Luukku
Vakionaama
Tekoäly käytössä?
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Kv sopparilla toukokuun toteuma alle 1c/kwh. Ja piikkipäivä laskee taas isosti. On jo kolmas piikkipäivä toukokuussa.
Jos KV = kulutusvaikutus, kuten oletan, niin mihin tarvitset luotettavaa arviota tulevasta keskihinnasta? Sinullahan on tieto omasta keskihinnastasi jo siinä sopparissa.
Ja luulisi että KV-sopparilla toivoo mahdollisimman isoja vaihteluja.
Jos toukokuu olisi tasaista 5-6snt välillä vaihtelua, niin KV olisi aika turha. Jos toukokuu olisi nykyisen kaltainen, eli olisi ns. ilmaisia päiviä ja sitten näitä tuplakeskareita (aamulla ja illalla) ja keskihinta olisi silti tuolla 6snt paikkeilla, niin kulutusvaikutuksesta olisi mahdollista saada isoin hyöty.
KV-sopparin tekijä toivoo isoja vaihteluita, pörssin käyttäjä halpaa (tasaista) keskihintaa ja kiinteällä sopparilla olevaa ei kauheasti kiinnosta, mahdollisesti voi toivoa korkeaa keskihintaa että oma soppari olisi parempi, mutta sinänsä merkityksetöntä.
Kertoivat kuitenkin UMM:ssä, että tuottavat ylimääräisen sähkön pääosin itse (kaiketi ainakin silloin, kun hinta on kallis ja halpana hetkenä voi ostaa markkinoiltakin, jos liikenee), https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/84526426-cc44-46e2-8a73-d7277fcc15a0/1. Useimmista sähköntuottajista poiketen Helenillä on useamman sata megawattia melko nopeasti käynnistyvää kaasuturbiinivoimaa yhteistuontolaitoksissa Vuosaaressa, useimmiten kylmänä tällaisena vuodenaikana sähkömarkkinoiden nykytilanteessa (vrt. https://energy-charts.info/charts/p...ource=fossil_gas_unit&interval=month&month=04) ja kaiken lisäksi suuri lämpövarasto, jonne sivutuotelämmön saanee mahtumaan tällaisena vuodenaikana käytettäväksi kaukolämpönä lähipäivinä (eikä esim. tarvitse muuttaa Salmisaaren hiilivoimalan ajosuunnitelmiakaan).
Harrastelija
Vakionaama
Nyt herääkin kysymys että miten voi sanoa että ovat myyneet liikaa jos kapasitteiä kuitenkin löytyy?
Kapasitteetti on ollut vuorokausimarkkinoiden kannalta liian kallista, mutta jos kerran on myyty "lyhyeksi", niin pakkohan sähkö on jostakin raapia. Eikä marginaali siihen, että tarjous olisi voinut mennä lävitse pörssistä ole välttämättä aivan hirmuisen suuri (kuten tuosta postaamastani kuvioista näkyy, laitoksia oli päällä enemmänkin huhtikuun kylmällä kaudella korkeiden sähkön hintojen aikaan -- eikä taso juuri poikennut tämän päivän korkeiden jaksojen hintatasosta).
Tuon muuten näkee tarjonta-kysyntäkäyrästäkin, joka oli asiasta jostakin esillä ...
Husky
Hyperaktiivi
No siihen että sen vähän mitä pystyy ohjaamaan kulutusta, niin ohjaisin. Vai mitä meinaat?
Siis jos vaikka oletan että kuukauden spot keskiarvo on 7s ja se onkin 3.5s, niin tuohon väliin (ja tietysti kaikki yli 7s) ohjaamani kulutus nostaa kulutusvaikutustani. Joka lisätään mainitsemaasi omaan keskihintaani.
Tämä tuntuu jo vähän näpistykseltä, kun KV-soppari alaa lähentyä nollaa. Kohta aloitetaan syömään kuukausimaksuakin. Nämä halvat KV-sopparit kyllä loppuvat pian.
- Keskustelun aloittaja
- #1 331
Historialliset suuret juoksutukset alkavat Saimaalla – purkujokeen virtaa vettä jo liki kaksi kertaa tavallista enemmän
Saimaan vedenkorkeus on tämänhetkisen ennusteen mukaan nousemassa korkeammalle kuin se on ollut yli 40 vuoteen.
