ittteäni ihmetyttää nua lukemat.
Ku katon lämpö -7 c, antaa ( max capacity):
Capacity 5,20 kW, Power 2,21 kW, COP 2,21

Sitten jos vertaan -30 C ( yhä max capacity)
Capascity 2,70, Power 1,50 kW, COP 1,80

Eli Capacityn ymmärtäisin niin, jotta max. tuotto lämpöä?
Mutta power, onko se koneen ottama teho verkosta?
Miksi se putoaa kun pakkanen kiristyy?

Onko niin, jotta koneen ottama teho putoaa, kun pakkanen kiristää otettaan?
Vuan voipi olla jotta Aarikorven Juntilla on mennynnä käsitteet ny sekasin?

Täällättistä sattuu, ku istuu rotvallinreunalla ja miättii liian syviä?

Mutta, jos joku avulias sattus lukemaan ja auttas noita taulukoita ymmärtään, olisin kovin kiitollinen.
 

Jule

Vakionaama
Normaali 25 tai 35 mallinen Mitsu vie maksimissaan noin 2100W jatkuvaa. Tämä tekisi 50 kWh/vrk. Todellisuudessa ei tähän pääse, koska sulatukset tulevat alentamaan kulutusta. Itsellä FH35, ja maksimi 37,2 kWh/vrk 17 päivän aikana keskimäärin. Aikaväli oli 23.11.21-10.12.21. Otan aina kaiken tarvittavan irti pumpusta, yritän käyttää päälämmönlähteenä. 100 kWh/vrk tarkoittaisi ainakin 5000 watin ottoteho. Onko sellaisia ilppejä?

Esim tuo on 25kW ilppi:

Tuolla saa menemään paöjon enemmänkin kuin 100kWh vuorokaudessa, jos on tarvetta.

Ittteäni ihmetyttää nua lukemat.
Ku katon lämpö -7 c, antaa ( max capacity):
Capacity 5,20 kW, Power 2,21 kW, COP 2,21

Sitten jos vertaan -30 C ( yhä max capacity)
Capascity 2,70, Power 1,50 kW, COP 1,80

Eli Capacityn ymmärtäisin niin, jotta max. tuotto lämpöä?
Mutta power, onko se koneen ottama teho verkosta?
Miksi se putoaa kun pakkanen kiristyy?

Onko niin, jotta koneen ottama teho putoaa, kun pakkanen kiristää otettaan?
Juurikin noin se menee. Kun pakkanen kiristyy riittävästi ja koneen kapasiteetti loppuu, edes sitä kompuraa ei voi enää ajaa täysillä, joten myös sen ottama sähköteho pienenee.

Varsinainen teoreettinen tuottotehohan pariaatteessa on koko toiminta alueen laskeva, mutta käytännössä huiput on yleensä jossain 7-10°C paikkeilla.
 

Ville-Veikko

Aktiivinen jäsen
Eihän 200kWh vuorokaudessa ole temppukaan saada kulumaan -20 asteen pakkasilla kun pumppu ottaa reilu 5 kW ja lisävastukset päällä miltei koko ajan. Mut tämmösiä nää on, pakkasilla menee energiaa, varsinkin näissä vanhoissa harakanpesissä.
 

verttinen

Jäsen
Yösähkölattialämmityksen kanssa ei välttämättä kauheasti säästä oman kokemuksen mukaan, ainakaan ellei voi/viitsi ihan nolliin vetää lattiaa.
Meillä pudotettu LL noin puoleen.

Tässä olen eri tavoilla koittanut kalkuloida säästöjä ja tämän hetkinen käsitys on, että yllättävän pienellä takan lämmityksellä saa saman efektin.
Joku tietysti joka pitää takkaa riesana niin tuo voi olla isokin asia.