Historialliset suuret juoksutukset alkavat Saimaalla – purkujokeen virtaa vettä jo liki kaksi kertaa tavallista enemmän
Saimaan vedenkorkeus on tämänhetkisen ennusteen mukaan nousemassa korkeammalle kuin se on ollut yli 40 vuoteen.
yle.fi
Kyllä oli kosken uomassa paljon vettä jo eilenkin, kun siitä ohi ajoin.
Tuskin. Kv sopparit pienempi riskisiä myyjälle kuin kiinteät. Tuolla logiikalla kiinteät olisi lopetettu aikaisemmin. Ja sitä ei ole kai tapahtumassa.
Pohjois-Ruotsin tuontiyhteydestä oli tarkoitus napata 300MW pois klo 01 ensi yönä, kun OL3:n oli tarkoitus käynnistyä (Suomen sähköverkon pitämiseksi stabiilina OL3:n mahdollisen viankin jälkeen). Voi olla, että tuohon on jäänyt jotakin sekoilua ja moista tarvitaan vasta huomenna illalla, https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/a17119ba-89a4-4075-80f8-ba97afd852fd/31.
Juu, innolla odotan asiakaskyykytystä varttitaseella ja kasaa "häirikkö numero" soittajia "optimoimaan". Liekö tuleva taksiuudistus tämäkin? Kohtalaisen joustavaa työtä tekevänä on voinut jotain säätää ihan vain manuaasesti, saa nähdämiten käy.
Liioin en odota hyvää näiltä isoilta kulutusnieluilta, sähkökattiloilta tai varastoilta, nehän tasaavat hinnat vain ylöspäin.
Edelleen en ymmärrä, mitä se kuukauden keskihinnan tietäminen etukäteen auttaa? Kulutusvaikutuksesi on sitä halvempi, mitä enemmän saat siirrettyä kulutustasi kalliilta tunneilta halvoille. Tätä kannattaa tehdä joka päivä mahdollisuuksien mukaan, riippimatta siitä onko päivä kuukausitasoon nähden kallis vai halpa. Ei asia siitä muuksi muutu, tiedät kk-keskiarvon etukäteen tai et tiedä. Vaikka osoittautuisi, että koko päivä olikin keskiarvoa kalliimpi, myös ne "halvat" tunnit joille siirsit kulutuksesi, niin silti toimiesi vaikutus halvensi hintaasi siihen nähden, että olisit kuluttanut enemmän sen kalliin päivän kalliimmilla tunneilla.
K
korsteeni
Vieras
kärjistettynä tilanne saattaa muuttua jopa hallitesemattomaksi ihan näin pienen muuntopiirin käytöstä seuranneena
oletan suunnan olevan samankaltainen laajemminkin
täällä kohta joka kiinteistön katolla on luokkaa 15kWp
kun aurinko paistaa, ei kesällä ole juurikaan kulutusta ja kun ollaan poissa ei jäähdytyskään haukkaa watteja ja kun näissä kiimassa ostetuissa tuotantolaitoksissa ei ole mitään varaavaa eikä omistajat juurikaan ymmärrä niiden toimintaa eivätkä säätele niitä niin työntävät kaapelit punaisina sähköä yhä painaen hintaa alemmas. nämä siis lisänä hehtaarien suuruisten lisäänttyessä kuin lehtokotilot
lähistöllä pitäisi olla jotain kulutusta, ei 0 hintaisen tuotannon takia varmaan kannata kaapepeleita/muuntamoja vahvistaa
mitä nyt tänäänkään kertyy myyjän kompensointitilille
seuraan mielenkiinnolla
oletan suunnan olevan samankaltainen laajemminkin
täällä kohta joka kiinteistön katolla on luokkaa 15kWp
kun aurinko paistaa, ei kesällä ole juurikaan kulutusta ja kun ollaan poissa ei jäähdytyskään haukkaa watteja ja kun näissä kiimassa ostetuissa tuotantolaitoksissa ei ole mitään varaavaa eikä omistajat juurikaan ymmärrä niiden toimintaa eivätkä säätele niitä niin työntävät kaapelit punaisina sähköä yhä painaen hintaa alemmas. nämä siis lisänä hehtaarien suuruisten lisäänttyessä kuin lehtokotilot
lähistöllä pitäisi olla jotain kulutusta, ei 0 hintaisen tuotannon takia varmaan kannata kaapepeleita/muuntamoja vahvistaa
mitä nyt tänäänkään kertyy myyjän kompensointitilille
seuraan mielenkiinnolla
Eikös tuo ole jakeluyhtiön vastuulla jos jokainen on kuitenkin liittyessään ilmoittanut laitteistonsa suoritustiedot rehellisesti? Jos kapasiteetti ei riitä tuotannon vastaanottamiseen niin heillä on oikeus olla hyväksymättä sitä.
"Aurinkovoimalan soveltuminen verkkoon kytkettäväksi kannattaa tarkistaa paikalliselta verkkoyhtiöltä jo ennen sen hankintaa. Verkkoon liittämisestä on aina ilmoitettava paikalliselle verkonhaltijalle, jotta sähköturvallisuus varmistetaan myös verkon vikatilanteissa."
Onhan näitä ongelmia, joissa esim. pitkät liitäntäjohdot voivat estää uuden voimalan kytkemisen, koska se nostaisi liikaa verkon jännitettä. Aiheesta voi lukea lisää vaikka täältä.
"Aurinkovoimalan soveltuminen verkkoon kytkettäväksi kannattaa tarkistaa paikalliselta verkkoyhtiöltä jo ennen sen hankintaa. Verkkoon liittämisestä on aina ilmoitettava paikalliselle verkonhaltijalle, jotta sähköturvallisuus varmistetaan myös verkon vikatilanteissa."
Onhan näitä ongelmia, joissa esim. pitkät liitäntäjohdot voivat estää uuden voimalan kytkemisen, koska se nostaisi liikaa verkon jännitettä. Aiheesta voi lukea lisää vaikka täältä.
Mitenkähän tuokin tokaisu vaikuttaa niin perin suomalaiselta, kun on kyse sähköistä. Todellakin on aiheellista varmistaa moinen paikalliselta verkkoyhtiöltä, mutta asialla on varsin vähän tekemistä sähköturvallisuuden osalta vikatilanteissa. Sen sijaan sillä on paljonkin tekemistä verkon stabiilisuuden ja luotettavuuden osalta tilanteessa, kun on aurinkosähkön kannalta hyvä tuottotilanne tai sääkin tekee tepposiaan (esim. reipas tuuli ajaa yksittäisiä poutapilviä välillä auringon eteen muutoin pilvettömältä taivaalta).
Luepa se linkkaamani pruju. Siitä löytyi kyllä jotain turvallisuuteen liittyvää, en tosin tiedä kuinka relevanttia.
Esim. oikosulkusuojaus ei välttämättä laukea tilanteessa, jossa virtaa syötetään suuria määriä takaperin kun ylivirta tulee suojan väärältä puolelta. Teoriassa voisi siis jäädä esim. valokaari palamaan kun panelistit syöttää siihen innoissaan energiaa minkä ehtivät.
Ja kaiketi tuossa on ajateltu sitäkin, että joku kiinanpojalta tilattu invertteri saattaa sujuvasti suostua syöttämään sähköä myös "kylmään" verkkoon. Mitä ei tietenkään turvallisuuden takia saa päästä koskaan tapahtumaan.
Vaihtovirtaahan laitteet verkoon syöttävät, joten normaali sulakesuojaus toimii. Lähden siitä ajatuksesta, että käytetään normit täyttäviä laitteistoja kaikilta osin ja totta kai laitteisto katsastetaan käyttöönottovaiheessa (mitä nuo kiinlaiset "sudet" eivät ole vähimmässäkään määrin; toisaalta kiinalaiset valmistavat erittäin huomattavan osan kunnollisistakin laitteista globaalissa mittakaavassa).
Tehorajoitus on kuitenkin aivan toinen kysymys ja jo vuosia sitten osoittautunut esimerkiksi Saksassa aivan kohtalonkysymykseksi, eli sähköverkko on saatu lähelle kaatumispistettä, kun aurinkopaneelit syöttävät liikaa tehoa verkkoon. Niinpä verkonhaltijalla on nykyisin mahdollisuus kytkeä kotitalouspaneeleitakin pois päältä etänä.
Ehkäpä se normien täyttäminen on juuri se asia, minkä jakeluyhtiö haluaa jollain lailla todentaa ennen käyttöönottoa.
Tuosta olemme samaa mieltä (ja asiaa pitäisi valvoa jo tavalla, millaisia tuotteita saatetaan markkinoille, jos eivät täytä olennaisia CE-merkinnän ehtoja). Väitän silti, että verkkojen stabiilisuuden ja käyttövarmuuden turvaaminen alkaa Suomessakin olla huomattavasti olennaisempi asia kuin "vikatilanteisiin liittyvä sähköturvallisuus". Jos verkon vikavirtasuojauksessa on aikoinaan oiottu lähtien ajatuksesta, että syöttö tulee vain yhdestä suunnasta, ei tuokaan ole mielestäni sähköturvallisuusasia, vaan käyttövarmuusasia ja pitäisi kuvatakin sellaisena perusteena.