Lämmitystarveluku on ollut arvioinnissa mukana. ILP:n säädöt vielä hakusessa (mm katkokäyntiin liittyvä), että voihan vielä isokin apu löytyä, mutta epäilen että menee hienosäätöpuolelle.
Kiitos hienoista kommenteista koko ketjulle. Itsekin miettinyt samaa Huskyn kanssa. Lattialämmitys varaava sähkökaapelilla, yölataus n.65kwh/päivällä ei käyttöä. Lataus riittää hyvin jos alle -20C pakkasta, mutta sitten viilenee illasta kyllä. Joutuisi varmaan ilp olemaan päällä koko päivän ja kulutus olisi jo kymmeniä kwh:ta päivittäin. Eli lisä kwh:ta tulisi roppakaupalla.
Mietin ilmanvaihtokoneen lto:n uusimista, mikä voisi vähentää lämpöhukkaa. Nyt vanha 25v, kone puhaltaa pakkasella -20 C noin +12...+15C tuloilmaa huoneisiin, minkä viilennysvaikutus on huomattava, eli vetoa tuntuu. Tuo varmaan vaikuttaisi sisäilmalämpötilaankin.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Joutuisi varmaan ilp olemaan päällä koko päivän ja kulutus olisi jo kymmeniä kwh:ta päivittäin. Eli lisä kwh:ta tulisi roppakaupalla.
Mietin ilmanvaihtokoneen lto:n uusimista, mikä voisi vähentää lämpöhukkaa. Nyt vanha 25v, kone puhaltaa pakkasella -20 C noin +12...+15C tuloilmaa huoneisiin, minkä viilennysvaikutus on huomattava, eli vetoa tuntuu. Tuo varmaan vaikuttaisi sisäilmalämpötilaankin.
Olet ehkä vähän väärin ymmärtänyt, ilpin hankkiminen vähentää kokonaiskulutusta, ei lisää sitä. Mitä enemmän ilp lämmittää, sitä vähemmän tarvitsee käyttää lattian sähkövastuksia.

Toimivan LTO -koneen uusiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Talvella kannattaa pienentää ilmanvaihdon tehoa, jotta vetoa ei tunnu.
 

verttinen

Jäsen
Olet ehkä vähän väärin ymmärtänyt, ilpin hankkiminen vähentää kokonaiskulutusta, ei lisää sitä. Mitä enemmän ilp lämmittää, sitä vähemmän tarvitsee käyttää lattian sähkövastuksia.

Toimivan LTO -koneen uusiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Talvella kannattaa pienentää ilmanvaihdon tehoa, jotta vetoa ei tunnu.
Totta varmaan sekin. Mietin vain, että jos pakkasella lattialämmitys on koko ajan päällä yöllä. Lisäksi ilp paukuttaa ohessa ympäri vrk:n, niin siinä tulee varmastikin kulutusta normaalikäytön lisäksi. Yösähkötariffi on vielä halvempikin siirtoineen, että kompensaatioita tulee päiväsähköön varmaankin.
Onhan nämä tietenkin monitahoisia laskea mikä on vaikea sovittaa.
 

Jule

Vakionaama
Eihän 200kWh vuorokaudessa ole temppukaan saada kulumaan -20 asteen pakkasilla kun pumppu ottaa reilu 5 kW ja lisävastukset päällä miltei koko ajan.
Joo, tosiaan johtuu siitä laitteen koosta. Tosin lisävastuksia ei ole kuin VILPeissä. Tuollainen 5kW kompuran ilmalämpöpumppihan on nimellisteholtaan luokkaa 15kW.
Totta varmaan sekin. Mietin vain, että jos pakkasella lattialämmitys on koko ajan päällä yöllä. Lisäksi ilp paukuttaa ohessa ympäri vrk:n, niin siinä tulee varmastikin kulutusta normaalikäytön lisäksi. Yösähkötariffi on vielä halvempikin siirtoineen, että kompensaatioita tulee päiväsähköön varmaankin.
Onhan nämä tietenkin monitahoisia laskea mikä on vaikea sovittaa.
Jos et yhtään vähennä aiempaa lämmitystä, niin eihän ILP mitään tee, ellet lisää huonelämpöä. Jotta ilpistä olisi taloudellista hyötyä pitää sen asennuksen jälkeen säätää muuta lämmitystä pienemmälle tai pois.
 