Tokihan verkkoyhtiölle voi tulla merkittäviä kustannuksia, jos johto palaa verkon puolella tai pahimmassa tapauksessa syntyy saareke syystä, että alimittaiset siirtojohdot (kytkettyihin liittymien lukuun nähden) on ajateltu suojattavan pelkillä syöttösuunnan suojajärjestelyillä. Tällöin kuitenkin verkon stabiilisuuden ja luotettavuuden rajat on kuitenkin ylitetty on rutkasti (eli aurinkosähkön tuottajia on ehdottomasti kytketty verkkosegmenttiin liikaa).
Siitä juuri oli kyse että nämä sulakkeet eivät näe sitä koko oikosulkuvirtaa kun se on väärällä puolella sulaketta. Sulake ei voi palaa jos virta ei kulje sen kautta. Tässä on siis kyse oikosulkusuojauksesta ei johdonsuojauksesta.
Tavallinen kuluttaja törmää tähän asiaan laittamalla kymmenen roikkaa peräkkkäin ja päähän oikosulun. Sulake ei palakaan vaan syttyy valokaari joka ei sammu, koska virta ei riitä sulakkeen polttamiseen.
Kuten jo edellä kirjoitin, siirtojohto voi palaa jostakin kauempaa (jos siis kuluttajan oma keskus on mitoitettu määräysten mukaan, ei itse kiinteistössä eikä sen lähistöllä). Tuo kuitenkin edellyttää samanaikaista vikaa jossakin matkan varrella ja vastaava tilanne syntyy yksisuuntaisellakin syötöllä salaman iskiessä johtimeen ja siltä jonkin matkan päässä samasta johtimesta maahan (suojauskytkentöjen yksi tarkoitus on palauttaa jännite automaattisesti tuollaisen oikosulun jäljiltä ilman sulakkeiden palamista itse tapahtuman aikana). Normaalisti johtimet ovat sen verran etäällä tai eristettynä toisistaan, että vallitseva jännite ei pysty vaihtovirralla ylläpitämään valokaarta (ainakaan johtimen sietämällä lämpenemällä).
Mutta perusasia on, että verkon ominaisuuksiin nähden liika syöttö kuluttajien päästä on uhka verkon stabliilisuudelle ja luotettavalle toiminnalle eikä tuohon ole joko tai -vastausta, vaan riippuu tilanteesta, mikä on laskettava tapauskohtaisesti.
Verkon stabiilisuutta mittaa ainakin verkon inertiaksi kutsuttu suure. Tuulivoima ja aurinkopaneelit eivät lisää inertiaa, mutta vesi-, lämpö- ja ydinvoimalat lisää kun niissä on pyörivää massaa. Jos kaikki tuotanto olisi inverttereillä tehtyä niin verkko varmaan sekoaisi hyvin nopeasti.
Ratkaisuja 1. Tahtikoneita pyörimään luomaan inertiaa. 2. Synteettinen inertia.
Varmasti löytyy muitakin....
Näissähän verteissähän on jo pakollisena ominaisuutena reagointi verkon jännitteeseen ja kai taajuuteenkin, eivät nekään sokkona puske verkkoon.
Katkaisevat toiminnan kokonaan hyvin nopsaan jos verkko ei näytä normaallilta. Liikatuotantotilanteessa verkon taajuus alkaa nousemaan. Invertterit putoaa kun taajuus on noussut liikaa, mikä sitten korjaisi tilanteen. Sama tapahtuu toisinkin päin. Eli kun taajuus laskee ja tarvittaisiin lisää tehoa verkkoon niin ne putoaa pois ja verkko kaatuu.
No ei ihan .. siellä on mutkikkaammat säännöt. Eli jos taajuus on yliu 50,2 Hz tehoa pitää laskea 40% ja 51,5Hz poikki. Vastaavasti 47,5Hz katkaisee.
Erikoisesti tuotannon vaihtelut heikentävät stabiilisuutta ja pyörivä massa auttaa vain hyvin nopeaan tasapainotukseen. Säätötarve ilmenee tyypillisesti taajuuden ryömintänä ja tuo vaatii myös mahdollisuutta verkkoon syötettävän tehon lisäämiseen tai vähentämiseen pitemmällä jaksolla. Toisaalta invertterisyötöistäkin saisi synteettistä inertiaa aikaan, jos laitteistossa on tätä tukeva ohjelmisto (jotta invertteri kykenee sekä syöttämään että kuluttamaan loistehoa kuten synkronigeneraattori magnetointia säätämällä) sekä pienehkö sähköpuskurivarasto, josta tehoa voidaan tarpeen ilmaannuttua syöttää tai tehoa sinne ladata. Tuolla tavoin jopa saisi teoriassa pyörivää massaa paremman tasapainotuslähteen (eikä sen välttämättä tarvitse sijaita jokaisessa syöttöpisteessä). Noihin vain ei toistaiseksi oikein luoteta, mutta Fingrid ainakin selvittelee noiden käyttömahdollisuuksia ja muita asiaan liittyviä kysymyksiä. Ymmärsin niin, että kiinnostus tuollaiseen ratkaisuihin olisi kasvamassa.
^^^ Yhtäkkinen katkaisu, kun mennään tavoitealueelta pois on samalla riski verkon stabiilisuudelle, mutta on pakko tehdä, jos poikkeama on liian suuri. Viimeisimmissä speksimuutoksissa juuri lisättiin pienillä poikkeamilla tuollaisen lineaarisen verkkoa tukevan ohjauksen vaikutusta, minkä @VesA edellä mainitsi.
Sellainen olisi esim. superkondensaattoriparisto. Tekisi invertterin "jäykemmäksi" muutoksia vastaan lyhyellä aikajänteellä. Mutta pitäisi olla lakisääteinen, sillä kukapa moisesta ei itselle tulevasta hyödystä haluaisi maksaa ylimääräistä.
Tuota varten voisi olla aivan oma äärimmäisen nopeasti reagoiva säätömarkkina, jossa tietyt säädetyt speksit täyttävälle pyörivää massaa suoraan sisältävälle voimalalle tai sitten vastaavan synteettisesti toteuttavalle maksettaisiin kapasiteettiin verrannollista tukea. Moinen siis olisi Fingridin tilattavana ja kilpailuttamana sähköverkkoon liittyvänä palveluna kuten nykyisinkin nopeat säätöresurssit. Noista ei tietenkään voida pitää huutokauppaa tilanteen hypätessä vastaan, vaan tilatun resurssin on oltava kokonaan käytössä (mahdolliset vikatilanteet on hoidettava pitämällä resursseja varattuna suunniteltava ylimäärä, jolla puuttuva korvataan).
Tuo on tyypillisesti resurssi, jota ei ole järkevää vaatia samoin ehdoin joka voimalan tai tuuli-/aurinkopuiston yhteyteen, vaan edullisempaa olisi asennella moisia sähkönsiirtoverkon kannalta hyödyllisimpiin paikkoihin.
Mikäs vika nykyisessä FFR-reservissä on, eikö se aja saman asian? Kapasiteetistahan tuossakin tavallaan maksetaan, mutta vain vuorokaudeksi kerrallaan etukäteen. Ei ole järkeä maksaa sellaisina ajanjaksoina, jolloin säätötarvetta ei käytännössä ole.
Ei siinä mitään vikaa ole, vaan ajaa ja toteuttaa juuri tuon peräänkuuluttamani asian. En kirjoittanut sanomaani ohjeeksi Fingridille, vaan vastauksena toisella lailla muotoiltuun ratkaisuun samaan ongelmaan (joka mielestäni olisi ollut turhan jäykkä ja johtaa kalliimpiin ratkaisuihin). Fingrid ja pohjoismaiset siirtoyhtiöt ovat tunnistaneet ongelman ja ottaneet käyttöön ratkaisun sitä varten jo useampi vuosi sitten ja speksanneet palvelulle suorituskykykriteerit eikä vaatimusta toteuttaa teknisesti tietyllä tavalla.
Tämä keskustelu nyt on muutoinkin lähinnä yleisessä keskustelussa esillä olevien asioiden auki purkamista ja suhteuttamista toisiinsa (eikä ammattilaisten ohjeistusyrityksiä).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Olisikohan pörssisähkössä jo pahin ohi? Joka tapauksessa ei tämä toukokuun nyt kaikesta kurjuudesta huolimattta kauhean paha ole ollut kuukauden ensimmäisen 15. päivän aikana.
- Markkinahinnan keskiarvo 6.11 snt/kWh
- Oma keskiarvo, 4.54 snt/kWh
- Kulutusvaikutus, -1.57 snt/kWh
Uskon myös pahimman olevan ohi hintojen osalta. Tästä toukokuusta on tulossa omalle kohdalle ensimmäinen 5 c/kWh alitus.