Husky

Hyperaktiivi
Juu laskuissa huomioitava, että yösähkö kuiten aika usein vieläkin halvempaa vaikka sitä hyötyä on poistettu markkinasta.

Mainittakoon se erikoisuus meidän talostamme, että IV jälkivastus ei ikinä päällä mutta vedon tuntua ei ole ikinä ollut.
En tiedä mikä takana, mutta ilma on raitista eli ei ole liian pienellä.
Joskus kun olen mitannut nii alle 10 asteista tulee jos pakkasta enempi kuin -10.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Totta varmaan sekin. Mietin vain, että jos pakkasella lattialämmitys on koko ajan päällä yöllä. Lisäksi ilp paukuttaa ohessa ympäri vrk:n, niin siinä tulee varmastikin kulutusta normaalikäytön lisäksi. Yösähkötariffi on vielä halvempikin siirtoineen, että kompensaatioita tulee päiväsähköön varmaankin.
Onhan nämä tietenkin monitahoisia laskea mikä on vaikea sovittaa.
Lämmitysenergiaa tarvitaan kyllä kutakuinkin sama määrä, lämmitettiin sitten yöllä tai päivällä. Ilp jauhaa tottakai myös yöllä lämpöä, ja on varaa pudottaa sähkövastuksien pyyntiä ihan reilusti.

Tässä omaa vertailua sähkönkulutuksessa. Alakerrassa maanvarainen betonilaatta, pinnassa klinkkeri ja sähkövastuksilla lämmitys. 2022 hankittiin alakertaan pumppu ja tässä tulos:

1000017395.jpg


Toki muutenkin ollut vähän säästöä, mutta ylivoimaisesti suurin vaikutus tuolla ilpin hankkimisella.
 

Husky

Hyperaktiivi
^Melkein kaikki muut ovat tällaisia selviä säästöjä.
Ite en uskalla laittaa enää juuri pienemmälle lattiaa (kostea paikka ja isot laatat joten kosteus ei pääse ylöspäin kunnolla).

Ilpiin voi tosiaan löytyä viel parempia sätöjä ja nyt kun tietää että täytyy jatkuvasti kytätä tuota ettei vedä koko päivää 3min katkoa niin voi olla vaikutusta 2024 tulokseen.
 

jussi

Vakionaama
Juu laskuissa huomioitava, että yösähkö kuiten aika usein vieläkin halvempaa vaikka sitä hyötyä on poistettu markkinasta.
Eikös ne muut nousevat maksut siinä yösähkössä oo tehny jo aikaa sitten siitä aika kannattamattoman? Tokihan se kyllä on verkkoyhtiön mukaan, et ei voi yleistää. Täällä ei olis mitään järkeä.
 

Luukku

Vakionaama
Eikös ne muut nousevat maksut siinä yösähkössä oo tehny jo aikaa sitten siitä aika kannattamattoman? Tokihan se kyllä on verkkoyhtiön mukaan, et ei voi yleistää. Täällä ei olis mitään järkeä.
Elenian verkossa vuosikulutuksella 10000kWh (päivä 5000kWh, yö 5000kWh) tulee yösähkö 25,58€ edullisemmaksi kuin Yleissiirto.
Viimeisimmässä hinnaston uusinnassa (korotuksessa) yö/päivä tariffin ero parani hieman kuluttajalle.
 

Luukku

Vakionaama
15000kWh/a, 40% päivä 60% yö on yösähkö edullisempi 157,68€.
Yleissiirto 8,41c/kWh pm 21,24€/kk
Päiväsähkö 7,12c/kWh pm 36,90€/kk
Yösähkö 5,43c/kWh
Verolliset hinnat.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom